Lue keskustelun säännöt.
Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon
21.10.2023 |
Perheessä mies ja kaksi teiniä. Havahduin siihen, että he odottavat itsestäänselvyytenä kaiken tulevan valmiina eteen, eikä mitään tarvitse tehdä itse. Teineille on kyllä opetettu kotityöt, mutta eivät näköjään viitsi tehdä niitä. Olen tehnyt pitkään ns. kaiken edes miettimättä sitä, nyt riittää. Aloitin lakon iltapäivällä, en tee enää yhtään mitään kenenkään muun hyväksi, tehkööt itse.
Ensimmäinen ilta: mies ihmettelee, eikö sauna olekaan lämmin. No ei ole, kun et lämmittänyt. Minähän sanoin, että hoitakaa kaikki itse.
Kommentit (8328)
Vierailija kirjoitti:
"Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei heitä ole ollut ollenkaan. Se vaan, et ihmisryhmänä ovat Suomessa olleet aika marginaalinen ryhmä.
Perheeni ja puolisoni perhe/suku kuulunut aina siihen sosioekonomiselta asemaltaan ylempään keskiluokkaan. Töitä eivät vaimot tehneet rahan takia, mutta tekivät kuitenkin. En tunne ketään, joka olisi ollut ikänsä tekemättä mitään työtä. Uraa eivät kaikki luoneet.
Jos puhutaan yleisesti naisten työllisyydestä, on se alempi luokka se kiinnostavin, koska siihen kuului suurin osa. Nää paremmassa asemassa olevat olivat oikeasti hyvin pieni osa kansasta. Eikä siten oikein kiinnostavaa tutkittavaa edes."
- Ei olleet marginaaliryhmä. Sinä värität historiaa nyt oman historiasi kautta; jos omassa suvussa ei ollut, niin ei ollut muutenkaan. Lue vaikka tämä:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25696/4/URN_NBN_fi_jyu-2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei heitä ole ollut ollenkaan. Se vaan, et ihmisryhmänä ovat Suomessa olleet aika marginaalinen ryhmä.
Perheeni ja puolisoni perhe/suku kuulunut aina siihen sosioekonomiselta asemaltaan ylempään keskiluokkaan. Töitä eivät vaimot tehneet rahan takia, mutta tekivät kuitenkin. En tunne ketään, joka olisi ollut ikänsä tekemättä mitään työtä. Uraa eivät kaikki luoneet.
Jos puhutaan yleisesti naisten työllisyydestä, on se alempi luokka se kiinnostavin, koska siihen kuului suurin osa. Nää paremmassa asemassa olevat olivat oikeasti hyvin pieni osa kansasta. Eikä siten oikein kiinnostavaa tutkittavaa edes."
- Ei olleet marginaaliryhmä. Sinä värität historiaa nyt oman historiasi kautta; jos omassa suvussa ei ollut, niin ei ollut muutenkaan. Lue vaikka tämä:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25696/4/URN_NBN_fi_jyu-2
Niin, se työn tekeminen on aina ollut naisen osa. Hyvin harva on saanut lepäillä laakereilla kotirouvan tittelillä. Siitähän tässä on nyt ollut kyse.
Tänä päivänä osa miehistä väittää, et se on perinteisesti ollut naisten tavoite, päästä kotirouvaks lepäilee miehen rahoilla.
Näen punaista, kun naisten työntekoa vähätellään, historiassa tai nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole ollut kotirouva-aikaa. On ollut piikoja ja kotiapulaisia tekemässä kotityöt. Nykyään on vaan köyhempää, eikä näihin ole varaa.
Olet väärässä, kyllä on ollut. Tätä vääristymää tällä palstalla jaksetaan jakaa. Kyllä kotirouvia on ollut, niin kauan kuin oltiin ilman liki-ilmaista kunnallista päivähoitoa. Ei ennenkään kaikilla ollut varaa kotiapulaisiin tai ulkopuoliseen lastenhoitoon.
