Lue keskustelun säännöt.
Yle: Autistinen Kiia 14 on tavannut 40 ammattilaista, mutta hänen tilanteensa on vain pahentunut
27.10.2023 |
Koulussa Kiia ei ole käynyt kolmeen vuoteen eikä kykene poistumaan asunnosta. Kiia ei pysty ilman äitiä syömään eikä peseytymään. Äiti on kirjolla myös ja riitaantunut sote -henkilöstön kanssa. Äiti haluaa Kiialle henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelut. Perheen mielestä oli kohtuutonta, että päiväosastopaikkaa nuorisopsykiatrisessa pitää odottaa puoli vuotta ja nuoren pitää sinne itse suoriutua aamuisin. Kiia ei pääse sinne edes kuljetettuna.
Vammaispalvelut ovat Suomessa rajalliset. Näin mittaviin palveluihin ei ole nepsyoireisella juurikaan asiaa. Edellytettäisiin esimerkiksi kehitysvammaisuutta, jota Kiialla ei ole. Lastensuojelulla ei ole vammaispalveluja, kuten henkilökohtaisia avustajia tai kuljetuspalveluita tarjottavana. Kiia ei myöskään ole ainoa tämän kaltainen tai muuten oireileva nuori ja nuorisopsykiatrian vaikea tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. Puolen vuoden odotusaika on vielä lyhyt ottaen huomioon, että Kiia ei ole hoitoon mitenkään sitoutunut, koska häntä ei saada edes paikalle. Ostastopaikkaa ei saa edes itsemurhaa yrittämällä käytännössä. Syy tähän on, että apua tarvitsevia nuoria on niin paljon ja osastopaikkoja hyvin vähän. Lisäksi psykiatreista on huutava pula. Millään nepsyvalmennuksella Kiia ei ole autettavissa edelleen siitä syystä, että ei tulisi sinne paikalle.
Ihan kauniisti kysyn. Millä nämä Kiiat pitäisi hoitaa, jos hoitoon ei tulla, kouluun ei tulla? Kun ne hoidot ja tuet on siellä kouluissa, sairaalaosastoilla, valmennuksilla. Meillä ei nytkään resurssit riitä hoitamaan edes näitä, jotka tulevat paikan päälle ja sitoutuvat hoitoon. Kotiin vastentahtoisia hoitamaan ei yksinkertaisesti riitä resurssit.
Kommentit (410)
Joku kirjoitti:
Eri, mutta miten sinä selität sen että samassa perheessä samalla tavalla kasvatetut lapset kasvavat erilaisiksi? Toisella vaikea autismi ja toisella ei mitään mt-/nepsy-/tms. haastetta esimerkiksi. Silti toinen niistä kasvatettiin autistiksi vai? Eri ympäristössä olisi mahdollisesti pärjännyt ihan ilman haasteita?
On ihan tunnettu tosiasia, että saman perheen lapsilla voi olla erilainen lapsuus.
Ja toki sisaruksilla on erilaiset geenitkin, ja siten jopa saattavat jossain määrin tarvitakin erilaisia virikkeitä, enemmän rauhaa tai ärsykkeitä, enemmän tai vähemmän vastuuta jne jne..,
Eri ympäristössä tosiaan olisi voinut pärjätä ilman haasteita. Ehdottomasti olen tätä mieltä.
En nyt äkkiä löytänyt tieteellistä artikkelia aiheesta, tässä eka googlaamalla vastaan tullut yleistajuinen: https://ruuhkavuodet.fi/2023/04/09/sisarusten-lapsuus-erilainen/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Joku kirjoitti:
Eri, mutta miten sinä selität sen että samassa perheessä samalla tavalla kasvatetut lapset kasvavat erilaisiksi? Toisella vaikea autismi ja toisella ei mitään mt-/nepsy-/tms. haastetta esimerkiksi. Silti toinen niistä kasvatettiin autistiksi vai? Eri ympäristössä olisi mahdollisesti pärjännyt ihan ilman haasteita?
On ihan tunnettu tosiasia, että saman perheen lapsilla voi olla erilainen lapsuus.
Ja toki sisaruksilla on erilaiset geenitkin, ja siten jopa saattavat jossain määrin tarvitakin erilaisia virikkeitä, enemmän rauhaa tai ärsykkeitä, enemmän tai vähemmän vastuuta jne jne..,
Eri ympäristössä tosiaan olisi voinut pärjätä ilman haasteita. Ehdottomasti olen tätä mieltä.
