Miten estätte sen ettei pyörästä varasteta niitä valoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostin sähköpyörän ja nyt tajusin että en voi käydä sillä missään koska kaikki revittäisiin irti mikä lähtee.

Minä näin unta siitä, että mulla oli kaksi kallista pyörää ja asuin Helsingissä ja yhtäkkiä tajusin tuon saman, että mä en voi niitä mihinkään jättää. Menee hukkaan hieman, kun olin auton korvannut niillä.

Näinpä näin. Hesassa lähtee fillarit vissiin vielä nopeammin kuin räkä nenästä aivastaessa. Vielä vähän varmemmin, kuin Lahdessa tai Tampereella, joissa on Hesan lisäksi huumeongelmat pahimmillaan. Varastelu loppuu vasta sitten, kun ei ole enää mitään varastettavaa. 

Totta! Meidän perheessä on kadonnut neljä fillaria lukitusta pyörävarastosta muutaman vuoden aikana. Eniten harmitti hyvä maastopyörä, josta lähti ensin joustava etuhaarukka. Ostettiin uusi, sitten katosi koko fillari. Huvittavinta oli ns. mummopyörä, josta jäi vain lastenistuin. 

Luultavasti jotain alan ammattilaisia asuu taloyhtiössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostin sähköpyörän ja nyt tajusin että en voi käydä sillä missään koska kaikki revittäisiin irti mikä lähtee.

Minä näin unta siitä, että mulla oli kaksi kallista pyörää ja asuin Helsingissä ja yhtäkkiä tajusin tuon saman, että mä en voi niitä mihinkään jättää. Menee hukkaan hieman, kun olin auton korvannut niillä.

Näinpä näin. Hesassa lähtee fillarit vissiin vielä nopeammin kuin räkä nenästä aivastaessa. Vielä vähän varmemmin, kuin Lahdessa tai Tampereella, joissa on Hesan lisäksi huumeongelmat pahimmillaan. Varastelu loppuu vasta sitten, kun ei ole enää mitään varastettavaa. 

Totta! Meidän perheessä on kadonnut neljä fillaria lukitusta pyörävarastosta muutaman vuoden aikana. Eniten harmitti hyvä maastopyörä, josta lähti ensin joustava etuhaarukka. Ostettiin uusi, sitten katosi koko fillari. Huvittavinta oli ns. mummopyörä, josta jäi vain lastenistuin. 

Luultavasti jotain alan ammattilaisia asuu taloyhtiössä?

Liekö joltain postipatelta pöllityt avaimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostin sähköpyörän ja nyt tajusin että en voi käydä sillä missään koska kaikki revittäisiin irti mikä lähtee.

Minä näin unta siitä, että mulla oli kaksi kallista pyörää ja asuin Helsingissä ja yhtäkkiä tajusin tuon saman, että mä en voi niitä mihinkään jättää. Menee hukkaan hieman, kun olin auton korvannut niillä.

Näinpä näin. Hesassa lähtee fillarit vissiin vielä nopeammin kuin räkä nenästä aivastaessa. Vielä vähän varmemmin, kuin Lahdessa tai Tampereella, joissa on Hesan lisäksi huumeongelmat pahimmillaan. Varastelu loppuu vasta sitten, kun ei ole enää mitään varastettavaa. 

Totta! Meidän perheessä on kadonnut neljä fillaria lukitusta pyörävarastosta muutaman vuoden aikana. Eniten harmitti hyvä maastopyörä, josta lähti ensin joustava etuhaarukka. Ostettiin uusi, sitten katosi koko fillari. Huvittavinta oli ns. mummopyörä, josta jäi vain lastenistuin. 

Luultavasti jotain alan ammattilaisia asuu taloyhtiössä?

