Pitääkö työpaikalla kertoa omasta siviilisäädystä?

"Meillä ei. Ja aika turhaa tuollainen olisikin, kun kaikilla ei edes ole ihmistä, joka kotiin pääsisi etsimään."

Jopa taas syy 😂 Miksi ihmeessä sairaalakaan pyytää lähiomaisen yhteystietoja, kun kerta ei kaikilla ole lähiomaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet aloittamassa uutta työtä niin työnantaja kysyy yhteystietoja onnettomuuden varalle lähiomaisesta, joka voi olla puoliso, sisko tai joku henkilö, johon ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Onnettomuuden sattuessa yhteydenpidon omaisiin hoitaa joko poliisi tai terveydenhuoltohenkilöstö. 

Tai yhtälailla ensimmäinen ilmoittaja voi olla työnantaja, jos kerran omaisen numero on tiedossa. Ambulanssista tai poliisista ei ensimmäiseksi omaisille soiteta, kuten varmaan hoksaatkin.

En ole koskaan ollut työpaikassa, jossa olisi kyselty lähiomaisen yhteystietoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet aloittamassa uutta työtä niin työnantaja kysyy yhteystietoja onnettomuuden varalle lähiomaisesta, joka voi olla puoliso, sisko tai joku henkilö, johon ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Onnettomuuden sattuessa yhteydenpidon omaisiin hoitaa joko poliisi tai terveydenhuoltohenkilöstö. 

Jos työntekijä ei ilmesty työpaikalle eikä vastaa useista yrityksistä huolimatta puhelimeen, niin esimies soittaa varmasti lähiomaiselle.

Ei soita vaan toteaa, että tämä henkilö on syystä tai toisesta estynyt vastaamaan puhelimeen tai tulemaan töihin. Ei aikuisen ihmisen perään soitella.

No kyllä todellakin soitetaan, jos erityisesti on kyseessä tunnollinen työntekijä. Työkaverin kuolema selvisi saman päivän aikan, kun ei ilmaantunut töihin. Itsekin olen sanonut, että jos minua ei kuulu töihin, niin vaan etsintäpartio perään mahdollisimman nopeasti selvittämään asiaa, koska mulla on koira. 

Vierailija kirjoitti:

"Meillä ei. Ja aika turhaa tuollainen olisikin, kun kaikilla ei edes ole ihmistä, joka kotiin pääsisi etsimään."

Jopa taas syy 😂 Miksi ihmeessä sairaalakaan pyytää lähiomaisen yhteystietoja, kun kerta ei kaikilla ole lähiomaisia. 

Sairaala onkin ihan eri asia. Hetken kun mietit, niin ymmärrät miksi.

Itse olen jo esittelyvaiheessa kertonut mm. olevani naimisissa, kahden lapsen äiti ja että lapset asuvat jo omillaan.

Ei siis enää poissaoloja lasten sairastelun vuoksi, kuten monella ikäiselläni vielä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet aloittamassa uutta työtä niin työnantaja kysyy yhteystietoja onnettomuuden varalle lähiomaisesta, joka voi olla puoliso, sisko tai joku henkilö, johon ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Onnettomuuden sattuessa yhteydenpidon omaisiin hoitaa joko poliisi tai terveydenhuoltohenkilöstö. 

Jos työntekijä ei ilmesty työpaikalle eikä vastaa useista yrityksistä huolimatta puhelimeen, niin esimies soittaa varmasti lähiomaiselle.

Ei soita vaan toteaa, että tämä henkilö on syystä tai toisesta estynyt vastaamaan puhelimeen tai tulemaan töihin. Ei aikuisen ihmisen perään soitella.

 

No kyllä todellakin soitetaan, jos erityisesti on kyseessä tunnoll

Mihin numeroon soittavat, jos ei ole kysytty yhteystietoja? Minusta ei kukaan tiedä työpaikalla mitään eikä yhdelläkään sukulaisellakaan ole edes samaa sukunimeä kuin mulla. Ihan mahdoton jäljittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Meillä ei. Ja aika turhaa tuollainen olisikin, kun kaikilla ei edes ole ihmistä, joka kotiin pääsisi etsimään."

Jopa taas syy 😂 Miksi ihmeessä sairaalakaan pyytää lähiomaisen yhteystietoja, kun kerta ei kaikilla ole lähiomaisia. 

Sairaala onkin ihan eri asia. Hetken kun mietit, niin ymmärrät miksi.

Sie et miettimälläkään ymmärtänyt..

Vierailija kirjoitti:

Itse olen jo esittelyvaiheessa kertonut mm. olevani naimisissa, kahden lapsen äiti ja että lapset asuvat jo omillaan.

Ei siis enää poissaoloja lasten sairastelun vuoksi, kuten monella ikäiselläni vielä on. 

