Lue keskustelun säännöt.
Etävanhempi ei halua nähdä toista lapsistaan.
28.10.2023 |
Olen surun murtama lapsen puolesta. Hän ei toki vielä ymmärrä asiaa, mutta kun ymmärtää se on varmasti lapselle vaikea paikka, kun toinen vanhempi näkee ja viettää pitkiäkin aikoja sisaruksen kanssa, ostelee tavaroita/vaatteita toiselle, mutta ei halua edes tavata häntä.
Kommentit (236)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eikö tämän etävanhemman voisi ajatella yhtenä tärkeänä osana tukiverkkoanne isomman lapsen osalta. On paljon puolisisaruksia, joista toisella on osallistuva etävanhempi ja toisella ei. Omien lasteni kummit ovat osallistuneet hyvin vaihtelevasti. Tällä kertaa näin. Yksi välittävä aikuinen lisää on aina hyvä asia, vaikka vain toiselle lapselle.
Kuulostaa hyvältä. Valitettavasti nykyisin asiat ovat toisin eikä rakkaudesta ole tietoakaan. Tämä äiti josta on puhuttu voisi toki ottaa miestä kotiinsa ja tutustuttaa pieneen lapseen mutta lapselliset aikuiset eivät ole niin hyviä vanhempia ja heillä on tätä narsismia sekä ilkeyttä ja kontrollointihalua. Niillä pärjää Suomessa.
Etä ei halua meille tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Odota kun isä tapaa uuden naisen. Silloin ei ole isommallakaan lapsella asiaa isän luo.
Etällä on jo uusi suhde, vaikka minulle ja tutuilleni väittääkin sen olevan vain ystävyyttä.
Ap tietää näköjään etäisän naissuhteetkin paremmin, kun mies itse 😂
Moni asia paljastaa etän suhteen. Minun ja eksän aikana jo kirjoittelivat toisilleen lämpimistä tunteistaan.
Keskittyisit nyt vaan siihen vauvaasi ja jättäisit eksän elämään omaa elämäänsä ja vanhemmuuttaan itse valitsemallaan tavalla.
Niinkai mä teenkin, mut
Eksän käytös ei ole minun syytä. En suostu siitä syyllistämään. Yritän olla lapsille mahdollisimman hyvä vanhempi.
Ei tuota oikein voi ymmärtää mutta ei kai sille voi oikein mitään tehdäkään.
Itse en pakottaisi isää tapaamaan toista lastaan, jos se on niin "vaikeaa". En haluaisi lapseni olevan tekemisissä ihmisen kanssa joka tuntee häntä kohtaan vastenmielisyyttä.
Antaisin sen toisen lapsen olla "iskän kulta" ja korvaisin sen tälle toiselle lapselle esim. jos toinen lapsi pääsee huvipuistoon iskän kanssa, veisin sen toisen lapsen itse huvipuistoon kun toinen lapsi on isän seurassa.
Onko lapsella isoisää, joka voisi olla "varaisä" ja puuhailla lapsen kanssa kaikkea kivaa?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Odota kun isä tapaa uuden naisen. Silloin ei ole isommallakaan lapsella asiaa isän luo.
Etällä on jo uusi suhde, vaikka minulle ja tutuilleni väittääkin sen olevan vain ystävyyttä.
Ap tietää näköjään etäisän naissuhteetkin paremmin, kun mies itse 😂
Moni asia paljastaa etän suhteen. Minun ja eksän aikana jo kirjoittelivat toisilleen lämpimistä tunteistaan.
Keskittyisit nyt vaan siihen vauvaasi ja jättäisit eksän elämään omaa elämäänsä ja vanhemmuuttaan itse valitsemallaan
Suhteessa on aina kaksi. Oletko katsonut peiliin ja kääntänyt ensin syyttävän sormen itseesi päin. Syyllinen aina löytyy peilistä ei koskaan toisesta olipa se toinen tehnyt mitä tahansa. Koska ihmisessä on virhe ja sen suhteen ei ikinä eikä koskaan saa olla ehdoton ja jyrkkä vaan kaikki tulee vain hyväksyä.
Voi pientä lasta. Valitettavasti et voi asialle mitään. Ja parempi, kun lapsi ei olekaan tekemisissä vastenmielisyyttä tuntevan isänsä kanssa. Se traumatisoi enemmän. Onneksi lapsella on kuitenkin sinut! Ole sinä se joka antaa rakkautta, huomiota, kannustusta ym. positiivisia tunnekokemuksia. Lapsella on sentään toinen vanhemmista reilu ja hyväksyvä.