Kerrostaloissa asuu vaikka mitä rikollisia ja sitten on näitä auttelijoita, jotka käyvät availemassa ovia sovitusti, jotta varkaat pääsevät kulkemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalliimman etuvalon otan irti ja mukaan kauppaan. Nyt viime vuodet olen ajanut Helsingissä Lidlin valoseteillä, joita myydään muutaman kerran vuodessa ja hintaa on 10-20  euroa. On häikäisemättömäksi leikattu valokeila, monta eri tehoa ja riittää kaupungissa valottomillakin reiteillä. Näitä on uusi kotona varalla siltä varalta, että varastetaan tai rikkoutuu. Käytännössä ei ole viety, vaikka monta kertaa viikossa pyörä on hetken jossain ulkona kaupan edessä, viimeksi eilen illalla. 

Vuosien varrella on kyllä kadonnut etukiekko pyöräkellarista, edullinen matkamittarinäyttö parikin kertaa, jopa kuormaside takatelineeltä, mutta tuurilla ei vielä valoa. Nuo, jotka ei ikinä uskalla mitään minnekään jättää, liioittelevat riskejä. Varas voi iskeä milloin vain, mutta useimmiten niin ei kumminkaan käy.

Fiksu tuntee tuurinsa ja siksi ei jättele mitään mihinkään. Kun ei tuuri turvaa.

Minulta on kahdesti varastettu polkupyörä. Molemmat olivat ihan romuja fillareita. Toisesta oli pamahtanut takajarrun vaijeri poikki, että sillä ajaminen oli hengenvaarallista leikkimistä. Ja ruma oli, sellainen violettivalkoinen, järkky väritys. Sen sai siitä pihasta varastaakin, hyvin jouti. Toinen paska varastettiin Lahden rautatieaseman pyöräparkista. Se oli sellainen Hoppuhallista tilattu harmaa kertakäyttömunamankeli, josta oli heti vanteet kierossa ja mikä muukin siinä oli vinksallaan. Tämänkin jonkun piti varastaa, ja hyvin jouti sekin. Pääsi vissiin vähän matkaa johonkin suuntaan puolitiessä helvettiin. Siis tämmöiset paskat vehkeet on kelvanneet lahtelaisille varkaille, mutta kunnon pyöriä eivät varastaneet minulta. 

Keväällä 93 olin ostanut uuden maantiepyörän ja alkuun säilytin sitä pyöräkellarissa. Meni vajaa viikko, kun sinne meni yöllä varkaita ja veivät neljä uutta maastopyörää, mutta minun maantiepyörä ei ollut kelvannut. Vein omani kotiin ja sen jälkeen olen säilyttänyt maantiepyöriäni, joihin olen oikein rahaa kiinni laittanut ja aina uutena ostanut kaikki, sisällä kotona. 1996 olin silloisen tyttöystäväni kanssa liikkeellä. Hänellä oli sellainen citymaastopyörä ratasvaihteilla ja minulla maantiepyörä. Mentiin Paavolan Citymarkettiin, lukittiin fillarit siihen eteen ja mentiin ostoksille. Kun tultiin kaupasta, oli tyttöystävän fillari varastettu, mutta minun maantiepyörää ei oltu viety. Hyvin se sai olla rauhassa siinä Trionkin edessä, kun kävin töissä ja pyörä oli pylvääseen lukittuna tuntikaudet. Se oli paras, kun sitä ei vienyt varas. Nykyään ei voi varmaan maantiepyöriäkään mihinkään jättää, kun sekin heti varastettaisi.

Jokainen päättää, mitä riskejä ottaa, mutta perusteettomien kauhukuvien maalaaminen ei ole minusta yhtään fiksua.  Kuten edellä kirjoitin, valo voidaan varastaa koska vain, mutta käytännössä niin ei useimmiten käy. Eli mikään ei estä ottamasta valoja aina irti, jos se ei tunnu työläältä. Itse en jätä satasen valoa kiinni kauppareissun ajaksi mutta edullisen valon jätän, koska kestän sen riskin ja laukussani on usein jopa varavalo kotimatkalle. Muut saavat tehdä miten tykkäävät, paitsi perättömiin väitteisiin puutun, kuten että Helsingissä kaikki heti viedään, kun selän kääntää.

