Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde vessasta alas ilman syytä
10.11.2023 |
Loin tästä jo viestiketjun tänään aiemmin, mutta se poistettiin ilman syytä. Keskustelu oli täysin asiallista, vaikkakin minua kutsuttiin takertujaksi ja kontrollifriikiksi yms. kun vaadin ex-naisystävältäni jonkinlaista inhimillistä käytöstä itseäni kohtaan.
Luon saman viestiketjun uudestaan, jossa on myös lainattuna aiempi kirjoitus. Aihe on minulle hankala ja minun on todella vaikea käsitellä eroa.
Otsikko kertoo oikeastaan kaiken olennaisen. Erosin kaksi viikkoa sitten.
Seurustelin noin puoli vuotta naisen kanssa. Meillä ei ollut koskaan mitään erimielisyyksiä, jaoimme samanlaisia arvoja ja mielenkiinnon kohteita sekä huumorin. Hän tapasi minun perheeni ja minä hänen. Keskustelimme jopa yhteen muuttamisesta. Kaiken kaikkiaan arki sujui hyvin.
Sitten kaikki muuttui yhtäkkiä. Hän alkoi perumaan sovittuja tapaamisiamme ja viestittelykin väheni lähes olemattomiin. Tietysti huolestuin ja kysyin, että onko kaikki hyvin. Hänen vastauksensa oli, että hänellä on minusta johtumattomia huolia mm. työstressin takia. Niinpä annoin tilaa.
Viikon jälkeen, kun hänestä ei ollut kuulunut mitään, olin jälleen yhteydessä ja vaadin jonkinlaista vastausta, että missä mennään, joten soitin hänelle. Vastaus oli hyvin epäselvä, lähes olematon. Hän vetosi edelleen ym. syihin ja sovimme, että tapaamme lähipäivinä.
Lähipäivää ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä hän perui aina jonkun epämääräisen syyn takia tapaamisemme. Minulle riitti ja ilmoitin, että en ansaitse tällaista kohtelua ja hän voi heittää minulta hänen luokseen jääneet tavarat roskiin.
En enää ole kuullut hänestä."
Olinko minä tosiaan se paha ihminen tässä suhteessa, kun epätietoisuus sattui minuun kovasti ja halusin tietää missä mennään?
Kommentit (753)
Täytynee todeta, että ap on onnenpekka, kun ei ehtinyt tuon pidemmälle ko. henkilön kanssa.
Onhan näitä tapauksia paljonkin, joissa toinen vetää vessanpöntöstä alas paitsi puolison, niin myöskin lapset. Kaikki samalla huuhtaisulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai traumat on jo käsitelty, mutta silti tyttöystävän käytös triggeröi jotain itsesuojelun tarvetta?
Itsesuojelu ja traumat eivät korreloi suoraan toisiaan.
Tämä viestiketju on saanut minut tajuamaan, että se ei ole normaalia käytöstä jos kumppani lopettaa yhtäkkiä yhteydenpidon eikä halua tavata.
Minulla on silloin oikeus tai jopa velvollisuus kysyä, että onko kaikki hyvin ja mikäli hän ei vastaa siihenkään mitään, tulee raja vastaan. Voin olettaa ainoastaan, että häntä ei kiinnosta minä tai suhteemme enää edes sen vertaa, että vaivautuisi vastaamaan. Silloin ero on ainoa vaihtoehto.
Juuri niin minä toimin ja aion toimia jatkossakin, koska kuvaamani käytös ei ole mieleltään terveen ihmisen käytöstä eikä minun tarvitse sitä hyväksyä.
Tuolla jossain on monta muuta, jotka eivät koskaan käyttäytyisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puran tähän vielä lisää ajatuksiani asiasta täysin suodattomassa muodossa, koska aivot käyvät ylikierroksilla ja on hyvin paha olla.
On totta, että lopulta minä lopetin suhteen. On totta, että toimin ehkä väärin ja äkkipikaisesti ja suhde olisi voinut jatkua antamalla asioiden mennä omalla painollaan. On totta, että nyt uhriudun.
Silti on totta myös se, että hänen toimintansa minua kohtaan oli todella loukkaavaa, koska hän tiesi epätietoisuuteen jättämisen ja avuttomuuden tunteen kokemisen olevan pahimpia asioita mitä minulle voi tehdä ja hän silti teki niin.
