Syökö täällä joku tyyliin 100€/kk? Mitä syöt päivän aikana?

Vierailija kirjoitti:

Syömiseen pätee ihan samat säännöt kuin vaikkapa liikkumiseen. Jos kävelet enemmän itse niin ei mene bensaan tai bussilippuun rahaa. Eli jos teet itse ruokaa tai keräät metsästä niin ei mene rahaa ravintoloihin tai kauppaan. Vaikka päivässä joku 0,20€ tuntuisi aika pieneltä säästöltä niin se on vuodessa 73€ ja elämän aikana 18-85v. aikana 4 891€ ja sillä saa jo aika paljon kaikkea kuten vaikkapa all inclusive matkan 2 viikoksi 5 tähden resortiin Malediiveille. Jos joku siis kehtaa väittää ettei ole rahaa matkustaa. Jos säästäisi joka päivä 0,20€ vaikkapa keräämällä itse ne mustikat puuroon tai jättämällä ostamatta sen extempore 1,40€ maksavan karkkipussin viikossa tai pienentämällä annoskokoa tms. niin kokisi elämän aikana jotain aika paljon suurempaa. Mutta kun ei jaksa eikä viitsi eikä pysty ja ja ja kun masentaa ja ahdistaa niin eihän voi ollenkaan säästää mistään eikä missään ja kun pitää istua vaan pyörätuoli

Elämä kituuttamista, jotta sitten 85- vuotiaana voi matkustaa kahdeksi viikoksi Malediiveille? Nimenomaan täydellinen esimerkki miten pähkähullua se 20 snt "säästö" on päivässä, jos siitä ei ikinä kerkeä edes nauttimaan. 85-v ikä on jo enemmän kuin monen eliniänodote, saapahan Malediivien matkan sijasta hienot hautajaiset, jos kuolla kupsahtaa liian aikaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömiseen pätee ihan samat säännöt kuin vaikkapa liikkumiseen. Jos kävelet enemmän itse niin ei mene bensaan tai bussilippuun rahaa. Eli jos teet itse ruokaa tai keräät metsästä niin ei mene rahaa ravintoloihin tai kauppaan. Vaikka päivässä joku 0,20€ tuntuisi aika pieneltä säästöltä niin se on vuodessa 73€ ja elämän aikana 18-85v. aikana 4 891€ ja sillä saa jo aika paljon kaikkea kuten vaikkapa all inclusive matkan 2 viikoksi 5 tähden resortiin Malediiveille. Jos joku siis kehtaa väittää ettei ole rahaa matkustaa. Jos säästäisi joka päivä 0,20€ vaikkapa keräämällä itse ne mustikat puuroon tai jättämällä ostamatta sen extempore 1,40€ maksavan karkkipussin viikossa tai pienentämällä annoskokoa tms. niin kokisi elämän aikana jotain aika paljon suurempaa. Mutta kun ei jaksa eikä viitsi eikä pysty ja ja ja kun masentaa ja ahdistaa niin eihän voi ollenkaan säästää mistään ei

Mitä kituuttamista on säästää viikossa 1,40€? Tai voithan sä etsiä puistosta vaikka sen muutaman tyhjän tölkin ni ei tartte säästää mistään. Tai pyytää vaikka lähipiiriltä syntymäpäivä- ja joululahjaksi yhteensä sen 73€. Jos tunnet vaikka 10 ihmistä niin kaikki antaisivat sinulle 7,3€ ja vuoden rahat olisi jo kasassa eikö tarttenut säästää mistään. Mikä sulla oikein on budjetti sitten viikossa jos elämä musertuu tommoseen 1,40€ viikossa summaan? Ainakin sulla hassu ajatustapa että kaikki rahat pitää heti käyttää. Et taida olla kovin korkeakoulutettu, ainoastaan ikuisiksi köyhiksi jäävät duunarit ajattelee noin.