Huokaus. Kerroin tapahtuneista, omista kokemuksistani, EN maalaillut kauhukuvia. Jos olisin MAALAILLUT kauhukuvia, olisin sepittänyt kuvitteellisen tarinan jossa tapahtuu yhtä sun toista hirvittävää. Voi voi kun sitä ihan tahallaan halutaan kaikki ymmärtää väärin. 

Kirjoitit, ettei fiksu jätä mitään mihinkään. Itse sanoisin, että fiksuudesta ei ole kyse, vaan varovaisuudesta. Etkä nähdäkseni kertonut kokemuksia valojen varastamisen yleisyydestä lainkaan, vaan vanhoista pyörävarkauksista? 

Ja varmuuden vuoksi, en tarkoita, että varovaisuus olisi mitenkään tyhmää. Ei ollenkaan. Itse en vain koe, että viitsisin edullisia, hyviä valoja enää  irroitella monta kertaa päivässä, niin kauan kuin se ei ole välttämätöntä. Jos niitä alkaa hävitä usein, niin muutan käytäntöjä. Jos jätän fillarin vaikka Tennispalatsin eteen leffan ajaksi, niin sitten otan irti kaikenlaista, mutta en vartin Prismassa käynnin ajaksi toistaiseksi. 

No joo joo. Tarkoitin nyt sitä, että on ihan fiksua olla jättämättä mitään mihinkään siksi, kun sen kerran varsin hyvin tietää, että jos mä tämän nyt tähän jätän, niin se lähtee siitä melko varmaan, vaikkei välttämättä 100% varmuudella nyt tällä kertaa. Ja kun minä tarvitsen tätä itse, niin en jätä tätä tähän, jos käykin niin että paikalle osuu varas ja vie. Ei tässä viitsi turhia ylimääräisiä menoeriä ottaa, kun minulla on rahalle parempaakin käyttöä kuin ostella lamppua varastetun tilalle. 

On hyvä olla sellaista kaukonäköä ja ennalta viisautta, johon sisältyy se varovaisuus muun muassa. Toimitaan sitten sen mukaan, eli ei siis jätetä sitä lamppua siihen pyörään, koska sen siitä saattaa joku varastaa, enkä aio/halua ostaa uutta tilalle vasta kuin sitten kun tälle lampulle tulee käyttöikä täyteen. Ja jos jätän ja joku sen varastaa, niin sitten pääsen jälkiviisastelemaan sillä, että aijai, olisi sittenkin kannattanut ottaa se lamppu mukaan eikä jättää sitä pyörään. Nyt se on sitten varastettu ja joudun polkemaan pimeässä ilman valoa neljä kilsaa. Tämä tässä on se idea.

Samahan se on työmailla, että pitää toimia aina turvaohjeita noudattaen, JOS vaikka sattuukin haaveri siksi kun työturvallisuusohjeita ei oltu noudatettu riittävän hyvin. 

Joo, tuo "melko varmaan" oli siis minusta se kauhukuvajuttu. Kun itse olen jättänyt Helsingissä valon pyörään kiinni satoja kertoja asioinnin ajaksi ilman että sitä olisi viety, niin pidän tuota vahvana liioitteluna. Tälläkin viikolla jo useita kertoja olen tehnyt näin. 

Olen myös siis miettinyt seuraukset: laukussa on yleensä varavalo ja kotona vastaava lamppu varalla ostettuna tarjouksesta ja en tykkää jälkiviisastelustakaan, niin toki varkaus harmittaa, mutta se siitä, varas siinä väärin teki. Ehkä sitten jatkossa taas irroittelen useammin.

Mutta toki tämä ei ole mitään varman päälle pelaamista kuten sinulla. Itsekin otin aina kalliimman lamppuni irti vaikka kolme kertaa päivässä, koska sen menettäminen olisi kirpaissut enemmän, mutta nyt se on varavalona.

Turvallisuudesta: Käytän kypärää ajaessa lähes aina, vaikka riski kaatumiseen ei ole kauhean iso sekään. Seuraus on tässä kuitenkin pahempi, joten laitan potan päähän vaikka en uskokaan juuri tänään joutuvani onnettomuuteen.

