Mitä outouksia koet ilonaiheina arjessa, mistä tuskin kukaan muu iloitsisi?
Saan outoa mielihyvää kun vien roskat ja saan laittaa tyhjät pussit tilalle. Erityisesti biopussin pois vienti aiheuttaa mielihyvää. Myös kun jokin purkki tyhjenee, esim shamppoopullo ja saan ottaa uuden tilalle ;).
Kommentit (515)
Se kun aamun junassa on hiljaista eikä kukaan huudata puhelintaan.. Tämä alkaa olemaan liian harvinaista herkkua että saa oikeasti aamu viideltä nauttia rauhasta ja keskittyä tulevaan työpäivään.
Kun olen ollut jossain matkalla tai vain isommassa kaupungissa (Helsingissä) ja tulen kotiin ja peseydyn: käyn aina oikein pitkässä suihkussa, käytän paljon shampooota & saippuaa ja vaihdan puhtaat vaatteet ylle (matkalla käyttämäni vaatteet menevät välittömästi pesuun). Sitten olen tosi onnellinen siitä puhtaasta olosta ja myös siitä, että en asu missään likaisessa suurkaupungissa.
Herään ja kävelen keittiöön kahvinkeittimen ääreen. Alkaa tuhansin toistoin harjoiteltu kirurgisen tarkka liikesarja, jossa pannu huuhtoutuu, vedet menevät keittimeen ja purut suodatinpussiin. Liike ei pysähdy hetkeksikään. Kulmakaappi tumahtaa kiinni ja samanaikaisesti sormeni painaa keittimen päälle ja virtanapista kuuluu terävä napsahdus. Täydellinen tanssinomainen tapahtumasarja unisena ja väsyneenä virkistää ja antaa luottamusta alkavaan aamuun.
Vierailija wrote:
Oudosti saan hyvää mieltä kun asumistuet laskevat .
Oudosti saan mielihyvää kun velkavivuttajien korttitalot sortuvat.
Vierailija wrote:
Kun olen ollut jossain matkalla tai vain isommassa kaupungissa (Helsingissä) ja tulen kotiin ja peseydyn: käyn aina oikein pitkässä suihkussa, käytän paljon shampooota & saippuaa ja vaihdan puhtaat vaatteet ylle (matkalla käyttämäni vaatteet menevät välittömästi pesuun). Sitten olen tosi onnellinen siitä puhtaasta olosta ja myös siitä, että en asu missään likaisessa suurkaupungissa.
Toivottavasti et kärsi pakko-oireista! Onhan tuo melkoista tuhlausta ympäristön kannalta.
Vierailija wrote:
Oudosti saan hyvää mieltä kun asumistuet laskevat .
Oikeastiko saat hyvää mieltä lapsiperheköyhyyden syvenemisestä?
Minua ilahduttaa arjessa se, että olen siivonnut lehdet pois pihalta tai tehnyt lumityöt. On toki raskasta tehdä kaikki pihatyöt yksin, kun on iso piha, mutta näin vanhana naisena olen onnellinen, kun vielä nämä jaksan tehdä nämä ja lisäksi omakotitalon siivous ym. Olen onnellinen siitä, jos kaiken teen vielä yksinäni. Sanon vain itselleni, että hienosti tehty.
Vierailija wrote:
Jos kotona remontoidessa käy joku moka. Esimerkiksi maalaan seinän ja lattiakin sotkeutuu maaliin, tai vastaavaa. Taustalla on se, että kasvoin epävakaissa oloissa, joissa inhimillisistä virheistä rankaistiin ankarasti ja väkivaltaisesti. Omassa kodissa on ihanaa se vapaus, kun tietää, että voin vaikka hajottaa vessanpöntön tai porata sähköjohtoon, eikä kukaan sano mitään. (Ja olen siis perheellinen ihminen, mutta mieheni ei suutu mokista.) Nautin aina remontoidessa tai rakentaessa jo siitä ajatuksesta, että jos mokaisin, niin elämä jatkuisi :)
Nuorena puolestaan nautin ajatuksesta, että jos joutuisin kadoksiin eikä kukaan löytäisi. Olin nuori ennen kännyköitä ja vietin useita jaksoja ulkomailla. Saatoin liikkua yöaikaan suurkaupunkien asemilla ja huonomaineisissakin kaupunginosissa. Melkein humalluin ajatuksesta, että voisin yhtäkkiä kadota maailmankartalta ja jatkaa elämääni jossakin, eikä kukaan tietäisi mihin hävisin. Jäi fantasia
Musta on kivaa heittää roskia lattialle. Ja syödä sängyssä sotkien. Se siivoaminen jälkikäteen ei ole niin hauskaa. 🤣
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Oudosti saan hyvää mieltä kun asumistuet laskevat .