Jos hän olisi oikeasti välittänyt minusta, hän olisi antanut jonkunlaisen (edes pienen) signaalin siitä, että missä mennään.
Kun ihminen on väsynyt ja kuormittunut, hän kaipaa tilaa
Lueppa tuolta pari sivua sitten kirjoittamani aikajanallinen tiivistelmä tapahtumista.
Todellisuudessa kuoreen vetäytyminen kesti monta viikkoa ja minä vain hiljaa hyväksyin sen, vaatimatta vastausta.
Toivottavasti ap ymmärrät ettei kenenkään velvollisuus ole vastata sulle yhtään mitään, vaikka kuinka kokisit että sulla on oikeus saada jokin vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap ymmärrät ettei kenenkään velvollisuus ole vastata sulle yhtään mitään, vaikka kuinka kokisit että sulla on oikeus saada jokin vastaus.
Velvollisuuskin on niin subjektiivinen asia. Kuka senkin määrittelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai traumat on jo käsitelty, mutta silti tyttöystävän käytös triggeröi jotain itsesuojelun tarvetta?
Itsesuojelu ja traumat eivät korreloi suoraan toisiaan.
Tämä viestiketju on saanut minut tajuamaan, että se ei ole normaalia käytöstä jos kumppani lopettaa yhtäkkiä yhteydenpidon eikä halua tavata.
Minulla on silloin oikeus tai jopa velvollisuus kysyä, että onko kaikki hyvin ja mikäli hän ei vastaa siihenkään mitään, tulee raja vastaan. Voin olettaa ainoastaan, että häntä ei kiinnosta minä tai suhteemme enää edes sen vertaa, että vaivautuisi vastaamaan. Silloin ero on ainoa vaihtoehto.
Juuri niin minä toimin ja aion toimia jatkossakin, koska kuvaamani käytös ei ole mieleltään terveen ihmisen käytöstä eikä minun tarvitse sitä hyväksyä.
Tuolla jossain on monta muuta, jotka eivät koskaan käyttäytyisi noin.
On myös ihmisiä, jotka toivovat, että toinen venyy toisen määrämien rajojen mukaan ja ihmisiä, jotka toivovat, että toinen alkaisi pommittaa ja maanitella, kun on ottanut etäisyyttä -> haluaa olla jahdattavana ja kokea itsensä tärkeäksi.
Ap:lla oli sentään sen verran munaa, että pystyi katkaisemaan suhteen kerralla ja kertoi vielä rehellisesti aidon syyn, olkoon se sitten mikä tahansa traumareaktio, se on aito. Se taito puuttuu monelta meistä ketjuun kirjoittaneista. On hiivuttajaa ja katoilijaa ja valheita antavaa jne.
On niin helppo syytellä toista, että kun se teki ja sanoi niin ja niin, ei tehnyt ja sanonut näin ja näin, niin tässä tilanteessa ei oltaisi. Varmaan se on mielenvikainen ja minä en ole tehnyt mitään väärää. Sehän se erojen vaikea paikka onkin, jos realistisella itsereflektiolla ei löydä sitä, minkä itse teki väärin, koska niinhän asia ei suinkaan aina ole, pitää myöntää ettei toinen vain ollut kiinnostunut minusta. Se on paha paikka myöntää, että joku nyt vaan ei tykännyt minusta. Ei se tee kenestäkään huonoa ihmistä, jos kaikki eivät hänestä tykkää. Ihmissuhteissa usein on niin vereslihalla, jos kokee tulleensa torjutuksi ja jätetyksi, se on henkilökohtaista ja sattuu. Mutta pitää ymmärtää, ettei voi pakottaa muita tykkäämään itsestään tai toimimaan kuin itse haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap ymmärrät ettei kenenkään velvollisuus ole vastata sulle yhtään mitään, vaikka kuinka kokisit että sulla on oikeus saada jokin vastaus.
Moraaliseettinen velvollisuus on, mutta ketään ei voi vaatia toimimaan oikein toisia kohtaan.
