Parisuhde vessasta alas ilman syytä
Loin tästä jo viestiketjun tänään aiemmin, mutta se poistettiin ilman syytä. Keskustelu oli täysin asiallista, vaikkakin minua kutsuttiin takertujaksi ja kontrollifriikiksi yms. kun vaadin ex-naisystävältäni jonkinlaista inhimillistä käytöstä itseäni kohtaan.
Luon saman viestiketjun uudestaan, jossa on myös lainattuna aiempi kirjoitus. Aihe on minulle hankala ja minun on todella vaikea käsitellä eroa.
Otsikko kertoo oikeastaan kaiken olennaisen. Erosin kaksi viikkoa sitten.
Seurustelin noin puoli vuotta naisen kanssa. Meillä ei ollut koskaan mitään erimielisyyksiä, jaoimme samanlaisia arvoja ja mielenkiinnon kohteita sekä huumorin. Hän tapasi minun perheeni ja minä hänen. Keskustelimme jopa yhteen muuttamisesta. Kaiken kaikkiaan arki sujui hyvin.
Sitten kaikki muuttui yhtäkkiä. Hän alkoi perumaan sovittuja tapaamisiamme ja viestittelykin väheni lähes olemattomiin. Tietysti huolestuin ja kysyin, että onko kaikki hyvin. Hänen vastauksensa oli, että hänellä on minusta johtumattomia huolia mm. työstressin takia. Niinpä annoin tilaa.
Viikon jälkeen, kun hänestä ei ollut kuulunut mitään, olin jälleen yhteydessä ja vaadin jonkinlaista vastausta, että missä mennään, joten soitin hänelle. Vastaus oli hyvin epäselvä, lähes olematon. Hän vetosi edelleen ym. syihin ja sovimme, että tapaamme lähipäivinä.
Lähipäivää ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä hän perui aina jonkun epämääräisen syyn takia tapaamisemme. Minulle riitti ja ilmoitin, että en ansaitse tällaista kohtelua ja hän voi heittää minulta hänen luokseen jääneet tavarat roskiin.
En enää ole kuullut hänestä."
Olinko minä tosiaan se paha ihminen tässä suhteessa, kun epätietoisuus sattui minuun kovasti ja halusin tietää missä mennään?
Kommentit (753)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, alkaa koko juttu kuulostaa sadulta. Jos itsellä olisi jotakin ikävää tapahtunut ja siinä toinen vaan ahdistaa ja ahdistaa, olisin jättänyt. Mutta en tekstarilla, olisin sentään odottanut että toisella on aikaa/energiaa.
Kriiseissä oppii sen toisen luonteesta parhaiten, ap reputti itsekkyydessään ja kyvyttömyydessä asettua toisen asemaan.
Eikä se tätä jankkaisi, ellei se jättäminen häntä kaduttaisi, olisi jo mennyt eteenpäin.
Kriiseissä oppii toisesta eniten. Suhtautuuko toinen toisen kriisiin vaatimalla lisää huomiota ja näin kuormittamalla toista lisää. Ja sitten loukkaantuu, kun toisella ei ole voimavaroja siihen. Vai tukeeko toisen tarvitsemalla tavalla. Tuki voi olla keskustelua, hiljaa kädestä pitämistä tai rauhaan jättämistä. Sen tuen tarpeen päättää se, jolla se kriisi on, ei kumppani, joka ei kestä toisen kriisiä ja sysää oman paha
Totta, mutta mistä minä tiedän kuinka tukea toista, kun tämä ei sitä kerro? Kysyin voinko tehdä jotain tai tarvitseeko hän vain aikaa tai omaa tilaa enemmän ja odotin vastausta useita viikkoja.
Lopulta kyllästyin ja tulin siihen johtopäätökseen, että hän ei tukeani halua ja sen pituinen se.
En ole mielenterveyshoidon ammattilainen, eikä minulta voi vaatia venymistä loputtomiin. Minullakin on tarpeeni.
Sen pituinen se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin törkeästi voi jättää huomiotta jonkun random-panon, josta ei ole pätkääkään kiinnostunut. Tässä on kuitenkin kyseessä ihmissuhde, jossa on suunniteltu yhteenmuuttoa ja yhteistä tulevaisuutta. Onhan tuo täysin luokatonta käytöstä.
Jos ap olikin tälle naiselle vain random-pano ja ap vain kuvitteli suunnittelevansa yhteenmuuttoa ja yhteistä tulevaisuutta. Ihastus joskus sokaisee, ei tajua, että se toinen ei ole niin messissä, vaan itse puskee niitä suunnitelmia ja pilvilinnoja ja sivuuttaa toisen täysin. Onhan näitä, sanoo selkeästi että ei, mutta toinen on sitä mieltä että kyllä, koska hän haluaa nähdä asian niin ja hänelle muuta todellisuutta ei voi olla.