Oikeastiko saat hyvää mieltä lapsiperheköyhyyden syvenemisestä?
Wöö wöö wööö. Toivottavasti opit olemaan kun velkavipupelleilysi kosahtaa ja saat ansiosi mukaan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Oudosti saan hyvää mieltä kun asumistuet laskevat .
Oikeastiko saat hyvää mieltä lapsiperheköyhyyden syvenemisestä?
Kyllä, ehdottomasti.
Minusta on niin herttaista kun ihmiset saavat nauttia omien valintojensa tuloksista. Siinä on jotain niin kaunista.
Olen mies ja minulla on jalkafetissi. Ilahdun aina kesäisin kun näen viehättävän naisen paljaat jalat, tai muulloinkin esim uimahallissa. Tai jos jossain mainoksessa tai lehtijutussa on naisen paljaat jalat, ilahdun siitäkin.
Halvat on huvit.
Se kun kaksi bussia ajaa tiellä vastakkaisiin suuntiin toistensa ohitse ja kuljettavat tervehtivät toisiaan kevyellä käden heilautuksella. Olen aina ihan, että awwww kaverukset.
Vierailija wrote:
Se kun kaksi bussia ajaa tiellä vastakkaisiin suuntiin toistensa ohitse ja kuljettavat tervehtivät toisiaan kevyellä käden heilautuksella. Olen aina ihan, että awwww kaverukset.
Mulla sama, kun motoristit moikkaa toisiaan. Välillä sanon puolisolle: moikkaa nyt, kyl ne hokaa, vaik ollaan autolla liikkeellä😉
Juoksu pimeällä sateella. Vain minä, korvissa podcast kuulokkeilla, sateesta märkä tie, edessä loputon asvaltti jota ajoittain katulamput valaisee, muutoin otsalamppu. Muutama auto ajaa vastaan tai ohi. IHANAA!! Kun tuntee miten omat jalat kantaa ja toimii, ilma on sateesta raikasta ja puhdasta. Siitä tulee niin tajunnan räjäyttävän onnelliseksi ettei voi sanoin kuvailla. Liki kaikki valittavat syksystä ja pimeästä ja koleudesta. Mä elän tämän ajan. Tulee aikaisin pimeää. Vesisade on yksi parhaista asioista ja mikä ihaninta; sateella ulkona ei liiku juuri kukaan muu ☺️♥️
Vierailija wrote:
Nautin siitä tunteesta kun on oikein kylmä ja tunnen kylmän viiman kasvoillani. Silloin tuntuu, että olen varmuudella elossa kun kasvoja oikein nipistelee ja kuinka ne alkavat polttaa kun astuu pitkän kylmässä oleilun jälkeen sisälle. Lähden mielelläni kylmällä säällä ulkoilemaan. Nautin myös pimeydestä, katulamppujen poissaolosta ja tähtitaivaasta. Viime iltalenkillä säkkipimeässä ja sormet jäässä katselin taivaalle samalla kun kävelin ja aloin vain hypähdellä ja pyörähdellä. Tuntui niin hyvältä olla juuri sillä hetkellä juuri siellä, missä olin. Kotona on kuormittava elämäntilanne ja mies pohtii eroa syystä, jota en ymmärrä, mutta silti onnistuin saamaan niin paljon mielihyvää tuosta ulkoiluhetkestä <3
Oletkohan sielunsiskoni? Minäkin rakastan luontoa :) Mitä kamalampi koirankeli, sen enemmän tuntee olevansa elossa! Tarpoa eteenpäin lumessa ja tuntea pyry iholla ja tuulen tuiverrus :)
Olen ollut tällainen pienestä saakka.
Kesällä ihanaa tuulessa ja ihmetellä kasveja, ötököitä, kastepisarat lehdillä, linnut, jännän muotoiset oksat puussa, sammaleen sisällä olevat pienet ihmeet jne... :)
Se ku joku voittaa arvasta jonkin tavaran tmv tai jotain muuta onnea kokee elämässään vaikka ihan pientäkin. Ajattelen, että kuinka hyvä mieli hänelle tuli! Vaikka itseä ei onni suosisikaan sillä kertaa niin se ,että toinen sai kuitenkin hyvän fiiliksen.🌠
Se kun ei ole omaa lasta ja kaupassa jonkun lapsonen saa raivarin, silloin tuntuu kivalta.
Ei ollut säästöjä, mutta starttina toimi palkankorotus, joka lisäsi kk-tuloani 200-300 eurolla. Maksamiseen meni lumipallomenetelmällä useampi vuosi. Siis yksi laina kerrallaan pois ja sen maksusta "irtoava" raha seuraavaan lainaan.