Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö työpaikalla kertoa omasta siviilisäädystä?
09.11.2023 |
En ainakaan avoimesti aio kertoa olenko naimisissa vaiko en. Miksi asiasta pitäisi kertoa?
Kommentit (105)
Sotepuolella se on ensimmäinen kahvitauko niin uteliaimmat tenttaavat. Tämä tuli jo opiskelijana koettua ja työelämässä sama jatkunut. Vuodeosastot ja eläkeikää lähestyvät tai jo eläkkeellä olevat keikkalaishoitajat vakituuurauspaikassaan ovat tuedonhalussaan pohjattomia.
Työnantajalle yhtä kiinnostava kuin vaikkapa osoitetietoni tms eli itse täytin koneelle alussa. Ei ole kysytty mitään ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä pitää nimetä ice-yhteyshenkilö sekä työn puolesta olevan henkivakuutuksen edunsaaja (mun tapauksessa omat vanhempani), mutta mitään velvoitetta siviilisäädyn kertomiseen ei ole. Ice-kontakti saa olla kuka hyvänsä, edunsaaja taitaa lain vuoksi olla joko puoliso, lapsi tai oma lähisukulainen.
Eksä työpaikalla minä olin henkivakuutuksen edunsaaja. Työpaikan vakuutukseen kirjoitettiin yhteystietoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ketään yhteyshenkilöä. Ei ole lähiomaisia, ei kauempiakaan sukulaisia, ei vanhempia, ei sisaruksia, ei lapsia. Jos minulle jotain sattuu ja makaan kuolleena kotona, niin siinähän selvittelevät työpaikalla, että missä viivyn. Siinä vaiheessa ei ole enää minun ongelma. Omakotitalossa asun, niin ei rappukäytäväänkään käy kalman käry. Saan varmaan potkut viimeistään viikon sisällä, kun en ilmaannu paikalle.
Aika outo työpaikka, jos viikon vaan odottavat ja sitten antavat potkut.
Täytyyhän jonkilainen gäppi olla, että selvitetään, onko kuollut, sairaalassa vai muuten vaan kadonnut Etelä-Amerikkaan. Lopputuloksen mukaan sitten katsotaan, että miten työsuhde jatkuu tai ei jatku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ketään yhteyshenkilöä. Ei ole lähiomaisia, ei kauempiakaan sukulaisia, ei vanhempia, ei sisaruksia, ei lapsia. Jos minulle jotain sattuu ja makaan kuolleena kotona, niin siinähän selvittelevät työpaikalla, että missä viivyn. Siinä vaiheessa ei ole enää minun ongelma. Omakotitalossa asun, niin ei rappukäytäväänkään käy kalman käry. Saan varmaan potkut viimeistään viikon sisällä, kun en ilmaannu paikalle.
Aika outo työpaikka, jos viikon vaan odottavat ja sitten antavat potkut.
Mitä sillä on merkitystä kuolleelle?
NO yleisesti outo työpaikka, joka ei huolestu työntekijästään, josta ei ole kuulunut viikkoon mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pitää nimetä ice-yhteyshenkilö sekä työn puolesta olevan henkivakuutuksen edunsaaja (mun tapauksessa omat vanhempani), mutta mitään velvoitetta siviilisäädyn kertomiseen ei ole. Ice-kontakti saa olla kuka hyvänsä, edunsaaja taitaa lain vuoksi olla joko puoliso, lapsi tai oma lähisukulainen.
Mutta jos ei ole ketään jota ilmoittaa?
Ice-henkilöksi meillä käy kuka hyvänsä kaveri tai vaikka naapuri. Tuollainen laajempi henkivakuutuskorvaus ei taida olla kuin pienessä osassa työtehtäviä, jos siihen ei ole edunsaajaa niin sitten ei ole. Eli jos ei ole sisaruksia, isovanhempia, tätiä tai setääkään (en tiedä, mihin saakka nämä juridisesti ulottuvat), niin sitten ei ole. Eipä se sinällään muutenkaan sinua koske, koska nuo maksetaan vain jos kuolet työtehtävissä, joten jos et halua tai pysty nimeämään edunsaajaa, niin et "häviä" itse siinä mitään.