Minulla ei ole vaikeuksia tulkita henkilön kehon- tai puhekieltä eikä kirjoituksia.
No jotain vaikeuksia on, kun olet aiheesta aloituksenkin tehnyt. Muutenhan ihmissuhdevelhona tietäisit tasan tarkkaan mikä oli homman nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin törkeästi voi jättää huomiotta jonkun random-panon, josta ei ole pätkääkään kiinnostunut. Tässä on kuitenkin kyseessä ihmissuhde, jossa on suunniteltu yhteenmuuttoa ja yhteistä tulevaisuutta. Onhan tuo täysin luokatonta käytöstä.
Jos ap olikin tälle naiselle vain random-pano ja ap vain kuvitteli suunnittelevansa yhteenmuuttoa ja yhteistä tulevaisuutta. Ihastus joskus sokaisee, ei tajua, että se toinen ei ole niin messissä, vaan itse puskee niitä suunnitelmia ja pilvilinnoja ja sivuuttaa toisen täysin. Onhan näitä, sanoo selkeästi että ei, mutta toinen on sitä mieltä että kyllä, koska hän haluaa nähdä asian niin ja hänelle muuta todellisuutta ei voi olla.
Minulla ei ole vaikeuksia tulkita henkilön kehon- tai puhekieltä eikä kirjoitu
Olen jo nalysoinut tämän suhteen syy-seuraukset loppuun edellisellä sivulla.
Nainen ei halua jatkaa kanssasi, selvähän se on. Jos haluaisi, et tietenkään olisi tuossa tilanteessa.
Syytä et varmaan saa koskaan selville eikä sillä liene niin väliäkään.
Move on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, alkaa koko juttu kuulostaa sadulta. Jos itsellä olisi jotakin ikävää tapahtunut ja siinä toinen vaan ahdistaa ja ahdistaa, olisin jättänyt. Mutta en tekstarilla, olisin sentään odottanut että toisella on aikaa/energiaa.
Kriiseissä oppii sen toisen luonteesta parhaiten, ap reputti itsekkyydessään ja kyvyttömyydessä asettua toisen asemaan.
Eikä se tätä jankkaisi, ellei se jättäminen häntä kaduttaisi, olisi jo mennyt eteenpäin.
Kriiseissä oppii toisesta eniten. Suhtautuuko toinen toisen kriisiin vaatimalla lisää huomiota ja näin kuormittamalla toista lisää. Ja sitten loukkaantuu, kun toisella ei ole voimavaroja siihen. Vai tukeeko toisen tarvitsemalla tavalla. Tuki voi olla keskustelua, hiljaa kädestä pitämistä tai rauhaan jättämistä. Sen tuen tarpeen päättää se, jolla se kriisi on, ei kumppani,
Totta, mutta mistä minä tiedän kuinka tukea toista, kun tämä ei sitä kerro? Kysyin voinko tehdä jotain tai tarvitseeko hän vain aikaa tai omaa tilaa enemmän ja odotin vastausta useita viikkoja.
Se vastaus taisi olla että tilaa ja omaa rauhaa. Noi sun viikkoarviot hyppelehtii koko ajan, pientä liioittelun makua. Vähän aikaa sitten olit narsistiekspertti ja ihmisten tulkinnan virtuoosi. Tarpeesi voit tehdä ilman toistakin. Otsikkoon pun intended.
Täytyy sanoa, ettei ihmetytä miksei parisuhteita muodostu enää. Onneksi löysin oman puolisoni silloin, kun elettiin vielä normaalia aikaa.
En ymmärrä ihmisiä, miten joku voi olla töiden vuoksi niin rasittunut, ettei halua virkistyä ja palautua töistä läheisensä kanssa vaan eristäytyy. Kun ihminen on osa yksikköä, ei voi olla täysin itsekäs. Ja suurimmalle osalle se rakas on tuki ja energian tuoja eikä energiasyöppö. Minä jätin lyhytaikaisen eksän, koska hän jätti minut liian yksin. Minä olin se, jolla oli työkiireet.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, miten joku voi olla töiden vuoksi niin rasittunut, ettei halua virkistyä ja palautua töistä läheisensä kanssa vaan eristäytyy. Kun ihminen on osa yksikköä, ei voi olla täysin itsekäs. Ja suurimmalle osalle se rakas on tuki ja energian tuoja eikä energiasyöppö. Minä jätin lyhytaikaisen eksän, koska hän jätti minut liian yksin. Minä olin se, jolla oli työkiireet.
