Lue keskustelun säännöt.
Yle: Autistinen Kiia 14 on tavannut 40 ammattilaista, mutta hänen tilanteensa on vain pahentunut
27.10.2023 |
Koulussa Kiia ei ole käynyt kolmeen vuoteen eikä kykene poistumaan asunnosta. Kiia ei pysty ilman äitiä syömään eikä peseytymään. Äiti on kirjolla myös ja riitaantunut sote -henkilöstön kanssa. Äiti haluaa Kiialle henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelut. Perheen mielestä oli kohtuutonta, että päiväosastopaikkaa nuorisopsykiatrisessa pitää odottaa puoli vuotta ja nuoren pitää sinne itse suoriutua aamuisin. Kiia ei pääse sinne edes kuljetettuna.
Vammaispalvelut ovat Suomessa rajalliset. Näin mittaviin palveluihin ei ole nepsyoireisella juurikaan asiaa. Edellytettäisiin esimerkiksi kehitysvammaisuutta, jota Kiialla ei ole. Lastensuojelulla ei ole vammaispalveluja, kuten henkilökohtaisia avustajia tai kuljetuspalveluita tarjottavana. Kiia ei myöskään ole ainoa tämän kaltainen tai muuten oireileva nuori ja nuorisopsykiatrian vaikea tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. Puolen vuoden odotusaika on vielä lyhyt ottaen huomioon, että Kiia ei ole hoitoon mitenkään sitoutunut, koska häntä ei saada edes paikalle. Ostastopaikkaa ei saa edes itsemurhaa yrittämällä käytännössä. Syy tähän on, että apua tarvitsevia nuoria on niin paljon ja osastopaikkoja hyvin vähän. Lisäksi psykiatreista on huutava pula. Millään nepsyvalmennuksella Kiia ei ole autettavissa edelleen siitä syystä, että ei tulisi sinne paikalle.
Ihan kauniisti kysyn. Millä nämä Kiiat pitäisi hoitaa, jos hoitoon ei tulla, kouluun ei tulla? Kun ne hoidot ja tuet on siellä kouluissa, sairaalaosastoilla, valmennuksilla. Meillä ei nytkään resurssit riitä hoitamaan edes näitä, jotka tulevat paikan päälle ja sitoutuvat hoitoon. Kotiin vastentahtoisia hoitamaan ei yksinkertaisesti riitä resurssit.
Kommentit (410)
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
Niin kauan kuin sitä voimavaraa mitataan miinusmerkkisellä rahasummalla, niin ei ole valtion kovinkaan järkevää velkarahalla sitä tukea..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykiatria vaikuttaa helpolta hommalta, kun ’sehän on vain kuuntelemista’. Vaikeaksi sen tekee, kun psykiatrisilla potilailla ei läheskään aina ole sairaudentuntoa. Suuri osa skitsofreniaa, harhaluuloisuushäiriötä ja bipolaaritautia sairastavista kokee näin. Silloin he eivät halua mitään hoitoa, vaan usein suorastaan vastustavat sitä ja tekevät valituksia, jos heitä kuitenkin on yritetty hoitaa. Autistinen ihminen hahmottaa maailman eri tavalka kuin neurotyypillinen. Ongelmia on laajasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Siinä heitä on hyvin vaikea auttaa pelkästään lääketieteen keinoin. Joskus helpotusta saadaan, jos elinympäristö (laajassa merkityksessä) saadaan tukemaan autistia. Lääkkeitäkin kehitetään. Hiljakkoin kuulin, että tutusta baklofeeni- lääkkeen muunnoksesta saadaan vaikutusta ahdistuneisuuteen ja sitä kautta saadaan helpotusta autistin kokemaan sosiaaliseen ahdistuneisuuteen.
Asperger on eri asia kuin vaikeampi autismi, josta tässä tapauksessa kyse.
Vierailija wrote:
Minä olen assburger mies vähän alle 40v ja olen käynyt opiskeluni ja tehnyt aina töitä, vaikka kukaan ei ole minua auttanut ja vaikka minua on aina syrjitty. Valivali!
Asperger onkin eri asia, tällä hlöllä vaikeampi autismi.
Vierailija wrote:
Asperger on eri asia kuin vaikeampi autismi, josta tässä tapauksessa kyse.
Tämä kyllä, mutta koska Kiian älykkyydessä ei ole mitään vikaa, ei hänelle myönnetä vammaispalveluja - huolimatta niiden tarpeesta. Tällöin hoituisi kyyditys jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Isän mukaan "Sari on perehtynyt asioihin ja tästä ei tykätä". Eli äiti ottaa asioista selvää ja saa vaikean ihmisen maineen. Sossu tarjoaa ratkaisuksi huostaanottoa jonka aikana lapsi lakkaa syömästä ja poistumasta huoneestaan.
