Loppu syrjäytymiselle: Hallitus palauttaa syrjäytyneet nuoret takaisin elämänsyrjään

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kun minä aloitin yliopiston jälkeen virassa työskentelyn, olin 23-vuotias. Kuulostaa todella oudolta, että joillekin sen ikäisille palkataan tällä hetkellä byrokraatteja pitelemään kädestä kiinni.

 

Kuulostaa vielä oudommalta ettei yliopistotason viroissa jo 23vuotiaana työskentelevä sitten kuitenkaan ymmärrä että mitkähän asiat voisi olla toisin niissä elämissä joissa ei tällaiseen suuntaan lähdetty ja vertailuna tarkastelee pelkästään ikää. Tässä se taas nähdään että ei koulutus ja ulkoiset meriitit kerro kaikkea.

Jos joku on jäänyt lapsen tasolle, niin ylenmääräinen hoivaaminen pitkällä aikuisuudessa todennäköisesti vain pahentaa ongelmaa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kun minä aloitin yliopiston jälkeen virassa työskentelyn, olin 23-vuotias. Kuulostaa todella oudolta, että joillekin sen ikäisille palkataan tällä hetkellä byrokraatteja pitelemään kädestä kiinni.

 

Jos sinulta olisi esim jalka mennyt poikki jossakin vaiheessa 0-22vuotiaana ja sitä ei olisi hoidettu kuntoon niin olisit jäänyt istumaan ja odottamaan sen katkenneen jalkasi kanssa ja elämäsi olisi sen mukaista sitten. Laita tilalle mikä tahansa muu asia, esim masennus, jos mielesi olisi samalla tavalla mennyt rikki, niin se elämässä eteneminen olisi jäänyt sitten siihen kunnes saat kunnollista hoitoa. Ja masennuksella ei nyt tarkoiteta mitään naisten lehti self help tason mene metsään kävelylle tason mielialakysymyksiä vaan todellista sairautta.

Nyt ei puhuta sairauksien hoidosta, vaan sossujen hössötyksestä.

Vierailija wrote:

Kun minä aloitin yliopiston jälkeen virassa työskentelyn, olin 23-vuotias. Kuulostaa todella oudolta, että joillekin sen ikäisille palkataan tällä hetkellä byrokraatteja pitelemään kädestä kiinni.

Haloo ymmärrätkö miten typerältä kuulostat? Ilmoita sitten kun olet monta kertaa lukenur viestisi läpi ja keksinyt mikä kaikki sun ajattelussa on pielessä.

Vierailija wrote:

Viime aikoina on Ruotsista ja Tanskasta annettu viestiä, että nuorten syrjäytymisen ehkäisy on parasta katujengien syntymisen ehkäisyä. Koulut, nuorisotyö- erityisesti kehuivat toisen asteen pakollisuutta Suomessa.Ruotsissa lähiönuoret on jätetty heitteille yhteiskunnan taholta.  Jostain syystä persut katsovat, että tämä ei koske Suomea, että täällä kehitys olisi jotenkin erilaista. Merkillistä, koska 20 vuotta ovat paasanneet "Ruotsin tiestä" ja nyt väkisin aikovat toistaa samat virheet, mitä siellä tehtiin.

Miksi?

Ruotsissa juurikin on panostettu massiivisesti kaikenlaiseen "ennaltaehkäisevään" sosiaalitoimintaan. Missään muualla maailmassa ei ole käytetty siihen niin paljon resursseja kuin Ruotsissa.

Valtion nisillä ternitippoja lipittävä sosialisti kuvittelee että hänen sosiaalitouhunsa ratkaisevat kaiken kunhan valtio vain ymmärtää rahoittaa häntä jatkossakin. Voivathan kaikki tulla nisille ja ternitipat tulevat lehmästä joka kuoli juuri kun se oppi olemaan syömättä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Sellaiset palvelut ovat valheellisia, nuorten kyttäämistä. Ainoa mikä auttaa on se että tarjolla on koulupaikat joihin nuori haluaa tai muu kunnollinen, ettei jää ilman. Mikään painostus ei ole hyvä asia. Ainoastaan aineet ja viinat kannattaisi jättää väliin nuorena, ehkä tupakat - varmasti on vaihtoehtoja tekemiseen kotona tai muuten. Kohtuus kaikessa.

