20 vuoden parisuhde päättymässä..

Voimia sulle kovasti.Itse lähdin 30 vuotta kestäneen liiton jälkeen kolme vuotta sitten.Jouduin luopumaan kaikesta muusta paitsi lapsistani..Hyvää Joulua sinulle,kaikesta huolimatta! t.yh- mutsi 47v.

Vierailija kirjoitti:

Voimia sulle kovasti.Itse lähdin 30 vuotta kestäneen liiton jälkeen kolme vuotta sitten.Jouduin luopumaan kaikesta muusta paitsi lapsistani..Hyvää Joulua sinulle,kaikesta huolimatta! t.yh- mutsi 47v.

Kiitoksia oikein paljon, kun viitsit kommentoida.. kaikkea hyvää myös sinulle..AP

Onko puolison muuttopäivä jo päätetty? Autatko muutossa?

Ap, voimia sulle, parin viikon päästä päivä alkaa pidetä, uusi vuosi koittaa.

Muists syödä, nukkua, ulkoilla = pitää itsestäsi huolta🤔

Ak

Vierailija kirjoitti:

Onko puolison muuttopäivä jo päätetty? Autatko muutossa?

Ap, voimia sulle, parin viikon päästä päivä alkaa pidetä, uusi vuosi koittaa.

Muists syödä, nukkua, ulkoilla = pitää itsestäsi huolta🤔

Ak

Tarkkaan ei tiedä vielä varsinaista päivää, mutta juu kyllä autan kaikessa.. ja siinä samassa yrittää pitää itsestään kuitenkin huolta, sekä henkisesti että fyysisesti.. tämä päivä on ollut vähän tämmöinen vaihtelevasti etenevä tuon henkisen puolen osalta..AP

Onko kellään antaa mielipiteitä tai neuvoja siihen tilanteeseen,  jos ero on lopullinen mutta kuitenkin aivan varmasti pysyisimme väleissä . Niin onko parempi minun kannalta olla sitten tekemisissä mahdollisimman vähän,  koska itsellä tunteen häneen vahvat.. vaikka sattuu,  niin olisiko se pidemmän päälle parempi vaihtoehto..AP

Mietin vain, että miten ihmeessä oppisin näkemään hänet "vain" ystävänä.. vaikka hän onkin paras ystäväni myös..AP

Ei 43 vuotiaalla enää pitäisi olla kovin paljoa tunteita. Liian helppo elämä on ollut jos vielä tunteiluttaa.

Itse kyynistyin 4kymppisenä ja enää en tunne mitään 57 vuotiaana. Elämä on helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei 43 vuotiaalla enää pitäisi olla kovin paljoa tunteita. Liian helppo elämä on ollut jos vielä tunteiluttaa.

Itse kyynistyin 4kymppisenä ja enää en tunne mitään 57 vuotiaana. Elämä on helppoa.

Oho, no meitä on moneen junaan.. kyllä tässä monenlaista murhetta on matkalla ollut, että ei voi sanoa olleen aina liian helppoakaan.. AP

Vierailija kirjoitti:

Ei 43 vuotiaalla enää pitäisi olla kovin paljoa tunteita. Liian helppo elämä on ollut jos vielä tunteiluttaa.

Itse kyynistyin 4kymppisenä ja enää en tunne mitään 57 vuotiaana. Elämä on helppoa.

Jos ei tunne mitään niin on aika ankeaa kyllä elämä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 43 vuotiaalla enää pitäisi olla kovin paljoa tunteita. Liian helppo elämä on ollut jos vielä tunteiluttaa.

Itse kyynistyin 4kymppisenä ja enää en tunne mitään 57 vuotiaana. Elämä on helppoa.

Jos ei tunne mitään niin on aika ankeaa kyllä elämä..

Joo, vaikka tässä hetkessä nämä tunteet ovat näitä kurjempaa laatua olevia, niin en silti vaihtaisi siihen, että en tuntisi mitään,  koska en sitten tuntisi sitä rakkauttaan..AP

Asiantuntijoiden mukaan eron jälkeen on hyvä olla niin vähän tekemisissä kuin mahdollista, jotta ehtii toipua. Etenkin jos on vielä tunteita. Ystävyys voi olla mahdollista joskus, mutta siihen menee aikaa. Kannattaa tehdä niin kuin sinulle itsellesi on parasta eli olla tässä kohtaa itsekäs, että toivut.

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntijoiden mukaan eron jälkeen on hyvä olla niin vähän tekemisissä kuin mahdollista, jotta ehtii toipua. Etenkin jos on vielä tunteita. Ystävyys voi olla mahdollista joskus, mutta siihen menee aikaa. Kannattaa tehdä niin kuin sinulle itsellesi on parasta eli olla tässä kohtaa itsekäs, että toivut.