En nyt äkkiä löytänyt tieteellistä artikkelia aiheesta, tässä eka googlaamalla vastaan tullut yleistajuinen: https://ruuhkavuodet.fi/20
Ainoastaan identtiset kaksoset ovat siis geneettisesti samanlaisia, mutta jopa heillä on mutaatioista johtuvia pieniä eroja. Identtisiä kaksosilla on muuten hyvin usein samanlainen asema perheessä, ovat samanikäisiä, kokeneet tismalleen samat perheen eri vaiheet.
Noin yleensä sisaruksilla on hyvin erilaisia lapsuuksia saman perheen sisällä.
Systeemi on sillä lailla hankala, että vammaispalvelun kriteerit nepsynuorilla eivät aina täyty. Alaikäisille nepsyille pitäisi olla vaikkapa päiväosasto, jossa olisi oma koulu, toimintaterapiaa, ulkoilua ja kuntoutusta päiväohjelman mukaan ja jokaisella lapsella omahoitaja. Kuljetus sinne ja kotiin niin että saisi olla perheen kanssa illat, yöt ja viikonloput. Lääkäripalvelu myös siellä.
Alaikäisten laitokset vain pääasiassa ovat lastensuojelulaitoksia, jollet ole vammainen. Hankala yhtälö. Mistä on kiinni, lainsäädännöstä vai rahasta ja resursseista??
Vierailija wrote:
Systeemi on sillä lailla hankala, että vammaispalvelun kriteerit nepsynuorilla eivät aina täyty. Alaikäisille nepsyille pitäisi olla vaikkapa päiväosasto, jossa olisi oma koulu, toimintaterapiaa, ulkoilua ja kuntoutusta päiväohjelman mukaan ja jokaisella lapsella omahoitaja. Kuljetus sinne ja kotiin niin että saisi olla perheen kanssa illat, yöt ja viikonloput. Lääkäripalvelu myös siellä.
Alaikäisten laitokset vain pääasiassa ovat lastensuojelulaitoksia, jollet ole vammainen. Hankala yhtälö. Mistä on kiinni, lainsäädännöstä vai rahasta ja resursseista??
Aina? Nepsyt eivät noin ylipäätään kuulu vammaispalveluihin. Mulla on Asperger ja ADD, eikä vammaispalvelut todellakaan ota asiakkaaksi - oli tarvetta tai ei.
Vierailija wrote:
Se on sillälailla jotta nepsy-lasten parissa työskentelevillä tulee olla suuri❤️ ja luontainen ymmärrys ja halu auttaa.
Ja aito ihminen, nämä assit jos ketkä tietää feikit heti ja siihen tyssää yhteistyö.
Kirjanoppineet voi viisastella vaikka omalle peilikuvalle, nepsyt ei sellaista tarvi, viisastelua.
Hmm, kuulostaa paljolti vanhemman osalta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen myötätuntoa tuota äitiä kohtaan. Itsekin jouduin jättäytymään työelämän ulkopuolelle lopulta viideksitoista vuodeksi, kun päiväkodista lähtien jouduin hoitopalaveri - koulupalaveri - terapia -rumbaan. Äidin huonoksi epäily alkoi jo päiväkodista. Vaihtuvista lääkäreistäkin yksi suhtautui minuun kumman tylysti, kun yritin esittää jotain omia näkemyksiäni. Peruskoulussa ei annettu erityisopetusta, kun lapsi oli hyvä oppilas. Lukiosta taas olisi haluttu lähettää erityislasten ammattioppilaitokseen. Syytettiin, etten ymmärrä lapseni etua.
Nuorten aikuisten psykiatrian hoitojono on todella pitkä. Onneksi nuorella on ihanan pätevä toimintaterapeutti, joka korostaa, miten tärkeää on edetä omassa tahdissa. Itsekin kannatan nepsyasioiden siirtoa pois psykiatrialta. Palveluketju tehostuisi, jos avun saisi keskitetysti henkilökohtaisen tarpeen mukaan.
Vierailija wrote:
Minä olen assburger mies vähän alle 40v ja olen käynyt opiskeluni ja tehnyt aina töitä, vaikka kukaan ei ole minua auttanut ja vaikka minua on aina syrjitty. Valivali!
Kaikkien ongelmat eivat ole samanlaisia.
T.yhden assburgerin läheinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nepsyt siirretään pois lasten ja nuorten psykiatrialta, jää näihin enemmän resursseja mielenterveysongelmista kärsiville. Sillä nepsyys ei ole mielenterveyden ongelma tai häiriö vaan ominaisuus. Nepsyillä voi tosin olla lisäksi mielenterveyden ongelmia.
