Yle: Autistinen Kiia 14 on tavannut 40 ammattilaista, mutta hänen tilanteensa on vain pahentunut

Vierailija wrote:

Kiialla ei taida olla varsinaisesti diagnoosia, jos on , niin siellä autismin kirjolla. Autistisuus ei kuitenkaan selitä Kiian täyttä toimintakyvyttömyyttä ja riippuvuutta äidistä. Äidin toiminta vaikuttaa hyvin häiriintyneelle ja Kiia tarvitsisi osastojakson, jolla Kiiaa voisi tutkia ilman äidin vaikutusta. Tässä tulee se, että äiti on haistanut asian ja estänyt Kiian tutkimisen täydellisesti. Lastensuojelun sijoituksen äiti sabotoi täydellisesti. Jopa niin, että asiallisesti esti Kiiaa syömästä osastolla, jolloin Kiian vointi heikkeni entisestään. Psykiatrian päiväosastojakson äiti sabotoi tahallisesti. Puoli vuotta ei ole pitkä aika diagnostoivalle osastohoidolle ja pirssikyydit olisi varmasti hoituneet. Äiti ratkaisi väittämällä ettei Kiia suostu tulemaan osastolle. Ei varmaan, jos äiti on sitä soopaa Kiialle selittänyt silmät ja korvat täyteen. Kiia ei tule lastensuojelun keinoin autetutksi ja tulee jäämään loppuiäkseen sinne äidin s

Munchausen by proxy

Tässä on taas byrokratia kukkanen. Onko lastensuojelulle ylivoimaisen vaikeaa järjestää koulukyyti lapselle? Mikä tässä maassa mättää, ettei apua saa, jos ei kuulu juuri johonkin tiettyyn ryhmään x? Autistit ovat vammaisia, joten pitäisihän heidän saada palveluja.

Miksei lastensuojelu tarjoaa oikeita palveluita perheille? Keskustelu ei ole oikea palvelu, vaan pelkästään aloite oikeisiin palveluihin.

Vierailija wrote:

Tässä on taas byrokratia kukkanen. Onko lastensuojelulle ylivoimaisen vaikeaa järjestää koulukyyti lapselle? Mikä tässä maassa mättää, ettei apua saa, jos ei kuulu juuri johonkin tiettyyn ryhmään x? Autistit ovat vammaisia, joten pitäisihän heidän saada palveluja.

 

Miksei lastensuojelu tarjoaa oikeita palveluita perheille? Keskustelu ei ole oikea palvelu, vaan pelkästään aloite oikeisiin palveluihin.

Ongelmahan ei ole se kyyti, jonka muuten koulu hoitaa, vaan se, että Kiia ei suostu tulemaan kyytiin.

Tarvitseeko Kiia henkilökohtaisen avustajan, joka saattaa taksilla kouluun ja on hänen kanssaan koulupäivän? 

järjestyykö tällainen henkilö lastensuojelusta? Entä syöminen ja peseytyminen? Kuka niistä huolehtii? Kuulostaa siltä että Kiia tarvitsee ympäri vuorokauden aikuisen hoivaa ja tukea. Miten tämä kotioloihin järjestetään? Entä koulunkäynti?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tässä on taas byrokratia kukkanen. Onko lastensuojelulle ylivoimaisen vaikeaa järjestää koulukyyti lapselle? Mikä tässä maassa mättää, ettei apua saa, jos ei kuulu juuri johonkin tiettyyn ryhmään x? Autistit ovat vammaisia, joten pitäisihän heidän saada palveluja.

 

Miksei lastensuojelu tarjoaa oikeita palveluita perheille? Keskustelu ei ole oikea palvelu, vaan pelkästään aloite oikeisiin palveluihin.

Ongelmahan ei ole se kyyti, jonka muuten koulu hoitaa, vaan se, että Kiia ei suostu tulemaan kyytiin.

Ja vaikka sillä olisi viisi kyytiä niin eihän se pysty siellä koulussa olemaan kuitenkaan, ei ainakaan yksin. Pystyisikö äidin kanssakaan? Epäilen.

Lääkäri ei säädä lakeja , mutta sitä varten meillä on mm. perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, rikoslaki ja lakeja tulee noudattaa. 