👍

Kuse niihin valoihin

Pyörä on pyöräsuojassa kotona ja myös työpaikalla. Ei varkaudeneston takia vaan siksi että pyörä ei viihdy sateessa. Toisaalta on multa kerran lukitsematta unohtunut pyörä vietykin. 

Jos nyt pysähdyn nopeasti johonkin kauppaan niin saatan jättää pyörään, ainakin drn "kesälampun" joka on S-marketin tuikku. Ei ole kelvannut.  

Talvella on vähän järeämpi valaisin joka on tehokas ja myös suunnattu alas niin että se ei häikäise vastaantulijoita. Se oli viidenkympin lamppu, sen otan usein mukaan.

 Yleensä valolaite vanhuuttaan hajoaa. Kaikista todennäköisemmin sen kiiniitys. 

Ainoa minkä muistan koskaan lähteneen varkaan matkaan oli sellainen pitkämäinen jännittävän näköinen takavalaisin kun pyörä jäi vahingossa yöksi Pasilan (Helsinki) asemalle. Sen saattoi irroittaa ilman työkaluja. 

Kiinnitän ihan kaikki pyörän osat asennusliimalla. Vietiin soittokello useaan kertaan ja sitten jopa ruostunut ohjaustanko :DDD uuden sai 15 eurolla fillariliikkeestä. Kahvat vitosen. Ja todellakin asennusliimaa liitoksiin. Ei välttämättä estä pöllimistä mutta ainakin tekee homman varkaalle vaikeaksi ja hitaaksi.

jonkunlainen hälytyslaite olisi ehkä tarpeen. samantyyppinen kuin autoissa. ongelmaksi voisi ehkä tulla sitten tahattomat pyörän kolhaisut tai "oikeudeliset" siirrot esim. jos oma pyörä mahtuisi, jos viereistä pyörää siirtää 5 senttiä, niin ikävä olisi jos hälytyslaite alkaisi huutamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Ostin sähköpyörän ja nyt tajusin että en voi käydä sillä missään koska kaikki revittäisiin irti mikä lähtee.

Meidän kaupoissa ei ole kuin vanhanaikaiset matalat telineet mihin törkätään vaan eturengas. Mihinkään ei saa pyörää lukittua tukevasti kiinni ja pelkän eturenkaan lukitseminen telineeseenhän on yhtä tyhjän kanssa. Saisi tähänkin vähän panostaa jos halutaan että autoista luovutaan.

Kannattaa laittaa kauppaan palautetta ja pyytää sellaista. Voi hyvinkin olla, että he laittavat uuden pyörätelineen. Nuo etupyörätelineet ovat jo melkoisen vanhanaikaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Ostin sähköpyörän ja nyt tajusin että en voi käydä sillä missään koska kaikki revittäisiin irti mikä lähtee.

Meidän kaupoissa ei ole kuin vanhanaikaiset matalat telineet mihin törkätään vaan eturengas. Mihinkään ei saa pyörää lukittua tukevasti kiinni ja pelkän eturenkaan lukitseminen telineeseenhän on yhtä tyhjän kanssa. Saisi tähänkin vähän panostaa jos halutaan että autoista luovutaan.

Kannattaa laittaa kauppaan palautetta ja pyytää sellaista. Voi hyvinkin olla, että he laittavat uuden pyörätelineen. Nuo etupyörätelineet ovat jo melkoisen vanhanaikaisia.

Onkohan kellään kokemusta, että olisi auttanut Lidlin suhteen? Olen siis eri, mutta Lidlissä joutuu luottamaan tuuriin, kun ei saa rungosta lukittua mihinkään, ja näitä on parikin myymälää vastaavalla järjestelyllä täälläpäin.

Koko pyörä on nykyään säilytettävä sisällä. Lukitusta pyörävarastosta lähti lukittuja pyöriä paljon. Varmasti yli kymmenen ehkä jopa yli 20 pyörää. Varmaan ei kohta kaupan pihalle voi jättää pyöriä. 