Päivähoitoon oli tuloraja vielä 1960-luvulla, tavallinen perhe oli liian varakas saadakseen päivähoitoa. Eli jos miehellä oli kokoaikatyö, perhe oli liian varakas kunnalliseen hoitoon. Se "valtionapu" oli oikeasti köyhille tarkoitettua.
Nainen jäi siis pakosta kotirouvaksi, kun päivähoitoon oltiin liian "varakkaita" ja kotiapulaiseen ei ollut varaa.
Vasta 19
Monet kotiäidit tekivät lasten ohella kotona töitä, ompelua ja pyykkäystä. Saattoivat myös käydä siivoamassa. Kuten sanottu, harvoin ae miehen palkka riitti. Mitä useampi lapsi kotona pitämässä äitiä poissa tehtaasta, sitä useampi suu ruokittavana.
Lapset myös hoitivat pienempiään vapauttaen näin äidin hommiin. Ja tekivät ne lapsetkin töitä. Ei ollut pahemmin vapaa-ajan harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on myös se ihme tapa, että jokaiseen työhön tarvitaan vielä se avustaja tai vierestä katsoja. Koko ajan kuuluu huutelua, että tuotko sittenkin sen korkeamman jakkaran, tuutko katsomaan onko tämä suorassa, voitko mitata tämän, missä meillä on narua. Ehkä pitäisi itsekin aloittaa tuo samanlainen huutelu, eli viikkaatko tämän pyyhkeen, katsotko onko tämä nyt oikein taiteltu, avaatko tämän pesuaineen. Mies yrittää tuolla huutelulla estää, että kukaan ei olisi toimettomana hetkeäkään sinä aikana kun hän tekee tärkeätä tehtäväänsä.
Ah, siis niin tuttua. Täällä asuu myös "osallistaja". Aina kun mies tekee jotain normaalista poikkeavaa kotihommaa, niin vähän väliä on vailla saksia, roskapussia, rättiä, pesuainetta jne. Mitäänhän ei voi ennakoida, vaan hommaa lähdetään suorittamaan tyhjin käsin ja sitten huudellaan milloin minkäkin tavaran perään. Ja vielä tyylillä "oliko sulla siinä paperia/sakset?". Vastaan nykyään että ei satu olemaan taskussa kaikkia mahdollisia varusteita mitä sinä satut tarvitsemaan, herra on hyvä ja hakee itse.
Toinen asia on se, että hän kysyy minulta joka ikistä asiaa. "Haluatko että viikkaan pyykit?", "Haluatko että vien roskat?". Kaikesta pitää tehdä valtava spektaakkeli.
Pitää vissiin alkaa kans kysymään jokaisesta hommasta mitä teen. Haluatko että pesen pyykkiä? Haluatko että pesen mustia, punaisia, valkoisia vai pyyhkeet? Haluatko että käytän näin paljon pesuainetta? Haluatko että laitan veden päälle? Haluatko että valitsen tämän pesuohjelman?
Niin kyllästyi SAK:n sakkikin. Kyllästyi ja meni lakkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on myös se ihme tapa, että jokaiseen työhön tarvitaan vielä se avustaja tai vierestä katsoja. Koko ajan kuuluu huutelua, että tuotko sittenkin sen korkeamman jakkaran, tuutko katsomaan onko tämä suorassa, voitko mitata tämän, missä meillä on narua. Ehkä pitäisi itsekin aloittaa tuo samanlainen huutelu, eli viikkaatko tämän pyyhkeen, katsotko onko tämä nyt oikein taiteltu, avaatko tämän pesuaineen. Mies yrittää tuolla huutelulla estää, että kukaan ei olisi toimettomana hetkeäkään sinä aikana kun hän tekee tärkeätä tehtäväänsä.