Ja jos siellä koulussa vielä saisi opetustakin tai olisi edes opettajia paikalla. Nykyäänhän ammattikoulussa näkee opettajaa alle 10 tuntia viikossa, loppu on itseopiskelua tai työharjoittelua (johon mikään firma ei näitä opettamattomia raakileita halua).

Joo, tyttären poikaystävä opiskeli amiksessa automekaanikoksi. Harjoittelupaikkakin oli valmiina sukulaisen firmassa. Oli tarkoitus opetella sekä mekaniikkapuoli että koripuoli 

Koululla turhautti. Ei ollut opetusta juuri lainkaan. Siellä istuttiin käytävällä tai kotona. Itseopiskelemassa muka. 

Koululla oli autohalli, mutta sinne pääsi harjoittelemaan harva. 

Tuo poikkis keskeytti täytettyään 18. Nyt ei mitään ammattia. Tuilla elelee. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kun minä aloitin yliopiston jälkeen virassa työskentelyn, olin 23-vuotias. Kuulostaa todella oudolta, että joillekin sen ikäisille palkataan tällä hetkellä byrokraatteja pitelemään kädestä kiinni.

 

Niin, sinulla oli ns normaali kehitys ja aikuistuminen. Kuulostaa todella oudolta, ettei tuossa asemassa oleva sitten kuitenkaan pysty ymmärtämään että kaikilla ei ole ja ymmärtämään suunnilleen että minkälaisista asioista on kyse. Ikä on todella huono mittari vielä alle kolmikymppisillä koska nuoreen aikuisuuteen vaikuttaa niin vahvasti vielä ne kunkin omat lähtökohdat joita pääsääntöisesti ei voinut valita. Joku toinen jolla ei ollut sinun elämä veteli läpi kaikki henkisen ja fyysisen väkivallan muodot, menetykset, traumat ja vaikeudet, jotka pysäyttävät koko aikuistumisen ja kehityksen ja edelleen 27vnä jonottelee tuolla vaikean sairaalatason masennuksensa

Terapioiden järjestämiseen saataisiin lisää varoja, kun niitä ei upotettaisi vuosia sitten aikuistuneiden ihmisten kimppuun lähetettäviin sosiaalityöntekijöihin. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kun minä aloitin yliopiston jälkeen virassa työskentelyn, olin 23-vuotias. Kuulostaa todella oudolta, että joillekin sen ikäisille palkataan tällä hetkellä byrokraatteja pitelemään kädestä kiinni.

 

Kuulostaa vielä oudommalta ettei yliopistotason viroissa jo 23vuotiaana työskentelevä sitten kuitenkaan ymmärrä että mitkähän asiat voisi olla toisin niissä elämissä joissa ei tällaiseen suuntaan lähdetty ja vertailuna tarkastelee pelkästään ikää. Tässä se taas nähdään että ei koulutus ja ulkoiset meriitit kerro kaikkea.

Jos joku on jäänyt lapsen tasolle, niin ylenmääräinen hoivaaminen pitkällä aikuisuudessa todennäköisesti vain pahentaa ongelmaa.

Mitä nyt siis konkreettisesti tarkoittaa ylenmääräinen hoivaaminen? Ja ei syrjäytyneet aikuiset ole mitään lapsentasoisia ja jos joku ihan oikeasti tutkitusti on todettu lapsentasoiseksi niin silloinhan sitä hoivaa ja tukea varmasti loppuelämän tarvitseekin.

Esim. Lapsuuden ja nuoruuden traumakokemusten aiheuttama pitkittynyt hoitamaton masennustila ei ole sama asia kuin jäädä lapsen tasolle. Tähän on ihan omat psykoterapiansa jolla kuntoutetaan työ- ja opiskeluelämään. Kuntoutus kestää minkä kestää, esim 3-5vuotta kelaterapia. Voin luvata sulle että jos etuudet ja kuntoutustoimet on sitä ylenmääräistä hoivaamista, niin ei, ei satavarmastikaan pahenna ongelmaa. Kela ei kustantelisi miljardibudjetilla näitä asioita jos ei olisi todettu kuntouttavan ihmisiä takaisin elämään kiinni.

Vierailija wrote:

Miten yhteiskunta on ehkäissyt syrjäytymistä? 

Aika huonosti on toimet toiminu koska syrjäytyneitä on joka vuosi vain enemmän ja enemmän.

