Lue keskustelun säännöt.
Yle: Autistinen Kiia 14 on tavannut 40 ammattilaista, mutta hänen tilanteensa on vain pahentunut
27.10.2023 |
Koulussa Kiia ei ole käynyt kolmeen vuoteen eikä kykene poistumaan asunnosta. Kiia ei pysty ilman äitiä syömään eikä peseytymään. Äiti on kirjolla myös ja riitaantunut sote -henkilöstön kanssa. Äiti haluaa Kiialle henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelut. Perheen mielestä oli kohtuutonta, että päiväosastopaikkaa nuorisopsykiatrisessa pitää odottaa puoli vuotta ja nuoren pitää sinne itse suoriutua aamuisin. Kiia ei pääse sinne edes kuljetettuna.
Vammaispalvelut ovat Suomessa rajalliset. Näin mittaviin palveluihin ei ole nepsyoireisella juurikaan asiaa. Edellytettäisiin esimerkiksi kehitysvammaisuutta, jota Kiialla ei ole. Lastensuojelulla ei ole vammaispalveluja, kuten henkilökohtaisia avustajia tai kuljetuspalveluita tarjottavana. Kiia ei myöskään ole ainoa tämän kaltainen tai muuten oireileva nuori ja nuorisopsykiatrian vaikea tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. Puolen vuoden odotusaika on vielä lyhyt ottaen huomioon, että Kiia ei ole hoitoon mitenkään sitoutunut, koska häntä ei saada edes paikalle. Ostastopaikkaa ei saa edes itsemurhaa yrittämällä käytännössä. Syy tähän on, että apua tarvitsevia nuoria on niin paljon ja osastopaikkoja hyvin vähän. Lisäksi psykiatreista on huutava pula. Millään nepsyvalmennuksella Kiia ei ole autettavissa edelleen siitä syystä, että ei tulisi sinne paikalle.
Ihan kauniisti kysyn. Millä nämä Kiiat pitäisi hoitaa, jos hoitoon ei tulla, kouluun ei tulla? Kun ne hoidot ja tuet on siellä kouluissa, sairaalaosastoilla, valmennuksilla. Meillä ei nytkään resurssit riitä hoitamaan edes näitä, jotka tulevat paikan päälle ja sitoutuvat hoitoon. Kotiin vastentahtoisia hoitamaan ei yksinkertaisesti riitä resurssit.
Kommentit (410)
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
Ihmiset on nykyään liian ylpeitä siihen, että niiden lapsia saisi laittaa apukouluun tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Aika paljon auttaisi, jos Kiia pääsisi vammaispalveluiden piiriin. Vaan ei. Koska Paska-Suomi. Tulispa sota.
Mitenkähän se sota näitä erityisiä auttaisi? Eiköhän samaa ”meidän lapsi tarvii erityispalveluja” ja ”kaikki vaan meille, mitään ei tehdä ite” -kuuluisi sittenkin, mutta sillä ei vaan olisi sitäkään tehoa, mitä nyt rauhan aikana on.
Todella ajattelematon heitto. Ei vammaiset sodassa pärjää, eikä yhteiskunnalla ole sodassa aikaa auttaa vammaisia, kuten rauhan aikana.
Itsekin pitää vähän panostaa. Tai niin paljon kuin pystyy. Valittaminen ei ole panostusta.
Kyllä minunkin mielestä joudetaan kuolla kaikki pois, jos ei kerran edes heikoimpia kyetä auttamaan.
sivusta
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
Ihmiset on nykyään liian ylpeitä siihen, että niiden lapsia saisi laittaa apukouluun tms.
Oletko sinä vajaa? Kiian älykkyys on mitattu, se on normaali. Ei silloin voi mennä apukouluun.
Etteikö ole olemassa mitään käyntikattoa jonka jälkeen saisi kustantaa itse jos kerta mitään hyötyä niistä käynneistä ei edes ole.
Tuo äiti egoilee, että viranomaisten toiminnan puutteet kenties johtuisivat hänen laajasta perehtyneisyydestään.
Epäillä sopii.
Omassa ammatissani (ei ole terveydenhuoltoon tai sosiaalialaan liittyvää) törmään myös usein perehtyjiin, jotka osaa kyllä lainata lakipykäliä, ohjeita, artikkeleita ja tutkimuksia, mutta niiden tulkinnasta ja merkityksestä ei ole hajuakaan. Kun asiaa yrittää avata, se oma ennakkonäkemys pysyy, ja asian avaaminen kaikuu kuuroille korville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minä olen assburger mies vähän alle 40v ja olen käynyt opiskeluni ja tehnyt aina töitä, vaikka kukaan ei ole minua auttanut ja vaikka minua on aina syrjitty. Valivali!