Ah, siis niin tuttua. Täällä asuu myös "osallistaja". Aina kun mies tekee jotain normaalista poikkeavaa kotihommaa, niin vähän väliä on vailla saksia, roskapussia, rättiä, pesuainetta jne. Mitäänhän ei voi ennakoida, vaan hommaa lähdetään suorittamaan tyhjin käsin ja sitten huudellaan milloin minkäkin tavaran per
Suosittelen tekemään samaa, silloin useat tajuaa kuinka naurettavia ovat.
Meillä mies aina kysyy ruokakauppaan lähtiessään mitä kaapeissa on, vastaan että ei ne ole tässä mun taskussa vaan meillä on yhtä pitkä kävelymatka kaapille katsomaan mitä puuttuu joten herra on hyvä ja selvittää. Ja puhelin laatikkoon kauppareissun ajaksi muuten sieltä tulee sen 10 puhelua ja viestiä koskien kauppalistaa ja ostoksia. Aikuisen pitää itse selviytyä kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
"Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei heitä ole ollut ollenkaan. Se vaan, et ihmisryhmänä ovat Suomessa olleet aika marginaalinen ryhmä.
Perheeni ja puolisoni perhe/suku kuulunut aina siihen sosioekonomiselta asemaltaan ylempään keskiluokkaan. Töitä eivät vaimot tehneet rahan takia, mutta tekivät kuitenkin. En tunne ketään, joka olisi ollut ikänsä tekemättä mitään työtä. Uraa eivät kaikki luoneet.
Jos puhutaan yleisesti naisten työllisyydestä, on se alempi luokka se kiinnostavin, koska siihen kuului suurin osa. Nää paremmassa asemassa olevat olivat oikeasti hyvin pieni osa kansasta. Eikä siten oikein kiinnostavaa tutkittavaa edes."
- Ei olleet marginaaliryhmä. Sinä värität historiaa nyt oman historiasi kautta; jos omassa suvussa ei ollut, niin ei ollut muutenkaan. Lue vaikka tämä:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25696/4/URN_NBN_fi_jyu-2
https://www.ku.fi/artikkeli/2797155-100-vuotta-jotka-mullistivat-naiste…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella naisella on käsittämättömän pitkä pinna. Itse en jaksaisi mieslasta hetkeäkään ja tuollainen "haluutko sä että viikkaan pyykit" -tyyppinen käytös olisi kyllä täydellinen seksintappaja.
Olen sinkkunainen, ja vaikka joskus alkaisin seurustelemaan, yhteen en muuta. En kaipaa lapsenhoitoa, enkä varsinkaan täysi-ikäisen mieslapsen kasvattamisvastuuta.
Pahoin näyttää ihmiset voivan parisuhteissa ja pahoin myös sinkkuna. Pahoinvointi on vakio, eikä siihen vaikuta parisuhdestatus.
Onko se niin, että onnellisia ihmisiä on vähän.
Parisuhde näyttää olevan valtataistelua toisen pakottamista johonkin. Onnettomuutta kun toinen onkin jotain muuta kuin kuvitteli päänsä sisällä.
Ap on jo päättänyt lähteä ja ero tästä tulee. Mies syrjäytynee, menettää lapset ja hukkuu paskaansa. Käännääköhän mies itsensä hengiltä. Kyllähän se helppotaa kun pääsee eroon mieslapsesta, joka ei ole koskaan mitään tehnyt, maksanut ja ei näytä lapsiakaan tuntevan. Ap on voittaja ja euforiset onnen ajat on edessä. Niin ja lapsillakin elämä hymyilee, kun mieslapsesta päästään eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on myös se ihme tapa, että jokaiseen työhön tarvitaan vielä se avustaja tai vierestä katsoja. Koko ajan kuuluu huutelua, että tuotko sittenkin sen korkeamman jakkaran, tuutko katsomaan onko tämä suorassa, voitko mitata tämän, missä meillä on narua. Ehkä pitäisi itsekin aloittaa tuo samanlainen huutelu, eli viikkaatko tämän pyyhkeen, katsotko onko tämä nyt oikein taiteltu, avaatko tämän pesuaineen. Mies yrittää tuolla huutelulla estää, että kukaan ei olisi toimettomana hetkeäkään sinä aikana kun hän tekee tärkeätä tehtäväänsä.