"Minäpä väännän lääkäri ei säädä lakeja Suomessa eikä päätä hyvinvointialueiden resurssienjaosta ja niihin liittyvästä kriteeristöstä. Lääkärit eivät yleensä ole edes kovinkaan kartalla mitä palveluja kunnassa on saatavilla ja millä kriteereillä. Nämä asiat katsotaan sosiaalitoimessa. Kehitysvammaisille on säädetty paljon palveluja, mutta nämä on säädetty vain kehitysvammaisille, jollainen Kiia ei ole."

Jos näin kategorisesti jätetään myöntämättä vammaispalvelulain mukaisia palveluja tietyn diagnoosin tai vammaryhmään kuulumisen perusteella, niin kyse on syrjinnästä! Suomessa syrjintä on kielletty mm. perustuslain, yhdenvertaisuuslain, tasa-arvolain, rikoslain sekä useiden yksittäisten erityislakien nojalla!

Mitään vammaryhmää vaikkapa autismikirjoon kuuluvia henkilöitä ei saa kohdella eriarvoisesti palveluihin pääsyyn liittyen! Vammaispalveluita myönnettäessä ei ole kyse yksittäisistä diagnooseista, vaan kyse on henkilön toimintarajoitteista suhteessa elinympäristöön ja yhteiskuntaan!

Raha ei ole peruste syrjinnälle ja sille, että autisminkirjon henkilöt yritetään jossain kunnassa jättää vammaipalveluiden ulkopuolelle! Siitä saa tehdä valituksen ja siitä on syytä olla seuraamuksia kuten lakiin kuuluu!" 

Vierailija wrote:

Tässä on taas byrokratia kukkanen. Onko lastensuojelulle ylivoimaisen vaikeaa järjestää koulukyyti lapselle? Mikä tässä maassa mättää, ettei apua saa, jos ei kuulu juuri johonkin tiettyyn ryhmään x? Autistit ovat vammaisia, joten pitäisihän heidän saada palveluja.

 

Miksei lastensuojelu tarjoaa oikeita palveluita perheille? Keskustelu ei ole oikea palvelu, vaan pelkästään aloite oikeisiin palveluihin.

lastensuojelu ei ole mikään taksipalvelu. Jos kyyti myönnetään yhdelle, se pitäisi myöntää muille ns. tarvitseville. Lastensuojelussa on tietty budjetti ja se menisi näihin kyytiläisiin. Ymmärrätkö? 

Vierailija wrote:

Tarvitseeko Kiia henkilökohtaisen avustajan, joka saattaa taksilla kouluun ja on hänen kanssaan koulupäivän? 

järjestyykö tällainen henkilö lastensuojelusta? Entä syöminen ja peseytyminen? Kuka niistä huolehtii? Kuulostaa siltä että Kiia tarvitsee ympäri vuorokauden aikuisen hoivaa ja tukea. Miten tämä kotioloihin järjestetään? Entä koulunkäynti?

Nyt menee puurot ja vellit sekaisin.

1. on kyse koulun menemisestä ja sen käynnistä. Lapsella on ollut erityisopettaja käytössä, mikä mahdollistanut koulunkäynnin ja se tuki vietiin pois eikä kykene käymään koulua ilman tarvittavaa tukea. Kyse ei ole siitä, että äiti vie lapsen kouluun ja olisi siellä. Koulun on tarjottava tarvittava tuki. Koulu hoituu kun lapsi saa tarvittavat tuen takaisin jos kyse on erityisopetuksesta, niin sitten se järjestetään!

2. kyse on kuntoutukseen menemisestä, jonne tarvitsee avustajan ja kuljetuksen, että kykenee sinne kuntotukseen menemään ja jos ei sitä saa, niin se on sama kuin jalaton käsketään kävelemään kilometrejä kuntoutukseen ilman avustajaa tai pyörätuolia eli ei onnistu

Äiti on toiminut lapsen avustajana /omaishoitajana kotona ja auttanut häntä syömisessä yms. Näin toimii tuhannet omaishoitajat suomessa eli auttavat hoidettavaa kotona ja säästävät yhteiskunnan rahoja. Sitten kun tarvitaan tukea tai kuljetuskyytiä, niin sekin evätään! 