No vähän eri säästää kuukaudessa ruokalaskuissa toi 6€ jos ruokabudjetti on vaikka 100€. Kuin säästää 6€ jos ruokabudjetti on 200€/kk. Ja joo, ei kaikki halua mennä keräämään mustikoita ja sieniä että säästäis naurettavat 0,20€ päivässä.tai keräämään mitään pulloja ja pummimaan muilta rahaa tai myydä vanhoja tavaroitaan tai jotain muuta naurettavaa että sais lisää sen 1,40€ viikossa johonkin säästöön tai matkaan. Ja en aijo jatkossakaan ostaa mitään köyhien halpaa merkkiä tai luopua yhtään mistään

Mä käyn hakemassa lähellä asuvan tutun lapsen eskarista kotiinsa joka perjantai ja katsotaan piirrettyjä 30 min ennen kuin äitinsä tulee kotiin. Saan tosta aina palkaksi 20€ suoraan käteen ja rasiaan oon noi laittanut. Oon jeesannut sen tunnin aina perjantaisin nyt puolen vuoden ajan eli kaikki voi laskea että mulla käteistä säästöä kotona 480€. En ajatellut noita tuhlata vaan pitää vaan yleisenä käsivarana ainakin toistaiseksi jos vaikka kortti ei toimi. Elämiseen, harrastuksiin ja koiran ruokiin riittää työkkärin tulot ihan hyvin, niissä ei tartte pihistellä että saisi säästettyä, mutta pankkitilillä summa kasvaa pikkuhiljaa huomaamatta. Mutta kyllähän ne säästöt tuo turvallisuuden tunnetta ja on kiva ajatella, että oikeasti elämässä voi tehdä kohta mitä vain haluaa. Ihana suunnitella ulkomaanmatkoja ja vertailla uusia pyörämalleja kun tietää, että ne on ihan mahdollista ostaa. Turhaan haaveilu ja unelmointi vaan surettaisi ja masentaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömiseen pätee ihan samat säännöt kuin vaikkapa liikkumiseen. Jos kävelet enemmän itse niin ei mene bensaan tai bussilippuun rahaa. Eli jos teet itse ruokaa tai keräät metsästä niin ei mene rahaa ravintoloihin tai kauppaan. Vaikka päivässä joku 0,20€ tuntuisi aika pieneltä säästöltä niin se on vuodessa 73€ ja elämän aikana 18-85v. aikana 4 891€ ja sillä saa jo aika paljon kaikkea kuten vaikkapa all inclusive matkan 2 viikoksi 5 tähden resortiin Malediiveille. Jos joku siis kehtaa väittää ettei ole rahaa matkustaa. Jos säästäisi joka päivä 0,20€ vaikkapa keräämällä itse ne mustikat puuroon tai jättämällä ostamatta sen extempore 1,40€ maksavan karkkipussin viikossa tai pienentämällä annoskokoa tms. niin kokisi elämän aikana jotain aika paljon suurempaa. Mutta kun ei jaksa eikä viitsi eikä pysty ja ja ja kun masentaa ja ahdistaa niin eihän voi ollenkaan säästää mistään ei

Aasiassa pärjää 20€ päivä eli kuukaudessa 600€. Vuodessa riittäis siis 7200€. Toki lennot varmaan 2000-3000€. Mutta 10k riittää ainakin jos saat Kelalta jotain työttömyystukea. Mä kävin pari kuukautta Afrikassa vapaaehtoistyötä ja mulle maksettiin matkat ja ruoka ja majoitus kokonaan. Kelalta sain normaalit työttömyystuet kokonaisuudessaan säästötilille. Mulla omakotitalo niin ei tartte stressaa mistään vastikkeesta tai vuokrista. Maksan lähinnä vedestä ja sähköstä käytön mukaan ja pari muuta pientä laskua vuodessa.

Miksi ihmeessä 1,40€ viikossa säästäminen on elämässä riutumista ja kauheeta kärsimystä :D siis se on joku 1 makkara tai 1 kurkku tai puolikas kuppinuudeli :D Toisaalta jos vuodessa ei saa ilman kiduttavaa elämää säästettyä 73€ tai päivässä 0,20€ niin alkaisin kyllä niitä menoja, kämppäkuluja ja puhelinlaskuja kattelemaan. Ellei siis jo valmiiksi asu ilmaiseksi saadussa teltassa metsässä ilman puhelinta roskiksista löydetyistä vaatteissa ilman hetua tai työttömyystukea. Ps. Kaveri oli vahingossa maksanut monta kuukautta Netflix-maksua kun ei tiennyt 1kk tarjouskauden loppuvan automaattisesti ja se oli kyllä ketuttanut häntä kun meni monta kymppiä ihan turhaan :D Olis muakin ärsyttänyt suunnattomasti maksaa turhasta. Mieluummin kyllä säästäisin arjessa että pääsisin ihanalle lomalle kuin että söisin joka viikko 1 makkaran enemmän