Ex-naisystävän näkökulmasta aloittaja ei todennäköisesti ollut virkistävää ja palauttavaa seuraa, vaan ennemminkin energiasyöppö. Valitettavasti kaikki parisuhteet eivät ole voiman ja energian lähteitä vaan voivat verottaa terveyttä ja jaksamista kovastikin. Epätasapainoinen, vaativa, päällekäyvä tai ihan vain itselle sopimaton kumppani helposti tuplaa tai triplaa jo alla olevan stressin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, miten joku voi olla töiden vuoksi niin rasittunut, ettei halua virkistyä ja palautua töistä läheisensä kanssa vaan eristäytyy. Kun ihminen on osa yksikköä, ei voi olla täysin itsekäs. Ja suurimmalle osalle se rakas on tuki ja energian tuoja eikä energiasyöppö. Minä jätin lyhytaikaisen eksän, koska hän jätti minut liian yksin. Minä olin se, jolla oli työkiireet.
Kaikki ihmiset nyt eivät ole niin sosiaalisia edes sen kumppaninsa kohdalla vaan tarvitsevat rauhaa. No, tulee suht myöhään töistä kotiin, on väsynyt, kiukkuinen, ei ehkä ole saanut nukuttua parina edellisenä yönä. Sitten pitäisikin pakata jotain ja lähteä suunnistamaan sen toisen kämpille lepäämättä, ehkä käydä matkalla kaupassa, jos jotain on yhdessä tarkoitus syödä. Sitten pitäisi jaksaa keskustella, vaikka haluaisi vain koittaa saada nukuttua. Seksiä ei todellakaan missään nimessä jaksa ja ei halua siitä aiheutuvaa vääntöä. Jos toinen on tulossa omille kämpille, pitäisi olla siivottuna ja käytynä kaupassa ja ehkä vielä kokatakin, plus nuo muut sosiaaliset vaatimukset. Jos on vapaapäivä, sen tarvitsee ihan univelkoihin ja rentoutumiseen, mahdollisesti vielä rästisiivoukseen.
Samavajakki on ulissut täällä ja muilla palstoilla vuosia. Haaveillut rakkauden kesästä jne. Onneksi tekoäly tulee nykyään niputtamaan nämä paskat ja näiden ulosteet kunnon analyysin kera nähtäväksi. Ei sillä, että tähän mitään tekoälyä edes tarvitaan, jokainen näillä palstoilla liikkunut tunnistaa nämä tietyt jankkaajat helposti. Tuskin tuossa suhteessa oli edes seksiä, kiertää tämän kysymyksen, koska se paljastaa suhteen tilan, mitään parisuhdetta ei todellisuudessa edes ollut, vain friikin kova pyrkimys ja painostus siihen kun kerrankin joku oli antanut vähän siimaa.
Vierailija kirjoitti:
Samavajakki on ulissut täällä ja muilla palstoilla vuosia. Haaveillut rakkauden kesästä jne. Onneksi tekoäly tulee nykyään niputtamaan nämä paskat ja näiden ulosteet kunnon analyysin kera nähtäväksi. Ei sillä, että tähän mitään tekoälyä edes tarvitaan, jokainen näillä palstoilla liikkunut tunnistaa nämä tietyt jankkaajat helposti. Tuskin tuossa suhteessa oli edes seksiä, kiertää tämän kysymyksen, koska se paljastaa suhteen tilan, mitään parisuhdetta ei todellisuudessa edes ollut, vain friikin kova pyrkimys ja painostus siihen kun kerrankin joku oli antanut vähän siimaa.
Tunnistan tyypin. Kirjoitteli soopaansa joskus Suomi24:llä ja siirtyi sieltä tänne Vauvalle. Käytti täällä mainittua nimimerkkiä. Pidän jopa huolestuttavana, että jotkut naiset ovat päästäneet tuon ns. suhde-etäisyydelle. Iältään jo lähemmäs 40-vuotias.
Outoa tylyttämistä ap saanut osakseen. Ellei sitten tosiaan ole joku henkilö, joka on tunnistettu jostain muualta ja koko aloitus on keksitty? Muuten en ymmärrä.
Ghostaaminen on ikävää. En mäkään suostuisi missään löysässä hirressä roikkumaan. Tekisin saman ratkaisun kuin ap. Mykkäkoulu on toinen mitä en siedä. Olen lopettanutkin suhteen mykkäkoulun aikana laittamalla estot päälle. En tiedä, kuinka kauan mykkä mykkisteli ennen kuin yritti ottaa yhteyttä, varmaan kuvitellen, että vastaan iloisena ja vähän paremmin koulutettuna.
N 42
Otsikossa on virhe, koska kaikilla asioilla on syy (law of causality). Oletko yrittänyt selvittää syytä?