Yhteiskunnan kapasiteetti ei millään riitä antamaan yksilöllisiä  kouluavustajia  ja yksilöllisiä hoitajia jokaiselle joka ei kelkassa pysy.  

Vierailija wrote:

"Kiialla ei taida olla varsinaisesti diagnoosia, jos on , niin siellä autismin kirjolla. Autistisuus ei kuitenkaan selitä Kiian täyttä toimintakyvyttömyyttä ja riippuvuutta äidistä. Äidin toiminta vaikuttaa hyvin häiriintyneelle ja Kiia tarvitsisi osastojakson, jolla Kiiaa voisi tutkia ilman äidin vaikutusta."

Kannattaa miettiä, että loukkaa toisen kunniaa, sillä se on rikos! Autisminkirjon diagnoosi on. Sillä voidaan hakea vaikeavammaiselle tarkoitettua kuntoutusta yms. Autisminkirjo juuri selittää hyvin nuo rajoittuneen toimintakyvyn täysin! MOnesti joudutaan aikuista ihmistäkin vielä syöttää kun eivät kykene syömään itse johtuen autisminkirjosta eikä kyse ole siitä, että käsi on poikki tai hampaat puuttuvat, vaan autisminkirjon vaikuttaa siihen toimintakykyyn. Täysin kävelevä ja juokseva autisminkirjon lapsi voi tarvita pyörätuolia kun toimintakyky ja kävelyky lähtee vaikka kaupassa tai kaupungilla. Perehdy autisminkirjoon ennen kuin haukut muita ja levität tuollaisia asioita! Tässä tämä lapsi ei tarvitse osastojaksoa vaan tututun ympäristön ja avustajan eli äidin. Samoin kun MS-tautinen ei pysty välttämättä kävelemään tai näkemään ilman ulospäin näkyvää vammaa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tuo äidin kommunikointi on hirveän aggressiivista. 

Se on meillä nepsyillä sellaista, koska ilmaisujen säätely ei välttämättä toimi. Voidaan näyttää hyvin vihaisille ja agressiivisille vaikka oltaisiin tyytyväisiä ja rauhallisia, koska ne toiminnot nyt vain menee miten sattuu eikä ole järjestetty oikein ulospäin.

Fiksu nepsy osaisi kertoa sen myös eikä vaan olisi aggressiivinen ja törkeä.

Eipä se tekstissä näy ihmisille millä tuulella hän on. Neurotyypillinen lukee sen omasta maailmastaan ja nepsytietoinen miettii, että henkilöllä on tässä paljon stressiä ja huolta sekä turhautumista joka purkautuu vaikeutena säädellä ilmaisuaan, mikä on taas täysin tyypillistä nepsylle eikä sitä erityisemmin tarvitse peitella vaan toisen pitää ymmär

Nepsyt vaatii normaaleilta ihmisiltä aivan liikaa. Miksi juuri neuronormaalin täytyisi ymmärtää ja joustaa ja väistää ja lukea rivien välistä? Jos minä en tietäisi, että tuolla äidillä on neuro-ongelmia ja lukisin hänen sähköpostejaan, niin ajattelisin vain, että hän on töykeä, tyhmä ja ilkeä, jolloin asetelma hänen ymmärtämiseen olisi jo heti alkuun tosi huono. Me kaikki luetaan toisiamme omista raameista lähtöisin, mutta miksi vain nepsyt saa käyttäytyä huonosti ja heitä täytyy vain ymmärtää ja ymmärtää? Normaalillakin ihmisellä on tunteet ja heilläkin tulee paha mieli. Ei me mitään loputtomia likasankoja olla.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tuo äidin kommunikointi on hirveän aggressiivista. 

Se on meillä nepsyillä sellaista, koska ilmaisujen säätely ei välttämättä toimi. Voidaan näyttää hyvin vihaisille ja agressiivisille vaikka oltaisiin tyytyväisiä ja rauhallisia, koska ne toiminnot nyt vain menee miten sattuu eikä ole järjestetty oikein ulospäin.