Ainoa järjellinen keino ehkäistä syrjäytymistä on tarjota nuorille töitä ja sellaisia töitä missä palkka on vähintään keskiluokkaa.

Joku orjatyövoima pienellä palkalla ei kiinnosta nuoria.

Mites sille keskipalkalle käypi jos jostain saataisi pian kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joiden palkka olisi "vähintään keskiluokkaa"?

Tämä ei varmaan ole suosittu mielipide, mutta 20 vuotta nuorten kanssa työskenneltyäni (yläkoulu, aineenope) olen tullut tulokseen, että mitä enemmän paapotaan niin sitä huonompaa tulosta tulee. Lapsella / nuorella / perheellä ei tunnu olevan mitään vastuuta mistään vaan kaikki vastuu on koululla/ yhteiskunnalla. Esim. erityisopetus on täysin romahtanut kiukuttelevien laiskojen häirikköpenskojen säilytyspaikoiksi. Enää ei saa vaatia edes pulpetissa istumista ja kirjan esille ottamista. Kiusaaminen / perseily / sotkeminen / rikkominen / suunsoittoa ja jopa väkivalta on ihan vaan ”lapsen perusoikeuksia ”, joita ei saa rajoittaa. Jos osaaminen on tasoa 4- niin ongelma on ainoastaan opettajan, ei toki oppilaan.

Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa ei saa edes ottaa kakaroilta puhelimia pois koulupäivän ajaksi. Sitten palaveerataan taas niin maan perusteellisesti, että mitä voi tehdä kun ne lapset kiusaa ja myy kamaa siellä somessa, eivät edes teeskentele seuraavansa opetusta oppitunneilla ja moni jaa ihan kokonaan pois koulusta kotiin pelaamaan / somettamaan.

Ja aika moni syrjäytynyt nuori kyllä hakeutuisivat töihin tai koulun penkille, jos siitä kotona pössyttelystä ei palkittaisi vastikkeettomilla sossutuilla.. 

Vierailija wrote:

Älähtäjät ovat niitä jotka kovapalkkaisissa viroissaan (joihin heidät valtio jo 23 vuotiaina on palkannut) ovat olevinaan huolissaan nyt 23 vuotiaista ja keksivät lapsellisia leikkipuuhastelutouhuja näille. Sillä täytyyhän jo 23 vuotiaina aloitettu pitkän kalliin ja turhan virkauran jatkumo varmistaa itselle, leikittämällä ja pompottelemalla 23 vuotiaita sen sijaan että tarjoaisi heille vakituisen virkauran, kuten itselle tarjottiin.

Mitä nämä palkattavat uudet virkahenkilöt sitten tekisivät?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Älähtäjät ovat niitä jotka kovapalkkaisissa viroissaan (joihin heidät valtio jo 23 vuotiaina on palkannut) ovat olevinaan huolissaan nyt 23 vuotiaista ja keksivät lapsellisia leikkipuuhastelutouhuja näille. Sillä täytyyhän jo 23 vuotiaina aloitettu pitkän kalliin ja turhan virkauran jatkumo varmistaa itselle, leikittämällä ja pompottelemalla 23 vuotiaita sen sijaan että tarjoaisi heille vakituisen virkauran, kuten itselle tarjottiin.

Mitä nämä palkattavat uudet virkahenkilöt sitten tekisivät?

Siinäpä se, sosialistinen paradoksi jota ei haluta vasemmalla ymmärtää. Heidän kai pitäisi sitten istua virassaan odottelemassa 23 vuotta että heille itselleen avautuisi tekemistä seuraavalla kierroksella. Tietysti joku saattaa kysyä, kuka maksaa, mutta rahaa on, se tulee seinästä eikä valtion velkoja tarvitse maksaa.

Vierailija wrote:

Miten yhteiskunta on ehkäissyt syrjäytymistä? 

Aika huonosti on toimet toiminu koska syrjäytyneitä on joka vuosi vain enemmän ja enemmän.

Ainoa järjellinen keino ehkäistä syrjäytymistä on tarjota nuorille töitä ja sellaisia töitä missä palkka on vähintään keskiluokkaa.

Joku orjatyövoima pienellä palkalla ei kiinnosta nuoria.

Ei tarvii olla orjapalkkaa, mutta keskipalkkaa mukaileva palkkalinja on utopistinen ajatus. 

