Lue keskustelun säännöt.
Meillä on työpaikalla nainen, joka ei koskaan syö tarjottavia kakkuja, pullaa, leivoksia
09.11.2023 |
Ei edes pikkujouluissa syö, ei juhlapäivinä ei koskaan mutta juo vaan teetä, vettä tai kahvia mustana. Kahviin ei laita koskaan sokeria eikä makeutusaineita. Kaunis ja todella hoikka nainen jopa niin että olen itse hieman kade mutta en ilkeä. En ole kehdannut kysyä mutta onkohan hoikkuuden salaisuus ettei koskaan syö herkkuja? Nyt joulun lähestyessä meillä on töissä paljon jouluherkkuja ja suklaata niin ei niitäkään syö. Mietin vaan onko sairas vaan eikö vaan syö mitään? Joskus leivon ja vien töihin herkkuja mutta nainen kieltäytyy ja kiittää. Mitä tuollaiselle herkkuja välttelevälle kannattaa tarjota?
Kommentit (313)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut että voi olla ihan terveydellisiäkin syitä.
Tietenkin eivätkä ne kuulu minulle vaikka asiaa pohdin. En ole tohtinut kysyä kun en halua loukata saati udella asiasta naiselta kertokoot itse tai on kertomatta mutta haluaisin leipoa töihin jotain mitä kaikki voisivat syödä. Ap
Kiva kun et halua loukata kyselemällä.
Minäkään en halua loukata epäilemällä ääneen yhtään mitään, mitä tulee esim. "tuotantolaitoksesi" hygieniatasoon. Myöskään mahdollisia terveyteeni liittyviä ruokarajoituksia en kerro sinulle, koska ne ovat hyvin hallinnassani. Työpaikan epämääräiset tarjoomukset nyt eivät vain sisälly ruokavaliooni.
Siksi kohtelias "ei kiitos".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholia, sehän on noiden kaikkien fitness -ihannoitsijoiden mukaan elämän elixiiriä
Aloituksessa unohtui mainita ettei nainen juo alkoholia kun kerran koko työporukan kanssa keskusteltiin alkoholista niin kävi ilmi ettei juo.
Miksi olet noin älyttömän kiinnostunut työkaverin ruokavaliosta?
Ap yrittää viritellä perustetta työpaikkakiusaamiseen. Kun täältä saa tukea aloitukselle, uskaltaa alkaa supattelemaan selän takana työkavereillekin.
Eihän satunnaiset herkut silloin tällöin tee kesää eikä talvea. Toisaalta eihän tarjottavia ole pakko kenenkään syödä. Itse otan välillä kohteliaisuudesta, vaikka ei niin nappaisikaan.
Minusta se, että joku ei vain ota pullaa tms. ei ole mikään ongelma. Enemmän ehkä ärsyttää usein aika pulleat ihmiset, jotka tekevät siitä ottamatta jättämisestä kauhean numeron. Tai pahimmassa tapauksessa listaavat annoksen kaloreita äänekkäästi.
Mä otan tarjottavia välillä (usein kohteliaisuudestakin), välillä en. Teen valintani aika hiljaa. En itse oikein välitä makeista leivonnaisista, minulla ei ole mitään periaatteita tai päähänpinttymiä, en vain oikein ole ikinä päässyt niiden makuun.
Onkohan missään muussa maassa edes tapana tämä, että työkavereille tuodaan jotain mässytettävää?
Jaa. Meidän työpaikalla on tuollainen lihava. Ei koskaan ota mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks heti ajattelet, että onko toi sairas? Miksei läskit ymmärrä, että herkut ei yksinkertaisesti kiinnosta joitakin? Ei ne niin hyviä ole :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa ihmiset ottamaan toisten syömiset tai syömättä jättämiset niin henkilökohtaisesti? Ja yleensä nimenomaan naisten, miehet saa rauhassa syödä miten tykkää.
Tämä. Mies saa nirsoilla, ahmia, mässyttää ja hotkia, eikä kukaan ihmettele mitään. Tämä on huomattu monissa tilanteissa. Miespuolinen tuttavani on äärimmäisen nirso, ei koske juhlissa juuri mihinkään, ja kukaan ei kysy mitään. Toinen miestuttu ottaa ruokaa, mutta jättää suurimman osan syömättä, ja möllöttää vaan, kukaan ei kysy mitään. Mutta auta armias, jos minä, nainen, jätän välistä - syystä tai toisesta - jonkun pikku leivoksen, niin heti saan joko hiljaa toimiani seuraavia katseita, tai kysymyksen "etkö ottanut tätä leivosta"? Ruuan syömättä jättäminen lautaselle ei tulisi kuuloonkaan, siitä vasta kyselyshow syntyisi.
Palstanaiselle tyypillistä naisselittämistä. Hän on tietävinään miehiä paremmin kommentoidaanko miesten syömisiä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutkohan minusta?