2e vilkut. siinähän vie jos niin on tarve

Parasta kävellä vaan. Tosin kohta varmaan tulee kävelijällekin kaiken maailman vilkut ja kypärät pakollisiksi. Saa olla yhtenään ostamassa paristoja niihin sitten.

Kuljen pyörällä vaan töihin. Pyörä sekä kotona että työpaikalla lukitussa varastossa. Joskus kipaisen NOPEASTI Lidlissä kaupassa työmatkalla, ja silloin pyörä ulko-oven viereen 3 lukolla kiinni. Täällä on vielä isot ikkunat Lidlissä, mistä näkyy kauppaan. Mutta tiedän, että joskus kun olin tuossa Lidlissä töissä, narkit (jäi kiinni) pölli tuostakin telineestä työntekijöiden fillareita työpäivän aikana, niin en jättäisi pyörää lukittunakaan tuonne pitkäksi aikaa.

Ja mun pyörä on vanha ja melko arvoton, mutta siihen on vaihdettu osia niin, että on antaa sellaiset tuntomerkit, jotka ei mätsää muihin fillareihin. Mutta itsehän nuo pyörävarkaat pitää ottaa kiinni rysän tai pyörän päältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Ostin sähköpyörän ja nyt tajusin että en voi käydä sillä missään koska kaikki revittäisiin irti mikä lähtee.

Meidän kaupoissa ei ole kuin vanhanaikaiset matalat telineet mihin törkätään vaan eturengas. Mihinkään ei saa pyörää lukittua tukevasti kiinni ja pelkän eturenkaan lukitseminen telineeseenhän on yhtä tyhjän kanssa. Saisi tähänkin vähän panostaa jos halutaan että autoista luovutaan.

Kannattaa laittaa kauppaan palautetta ja pyytää sellaista. Voi hyvinkin olla, että he laittavat uuden pyörätelineen. Nuo etupyörätelineet ovat jo melkoisen vanhanaikaisia.

Onkohan kellään kokemusta, että olisi auttanut Lidlin suhteen? Olen siis eri, mutta Lidlissä joutuu luottamaan tuuriin, kun ei saa rungosta lukittua mihinkään, ja näitä on parikin myymälää vastaavalla järjestelyllä täälläpäin.

meillä näytää pyöräilijöillä olevan tapana kiinnittä pyöränsä lidlin ulkona oleviin ostoskärrykatosten ulkopuolelle katokseen kiinni, jos siinä vieressä on vapaa parkkipaikka. 

voi kun kauppiaat (etenkin noissa automarkettien isoilla prakkipaikkaalueila) laittaisivat parkkialueille metallisia häkkejä, joihin voisi oman pyöränsä laittaa ostoskierroksen ajaksi. Siitä jos haluaa pyörän pölliä, niin pitää ensin murtautua häkkiin. Ei sitä tarvitsisi kuin 2-4 häkkiä per automarket. 