Oletetaan että kiva ulkomaanmatka 2 viikkoa maksaa 700€ lennot ja hotelli. Ja jos säästää jopa päivä niin 0,20€ normaalimenoista eli kuukaudessa 6€ vaikkapa sitten jättämällä kauppaan jotain turhaa tai ostamalla halvempaa tai vaikka syövänsä 0,20€ vähemmän päivässä kuin tavallisesti tai vaihtamalla halvempaan puhelinliittymän, antamalla kaverille skumppapullon sijasta lahjakortin vaikka että peset ikkunat tai vahdit lapsia kauppareissun ajan tms. Niin kyllä siinä silti menisi naurettavat 9,5 vuotta venatessa. Ton takia en sijoita vaan jos jostain saan rahaa niin meen heti baariin nauttimaan. Pitää elää täysillä nyt eikä vuoden päästä!

Menee ikä ja terveys jollain 20 senttiä päivä säästämisellä, kirjaimellisesti vanhuus tulee vastaan. Suurin osa ei ajattele säästämistä edes mitenkään päiväkohtaisesti, vaan esim. palkasta laitetaan palkkapäivänä laskujen jälkeen tietty summa sivuun per kk, tai se mitä jää elämisen kulujen jälkeen yli kuun lopussa menee säästöön. Työttömänäkin jos laittaa vaikka 10 euroa kuussa säästöön, niin vauhti jo paljon nopeampi kun 20 snt päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Menee ikä ja terveys jollain 20 senttiä päivä säästämisellä, kirjaimellisesti vanhuus tulee vastaan. Suurin osa ei ajattele säästämistä edes mitenkään päiväkohtaisesti, vaan esim. palkasta laitetaan palkkapäivänä laskujen jälkeen tietty summa sivuun per kk, tai se mitä jää elämisen kulujen jälkeen yli kuun lopussa menee säästöön. Työttömänäkin jos laittaa vaikka 10 euroa kuussa säästöön, niin vauhti jo paljon nopeampi kun 20 snt päivässä.

No näinhän normaali-ihminen tekee. Laittaa rahastoihin palkasta 100€ ja korkoa tuottavaan säästötilille 300€ eikä tuhlaa noita mihinkään turhaan. Tavalliset perheet käyvät monta kertaa vuodessa reissuissa ja useimmat ainakin 1 kerran ulkomailla. Jollekin täällä vain 6€ kuukaudessa säästäminen olisi kauheaa elämässä riutumista ja kaikesta luopumista. En tosiaan tiedä hänen nykyisiä kulujaan ja tulojaan, mutta kertoi nauttivansa nykyisestä elämästään ilman mitään matkusteluja, mutta epäili kuolevansa jo ennen vanhuusikäänsä, ettei ikinä edes pääsisi minnekään matkalle. Ehkä päihteisiin menee sitten kaikki rahat ja kuvittelee niiden tekevän elämän onnelliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menee ikä ja terveys jollain 20 senttiä päivä säästämisellä, kirjaimellisesti vanhuus tulee vastaan. Suurin osa ei ajattele säästämistä edes mitenkään päiväkohtaisesti, vaan esim. palkasta laitetaan palkkapäivänä laskujen jälkeen tietty summa sivuun per kk, tai se mitä jää elämisen kulujen jälkeen yli kuun lopussa menee säästöön. Työttömänäkin jos laittaa vaikka 10 euroa kuussa säästöön, niin vauhti jo paljon nopeampi kun 20 snt päivässä.

No näinhän normaali-ihminen tekee. Laittaa rahastoihin palkasta 100€ ja korkoa tuottavaan säästötilille 300€ eikä tuhlaa noita mihinkään turhaan. Tavalliset perheet käyvät monta kertaa vuodessa reissuissa ja useimmat ainakin 1 kerran ulkomailla. Jollekin täällä vain 6€ kuukaudessa säästäminen olisi kauheaa elämässä riutumista ja kaikesta luopumista. En tosiaan tiedä hänen nykyisiä kulujaan ja tulojaan, mut

No jos hän kerta nauttii elämästään eikä edes haikaile mihinkään reissuille, niin miksi se on sinulle jokin ongelma? Keskittyisit sinäkin vain omaan elämääsi ja omiin nautintoihisi. 