En koske tarjottaviin, koska en tiedä, minkälaisissa oloissa ne on leivottu ja minkälaisista aineksista. Kaikkien hygieniakäsitykset eivät ole kovin korkeita.
En tiedä mutta asia pohdituttaa että onko syy tuo minkä mainitsit. Omat leipomukseni teen hyvistä raaka-aineista ja puhtaita ovat koska olen leiponut jo vuosikausia ja on minulla hygieniapassikin. En kiusaa tahi ilkeile mutta tykkään leipoa ja viedä tarjottavia töihin. Ap
Vie vain jatkossakin. Hyväksy kuitenkin se tosiasia, että kaikki ei syö.
Minä katson tarkkaan mitä herkkuja syön. En todellakaan syö toisen mieliksi. Karkkeja ja suklaata en syö. Missä ongelma?
Jep. Monet tykkää niistä leipomuksista kyllä, mutta ei se ole keneltäkään pois jos joku ei.
Vaikuttaa jotenkin keksaistulta jutulta, tai sitten ap on jotenkin pahasti pakkomielteinen tällaisissa tarjoilujutuissa.
Minä itse en yleensä syö mitään tämmöisiä "herkkuja". Kakut ja pullat eivät kiinnosta, keksejä inhoan. Kahvi on poikkeuksetta laihaa, vaaleapaahtoista luirua, joka ällöttää.
Helpostihan siitä yleensä selviää, kun ei vaan ota mitään, mutta ikävä kyllä on näitä tyyppejä, jotka tulevat oikein nenän alle tarjotinta heiluttamaan, OTA OTA, minä leivoin. Olepa siinä sitten ottamatta. No otan sitten ja kietaisen tilaisuuden tullen servettiin ja pistän vaivihkaa biojätteeseen.
Älkää ihmiset pakottako ja tyrkyttäkö niitä "herkkujanne".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa ihmiset ottamaan toisten syömiset tai syömättä jättämiset niin henkilökohtaisesti? Ja yleensä nimenomaan naisten, miehet saa rauhassa syödä miten tykkää.
Tämä. Mies saa nirsoilla, ahmia, mässyttää ja hotkia, eikä kukaan ihmettele mitään. Tämä on huomattu monissa tilanteissa. Miespuolinen tuttavani on äärimmäisen nirso, ei koske juhlissa juuri mihinkään, ja kukaan ei kysy mitään. Toinen miestuttu ottaa ruokaa, mutta jättää suurimman osan syömättä, ja möllöttää vaan, kukaan ei kysy mitään. Mutta auta armias, jos minä, nainen, jätän välistä - syystä tai toisesta - jonkun pikku leivoksen, niin heti saan joko hiljaa toimiani seuraavia katseita, tai kysymyksen "etkö ottanut tätä leivosta"? Ruuan syömättä jättäminen lautaselle ei tulisi kuuloonkaan, siitä vasta kyselyshow syntyisi.
Ja kyttääjät on aina toisia naisia, kuten aina. Ei miehiä kiinnosta, mitä joku nainen syö tai on syömättä tai muutenkaan tekee.
Varsinkin vanhemmilla naisilla on hirveä tarve kytätä ja nokkia muita naisia, ettei kukaan vaan poikkea ruodusta. Järkyttävä sosiaalinen kontrolli.
Olen aina ihmetellyt miksi patriarkaatista vouhotetaan, ei minua ainakaan ole KOSKAAN yrittäneet rajoittaa muut kuin toiset naiset. Äitini ja vanhempi sisareni etunenässä.
Tän palstan valaille herkut on elämä. Vaikka ovatkin läskejä omasta mielestään geenien takia. Liikunta on vihatuin aihe, ja joka päivä tuhta alotusta herkuista. Sit ne ei ymmärrä, että aktiivista elämää elävä terve, kaunis ja itseään kunnioittava ihminen ei välitä yhtään herkuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tän palstan valaille herkut on elämä. Vaikka ovatkin läskejä omasta mielestään geenien takia. Liikunta on vihatuin aihe, ja joka päivä tuhta alotusta herkuista. Sit ne ei ymmärrä, että aktiivista elämää elävä terve, kaunis ja itseään kunnioittava ihminen ei välitä yhtään herkuista.
Kyllä aktiivista elämää elävä terve, kaunis ja itseään kunnioittava ihminen voi myös välittää herkuista. Ei se ole painosta tai ulkonäöstä kiinni tykkääkö herkuista vai ei. Mutta joo, joillain tuntuu olevan älytön pakkomielle toisten syömisistä ja hirveä kontrolloinnin tarve, milloin valitetaan siitä kun joku syö liikaa tai liian usein ja sit toisaalta siitäkin jos ei syö.
