Miten pelastaa perhe erolta
Parisuhde kyllästyttää. Ei jaksaisi panostaa.. Mutta en haluaisi tätä perhettä hajottaa eikä se tunnu hyvältä tai järkevältä vaihtoehdolta.
Rakastan miestäni, mutta kyllä viime aikoina on mennyt kielteiset tunteet edelle, eikä näy rakkaus arjessa mitenkään. Ja niin on mieskin minuun kyllästynyt.
Lapsi on 2 vuotias.. että on tässä tärkeämpiäkin asioita kuin parisuhde, eikä ole mielekästä erota ilman selvää syytä ja hajottaa kaikki..
Ketään muita joilla sama tilanne? Miten toimitte?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa heti. Mieluiten eilen. Kyllä lapsi sopeutuu. Hän oikeasti toivoo että eroat.
Tietenkin. Lapset ovat selvännäkijöitä. He aistivat aina kaiken. Kehottavat aina eroamaan. Koska he haluavat aina vanhempiensa eroa. Mitään muuta eivät enemmän toivo oli tilanne mikä tahansa.
Täysi BS bingo. 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Lapsilleni aikanaan opetin että älä ota puolisoksi rikkonaisen perheen tai pettäjän lasta. Siitä kun ei seuraa kuin ongelmia.
N62
Tämä on hyvin sanottu. Minä otin puolisokseni rikkonaisen perheen lapsen, vanhemmistaan toinen pettäjä. No vituiksihan se avioliitto meni, siinä hän toistaa samoja kaavoja, kuin vanhempansa.
Ja kyllä, tulin petetyksi.
Vierailija kirjoitti:
"Muistathan toistaa tuon kuvion vähintään 3 kertaa vuosikymmenessä."
Oi kamala, olen unohtanut toistaa. :-)
Vielä ehtii. Eroamatta oleminen on tekosyy ja kulissi. Kaikissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilleni aikanaan opetin että älä ota puolisoksi rikkonaisen perheen tai pettäjän lasta. Siitä kun ei seuraa kuin ongelmia.
N62
Tämä on hyvin sanottu. Minä otin puolisokseni rikkonaisen perheen lapsen, vanhemmistaan toinen pettäjä. No vituiksihan se avioliitto meni, siinä hän toistaa samoja kaavoja, kuin vanhempansa.
Ja kyllä, tulin petetyksi.
Tieteelliset tutkimukset puhuvat lahjomatonta kieltää asiasta. Pettäminen ja eroaminen on yleisempää niillä joiden vanhemmat ovat pettäneet tai eronneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilleni aikanaan opetin että älä ota puolisoksi rikkonaisen perheen tai pettäjän lasta. Siitä kun ei seuraa kuin ongelmia.
N62
Tämä on hyvin sanottu. Minä otin puolisokseni rikkonaisen perheen lapsen, vanhemmistaan toinen pettäjä. No vituiksihan se avioliitto meni, siinä hän toistaa samoja kaavoja, kuin vanhempansa.
Ja kyllä, tulin petetyksi.
Tieteelliset tutkimukset puhuvat lahjomatonta kieltää asiasta. Pettäminen ja eroaminen on yleisempää niillä joiden vanhemmat ovat pettäneet tai eronneet.
Mielenkiintoista eli pettäjä kasvattaa lapsistaan pahantahtoisia pettäjiä.Suruiliista lapsille
Eiköhän se niin ole että nykyään kumppanin valinnassa tulee olla riittävän valveilla. Jotkut voivat sellaista nirsoudeksi sanoa. Älä ota puolisoa vain tunteesta vaan myös harkitusta valinnasta.
