En aio ikinä kertoa lapsilleni että isäni ei ole biologinen isäni

Kyllä ne testit vaan näin lyhyen matkan sukupuussa paljastavat. Riippuen nyt ihan siitä, miten paljon sukulaiset ovat kanssasi saman firman testiä tehneet. Jos isoisäksesi olettama tai joku hänen sisarensa tai jälkeläisensä on tehnyt saman testin kanssasi, niin kyllä heidän pitäisi näkyä DNA-osumissasi. Osumien kohdalla kerrotaan myös miten paljon teillä on yhteistä DNA:ta. Asia erikseen ovat ympäri maailmaa löytyvät osumat, joiden kanssa sitä yhteistä DNAta on ihan minimaalinen määrä.

Itse olen testin tehnyt ja kyllä iso-isovanhempiin asti, samoin kuin pikkuserkkuihin asti sukulaiset löytyvät hyvin selkeästi.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhteisen perimän määrä ei ole kikään vakio edes sisaruksilla. Vaikka olisi ihan täyssisarukset, heillä voi olla keskenään yhteistä perimää 37-60 %. Perimä kun jakaantuu aina satunnaisesti. Jos täyssisaruksilla on yhteistä perimää 39 % ja he tekevät geenitestit, voi olla että toinen saa jostain mätsin ja toinen ei. Dna-testi kun ei osaa lukea eikä ajatella. Se vaan haravoi todennäköisyyksiä.

Lähisukulaisilla on niin paljon yhteistä perimää, että heittämällä eroavat pikkuserkuista yms. Kun ottaa matchin iän huomioon, niin sukulaissuhteen laadun päättely on tosi simppeliä.

Itseasiassa sisarpuolella ja serkulla voi olla ihan sama määrä yhteistä perimää, koska sen yhteisen perimän määrä ei ole koskaan mikään vakio. Tätä ihmiset ei usein ymmärrä. Ja mitä kauemmas mennään suvussa, sitä enem

No eikö tuo nyt ole ihan maalaisjärjellä ymmärrettävä asia. Pikkuserkkuja kaukaisempien sukulaisten löytäminen oikeasti alkaa olla jo haasteellista.  

Selittäkää dna-testifanit täm. Tein joitain vuosia sitten sisarusteni kanssa dna-testin, ihan vaan huvikseen. Toisen sisaruksen kanssa meillä oli yhteistä perimää 46 % ja toisen kanssa 33 %. Ollaan ihan täyssisaruksia kaikki. Periaatteessa tuo 33% menee ihan normaaliin vaihteluun, kuulemma. Mutta asia ei suinkaan ollut tämä, vaan kun eräässä toisessa yhteydessä vuosia myöhemmin tein saman sisaruksen kanssa myöhemmin uudelleen dna-testin ja tällä kertaa meidän yhteisen perimän määrä oli 38%. Tähän ei löytynyt mitään esitystä ohjesivustoiltakaan.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhteisen perimän määrä ei ole kikään vakio edes sisaruksilla. Vaikka olisi ihan täyssisarukset, heillä voi olla keskenään yhteistä perimää 37-60 %. Perimä kun jakaantuu aina satunnaisesti. Jos täyssisaruksilla on yhteistä perimää 39 % ja he tekevät geenitestit, voi olla että toinen saa jostain mätsin ja toinen ei. Dna-testi kun ei osaa lukea eikä ajatella. Se vaan haravoi todennäköisyyksiä.

Lähisukulaisilla on niin paljon yhteistä perimää, että heittämällä eroavat pikkuserkuista yms. Kun ottaa matchin iän huomioon, niin sukulaissuhteen laadun päättely on tosi simppeliä.

Itseasiassa sisarpuolella ja serkulla voi olla ihan sama määrä yhteistä perimää, koska sen yhteisen perimän määrä ei ole koskaan mikään vakio. Tätä ihmiset ei usein ymmärrä.