Tuo pakkopullan syöttäminen on kyllä raivostuttavaa. Sanon aina ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa, että nämä pullia tuovat luulevat voivansa määrätä siitä, mitä työkaverit syövät päivän aikana. Jos syö aamupäivällä pullan, ei voi syödä lounasta. Tosi terveellistä!
Kokeile tarjota jotain suolasta. Itse en pidä makeasta lainkaan enkä
syö mitään kakkuja edes kohteliaisuudesta, mutta esim. joku kana-feta piirakkaa menee vaikka
reilumminkin..=)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa ihmiset ottamaan toisten syömiset tai syömättä jättämiset niin henkilökohtaisesti? Ja yleensä nimenomaan naisten, miehet saa rauhassa syödä miten tykkää.
Tämä. Mies saa nirsoilla, ahmia, mässyttää ja hotkia, eikä kukaan ihmettele mitään. Tämä on huomattu monissa tilanteissa. Miespuolinen tuttavani on äärimmäisen nirso, ei koske juhlissa juuri mihinkään, ja kukaan ei kysy mitään. Toinen miestuttu ottaa ruokaa, mutta jättää suurimman osan syömättä, ja möllöttää vaan, kukaan ei kysy mitään. Mutta auta armias, jos minä, nainen, jätän välistä - syystä tai toisesta - jonkun pikku leivoksen, niin heti saan joko hiljaa toimiani seuraavia katseita, tai kysymyksen "etkö ottanut tätä leivosta"? Ruuan syömättä jättäminen lautaselle ei tulisi kuuloonkaan, siitä vasta kyselyshow syntyisi.
Tästä on hyvä esimerkki ruotsalaisen tiedetoimittaja Maria Boreliuksen kirjassa, jossa käsitellään tulehdusta hillitsevää ruokavaliota. Borelius alkoi liikkua ja syödä paremmin, kun sillä oli niin paljon kaikenlaisia vaivoja. Sivutuotteena sitten tietysti ulkonäkökin koheni. No, sen kaverit oli yhtäkkiä sitä mieltä, että se on käytännössä pettänyt feminismin, kun on alkanut tavoitella kauneusihanteita! Borelius yritti kainosti selittää, että kun oloni on nyt niin paljon parempi, mutta ei mennyt jakeluun.
Mä oon tullut lapsuudessa niin allergiseksi tuputtamiselle, että en suostu syömään yhtään mitään vain sosiaalisen paineen vuoksi. Mene itseesi, tuputtaja, ja hanki itsetunto. Muiden syömisiin puuttuminen ja kyttääminen on vallankäyttöä, ei huomaavaisuutta tai huolehtimista.
Kuvailtu henkilö voisin olla minä: 12 vuotta karppaajana täysin sokerittomalla ja viljattomalla (ei siis myöskään gluteenittomia viljoja) ruokavaliolla ja terveempi kuin koskaan aiemmin.
Sen lisäksi että viljat/sokeri eivät kuulu nykyään ruokavalioon, niin silloinkaan kun ne vielä kuuluivat, en koskaan kokenut makeita viljatuotteita (kaikki pullat, kakut, keksit, piirakat jne.) herkuiksi, sillä en tykännyt viljatuotteista kuin suolaisina, eli voileivät, voileipäkakku, suolaiset piirakat.
Katsos kun se "herkku" on sana joka voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Minulle herkku on esim. itse valmistettu uuliemikeitto tai kotisorbetti, joka on tehty mansikoista tai mustikoista ja ylikypsistä banaaneista monitoimikoneella.
(jäiset marjat ja ylikypsä banaani monitoiimikoneeseen, surrurrur ja herkku on valmis)
Vierailija kirjoitti:
Tän palstan valaille herkut on elämä. Vaikka ovatkin läskejä omasta mielestään geenien takia. Liikunta on vihatuin aihe, ja joka päivä tuhta alotusta herkuista. Sit ne ei ymmärrä, että aktiivista elämää elävä terve, kaunis ja itseään kunnioittava ihminen ei välitä yhtään herkuista.
Mieti vähän miten puhut toisille ihmisille. Olen läski(tai no osa isosta vatsasta on syöpäkasvaimia ja askitesnestettä ja turvonneita elimiä). En ollut lihava ennen sairautta. Olen aina rakastanut liikuntaa ja toiminut ohjaajanakin ja opiskelen koko ajan lisää. Tajuatko miten sydäntä raastaa kun ei sairauden vuoksi pysty liikkumaan vaikka haluaisi? Antaisin mitä vaan jos saisin entisen aktiivisen elämäni takaisin.
Sinäkin voit sairastua ja menettää liikuntakykysi ja kauniin ulkonäkösi ja lihoa, ihan milloin tahansa.
Mikä saa ihmiset ottamaan toisten syömiset tai syömättä jättämiset niin henkilökohtaisesti? Ja yleensä nimenomaan naisten, miehet saa rauhassa syödä miten tykkää.