On selvää että systeemi on rikki. Vanhempien täytyy olla ärjyviä,taistelevia leijonaemoja mikä sitten suututtaa viranomaiset.
Jos isä osaa kommunikoida paremmin, miksi hän ei auta?
Suurin osa sosiaalipuolen työntekijöistä on Suomessa narsistisia kiusaajia. Tämä ei ole mikään yllätys. Hyvä kun tulee ilmi. Ammattilaisuus on helppo tapa toteuttaa persoonallisuushäiriötään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Nepsypulmiin tarvitsemme nyt ihan uuden systeemin. Sen ei tule olla osa sairaaloiden psykiatrian palveluita, vaan siitä on tultava kunnallinen palvelu, johon pääsee helposti ja matalalla kynnyksellä.
Kunnissa on nyt jo nepsypisteitä, joista saa neuvontaa ja apuvälineitä. Mutta tällainen kunnallinen nepsy-yksikkö tulee rakentaa kattavaksi kokonaisuudeksi, josta saadaan tarvittava apu: terveyspalvelu, sosiaalipalvelu ja "vammaispalvelu", tukihenkilöt jne.
Nyt kaikki on sikin sikinsokin sekaisin: kouluterveydenhoito, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu, sairaalat, vammaispalvelut ja lisäksi liitot, kuten Autismiliitto. Lisäksi liitoilla on paikallisyhdistyksiä. Lisäksi on vanhempien perustamia muita organisaatioita. Yksityisellä sektorilla kuntoutuspalvelut. Ai niin, on myös kunnan toimintaterapeutit. Paljon on kaikkea, mutta kaikki erillään!! Huh! Hyppää luukulta toi
Sinähän olet käytännössä lisäämässä taas yhden uuden luukun tähän soppaan. Tämä juuri on se ongelma. Aina vaan laitetaan lähetettä seuraavalle pisteelle ja seuraavalle ja sitä seuraavalle. Kyllä autistin pitäisi saada apua ihan tavallisesta terveyskeskuksesta tai sosiaalihuollosta, ilman että laitetaan lähetteitä sinne ja tänne ja tonne ja pompotellaan paikasta toiseen ja nostellaan käsiä pystyyn että "ei voida auttaa, mutta kysy tuolta."
Miksi kaikesta on tehty nykyään niin monimutkaista? YHDEN KATON ALLE palvelut KAIKILLE, niin vähenee se paikasta toiseen pompottelu ja rikkinäinen puhelin yms. haasteet.
Vierailija wrote:
Ehkä nyt on sitten äidin aika hyväksyä, että tällainen risti sattui nyt hänelle kannettavaksi. Aina on riskit olemassa, kun alkaa lisääntymään ja tällä kertaa ne realisoitui tällä tavalla ne riskit.
Ohhoh. Että jos systeemi sakkaa niin siitä ei saa puhua, vana pitää vain hyväksyä kohtalonsa? Toivottavasti sinäkään et sitten koskaan ole valittanut kalliista sähkön ja ruuan hinnasta, hitaasta hoitoonpääsystä tmv. Äitihän ei missään vaiheessa tainnut valittaa siitä että hän on saanut tyttären joka on autisminkirjolla, vaan hän valitti systeemistä ja palveluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nepsypulmiin tarvitsemme nyt ihan uuden systeemin. Sen ei tule olla osa sairaaloiden psykiatrian palveluita, vaan siitä on tultava kunnallinen palvelu, johon pääsee helposti ja matalalla kynnyksellä.
Kunnissa on nyt jo nepsypisteitä, joista saa neuvontaa ja apuvälineitä. Mutta tällainen kunnallinen nepsy-yksikkö tulee rakentaa kattavaksi kokonaisuudeksi, josta saadaan tarvittava apu: terveyspalvelu, sosiaalipalvelu ja "vammaispalvelu", tukihenkilöt jne.
Nyt kaikki on sikin sikinsokin sekaisin: kouluterveydenhoito, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu, sairaalat, vammaispalvelut ja lisäksi liitot, kuten Autismiliitto. Lisäksi liitoilla on paikallisyhdistyksiä. Lisäksi on vanhempien perustamia muita organisaatioita. Yksityisellä sektorilla kuntoutuspalvelut. Ai niin, on myös kunnan toimintaterapeutit. Paljon on kaikkea, mutt
Jotain kohtuutta nyt näihin puheisiin! Miten sä kuppaat omiin ja kavereiden taskuihin ekstraa, jos jokaiseen vaivaan ei saa ylimääräistä kättä vetämään välistä?! 😤
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minä olen assburger mies vähän alle 40v ja olen käynyt opiskeluni ja tehnyt aina töitä, vaikka kukaan ei ole minua auttanut ja vaikka minua on aina syrjitty. Valivali!