Ah, siis niin tuttua. Täällä asuu myös "osallistaja". Aina kun mies tekee jotain normaalista poikkeavaa kotihommaa, niin vähän väliä on vailla saksia, roskapussia, rättiä, pesuainetta jne. Mitäänhän ei voi ennakoida, vaan hommaa lähdetään suorittamaan tyhjin käsi
Kyllä. Kaupasta soitetaan aina vähintään kolme kertaa, vaikka ostetaan suunnilleen samat jutut joka kerta ja hänellä on lista mukana. Soittaa joskus myös kertoakseen ettei löydä jotain asiaa x. Mieshän ei voi lukea niitä kauppakäytävien yläpuolella olevia kylttejä, missä kerrotaan mitä sieltä hyllyvälistä löytyy, vaan parempi on soittaa kotona olevalle kumppanille ja olla ärsyyntynyt, kun tuote ei tipahtanut itsestään hänen kärryynsä.
Onkohan Suomen miehissä tapahtunut joku joukkotyhmentyminen kun Pisa tulostenkin mukaan Suomi on aina OECD maa, jossa tytöt pärjäävät matematiikassa paremmin kuin pojat. Pojat ei pärjää enää oikein missään, eivät selviä armeijasta, keskeyttäjien määrä on moninkertaistunut vuosikymmenen aikana, ylipainoisia miehiä on enemmän kuin naisia ja suuri osa kolmekymppisistä kotona makaajista on melkoisia luusereita. Ei nappaa työt eikä kotityöt. Hyvät lasten vanhemmat, koittakaa nyt vähän paremmin kasvattaa ne poikanne, joku on mennyt nyt pahasti pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei heitä ole ollut ollenkaan. Se vaan, et ihmisryhmänä ovat Suomessa olleet aika marginaalinen ryhmä.
Perheeni ja puolisoni perhe/suku kuulunut aina siihen sosioekonomiselta asemaltaan ylempään keskiluokkaan. Töitä eivät vaimot tehneet rahan takia, mutta tekivät kuitenkin. En tunne ketään, joka olisi ollut ikänsä tekemättä mitään työtä. Uraa eivät kaikki luoneet.
Jos puhutaan yleisesti naisten työllisyydestä, on se alempi luokka se kiinnostavin, koska siihen kuului suurin osa. Nää paremmassa asemassa olevat olivat oikeasti hyvin pieni osa kansasta. Eikä siten oikein kiinnostavaa tutkittavaa edes."
- Ei olleet marginaaliryhmä. Sinä värität historiaa nyt oman historiasi kautta; jos omassa suvussa ei ollut, niin ei ollut muutenkaan. Lue vaikka tämä:
"Niin, se työn tekeminen on aina ollut naisen osa. Hyvin harva on saanut lepäillä laakereilla kotirouvan tittelillä. Siitähän tässä on nyt ollut kyse.
Tänä päivänä osa miehistä väittää, et se on perinteisesti ollut naisten tavoite, päästä kotirouvaks lepäilee miehen rahoilla.
Näen punaista, kun naisten työntekoa vähätellään, historiassa tai nykyään."
Tässä on nimenomaan kerrottu esimerkkien avulla, että kotirouva/äiti ei ollut mikään laakereilla lepääjä, koti oli loputon työmaa, ei ollut kodinkoneita, ei päivähoitoa, ei kertakäyttövaippoja, ei valmisvaatteita jne. Kaikki tehtiin itse. Kannettiin vesi, lämmitettiin se vesi, lämmitettiin asunto jne. Eikö tätä oikeasti ymmärrä, miten paljon aikaa se vie, jos ei ole itse samanlaista elänyt? Edes mökillä?