Kiitokset tästä,  näin itsekin hieman ajattelin kyllä että näkeminen hidastaisi aina sitä toipumista sitten.. Pitää vaan sitten keskittyä itseensä ja saada takaisin sellainen itsevarmuus ja usko itseensä.  Kun tämä väkisinkin tuo sellaista epäonnistumisen tunnetta.  Olisi sitten paras mahdollinen itsensä, eikä mikään puolikas entisestä,  jos sitä sitten deittailun maailmaan lähtee jossain vaiheessa tulevaa elämää..AP

Muutenki mietityttää tämä koko nykyajan deittailun termit ym "säännöt" .. on kaikenlaista termiä , tapailumies , vakiohoito, fwb.. ym. Ym.. kaikki aika uutta ja outoa minulle.. silloin ennen , joko oltiin tai ei oltu..AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu varmasti pahalta, mutta pahemmalta tuntuisi joka ikisen tulevan vuoden osalta jos pitkittyisi.

Ajatukset vaan jo seuraaviin siirtoihin. Sellaista tekemistä mitä itse haluat. Uusia kokemuksia.

Tuolla liikkuu paljon muitakin ihmisiä. Totuus on tuolla ulkona. Sinne vaan ja uuden kanssa takas lämpöiseen. Ei kaikkien tuttavuuksien tarvitse johtaa parisuhteeseenkaan.

Muistat vaan että kun se on lähtenyt älä ota sitä enää takaisin.

Joo, no pitää rauhassa katsoa miten homma etenee ja tuon takaisin ottamisen kanssa on ainakin tällä hetkellä se, että tietenkin haluan hänet takaisin,  mutta se riippuu tietenkin siitä mitä kaikkea tänä aikana sitten tapahtuu ja kuinka kauan aikaa kuluu..AP

Omalla kohdallani päädyimme takaisin yhteen muutamaksi vuodeksi, mutta sitten mies halusi erota jälleen. Parin vuoden kuluttua siitä olisi jälleen halunnut jatkaa, mutta kolmatta kertaa en enää jaksanut yrittää. (Olimme yhdessä yhteensä 18 vuotta.) Sama juttu oli seuraavassa suhteessa, joka kesti vain reilut 3 vuotta. Kolmatta kertaa en häntäkään enää takaisin ottanut. Nyt olen ollut sinkkuna ja ilman mitään säätöjä, ja elämä on ihan mukavaa. En etsi ketään, mutta en sulje sitäkään mahdollisuutta pois, ettenkö joskus vielä löytäisi rakasta ihmistä rinnalleni.

AP: Minulle on edelleen jäänyt epäselväksi se, että oletko mitään syytä tai selvennystä saanut puolisosi erohalukkuudelle?

Kyllähän hän nyt varmaankin on jotain asiasta lausunut tai sinä olet kysynyt, että missä nyt mennään ja mitä puoliso haluaa? Millä tavalla hän asian sinulle toi julki? Sanoiko vain haluavansa erota ja siihenkö tyydyit?

Ymmärsin niin, että asia tuli sinulle täytenä yllätyksenä niin siksi tätä on vaikea ymmärtää, ja vielä vaikeampaa siten, ettet olisi lainkaan tivannut syitä tähän.

Ketjussa on aiemmin esitetty vain arvailuja mm. puolison mahdollisesta masennuksesta. Ymmärrän senkin, ettei kukaan keskustelijoista voi tuollaista mahdollista diagnoosia tehdä, mutta kyllä sinulla itselläsi varmasti jonkinlainen ajatus asiasta on?

Vierailija kirjoitti:

AP: Minulle on edelleen jäänyt epäselväksi se, että oletko mitään syytä tai selvennystä saanut puolisosi erohalukkuudelle?

Kyllähän hän nyt varmaankin on jotain asiasta lausunut tai sinä olet kysynyt, että missä nyt mennään ja mitä puoliso haluaa? Millä tavalla hän asian sinulle toi julki? Sanoiko vain haluavansa erota ja siihenkö tyydyit?

Ymmärsin niin, että asia tuli sinulle täytenä yllätyksenä niin siksi tätä on vaikea ymmärtää, ja vielä vaikeampaa siten, ettet olisi lainkaan tivannut syitä tähän.

Ketjussa on aiemmin esitetty vain arvailuja mm. puolison mahdollisesta masennuksesta. Ymmärrän senkin, ettei kukaan keskustelijoista voi tuollaista mahdollista diagnoosia tehdä, mutta kyllä sinulla itselläsi varmasti jonkinlainen ajatus asiasta on?