Suomessa adoptioon luovuttaminen on sen verran harvinaista ja lähes kaikki tuntevat biologiset serkkunsa, että ei ole kovin vaikeaa arpoa, onko tuntematon serkku vai salattu sisarpuoli, etenkin, jos seuraa heidän sukulinjojaan.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhteisen perimän määrä ei ole kikään vakio edes sisaruksilla. Vaikka olisi ihan täyssisarukset, heillä voi olla keskenään yhteistä perimää 37-60 %. Perimä kun jakaantuu aina satunnaisesti. Jos täyssisaruksilla on yhteistä perimää 39 % ja he tekevät geenitestit, voi olla että toinen saa jostain mätsin ja toinen ei. Dna-testi kun ei osaa lukea eikä ajatella. Se vaan haravoi todennäköisyyksiä.

Lähisukulaisilla on niin paljon yhteistä perimää, että heittämällä eroavat pikkuserkuista yms. Kun ottaa matchin iän huomioon, niin sukulaissuhteen laadun päättely on tosi simppeliä.

Itseasiassa sisarpuolella ja serkulla voi olla ihan sama määrä yhteistä perimää, koska sen yhteisen perimän määrä ei ole koskaan mikään vakio. Tätä ihmiset ei usein ymmärrä.

Toisin sanoen dna-testaus toimii vain lähisukulaisiin. Varsinkin jos on ollut sisarpuolia, voi olla jo serkkujenkin kohdalla haastavaa löytää mitään.

Vierailija wrote:

Selittäkää dna-testifanit täm. Tein joitain vuosia sitten sisarusteni kanssa dna-testin, ihan vaan huvikseen. Toisen sisaruksen kanssa meillä oli yhteistä perimää 46 % ja toisen kanssa 33 %. Ollaan ihan täyssisaruksia kaikki. Periaatteessa tuo 33% menee ihan normaaliin vaihteluun, kuulemma. Mutta asia ei suinkaan ollut tämä, vaan kun eräässä toisessa yhteydessä vuosia myöhemmin tein saman sisaruksen kanssa myöhemmin uudelleen dna-testin ja tällä kertaa meidän yhteisen perimän määrä oli 38%. Tähän ei löytynyt mitään esitystä ohjesivustoiltakaan.

Usein dna-testeissä näyte ei ole puhdas ja saadaan vain osa dna:sta analysoitua.

Toivottavasti ainakin osalla lapsistasi on biologinen isä sama  mieshenkilö kuin heidän isänsä?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Selittäkää dna-testifanit täm. Tein joitain vuosia sitten sisarusteni kanssa dna-testin, ihan vaan huvikseen. Toisen sisaruksen kanssa meillä oli yhteistä perimää 46 % ja toisen kanssa 33 %. Ollaan ihan täyssisaruksia kaikki. Periaatteessa tuo 33% menee ihan normaaliin vaihteluun, kuulemma. Mutta asia ei suinkaan ollut tämä, vaan kun eräässä toisessa yhteydessä vuosia myöhemmin tein saman sisaruksen kanssa myöhemmin uudelleen dna-testin ja tällä kertaa meidän yhteisen perimän määrä oli 38%. Tähän ei löytynyt mitään esitystä ohjesivustoiltakaan.

Usein dna-testeissä näyte ei ole puhdas ja saadaan vain osa dna:sta analysoitua.

Ja koska näytteestä analysoidaan vain niin pieni osa mikä monistetaan, vahinko kertaantuu ja näkyy tuloksissa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhteisen perimän määrä ei ole kikään vakio edes sisaruksilla. Vaikka olisi ihan täyssisarukset, heillä voi olla keskenään yhteistä perimää 37-60 %. Perimä kun jakaantuu aina satunnaisesti. Jos täyssisaruksilla on yhteistä perimää 39 % ja he tekevät geenitestit, voi olla että toinen saa jostain mätsin ja toinen ei. Dna-testi kun ei osaa lukea eikä ajatella. Se vaan haravoi todennäköisyyksiä.

Lähisukulaisilla on niin paljon yhteistä perimää, että heittämällä eroavat pikkuserkuista yms. Kun ottaa matchin iän huomioon, niin sukulaissuhteen laadun päättely on tosi simppeliä.