Selkeämpää olisi, jos nepsyt siirrettäisiin omaan yksikköön, joka olisi kunnallisella perustasolla, eikä erikoissairaanhoidossa. Eihän nepsyys edes ole sairaus!
Vierailija wrote:
Epäilen koko juttua ja alkaa jo inhottaa nämä "kirjolla olevat" jotka ovat ilmiselviä narsisteja ja haluavat koko ajan jotain lisää.
Kannattaa toivoa, ettet itse tai läheisesi saa nepsylasta. Ei mulla muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Lapsuusajan rokotusten ja autismin yhteys on jo aukottomasti todistettu, silti äidit vievät vauvojaan saamaan näitä täysin turhia injektioita. Missä on äidin suojeluvaisto?
Rokotus ei ole injektio ja missä se aukoton tutkimus on?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
Ihmiset on nykyään liian ylpeitä siihen, että niiden lapsia saisi laittaa apukouluun tms.
Kerropa meille tyhmille, missä niitä apukouluja ja ertyisluokkia on? Moni haluaisi lapsensa esim pienluokkaan, mutta niitä ei ole, vai tiedätkö paremmin asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joissakin kirjoituksissa puhutaan, että kasvatuksella on syynsä nepsyoireisiin.
Ihan soopaa, miksi saman perheen lapsista yksi on nepsy ja kaksi ihan normaaleja ja kaikki kasvatettu samalla tavalla.
Älkää ihmeessä syyllistäkö muutenkin vaikeassa tilanteessa olevia perheitä, kun ette selvästi ymmärrä asiasta mitään.
Aikoinaan tätä työtä tehneenä, ymmärsin varsin hyvin, että sitoutuneisuus työhön on tärkeää ja autistiselle ihmiselle samat työntekijät luo turvallisuutta.
Joten lähdin alalle sinisilmäisen toiveikkaana. Mutta kahden vuoden päästä minäkin luovutin.
Sitä huutoa ja haukkumista tuli niskaan puhelimessa, sähköpostilla, kasvokkain. Työntekijät vaihtuivat, kun väsyivät saamaan turpaan ja kuuntelemaan haukkuja. Sitten tuli taas vanhemmat silmille, kun henkilökunta vaihtuu. No minkäs minä sille voin. Ihmisillä on oikeus vaihtaa työpaikkaa.
Lopulta aloin oireilla unettomuutena ja jopa pelkäsin osaa vanhemmista. Sanoin itseni irti ja totesin että en tätä työtä ala tekemään oman hyvinvointiin kustannuksella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen nepsy, lapseni on nepsy. Tämä on raskasta, mutta tuo on ihan helvettiä jo. Armahtakaa sitä äitiä ja muksu eläkkeelle suoraan kun täyttää 16v ja johonkin palveluasuntoon.
Kuka pystyy elättämään nämä hyödyttömät ihmiset josta on vaan vaivaa?
Kuka pystyy elättämään kaltaisesi v ittumaiset psykopaattikusipäät, joista on vain haittaa?
Vierailija wrote:
Aikoinaan tätä työtä tehneenä, ymmärsin varsin hyvin, että sitoutuneisuus työhön on tärkeää ja autistiselle ihmiselle samat työntekijät luo turvallisuutta.
Joten lähdin alalle sinisilmäisen toiveikkaana. Mutta kahden vuoden päästä minäkin luovutin.
Sitä huutoa ja haukkumista tuli niskaan puhelimessa, sähköpostilla, kasvokkain. Työntekijät vaihtuivat, kun väsyivät saamaan turpaan ja kuuntelemaan haukkuja. Sitten tuli taas vanhemmat silmille, kun henkilökunta vaihtuu. No minkäs minä sille voin. Ihmisillä on oikeus vaihtaa työpaikkaa.
Lopulta aloin oireilla unettomuutena ja jopa pelkäsin osaa vanhemmista. Sanoin itseni irti ja totesin että en tätä työtä ala tekemään oman hyvinvointiin kustannuksella
Millä "alalla" oikein olit, lastensuojelussako? Mielestäni olisi ollut hyvä täsmentää se, koska nyt luot kuvaa autisminkirjolaisista ja heidän vanhemmistaan "huutajina" ja "haukkujina". En tunnista tästä tuntemiani ihmisiä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Voin kuvitella millainen huuto siitä tulisi, jos tyttö vietäisiin "väkisin" sinne kuntoutukseen tai syömään - sekin olisi väärin. Onko perheen isäkin kirjolla vai miksi äiti joutuu hoitamaan yhteydenpidon viranomaisiin? Auttaisiko edunvalvonta?