Kyllä mulla ainakin on varaa matkustella, järjestää juhlia, ostaa lahjoja, käydä yökerhoissa ja baareissa yms. Vaikka työtön olenkin. Olen saanut työssä käyvänä sinne säästötilille 100k just sitä varten ettei tartte stressata vaan voin ihan rauhassa jatkaa matkustelua ja biletystä työttömänäkin. Toki mulla pienet asuinkulut, ei ole autoa, ei maksullisia harrastuksia, en tykkää ostaa turhaa materiaalia jne. Mutta ruokaan ja alkoholiin menee kyllä 500€ kuukaudessa, koska miksipä ei. Syön kaikkea kalliita tuotteita, mitkä ei ole mitenkään pakollisia terveyden tai mielenterveyden kannalta.

Kampin Pimu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä jaksa uskoa että syötte jatkuvasti 100 eurolla kuukauden. Yksi kuukausi saattaa onnistua, mutta sen jälkeen alkaa kuivakaappi ja pakastin näyttää tyhjältä. Jos lasket yhden päivän kituannosten kulut ja kerrot sen 30:llä, luulet siitä syntyvän kuukauden kulut. Ei se niin mene. Pistäpäs paperille jokaikinen ruokaostos kuukauden ajan, vasta sitten pääset lähelle totuutta. 

Tässä kyllä piilee totuus. Tosin, ainakin vakikirjoittajat ovat seuranneet ruokakujulaan jo paljon pidemmän aikavälin kuin kuukauden. Mä muun muassa pidän ihan ehtaa kirjanpitoa jo kolmatta vuotta.

Olen tuo epäilijä, ja olen ihan omasta aloitteestani ja mielenkiinnosta pitänyt kaikista kuluistani kirjaa koko aikuisikäni, 70-luvulta asti. Se on ollut jopa hauskaa.

Ei kaikki kaipaa mitään kalliita Malediivien reissuja ikinä elämässään, omasta mielestä sulaa hulluutta heittää tuollainen summa hetkelliseen matkaan, jos saman summan voi säästää vaikka omaa mökkiä tai asuntoa varten. Osa haluaa nauttia elämästä syöden ja juoden monipuolista ruokaa päivittäin, eikä halua edes syödä sitä kaikista halvinta vaihtoehtoa aina. Ei se ole yhtään sen oikeampi tai huonompi elämäntapa.

Olisi kammottavaa jos en voisi tarjota lapsilleni mitään kivoja matkoja Suomessa ja ulkomailla. Ja syynä se, etten osaisi säästää. Ruoasta ei sentäs vielä ole tarvinnut säästää mutta tarpeen tullen voisin luopua jostain turhista herkuistani jos ne olisivat este yhteisille elämyksille ja kokemuksille. Joku viikottainen suklaalevy tuo vaan lisäkiloja ja hetkellistä hyvänolon tunnetta jonka jälkeen iskee morkkis, mutta elämykset ja matkat tuovat elinikäistä hyvänolon tunnetta yhteisten muistojen ja kokemuksien kautta. En edes pysty muistamaan mitä söin tasan viikko sitten tänä päivänä. Mutta muistan kaikki reeissukokemukset ja paikalliset ruokakokemukset kymmenien vuosien takaa.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kammottavaa jos en voisi tarjota lapsilleni mitään kivoja matkoja Suomessa ja ulkomailla. Ja syynä se, etten osaisi säästää. Ruoasta ei sentäs vielä ole tarvinnut säästää mutta tarpeen tullen voisin luopua jostain turhista herkuistani jos ne olisivat este yhteisille elämyksille ja kokemuksille. Joku viikottainen suklaalevy tuo vaan lisäkiloja ja hetkellistä hyvänolon tunnetta jonka jälkeen iskee morkkis, mutta elämykset ja matkat tuovat elinikäistä hyvänolon tunnetta yhteisten muistojen ja kokemuksien kautta. En edes pysty muistamaan mitä söin tasan viikko sitten tänä päivänä. Mutta muistan kaikki reeissukokemukset ja paikalliset ruokakokemukset kymmenien vuosien takaa.

Jos suklaalevyä syö viikon ajan palan joka päivä niin ei sen pitäisi kyllä ketään lihottaa tai aiheuttaa morkkista. Toki jos sen ahmii kerralla niin tilanne voi olla eri, mutta aika tiukilla on silti talous, jos reissut jää nimenomaan tämän viikottaisen suklaalevyn takia tekemättä. Kannattaisi ehkä ne reissutkin silloin jättää välistä jos talous on näin tiukilla? Mitäs sitten kun pesukone hajoaa ja pitäisi ostaa uusi, mutta suklaan sijasta ne rahat onkin tuhlattu reissussa? 