Oma tilanne oli sellainen, että synnyin parikymppisille elämää kokemattomille vanhemmille, jotka asuivat vielä lapsuuden kodeissaan minun syntyessä. Olin vahinko, jota he eivät halunneet, ja käytös minua kohtaan oli sen mukaista. Suhtautuivat minuun aina vihamielisesti, tiuskivat, väheksyivät, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Esimerkiksi äitini ei suostunut ottamaan minua syliinsä. Muistan, kuinka kerran kinusin ja kinusin hänen syliin. No, hän suostui, mutta ei suostunut pitämään minusta kiinni. Hänen katseensa oli vastenmielisyyttä täynnä. Muistan tuon paremmin kuin eilisen. On yksi kipeistä muistoista. Ainoa kerta, kun muistan olleeni äitini sylissä. No, minusta tuli sitten aikuisena ahdistukseen taipuvainen, en pysty parisuhteeseen, koska fyysinen läheisyys tuntuu luonnottomalta, en luota ihmisiin ym. En tahdo olla isäni kanssa tekemisissä. On nyt jo vanhahko ja sairas. Kuolkoot yksin. Äitiin on välillä ihmeellinen viharakkaus tunne, vaikka olemme ihan ok väleissä.
Eli ole sinä lapselle se rakastava vanhempi. Kerro kuinka tärkeä ja toivottu hän on sinulle. Parempi, kun ei tapaa inhottavaa isäänsä. Säästyy monelta traumalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Odota kun isä tapaa uuden naisen. Silloin ei ole isommallakaan lapsella asiaa isän luo.
Etällä on jo uusi suhde, vaikka minulle ja tutuilleni väittääkin sen olevan vain ystävyyttä.
Ap tietää näköjään etäisän naissuhteetkin paremmin, kun mies itse 😂
Moni asia paljastaa etän suhteen. Minun ja eksän aikana jo kirjoittelivat toisilleen lämpimistä tunteistaan.
Keskittyisit nyt vaan siihen vauvaasi ja jättäisit eksän elämään omaa elämäänsä ja van
Narsistisessa suhteessa se ei mee noin.
Vierailija wrote:
Ei tuota oikein voi ymmärtää mutta ei kai sille voi oikein mitään tehdäkään.
Itse en pakottaisi isää tapaamaan toista lastaan, jos se on niin "vaikeaa". En haluaisi lapseni olevan tekemisissä ihmisen kanssa joka tuntee häntä kohtaan vastenmielisyyttä.
Antaisin sen toisen lapsen olla "iskän kulta" ja korvaisin sen tälle toiselle lapselle esim. jos toinen lapsi pääsee huvipuistoon iskän kanssa, veisin sen toisen lapsen itse huvipuistoon kun toinen lapsi on isän seurassa.
Onko lapsella isoisää, joka voisi olla "varaisä" ja puuhailla lapsen kanssa kaikkea kivaa?
On
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Voi pientä lasta. Valitettavasti et voi asialle mitään. Ja parempi, kun lapsi ei olekaan tekemisissä vastenmielisyyttä tuntevan isänsä kanssa. Se traumatisoi enemmän. Onneksi lapsella on kuitenkin sinut! Ole sinä se joka antaa rakkautta, huomiota, kannustusta ym. positiivisia tunnekokemuksia. Lapsella on sentään toinen vanhemmista reilu ja hyväksyvä.
Oma tilanne oli sellainen, että synnyin parikymppisille elämää kokemattomille vanhemmille, jotka asuivat vielä lapsuuden kodeissaan minun syntyessä. Olin vahinko, jota he eivät halunneet, ja käytös minua kohtaan oli sen mukaista. Suhtautuivat minuun aina vihamielisesti, tiuskivat, väheksyivät, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Esimerkiksi äitini ei suostunut ottamaan minua syliinsä. Muistan, kuinka kerran kinusin ja kinusin hänen syliin. No, hän suostui, mutta ei suostunut pitämään minusta kiinni. Hänen katseensa oli vastenmielisyyttä täynnä. Muistan tuon paremmin kuin eilisen. On yksi kipe
Onpa ikävää. Tuollainen jättää jälkensä lapsen loppuelämään. Terapiasta voi olla apua. Yritän itsekin päästä terapiaan, kun aika on suotuisa. Parisuhde oli vaikea, pitkäkestoinen ja alistava.
Hakisin yksinhuoltajuutta ja tapaamisten poistoa toisellekin lapselle. Tuo on syrjintää ja henkistä väkivaltaa toista kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Odota kun isä tapaa uuden naisen. Silloin ei ole isommallakaan lapsella asiaa isän luo.
Etällä on jo uusi suhde, vaikka minulle ja tutuilleni väittääkin sen olevan vain ystävyyttä.
Ap tietää näköjään etäisän naissuhteetkin paremmin, kun mies itse 😂
Moni asia paljastaa etän suhteen. Minun ja eksän aikana jo kirjoittelivat toisilleen lämpimistä tunteistaan.
Keskittyisit nyt vaan siihen vauvaasi ja jättäisit eksän elämään omaa elämäänsä ja vanhemmuuttaan itse valitsemallaan tavalla.
Muista
Tätä ei saisi koskaan tapahtua.
Ottaisin lastenvalvojalle keskusteluajan ja kysyisin:Mikä isää vaivaa?