Asperger onkin eri asia, tällä hlöllä vaikeampi autismi.
Toisaalta, itseäni ärsyttää tämä, kun monet tuntuvat pitävän Aspergeria automaattisesti vain lievänä asiana. Kyllä sekin voi joillain olla erittäin vammauttava ja elämää hankaloittava.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Aika paljon auttaisi, jos Kiia pääsisi vammaispalveluiden piiriin. Vaan ei. Koska Paska-Suomi. Tulispa sota.
Mitenkähän se sota näitä erityisiä auttaisi? Eiköhän samaa ”meidän lapsi tarvii erityispalveluja” ja ”kaikki vaan meille, mitään ei tehdä ite” -kuuluisi sittenkin, mutta sillä ei vaan olisi sitäkään tehoa, mitä nyt rauhan aikana on.
Todella ajattelematon heitto. Ei vammaiset sodassa pärjää, eikä yhteiskunnalla ole sodassa aikaa auttaa vammaisia, kuten rauhan aikana.
Itsekin pitää vähän panostaa. Tai niin paljon kuin pystyy. Valittaminen ei ole panostusta.
Kyllä minunkin mielestä joudetaan kuolla kaikki pois, jos ei kerran edes heikoimpia kyetä auttamaan.
sivusta
onhan tuossa autettu, mutta perheessä itsessäänkin on selkeästi vikaa.
ymmärrän kyllä, että asian myöntäminen on varmasti vanhemmille sietämätöntä, mutta ADHD- ja muiden diagnoosiensa kätkeytymisen sijaan äidin pitäisi mennä peilin eteen, katsoa sinne pitkään, ja sitten miettiä, mikä auttaisi. viranomaisten syyttely ja itsensä jalustalle nostaminen tuskin auttaa.
heikoimpia autetaan todella paljon, ja kannattaisi miettiä, miten myös tällaiset ongelmaperheet voisi auttaa myös itse itseään, koska kannettu vesi ei pysy kaivossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen nepsy, lapseni on nepsy. Tämä on raskasta, mutta tuo on ihan helvettiä jo. Armahtakaa sitä äitiä ja muksu eläkkeelle suoraan kun täyttää 16v ja johonkin palveluasuntoon.
Eläkkeenhän Kiia saa kun täyttää 18v. Se on selvää ja palveluasumisenkin todennäköisesti, mutta sehän ei perheelle tule kelpaamaan kun se sijoitus lastenkotiin täydelle palvelullekin oli heidän tahtonsa vastainen.
En ota kantaa tähän kyseiseen tapaukseen, mutta tiedän vähän vastaavia tapauksia, joissa se vaikka solmuun taipuva äiti on lopulta yksi suurimmistä syistä lapsen totaaliseen syrjäytymiseen. Kun lapsi sanoo ettei pysty mitä tekee äiti? Tekee puolesta. Ja lapsesta tuntuu kerta kerralta pienempi ja pienempi asia, ettei pysty, ja aina äiti tulee ja pelastaa.
Lähisukulainen teki vastaavan karhunpalveluksen tyttärelleen. Onneksi tytär lukioiässä, kun ei tosiaan enää pystynyt menemään kouluun, kohtaamaan ihmisiä tai oikein mitään, hän pääsi hyvälle terapeutille, joka otti myös äidin hoitaakseen. Ja se äidin homma oli siis lopettaa tuo lapsensa loputon hyysääminen ja ymmärtäminen, ja auttaa lasta itsenäistymään.
Jos tuo jutun lapsi ei ole oikeasti vammainen, niin ei ole mitään syytä miksei hän esim. voisi peseytyä itse. Ja ei, se ei ala tapahtua niin, että sanotaan että nyt pentu pesulle, vaan siten,että tarpeeksi pienin askelin aletaan tukea lapsen omatoimisuutta.