Fiksu nepsy osaisi kertoa sen myös eikä vaan olisi aggressiivinen ja törkeä.

Eipä se tekstissä näy ihmisille millä tuulella hän on. Neurotyypillinen lukee sen omasta maailmastaan ja nepsytietoinen miettii, että henkilöllä on tässä paljon stressiä ja huolta sekä turhautumista joka purkautuu vaikeutena säädellä ilmaisuaan, mikä on taas täysin tyypillistä nepsylle eikä sitä erityisem

Autiminkirjon henkilö ei pysty joustamaan siinä määrin, mitä tavallinen tallaaja kykenee joustamaan. Tämä on se ero. Tämä johtuu siitä vammasta eikä siitä, että kyseinen henkikö ei vaan halua. 

Minulla oli lapsena selektiivinen mutismi, enkä pystynyt puhumaan juuri kenellekään. Olin riippuvainen äidistä, vaikka myöhemmin tajusin, että ongelmani juurisyy oli hänessä. Sitten kun kasvoin ja pääsin äidistä irti, ongelmani alkoivat hävitä palanen kerrallaan. 

Ehkä luen tätä tapausta omista kokemuksista käsin, mutta minusta vaikuttaa siltä, että tämänkin tytön vaikeudet johtuvat hänen äidistään. Hän tuntuu todella pelottavalta.

Vierailija wrote:

Haluan vääntää asiat rautalangasta heille, joilla ei ole perustason ymmärrystä autisminkirjon vaikeuksista. Tässä tapauksessa en usko, että kommentoija on edes lukenut artikkelia.

"Koulussa Kiia ei ole käynyt kolmeen vuoteen eikä kykene poistumaan asunnosta. Kiia ei pysty ilman äitiä syömään eikä peseytymään. Äiti on kirjolla myös ja riitaantunut sote -henkilöstön kanssa. Äiti haluaa Kiialle henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelut. Perheen mielestä oli kohtuutonta, että päiväosastopaikkaa nuorisopsykiatrisessa pitää odottaa puoli vuotta ja nuoren pitää sinne itse suoriutua aamuisin. Kiia ei pääse sinne edes kuljetettuna."

Sinä syyllistät äitiä, että on riitautunut kun hän yrittää hakea hoitavan tahon kanssa tarvittavia palveluita lapselle. Kyse ei ole riitelystä jos vaaditaan asioita, mitä lapsi tarvitsee vammansa ja hyvinvointinsa tai terveyden suhteen. Kuten tekstissä mainittiin: "hoitava taho on tuonut l

Et taida ihan täysin ymmärtää, millä perusteella lastensuojelussa tehdään huostaanoton päätöksiä. Lastensuojelun huostaanoton kriteereinä ei ole se, että lapsen vakavasti kehitystä ja hyvinvointia vaarantava käytös ei johdu vammasta tai sairaudesta. Huostaanoton kriteerinä on se, että lapsi vakavasti vaarantaa oman kehityksensä ja hyvinvointinsa. Ottamatta suoraan kantaa tähän Kiian tapaukseen, niin vammaisilla ja neuropsykiatrisen diagnoosin omaavilla lapsilla, jotka huostaanotetaan, on yleensä hyvin aggressiivista ja itsetuhoista käytöstä. Kyse ei ole useinkaan siitä, etteikö lastensuojelussa ymmärrettäisi lapsen erityispiirteitä vaan siitä, että lapsi vakavasti vaarantaa paitsi omansa myös toisten ihmisten terveyden, usein jopa hengen. Lapsen erityispiirteiden ymmärtäminen ei ole edes ensisijaisesti lastensuojelun tehtävä vaan niiden, jotka myöntävät vammaispalveluita ja terveydenhuollon tukitoimia. Jos nämä tahot ymmärtävät asiat niin, ettei tiettyjä palveluja voi myöntää koska lapsi ei ole riittävän vammainen eikä tukitoimien tarpeessa, niin ei lastensuojelussa voida kumota näitä päätöksiä.