Onhan tuokin kurja tilanne, jos puolen vuoden orastava suhde päättyy noin. Mutta ajatelkaapa vaikka 10 vuoden perhe-elämää, jonka toinen lopettaa kertomatta todellista syytä. Näitähän on Suomi väärällään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap ymmärrät ettei kenenkään velvollisuus ole vastata sulle yhtään mitään, vaikka kuinka kokisit että sulla on oikeus saada jokin vastaus.
Olen elämän pituisessa avioliitossa. Minulla on velvollisuuksia puolisoani kohtaan. Vastaaminen kysymyksiin on pienin niistä.
En lukenut tätä pitkää ketjua kokonaan, mutta aloituksen ja sen perusteella mitä luin tuli mieleen, että Ap vaikuttaa aika "raskaalta" tyypiltä, ehkä jopa aspergerilta. Kaikki olematonkin pitää analysoida ja ruotia, kun normaali sosiaalinen kanssakäyminen ei onnistu. Veikkaisin, että jos suhde on ollut sellaista, että Ap on aina joka käänteessä ja pikkuasiassakin vaatinut selvitystä, että "mitäs tämäkin nyt oikeastaan tarkoittaa?", niin nainen on voinut väsyä, uupua ainaiseen asioiden syvemmän avaamisen tarpeeseen. Tuo, että "täytyy miettiä suhteemme tilaa" kuulostaa juuri sellaiselta vastaukselta, jonka nainen haluaisi tällaiselle ylianalysaattorimiehelle antaa, jotta oltaisiin miehen taajuudella edes jotenkin ja että nainen saisi rauhaa järjestellä ajatuksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n seurustelukumppani on joko mt-ongelmainen, tai kylmä ja tunteeton ihminen.
Ap:n onni oli, että suhde loppui noin lyhyeen.
Itse toisena traumatapauksena sanoisin tästä sivusta, että koen loukkaavaksi sen, että ilmaukset muotoillaan niin, että ihminen on raskas. Se "raskas" ihminen kokee tosiaankin sitä raskautta ja se heijastuu myös ulkopuolelle, mutta ei se ihminen ole se raskas vaan se tapahtumaketju, joka hänen elämässään on ollut. Siinä on ihan riittävästi raskautta tulematta vielä leimatuksi raskaaksi. Ja on ihan normaalia, että se "raskaus" nousee pintaan erotilanteissa tai muissa henkisissä kriiseissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvästi tästä ei ole nyt paria tulossa, mutta kyllä tämä keissi tuo myös esille pariutumisen kulttuurin tänä päivänä. Mihin toisen ihmisen kunnioittaminen on kadonnut?
Ap:lla oli sentään sen verran munaa, että pystyi katkaisemaan suhteen kerralla ja kertoi vielä rehellisesti aidon syyn, olkoon se sitten mikä tahansa traumareaktio, se on aito. Se taito puuttuu monelta meistä ketjuun kirjoittaneista. On hiivuttajaa ja katoilijaa ja valheita antavaa jne
Onko ihan järkevää sanoa suoraan, että "En ole enää kiinnostunut sinusta, en halua olla kanssasi" Minkälaisen Pandoran boxin se avaa. Olen rehellisesti lopettanut tapailun ja jättänyt miehen sanomalla, että koska hän ei millään halua käyttää kondomia ja minä en suostu hormonaalista ehkäisyä käyttämään, niin silloin emme ole yhteensopivia ja siksi lopetan suhteen alun. Tämä oli aito syy ja syy miksi halusin lopettaa. Arvatkaapa, oliko reaktio ja vastaanotto kauhean mukava ja positiivinen. Vinkki, ei ollut. Eri
Olen tosiaan kehutysvammainen. Sitäkö itket ettet sellaisellekaan kelvannut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan kirjoittanut, että eroviesti oli hätähuuto, kun et saanut häneltä tarpeeksi viestiä. Että hänen olisi pitänyt vakuuttaa suhteen jatkumisesta, hänen olisi pitänyt viestiä, hänen olisi pitänyt.....
Ainakin jossain viestissä ap pohti sitä, että jos nainen olisi edelleen halunnut olla suhteessa ja tajunnut ap:n kannan, hän olisi ottanut yhteyttä ja puhunut tilanteen auki. Ei käsittääkseni vaatinut, että näin olisi pitänyt tapahtua vaan, että niin olisi pitänyt tapahtua ja tapahtunut, jos olisi ollut kyse vaan jostain väärinymmärryksestä ja ap:n ylireagoinnista.