Itseasiassa sisarpuolella ja serkulla voi olla ihan sama määrä yhteistä perimää, koska sen yhteisen perimän määrä ei ole koskaan mi

Näin se menee. Netistä löytyy paljon erilaisia taulukoita tästä asiasta. Oli myös joku palvelu mihin syötettiin ne arvot (shared dna ja longest block tms) ja se antoi listan mahdollisista sukulaisuussuhteista. Jos tulos on vaikka 3c2r eli kolmannen serkun lapsenlapsi , ei sillä tuloksella tee mitään. Toki jos osumat menee vaikka Tanskaan, kertoo se edes jotain.  

Vierailija wrote:

Toivottavasti ainakin osalla lapsistasi on biologinen isä sama  mieshenkilö kuin heidän isänsä?

Mihin tämä nyt liittyy? 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhteisen perimän määrä ei ole kikään vakio edes sisaruksilla. Vaikka olisi ihan täyssisarukset, heillä voi olla keskenään yhteistä perimää 37-60 %. Perimä kun jakaantuu aina satunnaisesti. Jos täyssisaruksilla on yhteistä perimää 39 % ja he tekevät geenitestit, voi olla että toinen saa jostain mätsin ja toinen ei. Dna-testi kun ei osaa lukea eikä ajatella. Se vaan haravoi todennäköisyyksiä.

Lähisukulaisilla on niin paljon yhteistä perimää, että heittämällä eroavat pikkuserkuista yms. Kun ottaa matchin iän huomioon, niin sukulaissuhteen laadun päättely on tosi simppeliä.

Itseasiassa sisarpuolella ja serkulla voi olla ihan sama määrä yhteistä perimää, koska sen yhteisen perimän määrä ei ole koskaan mikään vakio. Tätä ihmiset ei usein ymmärrä.

Ongelma voi tulla jo paljon aikaisemmin jos niitä pikkuserkkuja on vaikka 100, kuten entisaikaan usein oli kun perheen vakiokokoinen oli 4-10 lasta. Saati jos jossain vaiheessa on esimerkiksi menty uusiin naimisiin ja osa onkin biologisesti pikkuserkkupuolia. Siinä on arpajaiset valmiina.

Vierailija wrote:

Kaikki eivät tee kaupallisia dna-testejä, ja eiköhän se boomerien into löytää sota-aikaiset biologiset isänsä niiden avulla oli jo laantunut 20 vuoden kuluttua.

Meinaatko, että sen jälkeen ei enää tule sukujuuristaan kiinnostuneita? 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhteisen perimän määrä ei ole kikään vakio edes sisaruksilla. Vaikka olisi ihan täyssisarukset, heillä voi olla keskenään yhteistä perimää 37-60 %. Perimä kun jakaantuu aina satunnaisesti. Jos täyssisaruksilla on yhteistä perimää 39 % ja he tekevät geenitestit, voi olla että toinen saa jostain mätsin ja toinen ei. Dna-testi kun ei osaa lukea eikä ajatella. Se vaan haravoi todennäköisyyksiä.

Lähisukulaisilla on niin paljon yhteistä perimää, että heittämällä eroavat pikkuserkuista yms. Kun ottaa matchin iän huomioon, niin sukulaissuhteen laadun päättely on tosi simppeliä.

Itseasiassa sisarpuolella ja serkulla voi olla ihan sama määrä yhteistä perimää, koska sen yhteisen perimän määrä ei ole koskaan mi

Tässä vaiheessa tulee se jären käyttö sallittu -osio, eli lähdetään tutkimaan vaikka tietyllä paikkakunnalla elänyttä sukuhaaraa.  Puskaradio yleensä viimeistelee nämä tutkimukset, jos tuuri käy. 

Minulla on neljä sisarusta joista yhden biologinen isä meidän isämme ei ole. Meillä muilla sisaruksilla on lapsia paitsi tällä jonka biologinen isä on eri henkilö ja tietääkseni kenenkään lapset ei tiedä että pappa ei ole tämän yhden tädin biologinen isä. Toki he kaikki on vielä melko pieniä eikä asia vaan ole tullut koskaan vielä esille. Mutta vaikka tulisikin, niin itse en lähtisi asiaa lapsille erityisesti korostamaan. Varmasti kysyisin myös sisrukseltani että mitä mieltä hän itse on asiasta. Hänen asiansahan se kuitenkin varsinaisesti on.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhteisen perimän määrä ei ole kikään vakio edes sisaruksilla. Vaikka olisi ihan täyssisarukset, heillä voi olla keskenään yhteistä perimää 37-60 %. Perimä kun jakaantuu aina satunnaisesti. Jos täyssisaruksilla on yhteistä perimää 39 % ja he tekevät geenitestit, voi olla että toinen saa jostain mätsin ja toinen ei. Dna-testi kun ei osaa lukea eikä ajatella. Se vaan haravoi todennäköisyyksiä.