Koska parempi yksin kuin valheellisessa parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
2v kestää eron paremmin kuin sitä vanhempi, koska muisti ei vielä toimi hyvin. Ja tottuu uuteen kotiin jos se on hyvä talo tai ympäristö. Eiköhän isää näe muutenkin, jos lapsi ei joudu matkustamaan isän vuoksi, vaan isä kulkee itse sopivan matkan päästä ja on auto vaikka. Ei lapsesta erota, vaan kumppanista. Ehkä mies voi asua lähellä?
Voi pyhä Jysäys... Mikä ihme on tämä olettamus että kun äiti haluaa erota niin tottakai mies muuttaa ja ajelee yms yms ja äiti voi jäädä tuttuun kotiin asumaan??
Omalla kohdallani kun rouva ilmoitti että haluaa eron niin ok. Annoin eron. Ja 2 viikkoa aikaa pakata tavaransa ja luikkia hitolle. Oli kovin ihmeissään kun joutui vielä palauttamaan käyttämänsä auton pihalleni muuton jälkeen. Sattui olemaan minun. Oli kuulemma shokki kun olin niin inhottava ja rahojeni perään.
Nyt on reilun puoli vuotta asunut omillaan ja välillä on puhelinliittymä suljettu kun ei maksa laskuja, välillä pyytää minua ostamaan lapsille uusia vaatteita yms yms. On käynyt myös raapimassa ovea kun oli ehkä sittenkin virhe erota niin hätäisesti.
Myöhäistä nyt. Päätöksistä joutuu ottamaan vastuun. Joskus ikäviäkin asioita tapahtuu. Kannattaa ehkä miettiä järjellä eikä sen hetken tunteella kun tekee noita päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2v kestää eron paremmin kuin sitä vanhempi, koska muisti ei vielä toimi hyvin. Ja tottuu uuteen kotiin jos se on hyvä talo tai ympäristö. Eiköhän isää näe muutenkin, jos lapsi ei joudu matkustamaan isän vuoksi, vaan isä kulkee itse sopivan matkan päästä ja on auto vaikka. Ei lapsesta erota, vaan kumppanista. Ehkä mies voi asua lähellä?
Voi pyhä Jysäys... Mikä ihme on tämä olettamus että kun äiti haluaa erota niin tottakai mies muuttaa ja ajelee yms yms ja äiti voi jäädä tuttuun kotiin asumaan??
Omalla kohdallani kun rouva ilmoitti että haluaa eron niin ok. Annoin eron. Ja 2 viikkoa aikaa pakata tavaransa ja luikkia hitolle. Oli kovin ihmeissään kun joutui vielä palauttamaan käyttämänsä auton pihalleni muuton jälkeen. Sattui olemaan minun. Oli kuulemma shokki kun olin niin inhottava ja rahojeni perään.
Nyt on reilun puoli vuotta asunut
Eli se mistä sulle ei ole kerrottu vielä ei halunnutkaan pidempää juttua niin nyt häntä koipien välissä koputellaan ovea. Näköjään naisetkin osaa tuon. Ajatellut että vaan miesten tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilleni aikanaan opetin että älä ota puolisoksi rikkonaisen perheen tai pettäjän lasta. Siitä kun ei seuraa kuin ongelmia.
N62
Tämä on hyvin sanottu. Minä otin puolisokseni rikkonaisen perheen lapsen, vanhemmistaan toinen pettäjä. No vituiksihan se avioliitto meni, siinä hän toistaa samoja kaavoja, kuin vanhempansa.
Ja kyllä, tulin petetyksi.
Jollei tuo kuka sinua petti ole täysi psykopaatti niin silloin kantaa häpeää sisällään vaikkei ehkä sitä ulospäin näytä. Hän joutuu elämään sen häpeänsä kanssa loppuelämänsä. Moni tuollainen on oikeasti onneton ja hakee hetkellistä pelastajaa häpeälleen jotta se tunne edes hetkeksi menisi pois.
Lapsilleni aikanaan opetin että älä ota puolisoksi rikkonaisen perheen tai pettäjän lasta. Siitä kun ei seuraa kuin ongelmia.
N62