Asperger onkin eri asia, tällä hlöllä vaikeampi autismi.
Ei Tiian tarina juurikaan eroa oman asperger-nuoreni tarinasta. Ainoat erot on siinä, että omalla lapsella ei ole (ainakaan toistaiseksi) ollut itsetuhoisuutta ja hän ei ole ollut sijoitettuna / huostaanotettuna. Uskon, että oman lapseni kohdalla olisi voitu melko pienilläkin tukitoimilla ennaltaehkäistä tilanteen kehittyminen vaikeaksi, mutta erityisesti koulun näkökulma oli se, että kympin tytöllä ei voi olla nepsy-pulmia ja jotkut meistä vaan on ujompia ja kaikkia jännittää joskus. Diagnoosin saamisessa meni reilu 10 vuotta ensimmäisestä yhteydenotosta perheneuvolaan. Asperger-diagnoosi asetettiin erikoissairaanhoidossa ja niillä vanhoilla perheneuvolan kirjauksilla oli suuri merkitys mietittäessä onko pohjimmiltaan kaikessa kyse autismista vai psyykkisistä ongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Aika paljon auttaisi, jos Kiia pääsisi vammaispalveluiden piiriin. Vaan ei. Koska Paska-Suomi. Tulispa sota.
Tulisipa rauha. Sota ei paranna koskaan mitään. Venäjällä tuo lapsi olisi jo keskuskuopassa tai Siperiassa. Ei nyt ihan mitä tahansa kannata katkeranakaan kirjoittaa.
Vierailija wrote:
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️
olen enemmän ja enemmän sitä mieltä, että koko nepsyys (kyllä, ihan rakenteelliset aivomuutoksetkin!) johtuu enemmmän ympäristöstä ja kasvatuksesta kuin ovat geneettisiä ja olleet jo syntymässä.
vaihtoehtoisesti voi olla myös niin, että oikealla kasvatuksella ja kasvuympäristöllä jo syntymässä jotenkin neurologisista epätyypillinen ihminen voi kuitenkin sopeutua normaaleihin yhteiskunnan sääntöihin.
en suoraan sanottuna jaksa uskoa, etteikö siihen, miten elämässä pärjää, voisi todella voimakkaasti vaikuttaa vanhempien taholta elinvuosina 0-6, ja 7-vuotiaasta eteenpäin, kun koulu astuu kuvioihin, se koulutaivalkin saattaisi lähteä paremmalla jalalla liikkeelle. toki on tekijöitä, jotka voi sabotoida hyvää alkua, kuten silkka kiusaaminen, mutta on tässä jotain muutakin ongelmaa näissä ihmisissä kuin pelkkä neuroepätyypillisyys.
kovasti vaikeaa on itsellänikin, ja neurologisia poikkeavuuksia oli lapsena, ja on edelleen. mutta kun olen itse tehnyt, ja vanhemmat on tehneet paljon sen eteen, että asiat menisi normaalisti, niin yhteiskunnan ei tarvitse kyykätä edessäni, vaan olen toimiva osa sitä, vaikkei kaikki olekaan niin helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ne eivät vain ymmärrä jättää lisääntymistä väliin. Itse olen onneksi ymmärtänyt, juuri omien lukuisten puutteideni takia.
Vierailija wrote:
Tuo äidin kommunikointi on hirveän aggressiivista.
Mutta se ei saisi vaikuttaa siihen, miten ammattilaiset asiaa hoitavat, ellei äiti sitten käy suoraan väkivaltaiseksi tai ala uhkailla henkilökuntaa.
Tässä äiti on varmaan väsynyt. Ja turhautunut. Ulkopuolisesta voi näyttää, että ihminen vaatii liikaa tai on kohtuuttoman "aggressiivinen", mutta valitettavasti systeemi on tällä hetkellä sellainen, että se koulii agressiiviseksi, koska muuten ei tule aina kuulluksi.
Mielestäni jutussa kävi hyvin ilmi palvelujen hitaus ja eritahtisuus suhteessa yksilöllisesti kehittyvään avun ja tuen tarpeeseen. Äidin viestittely ei ollut rakentavinta, mutta kysymykset olivat silti ihan oikeita ja sellaisia, joihin ammattilaisen pitäisi kyetä vastaamaan esitystävasta huolimatta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ehkä nyt on sitten äidin aika hyväksyä, että tällainen risti sattui nyt hänelle kannettavaksi. Aina on riskit olemassa, kun alkaa lisääntymään ja tällä kertaa ne realisoitui tällä tavalla ne riskit.