Aikoinaan ihmettelin miksi pyörästäni oli aina vaihteet paskana. KÄvi ilmi, että naapurirapun esiteini-ikäiset pojat tykkäsivät leikkiä juuri minun pyöräni vaihteilla, kun ne olivat erilaiset kuin muilla ja niillä oli hauska leikkiä. En ole pyäräteknikko, joten en osaa kertoa miten nuo vaihteet nyt olivat niin erilaiset, mutta niitä ei saanut vaihtaa pyörän ollessa paikallaan. Olikohan vielä niin, että piti polkea samalla, tai jotain, en nyt enää muista, kun myin pyörän pois. Mutta kyllä vatutti aina huomata, että taas pitää rukata vaihteet kuntoon ennen ajoon lähtöä. erran pojat jäi kiinni ja kun en jaksanut alkaa raivota, niin ystävällisesti koitin selittää miksei saa koskea tämän pyörän vaihteisiin. Lopettivat sen sitten. Seuraavassa asumiskohteessa sitten yläkerran naapurini vttuili minulle siitä, että säilytän pyörääni parvekkeella, kun "eihän kukaan järkevä sellaista tee, ei sitä tarvita, sehän on vaan pyörä. " (itse ajattelin että koska pyöräkellariin ei saanut asentaa omaa valvontakameraa ja kun pyöräni maksoi yli kolme tonnia, niin parempi säilyttää parvekkeella) Kyllpä nauratti sitten, kun karma kosahti hälle ja taloon muuttanut huimausainepariskunta pölli hänen pyörästään pyörät ja diginäytön, korjaus olisi maksanut niin paljon, että tämä päätti luopua koko pyörästä. Piti pitää kieli keskellä suuta etten olisi sanonut, että "eihän kukaan järkevä pyöräänsä pyöräkellarissa pidä". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka pyörä on lukollisessa taloyhtiön varastossa, niin silti otan valot irti ja vien sisälle. Molemmat sellaiset venyvää materiaalia joten todella helpot ottaa pois ja laittaa takaisin kun tarvii.

Talvisin en pyöräile joten miksi valojen silloin tarvitsi edes olla paikoillaan

Talvipyöräily on vähän semmosta ja tämmöstä. Pitää olla lokariton läskipyörä, että siitä jotain tulee. Olen vielä 29 v iässä ajanut talvella pitkää työmatkaa, yli 24 km edestakaisin ja se loppui siihen kun auto hommattiin. Sen jälkeen en ole talvisin paljoa pyöräillyt, paitsi muutamia kertoja pakon edessä. Esim. siksi kun oltiin töissä pyhäpäivänä, jotta voitiin jäädä perjantaina kotiin loikoilee, niin mentiin sitten arkipyhänä töihin, jolloin bussit ei kulkeneet. Silloin oli pakko kaivaa varastokopista vanha fillari esiin, että pääsin töihin. Työpaikalla piti olla klo kuusi ja jos sinne olisi lähtenyt kävellen, olisi pitänyt lähteä kotoa kävelemään klo 3.30 yöllä. Joo, ei perkele. Olisi pitänyt vielä töissäkin jaksaa olla 8 tuntia, että kävele siinä sitten töihin 10 kilsaa. Toki, jos olisi kilpaurheilija, niin sittenhän se onnistuisi. Takana joku triathlon ura, jossa on käyty Havaijilla juoksemassa, pyöräilemässä ja uimassa sairaita matkoja vuosien ajan, niin sitten olisi kunto kohdillaan kymmenen kilsan työmatkan kävelemisen kannalta. Sitten siihen pystyisi. Ei tavallinen kuolevainen.

Autoa ei ole ollut enää yli 20 vuoteen eikä töitäkään nyt yli vuoteen. Se multa vielä onnistuu, että kävelen tuonne koulutukseen aamulla sen vajaan 5 kilsaa vajaaseen tuntiin ja kotiin sitten saman matkan. Siellä tarvii olla vasta kasilta, niin ei tarvi öitä valvoa, jotta ehtii vielä kävelemäänkin. Hitunen on vielä jäljellä sitä sissiverta, mitä mulla oli joskus parikymppisenä. Silloinhan sitä pyöräili talvellakin vaikka millaisella paskalla ja kesällä sitten aurinkokelivehkeillä jopa 200 kilsan matkoja. Eipä ole enää moista supervoimaa. 

Jotkut kovasti muuta väittää, mutta kyllä minä voin ihan vahvasta kokemuksesta sanoa, että se on täysin eri asia pyöräillä viisikymppisenä kuin pyöräillä nuorena parikymppisenä. On niin eri ihminen ja eri kroppa. Ero on valtava jo sen suhteen, miten sitä virtaa ja jaksamista riittää. 