Ja kyllä, olen kirjolla itsekin, ja minulla on kirjolla oleva lapsi. Eikä olla tuohon ansaan menty.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
olen enemmän ja enemmän sitä mieltä, että koko nepsyys (kyllä, ihan rakenteelliset aivomuutoksetkin!) johtuu enemmmän ympäristöstä ja kasvatuksesta kuin
Kaikenmaailman mieltä voi olla. Osan voi kasvattaa sietämään maailmaa, mutta osalla oireet ovat vahvemmat. Itselläni (55v) on nepsy kaveri, joka on ikänsä kärsinyt tässä maailmassa hajuista, lämmönvaihteluiidta, äänistä yms. Se on julmaa katsoa, kuinka hän yrittää selvitä asioista ja selviää. Tekee töitä mitä pystyy ja on kasvattanut lapset maailmalle. Kaksi hänen lapsista pärjää kaksi ei. Kaksi on niin vahvasti nepsyjä, että eivät sopeudu vaikka mitä tekisi. Kaikki lapset siis asuu omillaan. Kolme on korkeakoulutettija, mutta yksi heistä ei pysty enää elää. Yksi ei päässyt edes opiskelun alkuun. Yksi pärjää hyvin. Niin yritin vain sanoa, että nepsyjä on eriasteisia. Olen yhden perheen selviytymistaistelua seurannut 40 vuotta. Se ei ole helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Tässä nepsy-lasten vanhemmille vinkki: Älkää pitäkö lapsianne väkisin yleisopetuksen luokissa, mikäli he eivät siellä pärjää. Ei erityis-/pienluokissa ole mitään pahaa tai väärää. Niissä henkilökunnalla on enemmän osaamista ja ymmärrystä erityispiirteisiin liittyen.
Tämä! Pienryhmä on paras vaihtoehto.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
Ihmiset on nykyään liian ylpeitä siihen, ett.ä niiden lapsia saisi laittaa apukouluun tms.
Ongelma on juuri tuollainen "apukoulu"-asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
olen enemmän ja enemmän sitä mieltä, että koko nepsyys (kyllä, ihan rakenteelliset aivomuutoksetkin!) johtuu enemmmän ympäristöstä ja kasvatuksesta kuin
Varmasti jokainen vanhempi tekee kaikkensa nepsy-lapsen hyvinvoinnin eteen.
Vierailija wrote:
Tässä nepsy-lasten vanhemmille vinkki: Älkää pitäkö lapsianne väkisin yleisopetuksen luokissa, mikäli he eivät siellä pärjää. Ei erityis-/pienluokissa ole mitään pahaa tai väärää. Niissä henkilökunnalla on enemmän osaamista ja ymmärrystä erityispiirteisiin liittyen.
Ja kerrohan vielä miten sinne pienluokalle lapsi laitetaan. Esim. autismiluokille oli kotikaupungissani 3-4 kertaa niin paljon hakijoita kuin mitä niille otettiin. Erityisryhmissä ei ole tilaa niissä harvoissa kouluissa, joissa moisia edes on jäljellä. Sairaalakouluun ei pääse läheskään kaikki hakijat sillä paikat täyttyvät lähes kokonaan osastohoidossa olevista. Sinne pienluokalle ei todellakaan mennä ilmoitusasiana ja sieltä heitetään nopeasti pois jos koulunkäynti alkaa sujua. Itselläni on aivan lottovoittajan olo kun oma lapsi on päässyt ammattitaitoisen erityisluokanopettajan pienryhmään juuri viime hetkellä ennen autistista burnoutia / loppuromahdusta. Vertaisperheessä ei käynyt valitettavasti yhtä hyvä tuuri ja tilanne on nyt sama kuin Kiialla ellei pahempikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ongelma on siinä, että apua saa sillä mikä sattuu olemaan vapaana. Ei sellaista mitä perhe/lapsi/henkilö tarvitsee. Ihan kuin käden murtumaan laitettaisiin säärilasta, koska muuta ei ole tarjolla. Se ehkä voi auttaa vähän ja ainakin on tehty jotain.
Täsmällistä oikeaa apua ajoissa, säästää paljon.
Tämä. Kun ei vaan säästettäisi vääristä paikoista, niin lopputulos ja systeemin toimivuus paranisivat huomattavasti. Tämä johtaa pitkällä tähtäimellä säästöihin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen nepsy, lapseni on nepsy. Tämä on raskasta, mutta tuo on ihan helvettiä jo. Armahtakaa sitä äitiä ja muksu eläkkeelle suoraan kun täyttää 16v ja johonkin palveluasuntoon.