Lähisukulaisilla on niin paljon yhteistä perimää, että heittämällä eroavat pikkuserkuista yms. Kun ottaa matchin iän huomioon, niin sukulaissuhteen laadun päättely on tosi simppeliä.

Itseasiassa sisarpuolella ja serkulla voi olla ihan sama määrä yhteistä perimää, koska

Se varmasti onkin helpompaa jos koko suku on kotoisin samalta paikkakunnalta missä kaikki on muutenkin sukua keskenään. Sen sijaan monilla tulokset saattaa heittää vaikka ulkomaille, muuallekin kuin naapurimaihin.

Mitä lapset tekisi sillä tiedolla että heidän äitinsä isä ei ole tämän biologinen isä?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

En ole koskaan tavannut mummoani. Hän kuoli nuorena periytyvään rintasyöpään. Äiti jäi orvoksi nuorena, kun isäkin kuoli. Äiti oli saanut tiedon jostain ja tiesi seurata asiaa kohdallaan. Jos mummo olisi pimitetty, tieto ei olisi kuljenut. Äidillä todettiin rintasyöpä, mutta aikaisen löytymisen vuoksi parani ja eli 102 vuotiaaksi.

Äitisi eli 102 vuotiaaksi eli vaikka olisi kuollut tänä vuonna hän olisi syntynyt viimeistään 1921. Jos hän kuoli nuorena ja äitisi jäi orvoksi nuorena, on hän kuollut viimeistään joskus 50-tai 60-luvulla. Silloin ei tiedetty rintasyövälle altistavista perinnöllisistä geenivirheistä vielä mitään.

Mitä ihmeen väliä sillä on? Jos useammassa sukupolvessa rintasyöpää, on syytä epäillä geenivirhettä. 

Ja vaikka geeneistä ei olisi vielä mitään tiedettykään, niin ihmiset ovat varmaan aina osanneet epäillä, että vakavat sairaudet kuten syöpä voivat kulkea suvussa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

En ole koskaan tavannut mummoani. Hän kuoli nuorena periytyvään rintasyöpään. Äiti jäi orvoksi nuorena, kun isäkin kuoli. Äiti oli saanut tiedon jostain ja tiesi seurata asiaa kohdallaan. Jos mummo olisi pimitetty, tieto ei olisi kuljenut. Äidillä todettiin rintasyöpä, mutta aikaisen löytymisen vuoksi parani ja eli 102 vuotiaaksi.

Äitisi eli 102 vuotiaaksi eli vaikka olisi kuollut tänä vuonna hän olisi syntynyt viimeistään 1921. Jos hän kuoli nuorena ja äitisi jäi orvoksi nuorena, on hän kuollut viimeistään joskus 50-tai 60-luvulla. Silloin ei tiedetty rintasyövälle altistavista perinnöllisistä geenivirheistä vielä mitään.

Mitä ihmeen väliä sillä on? Jos useammassa sukupolvessa rintasyöpää, on syytä epäillä geenivirhettä. 

Eiköhän silloin ennemminkin ajateltu että Jumala nyt vaan rankaisee tätä sukua.

En oo perehtynyt, että tehtiinkö aikoinaan ruumiinavauksia,  jos joku vaikka kuoli kotiin keuhkosyöpään. Sitten kuolinsyynä oli slaaki tai rintataut.  

Haluaisin yrittää selvittää yhden isoäitini isoisän jota kukaan ei tiedä. Geenitesteillä voisi vielä selvitä, ainaki oikea suku. Mutta en uskalla, luottamus omiin vanhempiin tai isovanhempiin kokisi hirveän kolauksen jos kävisi ilmi ettei isäni olekaan isäni tai ukkini ei ole ukkini. Vaikka ovatkin parhaat mahdolliset eikä se isyys muuttuisi, niin joku tärkeä olisi valehdellut isosta asiasta.