Siis syistä ne keskeisimmät ovat olleet se, että hän tuntee että olemme vain hyviä ystäviä ja "kämppäkaveruus" / tottumisen tunne on ottanut vallan.. näin niinkuin päällimmäisenä.  Siten tuli yllätyksenä, kun ennen tätä ei aiheesta ollut mitään puhetta.  Toki pitkässä suhteessa taitaa nuo tuntemukset olla hyvinkin yleisiä..AP

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään antaa mielipiteitä tai neuvoja siihen tilanteeseen,  jos ero on lopullinen mutta kuitenkin aivan varmasti pysyisimme väleissä . Niin onko parempi minun kannalta olla sitten tekemisissä mahdollisimman vähän,  koska itsellä tunteen häneen vahvat.. vaikka sattuu,  niin olisiko se pidemmän päälle parempi vaihtoehto..AP

Voin kirjoitaa vain omasta kokemuksestani. Meilläkin oli n. 20 vuoden seurustelusuhde, jonka päätteksi mies halusi erota ja jatkaa ystävinä. Pahimman kipuilun aikana n. 6kk emme juuri pitäneet yhteyttä, mutta sen jälkeen parin vuoden ajan olimme ystäviä mm. käyden välillä syömässä ja hoidin hänen lemmikkejään tarvittaessa. Jos jompi kumpi olisi alkanut seurustella, välimme olisivat varmaankin etääntyneet enemmän. Hän kuitenkin alkoi käyttää kovia päihteitä muuttuen vaaralliseksi. Välimme katkesivat lopullisesti siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään antaa mielipiteitä tai neuvoja siihen tilanteeseen,  jos ero on lopullinen mutta kuitenkin aivan varmasti pysyisimme väleissä . Niin onko parempi minun kannalta olla sitten tekemisissä mahdollisimman vähän,  koska itsellä tunteen häneen vahvat.. vaikka sattuu,  niin olisiko se pidemmän päälle parempi vaihtoehto..AP

Voin kirjoitaa vain omasta kokemuksestani. Meilläkin oli n. 20 vuoden seurustelusuhde, jonka päätteksi mies halusi erota ja jatkaa ystävinä. Pahimman kipuilun aikana n. 6kk emme juuri pitäneet yhteyttä, mutta sen jälkeen parin vuoden ajan olimme ystäviä mm. käyden välillä syömässä ja hoidin hänen lemmikkejään tarvittaessa. Jos jompi kumpi olisi alkanut seurustella, välimme olisivat varmaankin etääntyneet enemmän. Hän kuitenkin alkoi käyttää kovia päihteitä muuttuen vaaralliseksi. Välimme katkesivat lopullisesti siihen.

No se on ihan ymmärrettävää kyllä..AP

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään antaa mielipiteitä tai neuvoja siihen tilanteeseen,  jos ero on lopullinen mutta kuitenkin aivan varmasti pysyisimme väleissä . Niin onko parempi minun kannalta olla sitten tekemisissä mahdollisimman vähän,  koska itsellä tunteen häneen vahvat.. vaikka sattuu,  niin olisiko se pidemmän päälle parempi vaihtoehto..AP

No melkein joka paikassa neuvotaan pitämään ainakin useampi kuukausi mahdollisimman vähän kontaktia, poistamaan some seurannasta jne. Poissa silmistä, poissa mielestä on ehkä osuva ajatus. Voin luvata että jossain kohtaa sinullekin alkaa tulemaan "ei niin mukavia" ajatuksia ex-kumppanistasi vaikka nyt olisit vielä kuinka rakastunut tahansa. Silloin kannattaa muistaa, että ei pura enää siinä vaiheessa niitä tunteita exään vaan hakee ajoissa ulkopuolista apua tunteiden käsittelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Minulle on edelleen jäänyt epäselväksi se, että oletko mitään syytä tai selvennystä saanut puolisosi erohalukkuudelle?

Kyllähän hän nyt varmaankin on jotain asiasta lausunut tai sinä olet kysynyt, että missä nyt mennään ja mitä puoliso haluaa? Millä tavalla hän asian sinulle toi julki? Sanoiko vain haluavansa erota ja siihenkö tyydyit?

Ymmärsin niin, että asia tuli sinulle täytenä yllätyksenä niin siksi tätä on vaikea ymmärtää, ja vielä vaikeampaa siten, ettet olisi lainkaan tivannut syitä tähän.

Ketjussa on aiemmin esitetty vain arvailuja mm. puolison mahdollisesta masennuksesta. Ymmärrän senkin, ettei kukaan keskustelijoista voi tuollaista mahdollista diagnoosia tehdä, mutta kyllä sinulla itselläsi varmasti jonkinlainen ajatus asiasta on?

Siis syistä ne keskeisimmät ovat olleet se, että hän tuntee että olemme vain hyviä ystä

No tämähän sen kertookin, että puolisosi haluaa jatkaa matkaansa eteenpäin ja hankkia uusia ihmissuhteita ja ehkä uutta romantiikkaa tai villejä jänniä seksikokemuksia. Nyt on sinusta kiinni, haluatko olla puolisollesi tämän matkansa mahdollistaja. Ottaisitko hänet takaisin mahdollisten seikkailuidensa jälkeenkin, mikäli hän tulisikin siihen tulokseen, ettei sitten kuitenkaan löytänytkään sinua parempaa rakastajaa tai rakastettua tai turvallista ihmistä? Rakastatko niin paljon, että suot hänelle mahdollisuuden oman "markkina-arvonsa" testaamiseen, ja mikäli sitä ei riittävästi löydy, niin vielä senkin jälkeen takaisin huolisit?