Toki päätös huostaanotosta voidaan jättää tekemättä, mutta ei sen perusteella, että lapsen omaa kehitystään ja hyvinvointiaan vakavasti vaarantava käytös johtuu pääosin lapsen vammasta. Lastensuojelussa huostaanotetaan paljon esimerkiksi väkivaltaisia kehitysvammaisia nuoria, joita vammaispalveluissa ei kyetä resurssivajeen ja palvelujen soveltumattomuuden johdosta auttamaan. Tämä ei tarkoita sitä, että lastensuojelussa ei ymmärrettäisi, että raivokohtaukset johtuvat monilla nuorilla osittain heidän heikosta kognitiivisesta kapasiteetistaan, joka vaikuttaa tunnesäätelyyn ja impulssikontrolliin. Lapsi on oikeutettu suojeluun aina, oli hänellä mikä tahansa diagnoosi taustalla. Näille nuorille huostaanotto voi olla myös todella traumaattinen kokemus, koska siinähän lapsi joutuu eroon läheisistä ihmisistä ja tutusta ympäristöstä. Mutta pelkästä diagnoosista ei voi ennustaa, auttaako huostaanotto vai ei. Monet autisminkirjo lapset hyötyvät siitä, että saavat laitoksessa hyvin selkeät arjen struktuurit ja omaa tilaa, joita monet vanhemmat eivät kykene tarjoamaan omassa arjessaan riittävissä määrin. Huostaanoton onnistuminen riippuu monesta eri tekijästä, kuten vanhemman kyvystä yhteistyöhön, laitoksen profiilista ja siellä olevan henkilökunnan osaamisesta jne. 

Vierailija wrote:

Kiialla ei taida olla varsinaisesti diagnoosia, jos on , niin siellä autismin kirjolla. Autistisuus ei kuitenkaan selitä Kiian täyttä toimintakyvyttömyyttä ja riippuvuutta äidistä. Äidin toiminta vaikuttaa hyvin häiriintyneelle ja Kiia tarvitsisi osastojakson, jolla Kiiaa voisi tutkia ilman äidin vaikutusta. Tässä tulee se, että äiti on haistanut asian ja estänyt Kiian tutkimisen täydellisesti. Lastensuojelun sijoituksen äiti sabotoi täydellisesti. Jopa niin, että asiallisesti esti Kiiaa syömästä osastolla, jolloin Kiian vointi heikkeni entisestään. Psykiatrian päiväosastojakson äiti sabotoi tahallisesti. Puoli vuotta ei ole pitkä aika diagnostoivalle osastohoidolle ja pirssikyydit olisi varmasti hoituneet. Äiti ratkaisi väittämällä ettei Kiia suostu tulemaan osastolle. Ei varmaan, jos äiti on sitä soopaa Kiialle selittänyt silmät ja korvat täyteen. Kiia ei tule lastensuojelun keinoin autetutksi ja tulee jäämään loppuiäkseen sinne äidin s

Luin tuon uutisen uudestaan enkä ymmärrä mistä vedit nuo johtopäätökset. Kiallahan on diagnooseja eli häntä on tutkittu. Ja vanhemmathan nimenomaan olisivat halunneet kokoaikaisen osastohoidon. Kia pärjäsi aiemmin, kun sai tukea koulussa. Nyt se on viety pois. Perhe haluaisi kuljetuksen, avustajan tai tukihenkilön. Koska lääkäri on puoltanut sijoituksen lopettamista, ei ole kyse siitä, että vanhemmat "manipuloisi". Autistille tutun ihmisen läheisyys on tärkeä. Jos oma lapsi sijoitettaisiin ja lapsi voisi sijoituksessa huonommin (jonka lääkäri myöntänyt) niin ihan oikeastiko lopettaisit yhteydenpidon lapseen? Se voi olla lapselle viimeinen oljenkorsi. Ja lasuhan on myöntänyt, ettei ole mennyt niin kuin strömsössä, kun äiti tehnyt muistutuksen. 

Minusta on käsittämätöntä, ettei Kialla ole käytössä edes tukihenkilöä, joka on yksi lasun käytetyimmistä tukikeinoista. Miksi ei saa sairaalakoulupaikkaa ja kyytiä sinne? Kokoaikaista osastohoitoa? Kyllä, yhteiskunnan resurssit on tiukilla, mutta on ihmisiä, joilla on avustaja 24/7. On kokoaikaista laitoshoitoa, joka on älyttömän kallista. Kaikki nämä maksaa enemmän kuin oikea-aikainen ja oikein kohdistettu muu tuki. Myös toimintaterapiaa olisi eri muodossa. 

