Meillä on työpaikalla nainen, joka ei koskaan syö tarjottavia kakkuja, pullaa, leivoksia
Ei edes pikkujouluissa syö, ei juhlapäivinä ei koskaan mutta juo vaan teetä, vettä tai kahvia mustana. Kahviin ei laita koskaan sokeria eikä makeutusaineita. Kaunis ja todella hoikka nainen jopa niin että olen itse hieman kade mutta en ilkeä. En ole kehdannut kysyä mutta onkohan hoikkuuden salaisuus ettei koskaan syö herkkuja? Nyt joulun lähestyessä meillä on töissä paljon jouluherkkuja ja suklaata niin ei niitäkään syö. Mietin vaan onko sairas vaan eikö vaan syö mitään? Joskus leivon ja vien töihin herkkuja mutta nainen kieltäytyy ja kiittää. Mitä tuollaiselle herkkuja välttelevälle kannattaa tarjota?
Kommentit (313)
En mäkään välitä makeista herkuista, vaikka olenkin ylipainoinen, joten ei, en syö edes tarjottaessa niitä, ja kahvinkin juon mustana, kuten teenkin.
Jos jotain huolettaa että mitä minulle pitäisi sitten tarjota että söisin, niin voin vastata että pidän sellaista henkilöä epäilyttävänä joka ahdistuu siitä että hän ei pystykään määräämään toisten ihmisten syömisiä. Joten kannattaa vain pärjätä sen oman sisäisen ahdistuksesi kanssa tuputtaja, minä en liity keksimääsi leikkiin jossa ruoka näyttelee pääosaa.
Mitä se ap kuuluu Mitä joku syö tai jättää syömättä taidat olla joku läski ja kateellinen muiden hoikkuudelle
En minäkään enää syö muiden leipomuksia. Leipomoiden valmiita joskus. Helposti pysyy normaalipainoisena vaikka ikääkin jo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutkohan minusta?
En koske tarjottaviin, koska en tiedä, minkälaisissa oloissa ne on leivottu ja minkälaisista aineksista. Kaikkien hygieniakäsitykset eivät ole kovin korkeita.
En tiedä mutta asia pohdituttaa että onko syy tuo minkä mainitsit. Omat leipomukseni teen hyvistä raaka-aineista ja puhtaita ovat koska olen leiponut jo vuosikausia ja on minulla hygieniapassikin. En kiusaa tahi ilkeile mutta tykkään leipoa ja viedä tarjottavia töihin. Ap
Miten peset kätesi? Tarkka selostus kiitos.
Hanki ammattiapua tuohon bakteerikammoosi.
Mieluusti jatkan tällä linjalla niin ei tarvitse kärsiä mahataudeista eikä flunssista. Todella harvoin näkee kenen
"Todella harvoin näkee kenenkään pesevän käsiään kunnolla."
Tuo on totta! Jopa korona-aikana, vaikka ihmiset pesivät käsiään useammin, niin ei kyllä mitenkään hyvin. Itse pesen perusteellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän palstan valaille herkut on elämä. Vaikka ovatkin läskejä omasta mielestään geenien takia. Liikunta on vihatuin aihe, ja joka päivä tuhta alotusta herkuista. Sit ne ei ymmärrä, että aktiivista elämää elävä terve, kaunis ja itseään kunnioittava ihminen ei välitä yhtään herkuista.
Mieti vähän miten puhut toisille ihmisille. Olen läski(tai no osa isosta vatsasta on syöpäkasvaimia ja askitesnestettä ja turvonneita elimiä). En ollut lihava ennen sairautta. Olen aina rakastanut liikuntaa ja toiminut ohjaajanakin ja opiskelen koko ajan lisää. Tajuatko miten sydäntä raastaa kun ei sairauden vuoksi pysty liikkumaan vaikka haluaisi? Antaisin mitä vaan jos saisin entisen aktiivisen elämäni takaisin.
Sinäkin voit sairastua ja menettää liikuntakykysi ja kauniin ulkonäkösi ja lihoa, ihan milloin tahansa.
No nyt meni laukalle. Puhuttiin nimenomaan herkuista.
Se olen varmaan minä.
Ei tulisi mieleenkään syödä jonkun itse räpeltämiä leivoksia. Hyi hitto.
Taas yksi muistutus siitä, että työttömyydessä on hyvätkin puolensa... Jäin siis työttömäksi ja se nyppii, mutta tällaisia juttuja lukiessa palautuu taas mieleen naisvaltaisten työpaikkojen "ihanuus". Olen joskus työ- tai harjoittelupaikassa törmännyt naisiin, jotka tosiaan kiinnittävät huomiota syökö joku pullaa vai ei. Tässä mielentilassa en tosiaan jaksaisi tuollaista työyhteisöä tai siis työkaveria.
Voih.. pystyisimpä itse samanlaiseen itsekuriin🙈
Anna mä arvaan syö vain salaattia ja pyöräilee työmatkat, mutta silti leveä per... se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en syö mitään, mitä ei tee mieli. Töissä ei tee mieli makeaa. Syön ruokaa, että jaksan. Saatan herkutella vaikka miten kotona hyvässä seurassa ja omassa rauhassani. Muualla menee hukkaan. Lisäksi olen ehkä vähän nirso. Minulla on paljon herkkuruokia, muista en välitä.