Ei tällaisia asioita puhuta työhaastattelussa!

Kannattaa osalle kertoa että on naimisissa ja toisille että on sinkku.

Sitten voi naureskella kun juoruakat kiistelevät keskenään siitä miten asia on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei työpaikalla tarvitse kertoa mitään työn ulkopuoliseen toimintaan liittyvää. Toki sitten, millaisen kuvan sellainen takakireä rajojen veto antaa, on toinen asia. En itse välitä juurikaan sellaisista, koska ne ihmiset päinvastoin usein unohtavat sen, kun kyselevät asioita. Toimin heidän kanssaan vastavuoroisesti...

Miksi sinun täytyy tietää onko työkaverisi sinkku, naimisissa vaiko eronnut? Etkö osaa keskustella muista asioista?

Ei tarvitsekaan. Ja minä kyllä puhun pääsääntöisesti työasioista, kun työn luonne vaatii aina hieman yhdessä pöyristelyä jälkikäteen kahvihuoneessa. Toki oma porukka on sellainen, että voidaan avoimesti puhua siitä, mitä tapahtuu kotirintamalla tai mitä on illalla töiden jälkeen menoa jne jne. Emme ole niin periaatteellisia kuitenkaan. Ja mitään muuta en toivo kuin sitä, että nämä joilla ei ole aikomusta kertoa enempää, niin että heillä ei ole myöskään tarvetta tietää... se toimii molemminpäin. Usein se tuntuu vain unohtuvan, toki ei näitä tilanteita siis ole kovin usein tullut avstaan, mutta vahvistetusti muutama tapaus. 

Joista yksi tapaus oli siinä mielessä julkea, että olin työkaverin miehen kanssa oluella, koska tunnemme työn ulkopuolelta. Tätä kautta luonnollisesti tiesin tämän kollegan kotielämästä myös enemmän. Hän vetosi aina yksityisyyteen ja omaan elämään, jos häneltä yritti jotain joku muu kysellä. Että onko lapsia, miestä, mitä harrastaa... ja tämä kerta, kun olimme oluella ja rehellisesti viikonloppua vasten ilta vähän venähti, niin johan siellä oltiin ruokatauolla maanantaina kyselemässä, että mitä teimme hänen miehen kanssa myöhempään, kuin oli sovittu. Silloin rasahti rusinat kyllä pahemman kerran. Luonnollisesti kerroin vain sen virallisen suunnitelman (mikä oli myös totuus), mutta kyllä sen huomasi, että alkoi ärsyttää, kun yksityisyydensuoja kääntyi häntä itseään vastaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen jo esittelyvaiheessa kertonut mm. olevani naimisissa, kahden lapsen äiti ja että lapset asuvat jo omillaan.

Ei siis enää poissaoloja lasten sairastelun vuoksi, kuten monella ikäiselläni vielä on. 

Ei tällaisia asioita puhuta työhaastattelussa!

Niitä ei saa työhaastattelussa kysyä mutta tottakai niistä saa halutessaan puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet aloittamassa uutta työtä niin työnantaja kysyy yhteystietoja onnettomuuden varalle lähiomaisesta, joka voi olla puoliso, sisko tai joku henkilö, johon ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Onnettomuuden sattuessa yhteydenpidon omaisiin hoitaa joko poliisi tai terveydenhuoltohenkilöstö. 

Jos työntekijä ei ilmesty työpaikalle eikä vastaa useista yrityksistä huolimatta puhelimeen, niin esimies soittaa varmasti lähiomaiselle.

Mun lähiomainen on oma sisko, joka asuu 500 km päässä. Jos esimies soittaa siskolle, niin ei hän voi tietää, missä minä olen, jos en vastaa puhelimeen (tai reagoi viesteihin missään kanavassa), eikä hän voi lähteä minua etsimään (eikä pääsisikään). Viranomaisten kautta tuo hoidettaisiin. 

No sinä et varmaan häntä sitten ilmoittaisi lähiomaiseksi. Mulla on lähiomaisena kaverini, jolla on vara-avaimet asuntooni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Meillä ei. Ja aika turhaa tuollainen olisikin, kun kaikilla ei edes ole ihmistä, joka kotiin pääsisi etsimään."

Jopa taas syy 😂 Miksi ihmeessä sairaalakaan pyytää lähiomaisen yhteystietoja, kun kerta ei kaikilla ole lähiomaisia. 

Sairaala onkin ihan eri asia. Hetken kun mietit, niin ymmärrät miksi.

Sie et miettimälläkään ymmärtänyt..

Työpaikalla sattuneissa vakavissa tapaturmissa työnantaja ei edes saa ilmoittaa itse omaisille vaan ensimmäisen ilmoituksen uhrin omaisille tekee aina poliisi.