Ei mullakaan noista yhteyshenkilöistä pysty siviilisäätyä mitenkään päättelemään, enkä ole koskaan työpaikalla asiasta puhunut. Ei kuulu heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Entä jos ihmisellä ei ole lähiomaista? Tai ystävää?"
Meillä otettiin viranomaisiin yhteyttä, kun työntekijästä ei kuulunut mitään ja he löysivät työkaverimme asunnosta kuolleena.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pitää nimetä ice-yhteyshenkilö sekä työn puolesta olevan henkivakuutuksen edunsaaja (mun tapauksessa omat vanhempani), mutta mitään velvoitetta siviilisäädyn kertomiseen ei ole. Ice-kontakti saa olla kuka hyvänsä, edunsaaja taitaa lain vuoksi olla joko puoliso, lapsi tai oma lähisukulainen.
Jos ei ole puolisoa, lapsia tai lähisukulaisia, niin sitten ei ole ketään ice-henkilöä, eikä kriisitilanteessa tarvitse soitella kenellekään muulle kuin poliisille, joka siirtää asian muille viranomaisille. Ne sitten hoitaa asiat, mitkä ei kuulu työnantajalle. Noista henkivakuutuksista ei yksinäiselle ole mitään virkaa. Kaikki ei vaan elä ns. normaalin elämän raamituksen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse, mutta yleensä työpaikalla joutuu kuuntelemaan heteroiden juttuja siitä, mitä ovat kumppanin kanssa tehneet viikonloppuna. Homot pitää yleensä asian omana tietonaan, koska eivät halua tyrkyttää seksuaalisuuttaan jokaiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ketään yhteyshenkilöä. Ei ole lähiomaisia, ei kauempiakaan sukulaisia, ei vanhempia, ei sisaruksia, ei lapsia. Jos minulle jotain sattuu ja makaan kuolleena kotona, niin siinähän selvittelevät työpaikalla, että missä viivyn. Siinä vaiheessa ei ole enää minun ongelma. Omakotitalossa asun, niin ei rappukäytäväänkään käy kalman käry. Saan varmaan potkut viimeistään viikon sisällä, kun en ilmaannu paikalle.
Aika outo työpaikka, jos viikon vaan odottavat ja sitten antavat potkut.
Mitä sillä on merkitystä kuolleelle?
NO yleisesti outo työpaikka, joka ei huolestu työntekijästään, josta ei ole kuulunut viikkoon mitään.
Huolestukoon ihan rauhassa, mutta ei työnantaja saa tulla kotiin ikkunoista kurkkimaan, että onko se hengissä vai ei. Soittakoot poliisit paikalle toteamaan tilanne. Normaalisti kuolleen tilalle palkataan uusi ja elämä jatkuu.
pitäähän se tietää hiutale on kohta haastamassa työnantajaa oikeuteen kun kahvi pöydässä puhutaan muille normi asioita SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä tapaus jossa yh äiti oli poissa 2 vuoroa ei muuta kuin hänen puh, numero johon ei vastannut soitimme poliisille joka kävi tarkistamassa tilanteen. lapset otettiin huostaan heti hän syytti meitä poliisin vasikoiksi kyttääjiksi olisi antanut jonkun läheisen tiedot emme tarkoittaneet pahaa vaan olimme huolissamme
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en halunnut kertoa edes naimisiinmenosta, vaikka olisi saanut vapaapäivän. Yksityisasioita herran jestas kaikki nuo. Ja niin yksityisiä, kun itse haluaa! Jos joku sadisti tuosta innostuu urkkimaan asioita vielä enemmän, se on voi voi. Toivottavasti ei tee rikoksia urkkimisen lumossaan.
Meillä on tosi mukava työporukka ja hyvä yhteishenki. Tuollaiset naimisiin menot oikein mielellään kertoo työkavereilleen. Lahjatkin ollaan aina ostettu.
