Muita, jotka ei jaksaisi taas joulua?
Vastahan se oli... Siis ajatuksen tasolla ihan kiva, mutta sitten kun tietää sen stressin määrän kun kaikki pitää oikeasti tehdä ja valmistella niin alkaa ahdistaa. Pakkosukuloinnit ja pahat konvehtirasiat jotka pitää antaa eteen päin. Haluaisin mennä johonkin korpimökkiin ja viettää joulun ihan yksikseen....
Ehkä olen vaan tullut vanhaksi.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä paljon jämäköitä oman elämänsä sankareita liikkeellä neuvomassa miten pitää tehdä. Otsikossaan ap kyseli muita jotka ei jaksaisi taas joulua, eli varmaan vertaistukea kaipaili lähinnä.
Kyllä perheellinen joutuu monesti tekemään kompromisseja näissä asioissa, ei voi vaan mennä minäminä-tyylillä.
No perheellinen viettää sen joulun oman perheensä kanssa, mutta ei sitä koko suvun kanssa tarvitse viettää. En ymmärrä, että ajetaan satoja kilometrejä vanhempien luokse, kun siellä voi vierailla ihan muulloinkin eikä just jouluna. Sitten hirveä valitus, kun on niin raskasta tämä joulun vietto.
Sama. Tykkäsin ostaa lahjoja silloin kun lapsia oli lähipiirissä vain pari, mutta nyt alkaa mennä ahdistavan puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Just aattelin, että ihanaa tulee joulu ja ei tartte tehä mitään. On vaan ja öllöttelee yöpaidassa. Käy vähän ulkona jne. Kirjoja kirjastosta. Hyvää teetä. Paljon unta. Hakee ruokaa, kun, millon sitä tarttee.
Ihanaa! Enää ei joulu mitenkään ahista. Aika, kaupallisuushömpötyksen vyörymäinen lisääntyminen ja ikä on tehnyt tehtävänsä. En juhli, en ole matkoilla. Oon kotona. Yksin hyvässä seurassa. Ei tartte kähistä kenenkään kanssa ja tekohymyillä, vaihdella pakollisia paketteja, syödä sikaa jne.
Ei ole kenenkään muunkaan pakko 'juhlia'
Hyvää Elämää.
Täällä myös vietetään oman näköistä joulua ilman paineita tai stressiä ja tehdään mitä halutaan.
Nyt te kaikki, joiden mielestä joulu on syvältä, on kauhea stressi kaikesta, pitää kaahata kyläpaikasta toiseen ja ostaa kaikkea, vaikka ei olisi varaakaan. Ilmoitatte nyt läheisillenne, että lahjoihin ei ole varaa, mitään ei tarvitse antaa, ja haluaisitte kerrankin viettää joulua ihan rauhassa. Ja sitten toteutatte sen. Jos puoliso/tyttö- tai poikaystävä haluaa mennä omille vanhemmilleen, antakaa mennä. Itse voitte tehdä ihan mitä haluatte, koska se sosiaalinen paine ja pakkotehdäjaostaakaikkea on jokaisen omassa päässä. Aikuinen ihminen saa tehdä omia päätöksiä omaa elämäänsä koskien.
Nuorempana oli ihan paras päätös alkaa tehdä omia jouluperinteitä, kun lapset olivat pieniä, sen sijaan, että pakkauduttiin kaikki aattona autoon kauhean tavaramäärän kanssa ja matkustettiin monta tuntia anoppilaan. Nykyään on ihanaa, kun on mahdollisuus vain olla, juoda aamukahvit pitkän kaavan mukaan, kaivautua sohvannurkkaan glögin ja suklaan seurassa ja lukea, tai katsoa elokuvaa. Ihanan stressitöntä.
Mä en ymmärrä teitä valittajia. Ihan oma valinta se on, miten joulunsa viettää. Täysin turha valittaa omista valinnoista. Olette vissiin sitä kaikkein syöpäisintä ihmistyyppiä, eli marttyyriuhriutujia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen paine on aina ja iankaikkisesti kaikkeen. Aina on joku tyytymätön läheinen tai kaukainenkin. Jokainen päättää itse elämästään ja elää omien arvojen mukaan. Se pitää mielen terveenä ja ahdistuksen poissa.
Oikeassa elämässä se ei kuitenkaan aina ole niin helppoa tehdä niinkuin itse tahtoo.
No kyllä on helppoa, kun sen tekee helpoksi. En ole kertaakaan käynyt appivanhempien luona jouluna enkä vanhempieni luona viimeiseen 20 vuoteen. Silti pidän yhteyttä vanhempiini ja käyn heidän luona kylässä, mutta joulu on vaan rauhoittumisen aikaa eikä silloin lähdetä yhtikästä mihinkään.
Puhukaa tänä jouluna asiat suoriksi.
Miten haluatte viettää ensi vuoden 2024 joulun.
Kenenkään ei tarvitse syyllistyä.
Luvatkaa kaikille lahjaton joulurauha.
Tavatkaa sukua vaikkapa pääsiäisenä 2024, jos sukuloida halutte. Valoa ja mämmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen paine on aina ja iankaikkisesti kaikkeen. Aina on joku tyytymätön läheinen tai kaukainenkin. Jokainen päättää itse elämästään ja elää omien arvojen mukaan. Se pitää mielen terveenä ja ahdistuksen poissa.
Oikeassa elämässä se ei kuitenkaan aina ole niin helppoa tehdä niinkuin itse tahtoo.