Miten voi työllistyä, jos ei ole työpaikkoja?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Älähtäjät ovat niitä jotka kovapalkkaisissa viroissaan (joihin heidät valtio jo 23 vuotiaina on palkannut) ovat olevinaan huolissaan nyt 23 vuotiaista ja keksivät lapsellisia leikkipuuhastelutouhuja näille. Sillä täytyyhän jo 23 vuotiaina aloitettu pitkän kalliin ja turhan virkauran jatkumo varmistaa itselle, leikittämällä ja pompottelemalla 23 vuotiaita sen sijaan että tarjoaisi heille vakituisen virkauran, kuten itselle tarjottiin.

Mitä nämä palkattavat uudet virkahenkilöt sitten tekisivät?

Ne työttömät joita nykyään leikitetään pupukerhoissa voisi palkata apuhoitajiksi päiväkoteihin. Siellä on huutava pula henkilökunnasta.

Siis demareiden mielestä 25-vuotias on niin lapsi, että tarvitsee jotakin jälkihuoltoa!?

Vierailija wrote:

Siis demareiden mielestä 25-vuotias on niin lapsi, että tarvitsee jotakin jälkihuoltoa!?

Nykyjärjestelmässä jopa 29-vuotiaita pidetään "nuorisona".

Vierailija wrote:

Mitä nyt siis konkreettisesti tarkoittaa ylenmääräinen hoivaami

Uskon siihen, että lääketieteellisellä hoidolla voidaan päästä tuloksiin. Lääketieteessä arvioidaan jatkuvasti sitä, mitä tuloksia milläkin hoidoilla saavutetaan. Sosiaalityöntekijöiden harjoittamalla hoivaamisella ei ole samanlaista pohjaa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Älähtäjät ovat niitä jotka kovapalkkaisissa viroissaan (joihin heidät valtio jo 23 vuotiaina on palkannut) ovat olevinaan huolissaan nyt 23 vuotiaista ja keksivät lapsellisia leikkipuuhastelutouhuja näille. Sillä täytyyhän jo 23 vuotiaina aloitettu pitkän kalliin ja turhan virkauran jatkumo varmistaa itselle, leikittämällä ja pompottelemalla 23 vuotiaita sen sijaan että tarjoaisi heille vakituisen virkauran, kuten itselle tarjottiin.

Mitä nämä palkattavat uudet virkahenkilöt sitten tekisivät?

Ne työttömät joita nykyään leikitetään pupukerhoissa voisi palkata apuhoitajiksi päiväkoteihin. Siellä on huutava pula henkilökunnasta.

Varmasti, jos joukossa on tällaiseen työhön sopivia henkilöitä.

Tuskin yksikään vanhempi haluaisi lastaan hoitavan edes avustavana työntekijänä henkilöä, joka ei pidä lapsista, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta tai kokemusta lastenhoitamisesta, joka ei haluaisi lähteä kotoaan ylipäätään mihinkään.

Monen syrjäytyneen nuoren taustalla on avustavan tason (fyysisten) töiden vähentyminen automatisaation ja ulkomailat välitetyn keikkatyön myötä. Ihmiselle joka on fyysisesti terve, mutta ei esim halua tai pysty olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä, on ollut hyviä töitä vaikka talonmiehen tai yleismiehen tehtävät -niitä ei enää ole kun ammattimaisesti toimivat kiinteistöhuoltoyhtiöt ovat ottaneet markkinan haltuun. Samoin tehtaista on poistunut avustavat materiaalin käsittelijän tmv tehtävät.

Mielestäni tässä maassa on paljon yleishyödyllistä tehtävää, jota kukaan ei nyt hoida. Yleisten alueiden puhtaanapitoa, muun muassa, mutta tällaisten tehtävien vastaanottaminen tökkii tietenkin, jos täysin kouluttamattoman osaamisella odottaa "keskiluokan palkkatasoa".

Vierailija wrote:

Mikäs tuon säästön logiikka on? Säästetään syrjäytymisen ehkäisystä -> tulee lisää syrjäytyneitä -> yhteiskunnalle tulee entistäkin isompi lasku. Onko hallitus paha vai tyhmä?

Ajatus on varmaan se, ettei syrjäytyneistä nuorista mitään kuluja tule jos palvelut ja tuet lakkautetaan.