Olen sitä mieltä, että tasapainoiseen ja ns. normaaliin elämään kuuluu sekä monipuolinen, terveellinen ja maittava syöminen, niin kotona kuin joskus ulkona, että myös jonkintasoinen matkustelu, kulttuurielämä yms. Näiden ei pitäisi olla toisiaan poissulkevia asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kammottavaa jos en voisi tarjota lapsilleni mitään kivoja matkoja Suomessa ja ulkomailla. Ja syynä se, etten osaisi säästää. Ruoasta ei sentäs vielä ole tarvinnut säästää mutta tarpeen tullen voisin luopua jostain turhista herkuistani jos ne olisivat este yhteisille elämyksille ja kokemuksille. Joku viikottainen suklaalevy tuo vaan lisäkiloja ja hetkellistä hyvänolon tunnetta jonka jälkeen iskee morkkis, mutta elämykset ja matkat tuovat elinikäistä hyvänolon tunnetta yhteisten muistojen ja kokemuksien kautta. En edes pysty muistamaan mitä söin tasan viikko sitten tänä päivänä. Mutta muistan kaikki reeissukokemukset ja paikalliset ruokakokemukset kymmenien vuosien takaa.

Jos suklaalevyä syö viikon ajan palan joka päivä niin ei sen pitäisi kyllä ketään lihottaa tai aiheuttaa morkkista. Toki jos sen ahmii kerralla niin tilanne voi olla eri, mutta aika tiukilla on silti talous, jos reissut jää nimenomaan tämän viikottaisen suklaalevyn takia tekemättä. Kannattaisi ehkä ne reissutkin silloin jättää välistä jos talous on näin tiukilla? Mitäs sitten kun pesukone hajoaa ja pitäisi ostaa uusi, mutta suklaan sijasta ne rahat onkin tuhlattu reissussa? 

Kannattaisi varmaan opetella lukemaan.

Eri

Nää nyt on näitä. Milläs sitä viimeksi tässä ketjussa mentiinkään maailman ympäri. En muista enää.

Kohta taas säästetään mummolle mopo pullonpalatusrahoilla ja ulkoiluttamalla naapurin maastiffiä.

Eikä unohdeta mennä bussipysäkille myymään limsaa!

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että tasapainoiseen ja ns. normaaliin elämään kuuluu sekä monipuolinen, terveellinen ja maittava syöminen, niin kotona kuin joskus ulkona, että myös jonkintasoinen matkustelu, kulttuurielämä yms. Näiden ei pitäisi olla toisiaan poissulkevia asioita. 

Nimenomaan. Ei ole mitään järkeä kituuttaa normaaliarkea huonolla ruokavaliolla, jotta pääsee matkustelemaan ehkä sitten joskus. Matkustelu pitäisi kuitenkin olla vasta toissijaista, ylimääräistä ekstraa, jos siihen normaalielämisen jälkeen jää ylimääräistä rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi kammottavaa jos en voisi tarjota lapsilleni mitään kivoja matkoja Suomessa ja ulkomailla. Ja syynä se, etten osaisi säästää. Ruoasta ei sentäs vielä ole tarvinnut säästää mutta tarpeen tullen voisin luopua jostain turhista herkuistani jos ne olisivat este yhteisille elämyksille ja kokemuksille. Joku viikottainen suklaalevy tuo vaan lisäkiloja ja hetkellistä hyvänolon tunnetta jonka jälkeen iskee morkkis, mutta elämykset ja matkat tuovat elinikäistä hyvänolon tunnetta yhteisten muistojen ja kokemuksien kautta. En edes pysty muistamaan mitä söin tasan viikko sitten tänä päivänä. Mutta muistan kaikki reeissukokemukset ja paikalliset ruokakokemukset kymmenien vuosien takaa.

Minä taas en muista ulkomaan reissuistani kuin yksittäisiä asioita, mitkään paikalliset ruokakokemuksetkaan eivät ole olleet ikimuistoisia. Nykyään saa Suomestakin jo lähikaupungeista monenlaista eilaista ruokaa, joten ei sitäkään varten siis tarvitse lähteä mihinkään Suomen rajojen ulkopuolelle. Matkustelu ei tuo omaan elämääni mitään sellaista lisäarvoa, jotta säästäisin sitä varten. Näin me ollaan erilaisia. Ei siis tuputeta omia elämänarvojamme ja -tapojamme muille.