Mitä tulee tuohon, että mitä tehdä, jotta fillarista ei sosialisoitaisi niitä valoja, jos ne pyörään jättää, niin pitää kait kehittää joku lukkosysteemi varkaiden varalta. Tulisi siihen tankoon se valo sellaisella systeemillä kiinni, että ei lähde varkaiden matkaan. Se tai sitten jos jaksaa, niin riisuu fillarista aina kaiken ilman työkaluja lähtevän ja kanniskelee niitä mukanaan, kun on jättänyt pyörän parkkiin ja lähtee vaikka Leviksiä ostamaan. Runko lukittava johonkin kiinteään ja raskaaseen sen seitsemällä lukolla ja sinetillä, ettei se lähde jonkun vesipään matkaan. Kun palaat pyöräsi luo ja näet jonkun hääräävän pyöräsi kimpussa, niin kolkkaa se jollain unten maille. Jos vaikka oppis olemaan. Kyllä niille varkaille pitäisi jo alkaa joku laki löytymään. Mennyt se hulina "vähän" liian pitkälle saatana. 

Jonkun kroppa voi olla ihan romuna viisikymppisenä, ja se on toki ikävää. Sitten taas juuri oli juttu lehdessä 96-vuotiaasta Tarmosta, joka fillaroi suruunsa tuhansia kilsoja vuodessa. Osan sähköllä ja osan ilman.

Itse olen lähes kuusikymppinen ja käyn fillarilla töissä sulan maan aikaan sen yhden lähipäivän viikossa, mikä tarvitaan, 18-20 km yhteensä. Talvella menin yleensä aamulla julkisilla ja kävelin kotiin 9-10 km. En tosin puhunut tuosta kävelystä töissä kuin kerran pakon edessä, kun se ole mitään valtavirtaa. Vauhtini taitaa olla hitaampaa kuin parikymmentä vuotta sitten, mutta ei muuten ongelmia. Toki siis ymmärrän, että erilaisia kremppoja voi olla, eli ei sovi kaikille.

Sitten taas on myös niitä jotka fillaroinnilla menettäneet terveytensä kun on joku veritukos tullut jonnekin haaroväliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka pyörä on lukollisessa taloyhtiön varastossa, niin silti otan valot irti ja vien sisälle. Molemmat sellaiset venyvää materiaalia joten todella helpot ottaa pois ja laittaa takaisin kun tarvii.

Talvisin en pyöräile joten miksi valojen silloin tarvitsi edes olla paikoillaan

Talvipyöräily on vähän semmosta ja tämmöstä. Pitää olla lokariton läskipyörä, että siitä jotain tulee. Olen vielä 29 v iässä ajanut talvella pitkää työmatkaa, yli 24 km edestakaisin ja se loppui siihen kun auto hommattiin. Sen jälkeen en ole talvisin paljoa pyöräillyt, paitsi muutamia kertoja pakon edessä. Esim. siksi kun oltiin töissä pyhäpäivänä, jotta voitiin jäädä perjantaina kotiin loikoilee, niin mentiin sitten arkipyhänä töihin, jolloin bussit ei kulkeneet. Silloin oli pakko kaivaa varastokopista vanha fillari esiin, että pääsin töihin. Työpaikalla piti olla klo kuusi ja jos sinne olisi lähtenyt kävellen, olisi pitänyt lähteä kotoa kävelemään klo 3.30 yöllä. Joo, ei perkele. Olisi pitänyt vielä töissäkin jaksaa olla 8 tuntia, että kävele siinä sitten töihin 10 kilsaa. Toki, jos olisi kilpaurheilija, niin sittenhän se onnistuisi. Takana joku triathlon ura, jossa on käyty Havaijilla juoksemassa, pyöräilemässä ja uimassa sairaita matkoja vuosien ajan, niin sitten olisi kunto kohdillaan kymmenen kilsan työmatkan kävelemisen kannalta. Sitten siihen pystyisi. Ei tavallinen kuolevainen.