Voi kun olisikin kaikissa työpaikoissa asiat noin mallikkaasti, mutta vaan kun ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitoalalla pitkään työskennelleenä voin antaa kolme hyvää vinkkiä:
- Työpaikalla tehdään töitä, tarkoitus ei ole viettää mukavaa aikaa ystävien kanssa
- Työkaverin ei tarvitse olla ystäväsi / työkaveri ei välttämättä ole ystäväsi, vaikka niin luulet
- Työpaikalla ei välttämättä kannata kertoa itsestään kovin paljon yksityisiä asioita
Monella työpaikalla juorutaan paljon ja itsekin olen sitä kuuluisaa "puukkoakin" selkääni saanut työuran varrella. Työpaikkakiusaamista on myös yllättävän paljon ja silloin kertomiasi asioita käytetään sinua vastaan.
Itse olen päättänyt osaltani sen, etten edes yritä olla ystävä työpaikalla työkavereille. Eikä minulla siellä ns kavereita olekaan. Teen työni, kaverit ja ystävät minulla on muista ympyröistä. That's it.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet aloittamassa uutta työtä niin työnantaja kysyy yhteystietoja onnettomuuden varalle lähiomaisesta, joka voi olla puoliso, sisko tai joku henkilö, johon ottaa yhteyttä tarvittaessa.
Sain juuri vakituisen työpaikan, eikä kukaan ole kysynyt minulta mitään lähiomaisista tai parisuhteessa. Olen sinkku, vanhempani ovat kuolleet enkä edes tiedä kuka olisi minulle "lähiomainen".
Ei mielestäni, ei se liity työntekoon mitenkään. Ellei ole hyvääkin kaveria jonkun kanssa niin ei minusta ole mitään syytä kertoa kaikille tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet aloittamassa uutta työtä niin työnantaja kysyy yhteystietoja onnettomuuden varalle lähiomaisesta, joka voi olla puoliso, sisko tai joku henkilö, johon ottaa yhteyttä tarvittaessa.
Onnettomuuden sattuessa yhteydenpidon omaisiin hoitaa joko poliisi tai terveydenhuoltohenkilöstö.
Jos työntekijä ei ilmesty työpaikalle eikä vastaa useista yrityksistä huolimatta puhelimeen, niin esimies soittaa varmasti lähiomaiselle.
Poliisillehan silloin soitetaan eikä jollekin toisella puolella maata asuvalle 98-vuotiaalle äidille, joka on ainoa lähiomainen.
Olen jopa valehdellut siviilisäädystäni uteliaille juorutädeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei työpaikalla tarvitse kertoa mitään työn ulkopuoliseen toimintaan liittyvää. Toki sitten, millaisen kuvan sellainen takakireä rajojen veto antaa, on toinen asia. En itse välitä juurikaan sellaisista, koska ne ihmiset päinvastoin usein unohtavat sen, kun kyselevät asioita. Toimin heidän kanssaan vastavuoroisesti...
Miksi sinun täytyy tietää onko työkaverisi sinkku, naimisissa vaiko eronnut? Etkö osaa keskustella muista asioista?
Ei tarvitsekaan. Ja minä kyllä puhun pääsääntöisesti työasioista, kun työn luonne vaatii aina hieman yhdessä pöyristelyä jälkikäteen kahvihuoneessa. Toki oma porukka on sellainen, että voidaan avoimesti puhua siitä, mitä tapahtuu kotirintamalla tai mitä on illalla töiden jälkeen menoa jne jne. Emme ole niin periaatteellisia kuitenkaan. Ja mitään muuta en toivo kuin si
Mitkä rusinat? Miten rusinat voi rasahtaa?
En puhu yksityiselämästäni. Joitain se tuntuu häiritsevän, mutta ei kuulu työpaikalle. En ole myöskään somessa ja vaikka olisin, sieltä ei myöskään löytyisi yhtään mitään.