Ohhoh. Että jos systeemi sakkaa niin siitä ei saa puhua, vana pitää vain hyväksyä kohtalonsa? Toivottavasti sinäkään et sitten koskaan ole valittanut kalliista sähkön ja ruuan hinnasta, hitaasta hoitoonpääsystä tmv. Äitihän ei missään vaiheessa tainnut valittaa siitä että hän on saanut tyttären joka on autisminkirjolla, vaan hän valitti systeemistä ja palveluista.
Systeemi sakkaa? Tässähän vaaditaan käytännössä henkilökohtaista palvelijaa tuolle tytölle.
Mä ymmärrän tietysti sen romantisoinnin viehätyksen, että kukaan ei koskaan koe mitään ikävää tms, mutta ikäväkseen sillä kaikella on oikeassa elämässä hintansa, eikä meillä ole resursseja sellaiseen systeemiin.
Vierailija wrote:
Aika paljon auttaisi, jos Kiia pääsisi vammaispalveluiden piiriin. Vaan ei. Koska Paska-Suomi. Tulispa sota.
Mitenkähän se sota näitä erityisiä auttaisi? Eiköhän samaa ”meidän lapsi tarvii erityispalveluja” ja ”kaikki vaan meille, mitään ei tehdä ite” -kuuluisi sittenkin, mutta sillä ei vaan olisi sitäkään tehoa, mitä nyt rauhan aikana on.
Todella ajattelematon heitto. Ei vammaiset sodassa pärjää, eikä yhteiskunnalla ole sodassa aikaa auttaa vammaisia, kuten rauhan aikana.
Itsekin pitää vähän panostaa. Tai niin paljon kuin pystyy. Valittaminen ei ole panostusta.
Tässä nepsy-lasten vanhemmille vinkki: Älkää pitäkö lapsianne väkisin yleisopetuksen luokissa, mikäli he eivät siellä pärjää. Ei erityis-/pienluokissa ole mitään pahaa tai väärää. Niissä henkilökunnalla on enemmän osaamista ja ymmärrystä erityispiirteisiin liittyen.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ehkä nyt on sitten äidin aika hyväksyä, että tällainen risti sattui nyt hänelle kannettavaksi. Aina on riskit olemassa, kun alkaa lisääntymään ja tällä kertaa ne realisoitui tällä tavalla ne riskit.
Ohhoh. Että jos systeemi sakkaa niin siitä ei saa puhua, vana pitää vain hyväksyä kohtalonsa? Toivottavasti sinäkään et sitten koskaan ole valittanut kalliista sähkön ja ruuan hinnasta, hitaasta hoitoonpääsystä tmv. Äitihän ei missään vaiheessa tainnut valittaa siitä että hän on saanut tyttären joka on autisminkirjolla, vaan hän valitti systeemistä ja palveluista.
Systeemi sakkaa? Tässähän vaaditaan käytännössä henkilökohtaista palvelijaa tuolle tytölle.
Mä ymmärrän tietysti sen romantisoinnin viehätyksen, että kukaan ei koskaan koe mitään ikävää tms, mutta ik
Höpö höpö. Tuollaiset palvelut löytyy vammaispalvelusta tarvitsevalle, ja minusta Kiia on kyllä niiden tarpeessa. Diagnoosi ei vain nyt kelpaa vammaispalveluille, vaikka tarve on ilmeinen kuten oireistokin.
Usein innokkaita neuvojia/ohjeistajia ovat juuri he jotka eivät tajua edes nepsy-sanaa.
Yksi tärkeimmistä asioista on ensimmäiseks lopettaa vanhempien ja perheen arvostelu.
Tähän syyllistyy hyvin usein koulu.Sieltä koetetaan syyttävää sormea osoittaa vanhempiin.
Nytpä vaihdetaankin suunta, mitäs teet koulu, jotta nepsy-lapsi pärjää siellä?
Mikä siellä koulussa on vikana, eikö siellä ole ammattitaitoa?On ohi se aika et on vain yksi opetusmoodi.
Monessa mukana olleena tiedä että koulu tarvitsee valtavasti muutosta asenteisiin erilaisten oppimismallien toteutumiseen.Pinttyneet ajatusmallit romukoppaan ja uudet raikkaat ajatukset kehiin.
Erilaisuus on voimavara❤️