Osalla on kummallisen ruusuiset kuvitelmat sijoituksesta. Jos kotiolot ovat pielessä, voi sijoitus auttaa. Mutta ei sijoituspaikoissa ole nepsyosaamista kuin korkeintaan paperilla. Lapset pidetään hengissä rajoittamalla tai jos lapsi hatkaa, ei häntä etsitä. Tiesittekö muuten, että päihdenuoret saavat käyttää sijoituksessa esimerkiksi tupakkaa ja huumeiden saanti on todella helppoa? 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tässä on taas byrokratia kukkanen. Onko lastensuojelulle ylivoimaisen vaikeaa järjestää koulukyyti lapselle? Mikä tässä maassa mättää, ettei apua saa, jos ei kuulu juuri johonkin tiettyyn ryhmään x? Autistit ovat vammaisia, joten pitäisihän heidän saada palveluja.

 

Miksei lastensuojelu tarjoaa oikeita palveluita perheille? Keskustelu ei ole oikea palvelu, vaan pelkästään aloite oikeisiin palveluihin.

 

lastensuojelu ei ole mikään taksipalvelu. Jos kyyti myönnetään yhdelle, se pitäisi myöntää muille ns. tarvitseville. Lastensuojelussa on tietty budjetti ja se menisi näihin kyytiläisiin. Ymmärrätkö? 

 

Lastensuojelu ei ole taksipalvelu, mutta tukihenkilö voi tietyissä tilanteissa viedä ainakin välillä kouluun. Sijaishuoltoon menee vuodessa yli miljardi euroa. Eikö olisi järkevämpää käyttää varoja halvempiin tukitoimiin?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tuo äidin kommunikointi on hirveän aggressiivista. 

En yhtään ihmettele kun on joutunut kokemaan mitä on. Ei meillä ole toimivaa palvelua, varsinkaan nuorille joiden oireisto on artikkelissa kuvatun kaltainen. Kotiin eli tuttuun ja turvalliseen ympäristöön tuotavat palvelut loistavat poissaolollaan. Sitähän tuo äiti on yrittänyt saada, apua. Mutta apua ei ole, tai jos on, se ei auta (kuten sijoitus).

 

Nepsyvanhemmat oppivat vaatimaan ja olemaan hankalia, koska se on ainoa tapa saada edes jotain apua. 

Näin se on. Nepsyt aiheuttavat monissa tiettämättään halveksuntaa. Ajatellaan, että ei aikuinen ihminen 

"käyttäydy noin", ja kyseinen käytös on varattu vain lapsille. Nepsyys ei katoa iän myötä. Palvelua tulee saada, vaikka palveluntarjoajalla työskentelevät ihmiset pitäisivät

Kyllä voi nepsyys kadota käytännössä täysin aikuistuessa. Näin kävi minulle. Asperger ja ADHD diagnoosit on, kumpikaan ei ole pätenyt minuun yli vuosikymmeneen eikä niitä pystyisi minulle nyt diagnosoimaan kukaan. Lääkkeitä en syö

———-

Tämä kun ymmärrettäisiin myös ylemmällä taholla, kun erilaisia tukitoimia ja terapioita ei haluta kevyin perustein tarjota, eikä avun piiriin meinaa päästä kirveelläkään. Mitä aiemmassa vaiheessa nepsyjä tuetaan ja autetaan, sitä paremmin he voivat aikuistuttuaan. Ei se ole ikuisesti välttämättä sitä taistelua joka asian kanssa. Jokainen nepsy oppii toimintatapoja ja rutiineja jonkin verran, jotka helpottavat arkea. Toiset enemmän, toiset  vähemmän. Koska ongelmat on periytyviä, joidenkin lähtökohdat voivat olla tosi huonot. Parhaimmillaan nepsy voi olla ihan toimiva yhteiskunnan jäsen ja paljon enemmänkin, hoitamattomana ja tulemattomana pahimmillaan alkoholisti, narkomani, kroonisesti mielenterveysongelmainen tai uupumuskierteinen.