Tai odottaisin että luopuu toisenkin tapaamisista tai lapsi ei halua sinne mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ottaisin lastenvalvojalle keskusteluajan ja kysyisin:Mikä isää vaivaa?
Tai odottaisin että luopuu toisenkin tapaamisista tai lapsi ei halua sinne mennä.
Lastensuojelusta ei saa apua, se on kokeiltu. Eivät ota kantaa vamhempien yhteisiin asioihin ja jos otatte sinne yhteyttä niin alkavat tekemään kiusaa perheelle. Ei kannata olla yhteydessä lastensuojeluun ollenkaan ikinä.
Vierailija wrote:
Ei tuota oikein voi ymmärtää mutta ei kai sille voi oikein mitään tehdäkään.
Itse en pakottaisi isää tapaamaan toista lastaan, jos se on niin "vaikeaa". En haluaisi lapseni olevan tekemisissä ihmisen kanssa joka tuntee häntä kohtaan vastenmielisyyttä.
Antaisin sen toisen lapsen olla "iskän kulta" ja korvaisin sen tälle toiselle lapselle esim. jos toinen lapsi pääsee huvipuistoon iskän kanssa, veisin sen toisen lapsen itse huvipuistoon kun toinen lapsi on isän seurassa.
Onko lapsella isoisää, joka voisi olla "varaisä" ja puuhailla lapsen kanssa kaikkea kivaa?
Ei isän hyljeksintää voi korvata millään materialla tai huvipuistokäynneillä. No, ehkä se ihan vähän lievittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Eikö tämän etävanhemman voisi ajatella yhtenä tärkeänä osana tukiverkkoanne isomman lapsen osalta. On paljon puolisisaruksia, joista toisella on osallistuva etävanhempi ja toisella ei. Omien lasteni kummit ovat osallistuneet hyvin vaihtelevasti. Tällä kertaa näin. Yksi välittävä aikuinen lisää on aina hyvä asia, vaikka vain toiselle lapselle.
No ei sitä oikein noin voi ajatella, jos sama henkilö on molempien lasten etävanhempi.
Onko täällä keskustelemassa jotain ylilautajonneja? En voi uskoa, että ainakaan äitejä. Tosissaan ehdotetaan että anna isän olla vanhempi omalla tavallaan. Eli ei vanhempi vain toiselle, eikä ollenkaan toiselle lapselle? Syyllistetään ap:ta joka vaikuttaa tunne-elämältään normaalilta, toisin kuin suuri osa keskustelijoista?
Kannattaa nyt keskittyä oman psyyken tasapainottamiseen ja lapsen hyvinvointiin. Keskustele ammattilaisen kanssa, miten kannattaa toimia/asennoitua suhteessa etään/lapsiin. Sinänsä rakkaus on lapselle tärkeämpää ja parempaa pääomaa kuin vaatteet ja raha.
Lapselle on varmaan parempi, ettei joudu vastenmielisen vanhemman käytöksen kohteeksi. Vieläpä väkisin. Surullista on, että vanhemmat ovat noin holtittomia, etteivät käytä ehkäisyä ja sitten lapset saavat maksaa laskut.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ikävä homma. Miten vanhempi perustelee asian? En voi käsittää tuollaista toimintaa ja lähivanhempana ottaisin yhteyden lastensuojeluun ja pyytäisin kirjaamaan asian ja sanoisin etten tule tukemaan vain toisen lapsen tapaamisia mitenkään.
Miksi kirjaamaan asian? Pääasia että tapaa sitten ainakin toista mutta syy täytyisi tietää miksi on näin sekä huolehtia toisen lapsen hyvinvoinnista sekä turvasta sekä oikeuksista.
Tottakai todiste asiasta ja varsinkin kun itse kieltäisin ettei saa tavata vain toista lasta. Tällöinhän etävanhempi syyttäisi vieraannuttamisesta, vaikka alun perin itse halunnut olla tapaamatta toista lasta.
En ikinä suostuisi siihen, että minun lapsia kohdeltaisiin epäoikeudenmukaisesti toisen vanhemman osalta. Joko huolehtii myös lemmisys tai pysyy poissa.
Lemmisys?
Et voi koskaan tietää vaikka toisessa kodissa kohdeltaisiin epätasa-arvoisesti lapsiasi.
No ei se isäkään ihan skarppi ole, jos hän laittaa omat lapsensa eriarvoiseen asemaan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ikävä homma. Miten vanhempi perustelee asian? En voi käsittää tuollaista toimintaa ja lähivanhempana ottaisin yhteyden lastensuojeluun ja pyytäisin kirjaamaan asian ja sanoisin etten tule tukemaan vain toisen lapsen tapaamisia mitenkään.
Perustelu on "en suunnitellut lasta". Ei hän suunnitellut kyllä ensimmäistäkään.
Noin siinä käy, kun mammelit puskee täysin itsekkäästi kakaroita maailmaan.
Kyllä. Liian monta lasta on riistetty aivan hyvistä kodeista, siitä kärsii koko perhe.