Niinpä. Tulisi tällä palstallakin alapeukkua jos joku äiti kertoisi ettei jaksa järjestää pienille lapsilleen joulua vaan joulu vietetään kuten tavallinen viikonloppu.
Itse olen viettänyt viimeiset 10 vuotta (miinus koronavuodet, kun rajat oli kiinni) Japanissa.
Japanissa joulu on tavallaan kuin Valentine's Day USA:ssa. Nuoret japanilaiset sinkkunaiset ovat suoraan sanottuna aika epätoivoisia, joten seuraa saa IHAN eri tavalla Tokion Tinderistä kuin Suomen Tinderistä. Helpottaa tietenkin, kun osaa puhua japania.
Suomalainen joulu ei voisi vähempää kiinnostaa. Nyt olen taas 22.12. lähdössä Tokioon. M28
Joulu on muuten ihan ok mutta vihaan lahjarumbaa. Jos jollekin jotain ostan se on joku tarpeellinen juttu esim lahjakortti ruokakauppaan. En jaksa keksiä lahjoja ollenkaan.
Ruokia suunnittelen ja teen ihan mielelläni ja jopa siivoan jonkun verran , ne on sellaisia "aivot narikkaan" hommia minusta, niistä en stressaa.
N47
Meillä joulun tapahtumien keskipiste on meidän koti. Meille tulee kaikki. Ja kukapa sen kaiken organisoi? Tässä ei todellakaan tehdä joulua oman näköiseksi, kun se on kaikki muut yhtä vastaan. Millä muskeleilla minä työnnän oman perheeni hankeen ja bunkkeroidun yksin tänne neljän seinän sisälle? Kertokaa.
Kyllä se on vaan taas jaksettava vaikka ei jaksa.
En ymmärrä tätä jokavuotista valitusta. Rakastan itse joulua, mutta vietän se; vain ja ainoastaan oman perheen kesken kotona.
Menin varsin nuorena naimisiin ja ilmoitin jo heti ensimmäisen joulun koittaessa, että me vietämme joulua kotona emmekä ajele ympäriinsä sukuloimassa. Ja nyt kun lapset ovat jo aikuisia, emme edes anna lahjoja toisillemme, vain lapsenlapset saavat niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä paljon jämäköitä oman elämänsä sankareita liikkeellä neuvomassa miten pitää tehdä. Otsikossaan ap kyseli muita jotka ei jaksaisi taas joulua, eli varmaan vertaistukea kaipaili lähinnä.
Kyllä perheellinen joutuu monesti tekemään kompromisseja näissä asioissa, ei voi vaan mennä minäminä-tyylillä.
No perheellinen viettää sen joulun oman perheensä kanssa, mutta ei sitä koko suvun kanssa tarvitse viettää. En ymmärrä, että ajetaan satoja kilometrejä vanhempien luokse, kun siellä voi vierailla ihan muulloinkin eikä just jouluna. Sitten hirveä valitus, kun on niin raskasta tämä joulun vietto.
No korona riehuu taas jouluna ja varmaan norovirus, Voi olla ettei moni reissuun voi lähteä.
Ei tähän uskalla mitään vastata, kun porukka tulee heti haukkumaan tossukaksi, valittajaksi ja uhriutujaksi 😃😃😃
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä teitä valittajia. Ihan oma valinta se on, miten joulunsa viettää. Täysin turha valittaa omista valinnoista. Olette vissiin sitä kaikkein syöpäisintä ihmistyyppiä, eli marttyyriuhriutujia.
Kumpi on pahempi? Marttyyriuhriutuja vai ne kaikki häntä hyväksi käyttävät ja kaiken hänen niskaansa kippaavat?
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä paljon jämäköitä oman elämänsä sankareita liikkeellä neuvomassa miten pitää tehdä. Otsikossaan ap kyseli muita jotka ei jaksaisi taas joulua, eli varmaan vertaistukea kaipaili lähinnä.
Kyllä perheellinen joutuu monesti tekemään kompromisseja näissä asioissa, ei voi vaan mennä minäminä-tyylillä.
Kerrohan, mikä sellainen asia joulussa on, ettei perheellinen voisi itse päättää, miten haluaisi sitä viettää? Jos lapset ovat ihan maanisia jo viikkoja enen, ja koko aatto on yhtä kiljuntaa ja juoksemista, itkua ja riitaa, miksei voisi viheltää peliä poikki? Sukuloimassa voi käydä muulloinkin, kuin jouluna.
Ymmärrän sinua aloittaja. Itselläni on mahtava fiilis joulupäivän iltana ja tapaninpäivänä kun joulu on vihdoin ohi. Joo osalle nuo on vielä joulua mutta itse olen tuolloin jo palannut normaaliin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä joulun tapahtumien keskipiste on meidän koti. Meille tulee kaikki. Ja kukapa sen kaiken organisoi? Tässä ei todellakaan tehdä joulua oman näköiseksi, kun se on kaikki muut yhtä vastaan. Millä muskeleilla minä työnnän oman perheeni hankeen ja bunkkeroidun yksin tänne neljän seinän sisälle? Kertokaa.
Kyllä se on vaan taas jaksettava vaikka ei jaksa.
Siis ketkä teille tulee väkisin joulun viettoon?
On se helppoa. Ei se ole kuin oma päätös. Miksi väkisin pitää aiheuttaa itselle ahdistusta? Mikä oikeus muilla on vaatia sinulta asioita? Mitä, jos sinä vaatisit heitä toimimaan sinun tavalla? Olisiko heillä paine totella vai mitä tekisivät?