Eläkkeenhän Kiia saa kun täyttää 18v. Se on selvää ja palveluasumisenkin todennäköisesti, mutta sehän ei perheelle tule kelpaamaan kun se sijoitus lastenkotiin täydelle palvelullekin oli heidän tahtonsa vastainen.
Jätitköhän jotain oleellista kertomatta?
"Sari kertoo, että sijoituksen aikana Kiian psyykkinen ja fyysinen vointi huononivat. Jo ennestään hoikka tyttö laihtui, koska ei pystynyt syömään.
Sijoitus lopetettiin sen jälkeen, kun Saria hoitava lääkäri teki Kiian voinnin huonontumisesta huolestuneena lastensuojeluilmoituksen."
On aika paksua väittää, ettei "täyden palvel
Nuo lastenkodit on nykyään isojen firmojen bisnestä. Ei niissä saa enää mitään yksilöllistä apua, vaan lapset lääkitään "rennoiksi" ja oletetaan, että pysyvät hiljaa huoneissaan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen nepsy, lapseni on nepsy. Tämä on raskasta, mutta tuo on ihan helvettiä jo. Armahtakaa sitä äitiä ja muksu eläkkeelle suoraan kun täyttää 16v ja johonkin palveluasuntoon.
Eläkkeenhän Kiia saa kun täyttää 18v. Se on selvää ja palveluasumisenkin todennäköisesti, mutta sehän ei perheelle tule kelpaamaan kun se sijoitus lastenkotiin täydelle palvelullekin oli heidän tahtonsa vastainen.
Jätitköhän jotain oleellista kertomatta?
"Sari kertoo, että sijoituksen aikana Kiian psyykkinen ja fyysinen vointi huononivat. Jo ennestään hoikka tyttö laihtui, koska ei pystynyt syömään.
Sijoitus lopetettiin sen jälkeen, kun Saria hoitava lääkäri teki Kiian voinnin huonontumisesta huolestuneena lastensuojeluilmoituksen."
Tämä. Samoin niissä esiintyy paljon pahoinpitelyä ja jopa seksuaalista hyvöksikäyttöä. Tuo jos jokin traumatisoi, ja pilaa lapsen elämän lopullisesti.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
olen enemmän ja enemmän sitä mieltä, että koko nepsyys (kyllä, ihan rakenteelliset aivomuutoksetkin!) johtuu enemmmän ympäristöstä ja kasvatuksesta kuin
Aina yhtä hedelmällistä kun jotain aspergereita verrataan vaikeasti autisti siin ihmisiin. Aspergeria ei olisi ikinä pitänyt yhdistää autismikirjon häiriöihin. Huomaa että sinäkään et ole tainnut vaikeasti autististen lasten kanssa koskaan olla tekemisissä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ehkä nyt on sitten äidin aika hyväksyä, että tällainen risti sattui nyt hänelle kannettavaksi. Aina on riskit olemassa, kun alkaa lisääntymään ja tällä kertaa ne realisoitui tällä tavalla ne riskit.
Ohhoh. Että jos systeemi sakkaa niin siitä ei saa puhua, vana pitää vain hyväksyä kohtalonsa? Toivottavasti sinäkään et sitten koskaan ole valittanut kalliista sähkön ja ruuan hinnasta, hitaasta hoitoonpääsystä tmv. Äitihän ei missään vaiheessa tainnut valittaa siitä että hän on saanut tyttären joka on autisminkirjolla, vaan hän valitti systeemistä ja palveluista.
Systeemi sakkaa? Tässähän vaaditaan käytännössä henkilökohtaista palvelijaa tuolle tytölle.
Mä ymmärrän tietysti sen romantisoinnin viehätyksen, että kukaan ei koskaan koe mitään ikävää tms, mutta ik
Odota sinä puoli vuotta hoitoonpääsyä ja avunsaantia ja katsotaan onko sitten eri ääni kellossa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
Ihmiset on nykyään liian ylpeitä siihen, että niiden lapsia saisi laittaa apukouluun tms.
Totta kai voi mennä! Ei apukoulussa ole älykkyysrajaa.
Ongelma on siinä, että apua saa sillä mikä sattuu olemaan vapaana. Ei sellaista mitä perhe/lapsi/henkilö tarvitsee. Ihan kuin käden murtumaan laitettaisiin säärilasta, koska muuta ei ole tarjolla. Se ehkä voi auttaa vähän ja ainakin on tehty jotain.
Täsmällistä oikeaa apua ajoissa, säästää paljon.