Tässäkin on ihmisissä eroja, miten reagoivat eroilmoitukseen. Alkaako selitellä käytöstään ja ei halua erota, alkaako selitellä käytöstään ja toteaa, että ihan hyväkin erota, vai toteaako että jaahas, sinne meni, mitäpä
Itselläni riippuu ihmissuhteesta eikä minusta. On suhteita, joita haluan setviä ja suhteita, joiden suhteen silmät avautuvat ja tajuan, että parasta antaa olla
Tilannehan siihen vaikuttaa. Jos kuvittelen, että olen alkanut ottaa etäisyyttä johonkin ihmiseen ja hän lähettää eroviestin, niin ajattelen että Jes, yksi ongelma vähemmän enkä vastaa mitään. Jos toinen on alkanut ottaa etäisyyttä minuun, totean että no nyt se tapahtui, mikä oli arvattavissa ja on helpotus jopa siirtää suhde lopulta mappi ööhön. Tuolloin saattaisin vastata hyvät jatkot tms tai olla vastaamatta. Jos mitään ennakkokäytöstä ei ole kummallakaan ja ollaan suunnilleen toissapäivänä varattu yhteinen lomamatka ja sitten eroviesti tulee, niin kyllä haluaisin tietää miten ja miksi kelkka on kääntynyt niin totaalisesti, puskista ja parissa päivässä. Vastausta en välttämättä saisi, mutta kysyisin kyllä.
Petti sua toisen kanssa.
Siitä johtuu yhtäkkinen muutos.
Luultavasti petti jo kauemminkin ja teki päätöksen lempata sut.
Uus mies on isokaluisempi ja komea. Toisin kuin vauva palstalla ruikuttava ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puran tähän vielä lisää ajatuksiani asiasta täysin suodattomassa muodossa, koska aivot käyvät ylikierroksilla ja on hyvin paha olla.
On totta, että lopulta minä lopetin suhteen. On totta, että toimin ehkä väärin ja äkkipikaisesti ja suhde olisi voinut jatkua antamalla asioiden mennä omalla painollaan. On totta, että nyt uhriudun.
Silti on totta myös se, että hänen toimintansa minua kohtaan oli todella loukkaavaa, koska hän tiesi epätietoisuuteen jättämisen ja avuttomuuden tunteen kokemisen olevan pahimpia asioita mitä minulle voi tehdä ja hän silti teki niin.
Jos hän olisi oikeasti välittänyt minusta, hän olisi antanut jonkunlaisen (edes pienen) signaalin siitä, että missä mennään.
Kun ihminen on väsynyt ja kuormittunut, hän kaipaa tilaa
Olet kuin vaativa ja huutava vauva, jonka tarpeisiin on vastattava HETI ja välittömästi! Tyypillistä miehille
Digiaika on tehnyt ihmisistä ihan hemmetin kärsimättömiä. Kaikki pitää saada heti. Ennenvanhaan kirjoitettiin kirjeitä ja odotettiin päiväkausia niihin vastausta. Nyt porukalla palaa hihat jos vastausta ei tule välittömästi ja pitäisi viestittää jatkuvasti.
Kyseinen nainenhan kertoi, mitä on meneillään: Oli stressiä ja kuormittunut töistä! Lupasi vielä selvittää asiaa kanssasi lähiaikoina vapaapäivänä. Se ei kuitenkaan tarkoita varmaa lupausta SEURAAVASTA vapaapäivästä tai viikonlopusta! Kuormittavana ja stressaavana aikana voi ihan oikeasti tarvita koko viikonlopun itselleen omassa rauhassa olemiseen, että palautuisi. Silloin ajatuskin jostain puimisesta kiukkuisen ja vaativan kumppanin kanssa kriisistä voi tuntua liian kuormittavalta, että sitä ei vain juuri silloin jaksa, vaikka kumppani olisikin rakas ja tärkeä.
Olet kuin vaativa ja huutava vauva, jonka tarpeisiin on vastattava HETI ja välittömästi! Tyypillistä miehille!