Nää on taas näitä juttuja, et yhden osapuolen tarina ja viranomainen ei voi sanoa mitään.
Väkisin se lapsi vietiinkin , mutta onneksi lääjäri totesi, että erityislasten hoitokoti pahensi henkilön tilaa.
P
Jos nyt pilkkua viilataan, ei hän ollut väkisin sijoitettu, jos oli avohuollon sijoituksella.
Tuosta artikkelista saa vaikutelman, että lastensuojelu on toiminut väärin sijoittaessaan itsetuhoisen lapsen. Jos lapsi yrittää tehdä toistuvasti itsemurhan ja uhkailee sillä useaan otteeseen, niin mikä vaihtoehto lastensuojelulle jää paitsi ottaa lapsi huostaan? Ei lastensuojelu voi järjestää lapselle osastojaksoa eikä terveydenhuollon palveluja, mutta ei lastensuojelu voi jättää toimimatta tilanteessa, jossa lapsi vakavasti vaarantaa oman henkensä. Olisi virkavirhe jättää tuolla tavoin itsetuhoinen lapsi kotiin, eikä kyse ole enää siitäkään, ottaako perhe apua vastaan vai ei. Avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia eivätkä mahdollisia noin vakavasti omaa henkeään vaarantavalle lapselle. Lastensuojelulaitoksissa on sentään enemmän aikuisia katsomassa itsetuhoisen lapsen perään sillä aikaa, kun lapselle järjestetään psykiatrista hoitoa. Totta kai autistinen lapsi tarvitsee hoitoa, mutta lastensuojelu toimi omasta puolestaan täysin oikein huostaanottaessaan hänet. Huostaanoton peruste tuskin oli autisminkirjon häiriö, vaan lapsen vaikea itsetuhoisuus ja muu omaa terveyttä ja kehitystä vaarantava käytös. Artikkelista saa mielikuvan, että äiti mahdollisesti sabotoi lapsen kiinnittymisen laitokseen, kun ei päässyt sanelemaan mitä palveluja lapsi saa ja mitä ei. Palvelujärjestelmässä on valtavia puutteita erityisesti tällaisten erityislasten hoidossa, mutta ei se lastensuojelun vika ole, vaan terveydenhuollon ja palvelujen integraatioon liittyvien haasteiden.
Oma kokemukseni on, että varhaiskasvatus, koulu ja sosiaalityö haluaisivat saada lapsen asiat kuntoon mahdollisimman nopeasti. Palavereissa heillä on ylhäältä alaspäin saneleva tyyli ratkaista asioita. Vanhempaa ei kuunnella, koska vanhempaa pidetään osasyyllisenä lapsen tilanteeseen eikä hänellä nähdä olevan tarpeeksi asiantuntemusta oman lapsensa asioista. En yhtään ihmettele, että tuollaisen kohtelun saava kokee tulleensa nurkkaan ajetuksi. Onneksi ei aina näin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Aikoinaan tätä työtä tehneenä, ymmärsin varsin hyvin, että sitoutuneisuus työhön on tärkeää ja autistiselle ihmiselle samat työntekijät luo turvallisuutta.
Joten lähdin alalle sinisilmäisen toiveikkaana. Mutta kahden vuoden päästä minäkin luovutin.
Sitä huutoa ja haukkumista tuli niskaan puhelimessa, sähköpostilla, kasvokkain. Työntekijät vaihtuivat, kun väsyivät saamaan turpaan ja kuuntelemaan haukkuja. Sitten tuli taas vanhemmat silmille, kun henkilökunta vaihtuu. No minkäs minä sille voin. Ihmisillä on oikeus vaihtaa työpaikkaa.
Lopulta aloin oireilla unettomuutena ja jopa pelkäsin osaa vanhemmista. Sanoin itseni irti ja totesin että en tätä työtä ala tekemään oman hyvinvointiin kustannuksella
Millä "alalla" oikein olit, lastensuojelussako? Mielestäni olisi ollut hyvä täsmentää se, koska nyt luot kuvaa autisminkirjolaisista ja heidä
Juuri autisminkirjon puolella, nuorten neuropsykiatria
Mitä mieltä rokotteista?