Lue keskustelun säännöt.
Jos syöpä vain leviäisi ja siihen menehtyisi, niin miten se tapahtuisi? Ei vain herää enää yhtenä aamuna?
02.11.2023 |
Jos tilanne olisi sellainen, ettei hoida eikä koko syöpää olisi tutkittu. Ehtisi levitä ja elinaikaa olisi vaikka se viikko. Mitä silloin käytännössä tapahtuu?
Voiko ihminen lähes oireettomasti menehtyä syöpään? Vai tuleeko kipuja ja sitten vain sisäelimet pettää vai miten se käytännössä tapahtuu? Miten siihen menehtyy?
Kommentit (147)
Joka kolmas saa syövän. Eli meistä tämänkin ketjun lukijoista moni tulee saamaan syövän jossain vaiheessa. Mun molemmat vanhemmat kuoli syöpään. Ei ollut kivaa katsottavaa. Onneksi molemmat syöpä vei todella nopeasti. Vaikka silloin se tuntui järkytykseltä, mutta heidän itsensä kannalta parempi niin.
Hyvä kun he ehtivät itsekään kunnolla sisäistää sitä että heillä on syöpä, kun se olikin jo menoa. Läheisille se oli kyllä traumatisoivaa. Yhdessä hetkessä terve ihminen muuttuukin kuolemansairaaksi ja muutaman viikon päästä on jo poissa. Mulla oli ihan toisenlainen mielikuva syövästä, en tajunnut että se voi käydä niin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni kuoli yllättäen viiskymppisenä. Ruumiinavauksessa löytyi laajalle levinnyt syöpä. Edellisenä päivänä oli ollut normaalisti töissä. Ei ollut sairastellut ollenkaan.
Ei ollut sairastellut ollenkaan = ei ollut kenellekään kertonut, jos oli oireita. Aika moni on hiljaa epämääräisistä oireistaan, olivatpa ne sitten vatsavaivoja, päänsärkyä, hengenahdistusta tai kutinaa. Tottakai moni valittaa kaikista pienistäkin vaivoista, mutta yllättävän moni ei millään tavalla kerro/osoita vaikeistakaan kivuista/toimintarajoitteista.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin miettinyt tuota. Syöpähoidot on varmaan niin kivuliaita etten kestäisi niitä. Onko se sitten vaan, et antaa syövän levitä, kituu sen ajan ja sitte kun kipua ei enää kestä, menee päivystykseen, saa sedaation ja kuolee pois? Ellei ole vuoto tai tukos lopettanu elämää ennen sitä.
Ei esimerkiksi sädehoidot ole välttämättä ollenkaan kivuiliaita, eikä välttämättä solunsalpaajatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armokuolema lailliseksi!! Syöpään kuoleminen on epäinhimillistä kärsimystä vaikka on kovat kipulääkkeet käytössä.
Ei se aina ole, läheiseni lähti varsin rauhallisesti, nukkui paljon, ei valittanut. Kuolemaa edeltävänä aamuna söi tukevan aamupalan, kun tiesi, että yki lapsenlapsi oli vielä tulossa häntä katsomaan. Ennen kuin sai kipulääkityksen oli kyllä vähän aikaa tuskainen, mutta siis ne muutamat viimeiset päivät menivät varsin rauhallisesti, ison osan ajasta nukkui.
En voi ymmärtää, miksi jotkut alapeukuttavat tällaista viestiä. Kerroin Yhdestä ihmisestä! Hän oli ollut väsynyt tätä ennen (hänen syöpänsä oli siis tiedossa, hänet oli leikattu ja hän oli saanut lääkehoitoa siihen, useita eri lääkkeitä) ja sitten tuupertui kaupungilla, mistä vietiin sairaalaan. Tutkimusten jälkeen lääkäri selitti tilanteen, ja sanoi, että tämä on paras tapa kuolla. Mutta ehkä nämä alapeukuttajat tietävät paremmin, vaikkeivat tiedä mistä taudista edes oli kysymys, mistään muusta puhumattakaan. Sellaisia "asiantuntijoita", phyh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin miettinyt tuota. Syöpähoidot on varmaan niin kivuliaita etten kestäisi niitä. Onko se sitten vaan, et antaa syövän levitä, kituu sen ajan ja sitte kun kipua ei enää kestä, menee päivystykseen, saa sedaation ja kuolee pois? Ellei ole vuoto tai tukos lopettanu elämää ennen sitä.