Kyllä: töissä muut luulevat, etten syö makeaa. Olen sanonut, että joskus syön ja syön aina, mitä huvittaa. Eipä se jää toisten mieleen. Ylipainoa ei ole, joten en ole ehkä uskottava. Liikun paljon ja syön paljon. Silloin kun siltä tuntuu. Näin on hyvä.
Minäkään en halua syödä töissä mitään herkkuja, en halua mitään turhia kaloreita tilanteissa joista en nauti. Haluan nauttia herkut omassa rauhassa ja nauttia siitä hetkestä. Pullan mättäminen työkavereiden seurassa ei sitä ole. Yleensäkään en tykkää syödä kuin oman perheen kanssa tai yksin
Mulla on tämä sama, eli myös tilanne vaikuttaa. Syön harvoin makeaa, mutta silloin kun syön, haluan pystyä nauttimaan siitä. Nautinnoksi en laske tilanteita, joissa työkaveri selostaa jotain työjuttua tai joissa asiakas lampsii toimistolle omine huolineen ja pahimmassa tapauksessa vielä virtsalta haisevana.
Ei mitään kannata tarjota. Hän ottaa mitä ottaa, jos ottaa. Koita nyt vaan ap pärjätä ja päästä asiasta yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaksi mennyt tämä ihmisten 'terveellinen' ruokahuolto. Noita nipottajia Suomesta löytyy, taitaa olla muotia kieltäytyä kaikesta sokerista rasvasta ym, tekee itsestä tärkeän. Ei voi syödä sitä, ei tätä, täysin terve ihminen. Joskus keittää minullakin, ap:n kuvaama henkilö tuttu omalta työpaikalta.
Mitä naurettavaa on siinä, että joku haluaa pitää terveydestään huolta? Kun katsoo ympärilleen, näkee valtavan lihavia ihmisiä, iästä riippumatta.
Ja tekee vieläpä itsestään tärkeän? ;D Tärkeyttä olisi se, että saarnaisi muille, kuinka pitää syödä terveellisesti ja kieltäytyä herkuista. Mutta kohteliaasti kieltäytyy vain ja siitä on tehneet muut itselleen ongelman.
Mulla oli sama aikoinaan yhdellä työpaikalla. Ihan suoranaista kiusaamista, kun en juo koskaan kahvia. Sitä alettiin sitten joukolla mulle tyrkyttämää
Todellakin on terveydestä huolehtimista,jos mm. jättää ylimääräisen sokerin pois ruokavaliosta. Itse olen vähentänyt makeiden syöntiä aloittaessani laihduttamista. Ja nyt en syö edes joka viikko mitään makeaa. Olo on parempi,olen saanut painoa pois,eikä sitä makeaa tee enää mieli oikein ollenkaan. Tulee melkein inho-olo joskus jostain makeasta,että hyi siinä on paljon sokeria. :)
Minä monesti jätän välistä koska paastoan aamupäivät.
Lisäksi hoikkana pysyy, kun ei jokaista herkkua syö. Sillon tällöin joo mutta joku työpaikan Daim-kakku, mitä lisäarvoa se tuo elämääni? Muuta kuin 600 kaloria.
Olen todella laiska liikkuja, joten miksi söisin joka väliin turhia ylimääräisiä kaloreita
Ihmettelen, miksi niitä pitäisi syödä? Useimmiten tarjoilut ovat pelkkää höttöhiilaria & tyydyttynyttä rasvaa, eli aivan turhaa energiaa.
Diabetes, laktoosiongelma, keliaakia tms. En itse viitsi mainostaa laktoosiongelma, koska silloin voi käydä silloin tällöin anonyymisti heittää ripulipaskat pönttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en syö mitään, mitä ei tee mieli. Töissä ei tee mieli makeaa. Syön ruokaa, että jaksan. Saatan herkutella vaikka miten kotona hyvässä seurassa ja omassa rauhassani. Muualla menee hukkaan. Lisäksi olen ehkä vähän nirso. Minulla on paljon herkkuruokia, muista en välitä.
Kyllä: töissä muut luulevat, etten syö makeaa. Olen sanonut, että joskus syön ja syön aina, mitä huvittaa. Eipä se jää toisten mieleen. Ylipainoa ei ole, joten en ole ehkä uskottava. Liikun paljon ja syön paljon. Silloin kun siltä tuntuu. Näin on hyvä.
Minäkään en halua syödä töissä mitään herkkuja, en halua mitään turhia kaloreita tilanteissa joista en nauti. Haluan nauttia herkut omassa rauhassa ja nauttia siitä hetkestä. Pullan mättäminen työkavereiden seurassa ei sitä ole. Yleensäkään en
Tämä on mullakin se suurin syy. Lisäksi sokeri pistää väsyttämään.
"Mulla oli sama aikoinaan yhdellä työpaikalla. Ihan suoranaista kiusaamista, kun en juo koskaan kahvia. Sitä alettiin sitten joukolla mulle tyrkyttämää"
Uskomatonta... oliko naisvaltainen työpaikka? Haen töitä mutta tuollaista en sietäisi hetkeäkään kun olen jo rasittavia tekijöitä työyhteisössä niin kauan sietänyt. No onneksi kaikissa paikoissa ei ole tuollaista.
No lässyn, lässyn, ei pidä uhriutua.