 

Vierailija wrote:

Yhteiskunnan kapasiteetti ei millään riitä antamaan yksilöllisiä  kouluavustajia  ja yksilöllisiä hoitajia jokaiselle joka ei kelkassa pysy.  

Jospa edes luovuttaisiin avoimista oppimisympäristöistä ja palautettaisiin erityisluokat!

Joka kolmas lapsi tarvitsee jonkinlaista apua koulunkäyntiin. Miten tämä voi olla näin?  

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Et taida ihan täysin ymmärtää, millä perusteella lastensuojelussa tehdään huostaanoton päätöksiä. Lastensuojelun huostaanoton kriteereinä ei ole se, että lapsen vakavasti kehitystä ja hyvinvointia vaarantava käytös ei johdu vammasta tai sairaudesta. Huostaanoton kriteerinä on se, että lapsi vakavasti vaarantaa oman kehityksensä ja hyvinvointinsa. Ottamatta suoraan kantaa tähän Kiian tapaukseen, niin vammaisilla ja neuropsykiatrisen diagnoosin omaavilla lapsilla, jotka huostaanotetaan, on yleensä hyvin aggressiivista ja itsetuhoista käytöstä. Kyse ei ole useinkaan siitä, etteikö lastensuojelussa ymmärrettäisi lapsen erityispiirteitä vaan siitä, että lapsi vakavasti vaarantaa paitsi omansa myös toisten ihmisten terveyden, usein jopa hengen. Lapsen erityispiirteiden ymmärtäminen ei ole edes ensisijaisesti lastensuojelun tehtävä "

Väärin! 

Huostaanoton perusteita ovat lapsen kasvuolosuhteissa olevat puutteet, jotka uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä ja/tai lapsen oma terveyttä ja kehitystä vakavasti vaarantava käyttäytyminen.

Huostaanottoon voidaan kuitenkin ryhtyä mainittujen perusteiden vuoksi vain, jos avohuollon toimenpiteet eivät ole lapsen tilanteessa sopivia, mahdollisia tai riittäviä ja sijaishuolto on lapsen edun mukainen ratkaisu.

On tutkittu ja autismiliittokin ottanut siihen kantaa, että lastensuojelussa ei ole riittävää osaamista ja sitä tarvitaan lisää. Autistiselle lapelle sijaishuolto eikä huostaanotto ole lapsen edun mukainen vaikka autisminkirjosta johtuen lapsi saattaa vaarantaa omaa terveyttänsä johtuen vaikka aistikuormituksesta, jolloin kuormitus menee yli. Huostaanotto pahentaa lapsen tilannetta, sillä se lisää kuormitusta, poistaa tutun ympäristön yms. Ei lapsia voida repiä omista perheistään pois heidän vammaisuutensa vuoksi! Lastensuojelu ei  saa olla business, missä lapsia huostaanotetaan rahan vuoksi vaikka se ei ole heidän edun mukaista. Eli on tutkittu, että nämä lastensuojelun toimet ovat autisminkirjon lapsille vääriä tukitoimia eikä lastensuojelun keinot ole sitä oikeaa tukea. 

Tutkitusti sijaishuolto /huostaanotto ei ole autisminkirjon lapsen edun mukaista! Se on syy jättää näm turhat huostaanotot tekemättä. On eri asia jos vanhemmat itse eivät enää jaksa ja pyytävät huostaanottoa tai lapsen laittamista laitokseen.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhteiskunnan kapasiteetti ei millään riitä antamaan yksilöllisiä  kouluavustajia  ja yksilöllisiä hoitajia jokaiselle joka ei kelkassa pysy.  

Jospa edes luovuttaisiin avoimista oppimisympäristöistä ja palautettaisiin erityisluokat!

 

Joka kolmas lapsi tarvitsee jonkinlaista apua koulunkäyntiin. Miten tämä voi olla näin?  

 

Olen samaa mieltä. Pienluokkia lisää ja luovutaan avoimista oppimisymäristöistä. Takaisin luokkatilat.