Ei esimerkiksi sädehoidot ole välttämättä ollenkaan kivuiliaita, eikä välttämättä solunsalpaajatkaan.
Oireisiin on sitä paitsi hyviä lääkkeitä nykyään. Eivät ne kaikkia oireita välttämättä vie pois, mutta ihminen saattaa hyvinkin voida elää suht normaalia elämää joitain päiviä lukuunottamatta, käyvä kaupassa, harrastaa liikuntaa, mitä nyt kuka tykkää tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpä valtaa elimet ja lopulta elintoiminnot vain pettävät, sen aiheuttama kipu on täysin yksilöllinen ja riippunee myös lääkityksestä ja lääkevasteesta.
Loppuvaiheessa ihminen hyvällä tuurilla nukutetaan kipujen vuoksi, sillä ne ovat kestämättömät. Kohtuullisen ikävää on istua kuuntelemassa kun tajutun ihminen vaikeroi tuskissaan päiväkausia ennenkuin loppu tulee.
Siis mä luulin, että vaikeroiminen kivuissa oli vaan urbaania legendaa.
Valitettavasti ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armokuolema lailliseksi!! Syöpään kuoleminen on epäinhimillistä kärsimystä vaikka on kovat kipulääkkeet käytössä.
Ei se aina ole, läheiseni lähti varsin rauhallisesti, nukkui paljon, ei valittanut. Kuolemaa edeltävänä aamuna söi tukevan aamupalan, kun tiesi, että yki lapsenlapsi oli vielä tulossa häntä katsomaan. Ennen kuin sai kipulääkityksen oli kyllä vähän aikaa tuskainen, mutta siis ne muutamat viimeiset päivät menivät varsin rauhallisesti, ison osan ajasta nukkui.
En voi ymmärtää, miksi jotkut alapeukuttavat tällaista viestiä. Kerroin Yhdestä ihmisestä! Hän oli ollut väsynyt tätä ennen (hänen syöpänsä oli siis tiedossa, hänet oli leikattu ja hän oli saanut lääkehoitoa siihen, useita eri lääkkeitä) ja sitten tuupertui kaupungilla, mistä vietiin sairaalaan. Tutkimusten jälkee
Ihmiset peukuttavat eri syistä. Joku antaa yläpeukun tsempatakseen, toinen taas alapeukun, koska on surullinen siitä, mitä kerrottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armokuolema lailliseksi!! Syöpään kuoleminen on epäinhimillistä kärsimystä vaikka on kovat kipulääkkeet käytössä.
Ei se aina ole, läheiseni lähti varsin rauhallisesti, nukkui paljon, ei valittanut. Kuolemaa edeltävänä aamuna söi tukevan aamupalan, kun tiesi, että yki lapsenlapsi oli vielä tulossa häntä katsomaan. Ennen kuin sai kipulääkityksen oli kyllä vähän aikaa tuskainen, mutta siis ne muutamat viimeiset päivät menivät varsin rauhallisesti, ison osan ajasta nukkui.
En voi ymmärtää, miksi jotkut alapeukuttavat tällaista viestiä. Kerroin Yhdestä ihmisestä! Hän oli ollut väsynyt tätä ennen (hänen syöpänsä oli siis tiedossa, hänet oli leikattu ja hän oli saanut lääkehoitoa siihen, useita eri lääkkeitä) ja sitten tuupertui kaupun
Okei, tuo jälkimmäinen syy ei todellakaan ollut tullut mieleeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen tapaus on tietysti yksilöllinen ja kipukokemukset riippuvat siitä, mihin syöpä on levinnyt ja painaako syöpäsolukko esimerkiksi sisäelimiä tai tuhoaako niitä jollain tietyllä tavalla.
Hiljattainen kokemus lähipiiristä on, että kuolema tuli valitettavasti hyvin kovien kipujen kautta, ja niitä kipuja piti kärsiä viimeiset 4 - 5 kk. Etenkin aivan lopussa parin viimeisen päivän aikana kivut olivat järkyttävän kovia ja on ihme, miten hän niinkin kauan niitä kesti.