Ei tarvitse kertoa. Mutta sitten ei kannata selittää, että menen anopin hautajaisiin ja tarvitsen vapaapäivän. jos ei ole puolisoa, ei ole anoppia.

"No sinä et varmaan häntä sitten ilmoittaisi lähiomaiseksi. Mulla on lähiomaisena kaverini, jolla on vara-avaimet asuntooni."

Onpa ylimielinen kommentti. Ehkä hänellä ei ole muita omaisia kuin tämä kaukana asuva sisko? Mun asuntoon ei ole kenellekään avainta..

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse kertoa. Mutta sitten ei kannata selittää, että menen anopin hautajaisiin ja tarvitsen vapaapäivän. jos ei ole puolisoa, ei ole anoppia.

Hahhah.

Vierailija kirjoitti:

"No sinä et varmaan häntä sitten ilmoittaisi lähiomaiseksi. Mulla on lähiomaisena kaverini, jolla on vara-avaimet asuntooni."

Onpa ylimielinen kommentti. Ehkä hänellä ei ole muita omaisia kuin tämä kaukana asuva sisko? Mun asuntoon ei ole kenellekään avainta..

Siis miten ylimielinen? Kyseessä oli yhteyshenkilö, johon työpaikka voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Ei meillä se yhteyshenkilö ole kuitenkaan pakollinen tieto, joten tuossa tapauksessa ei välttämättä sitten ilmoita ketään, jos ei ole ketään, joka voisi siellä asunnolla käydä tsekkaamassa. Mun yhteyshenkilö on kaverini, jolla on vara-avaimet, koska ei ole lähisukulaisia enää hengissä. Kaverini on mun lähiomainen nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet aloittamassa uutta työtä niin työnantaja kysyy yhteystietoja onnettomuuden varalle lähiomaisesta, joka voi olla puoliso, sisko tai joku henkilö, johon ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Onnettomuuden sattuessa yhteydenpidon omaisiin hoitaa joko poliisi tai terveydenhuoltohenkilöstö. 

Jos työntekijä ei ilmesty työpaikalle eikä vastaa useista yrityksistä huolimatta puhelimeen, niin esimies soittaa varmasti lähiomaiselle.

Ei soita vaan toteaa, että tämä henkilö on syystä tai toisesta estynyt vastaamaan puhelimeen tai tulemaan töihin. Ei aikuisen ihmisen perään soitella.

No kyllä soitellaan. Ihan vaan sen vuoksi, että yritetään selvittää poissaolon syy.

Jos ei huvita tulla töihin, niin se on työsuhteen purku. Jos taas selviää, että työntekijä on esim. sairaalassa tai muuten hyväksytysti estynyt tulemaan töihin, niin tiedetään järjestellä työtehtävät poissaolon ajaksi.

Asiantuntija työssä olen ja aina on kysytty lähiomainen tai yhteyshenkilö.

Esimiehenä toimiessani soittelin useamman kerran työntekijän perään. Ensin itselleen ja jos ei vastannut, niin ilmoitetulle yhteyshenkilölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No sinä et varmaan häntä sitten ilmoittaisi lähiomaiseksi. Mulla on lähiomaisena kaverini, jolla on vara-avaimet asuntooni."

Onpa ylimielinen kommentti. Ehkä hänellä ei ole muita omaisia kuin tämä kaukana asuva sisko? Mun asuntoon ei ole kenellekään avainta..

 

Siis miten ylimielinen? Kyseessä oli yhteyshenkilö, johon työpaikka voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Ei meillä se yhteyshenkilö ole kuitenkaan pakollinen tieto, joten tuossa tapauksessa ei välttämättä sitten ilmoita ketään, jos ei ole ketään, joka voisi siellä asunnolla käydä tsekkaamassa. Mun yhteyshenkilö on kaverini, jolla on vara-avaimet, koska ei ole lähisukulaisia enää hengissä. Kaverini on mun lähiomainen nyt. 

Siten, että tämä sisko on ainoa vaihtoehto. Sinä oletit, että kyllähän nyt kaikilla on vähintään niitä kavereita joista valita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen jo esittelyvaiheessa kertonut mm. olevani naimisissa, kahden lapsen äiti ja että lapset asuvat jo omillaan.

Ei siis enää poissaoloja lasten sairastelun vuoksi, kuten monella ikäiselläni vielä on. 

Ei tällaisia asioita puhuta työhaastattelussa!

Niitä ei saa työhaastattelussa kysyä mutta tottakai niistä saa halutessaan puhua.

Saa jos haluaa antaa itsestään epäammattimaisen kuvan. Ei sun makuuhuone-elämä ja sen tuotokset liity töihin millään tavalla.