Autoa ei ole ollut enää yli 20 vuoteen eikä töitäkään nyt yli vuoteen. Se multa vielä onnistuu, että kävelen tuonne koulutukseen aamulla sen vajaan 5 kilsaa vajaaseen tuntiin ja kotiin sitten saman matkan. Siellä tarvii olla vasta kasilta, niin ei tarvi öitä valvoa, jotta ehtii vielä kävelemäänkin. Hitunen on vielä jäljellä sitä sissiverta, mitä mulla oli joskus parikymppisenä. Silloinhan sitä pyöräili talvellakin vaikka millaisella paskalla ja kesällä sitten aurinkokelivehkeillä jopa 200 kilsan matkoja. Eipä ole enää moista supervoimaa. 

Jotkut kovasti muuta väittää, mutta kyllä minä voin ihan vahvasta kokemuksesta sanoa, että se on täysin eri asia pyöräillä viisikymppisenä kuin pyöräillä nuorena parikymppisenä. On niin eri ihminen ja eri kroppa. Ero on valtava jo sen suhteen, miten sitä virtaa ja jaksamista riittää. 

Mitä tulee tuohon, että mitä tehdä, jotta fillarista ei sosialisoitaisi niitä valoja, jos ne pyörään jättää, niin pitää kait kehittää joku lukkosysteemi varkaiden varalta. Tulisi siihen tankoon se valo sellaisella systeemillä kiinni, että ei lähde varkaiden matkaan. Se tai sitten jos jaksaa, niin riisuu fillarista aina kaiken ilman työkaluja lähtevän ja kanniskelee niitä mukanaan, kun on jättänyt pyörän parkkiin ja lähtee vaikka Leviksiä ostamaan. Runko lukittava johonkin kiinteään ja raskaaseen sen seitsemällä lukolla ja sinetillä, ettei se lähde jonkun vesipään matkaan. Kun palaat pyöräsi luo ja näet jonkun hääräävän pyöräsi kimpussa, niin kolkkaa se jollain unten maille. Jos vaikka oppis olemaan. Kyllä niille varkaille pitäisi jo alkaa joku laki löytymään. Mennyt se hulina "vähän" liian pitkälle saatana. 

Jonkun kroppa voi olla ihan romuna viisikymppisenä, ja se on toki ikävää. Sitten taas juuri oli juttu lehdessä 96-vuotiaasta Tarmosta, joka fillaroi suruunsa tuhansia kilsoja vuodessa. Osan sähköllä ja osan ilman.

Itse olen lähes kuusikymppinen ja käyn fillarilla töissä sulan maan aikaan sen yhden lähipäivän viikossa, mikä tarvitaan, 18-20 km yhteensä. Talvella menin yleensä aamulla julkisilla ja kävelin kotiin 9-10 km. En tosin puhunut tuosta kävelystä töissä kuin kerran pakon edessä, kun se ole mitään valtavirtaa. Vauhtini taitaa olla hitaampaa kuin parikymmentä vuotta sitten, mutta ei muuten ongelmia. Toki siis ymmärrän, että erilaisia kremppoja voi olla, eli ei sovi kaikille.

Sitten taas on myös niitä jotka fillaroinnilla menettäneet terveytensä kun on joku veritukos tullut jonnekin haaroväliin.

Jassoo. Veritulppien ennaltaehkäisyssä on liikunta kuitenkin tärkeää. Tiedän kyllä yhden juoksijan, joka kuitenkin sai veritulpan pohkeeseen, mutta ei siihenkään terveys mennyt.

Vierailija kirjoitti:

jonkunlainen hälytyslaite olisi ehkä tarpeen. samantyyppinen kuin autoissa. ongelmaksi voisi ehkä tulla sitten tahattomat pyörän kolhaisut tai "oikeudeliset" siirrot esim. jos oma pyörä mahtuisi, jos viereistä pyörää siirtää 5 senttiä, niin ikävä olisi jos hälytyslaite alkaisi huutamaan. 

Onhan noita hälyttimiä , esim Abus , I lock ...

Kestää vähä liikuttaa ja sitte antaa  varotuksen, jos jatkuu liikuttaminen niin alkaa kunnon huuto(joka käy korviin oikeasti). 

On pysyny pyörä valoineen tallessa, ihan keskustassa yms.