Opioidipohjaiset, suun kautta otettavat kipulääkkeet vain taittoivat kivuilta pahinta terää, mutta eivät oikeasti vieneet niitä pois. Potilas ei omista periaatteellisista syistään halunnut loppuun morfiinia, koska tiesi, millaiseksi mömmelöksi se ihmisen tekee. Eutanasia olisi ollut armollisempi. On vaikea sanoa, olisiko hän sitä valinnut, mutta olisin suonut hänelle sen mahdollisuuden. :'(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akuutti leukemia voi viedä muutamassa päivässä jos oikein huono tuuri käy. Oireet ovat yleensä rajun flunssan kaltaiset eli harva kai osaa edes epäillä ja mennä lääkäriin, jossa otettavat verikokeet kyllä paljastaisivat tuon akuutin leukemian helposti.
Olen siis katsonut vierestä, kun rakas ihminen sairastui täysin yllättäen, ainoa oire oli heikko olo, voimattomuus ja kuume. Pääsi onneksi sairaalaan, jossa nopeasti todettiin, että tilanne on paha ja aikaa ei ole. Tuli verenvuotoa, annettiin vielä sytostaattihoitoa, jonka ansiosta läheisen vointi koheni todella paljon. Se kuitenkin aiheutti paljon sivuoireita eikä se enää antanut mitään vastetta eli verisyöpä jylläsi. Hoito lopetettiin ja annettiin 2-3 viikkoa elinaikaa. Hän eli siitä tasan 2 viikkoa, joista vikat päivät saattohoidossa ja sai runsaasti kipulääkettä. Ei kertaakaan koko aikana valittanut kipua. Kuoli kahdessa kuukaudessa oireiden alusta.
Verisyöpä on siinä mielessä lohduton, että se on elimistössä kaikkialla, varsinaisia kasvaimia ei ole. Vanhoja ihmisiä ei hoideta muuten kuin sytoilla, jotka vain pitkittävät elinaikaa parhaassa tapauksessa joitain kuukausia. Kantasolusiirre on ainoa parantava hoito eikä sitä anneta ikäihmisille ollenkaan.
Lepää rauhassa äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa kommentissa on syöpä ajateltu yhdeksi sairaudeksi. Syövät ovat hyvin erilaisia, leviävät eri tavalla ja aiheuttavat erilaisia oireita.
Yleistä kuitenkin on kivut ainakin elämän loppuvaiheessa. Todella suuri osa kivuista pystytään nyky lääkkeiden ja laitteiden kanssa hoitamaan, jos on osaamista ja uskallusta.
Palliatiivinen sedaatio on mahdollista elämän loppuvaiheessa hyvin perustein. Pelkkä kipu harvoin on sedation peruste. Kipu on kuitenkin "melko helposti" hoidettava oire. Paljon vaikeampi on hoitaa vaikka henkistä ahdistusta, pelkoa, jatkuvaa oksentelua. Myös äkillinen verensyöksy, hengenahdistis tai joku muu äkillinen tapahtuma on sedaation aihe.
Meille sanottiin koulussa että palliatiivisen sedaation voi saada ihan vaan pyytämällä sitä kun on saattohoidossa, mutta ei t
Okei, kiitos tiedosta. Niin ajattelinkin että ei sitä ihan tuosta noin vaan saa.
Leukemia on tosiaan sitä nopeammin tappava, mitä nuorempana siihen sairastuu. Nuori ihminen, jolla solut uusiutuvat nopeasti voi mennä viikossa. Kaiken kaikkiaan kuolevalla on vaikeinta sanoa hyvästit rakkaillensa ja mikäli ei ole uskossa Jeesukseen, ei jälleen näkemisen toivoa ole. Ottakaa Jeesus vastaan ihan kaiken ikäiset. Hän on teitä vastassa kuollessanne ja pääsette parhaaseen mahdolliseen paikkaan.
Olen saattohoitanut molemmat vanhemmat, jotka hyvin vaatimattomasti olivat uskossa silti tuputtamatta meille lapsille. Kumpikin kuolivat hyvin vaikeaan sairauteen hyvässä hoidossa ilman kipuja. Äitini vaikerrellessa kipujaan hoitaja kysyi minulta, haluanko, että hånelle annetaan morfiinia, joka nopeuttaa kuolemaa. Vastausta ei tarvinnut edes harkita, sanoin pääasia, ettei ole kipuja. Kiitos ihana hoivakodin pomo!!
+