Joillekin ihmisille vain palkkatyöllä on merkitys. Tällainen ajattelu kolahtaa myös tämän päivän naisten nilkkaan. Siinähän sitten ihmettelevät ap:n kaltaiset naiset, kun ei kukaan, puolisokaan, arvosta kotona tehtävää palkatonta TYÖTÄ. Se vie vähemmän aikaa kuin ennen, mutta se on silti työtä.
KU:n linkissä kerrotaan maaseudun naisista. Valheellisesti sanotaan että "teollisuus vapautti naisen kotoa", eipä muuten vapauttanut kuin aivan nuoret naiset. Lasten saaminen palautti naisen kotiin ainakin muutamaksi vuodeksi. Vasta päivähoitolaki 1970-luvulla vapautti kaikki naiset kotoa.
Jatkuvasti dissataan lastenhoidon haasteet mitä ne arjessa ovat. Ei taaperon kanssa kovin monenlaisia töitä voitu tehdä, vaan piti saada lastenhoitaja. Eikä aina saatu. Yhteisen lapsen hoidon järjestäminen oli naisen vastuulla.
Turhahan tässä on kinata, kun yksi puhuu teollisesta vallankumouksesta ja toinen puhuu siitä ajasta, kun sekä ehkäisy että päivähoito tulivat kaikkien saataville. Aivan eri aikakaudet ja eri asiat. Linkkejä voidaan heitellä ihan joka kulmalta; työläisnaisista, maatalon emännistä (joiden 12 tunnin työpäivään laskettiin mukaan myös ruoanlaitto ja leipominen toisin kuin muilla naisilla), ja kotiäideistä kaupungissa, joiden työ oli vain se koti ja lapset.
Eli pistetään tähän nyt sitten vaihtelun vuoksi linkki kotiäidistä kaupungissa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/28/perheenemannan-tyoviikko-harki…
Tässä 1950-luvun filmissä, puhutaan perheenemännän työviikosta kuin mistä tahansa työstä. Tätä arvostusta kotityöhön ei ole ainakaan ap:n kotona, eikä kyllä kovin monessa kommentissakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on myös se ihme tapa, että jokaiseen työhön tarvitaan vielä se avustaja tai vierestä katsoja. Koko ajan kuuluu huutelua, että tuotko sittenkin sen korkeamman jakkaran, tuutko katsomaan onko tämä suorassa, voitko mitata tämän, missä meillä on narua. Ehkä pitäisi itsekin aloittaa tuo samanlainen huutelu, eli viikkaatko tämän pyyhkeen, katsotko onko tämä nyt oikein taiteltu, avaatko tämän pesuaineen. Mies yrittää tuolla huutelulla estää, että kukaan ei olisi toimettomana hetkeäkään sinä aikana kun hän tekee tärkeätä tehtäväänsä.
Ah, siis niin tuttua. Täällä asuu myös "osallistaja". Aina kun mies tekee jotain normaalista poikkeavaa kotihommaa, niin vähän väliä on vailla saksia, roskapussia, rättiä, pesuainetta jne. Mitäänhän ei voi ennakoida, vaan hommaa lähdetään suorittamaan tyhjin käsin ja sitten huudellaan milloin minkäkin tavaran per
Paskapuhetta.
Vierailija kirjoitti:
He lve tin narisijoita koko palsta täynnä.
Niin, olishan se niin paljon mukavampaa, jos naiset vaan hoitais hommat ihan hiljaa. Eikä palstalla edes valittais.
Vierailija kirjoitti:
"Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei heitä ole ollut ollenkaan. Se vaan, et ihmisryhmänä ovat Suomessa olleet aika marginaalinen ryhmä.
Perheeni ja puolisoni perhe/suku kuulunut aina siihen sosioekonomiselta asemaltaan ylempään keskiluokkaan. Töitä eivät vaimot tehneet rahan takia, mutta tekivät kuitenkin. En tunne ketään, joka olisi ollut ikänsä tekemättä mitään työtä. Uraa eivät kaikki luoneet.
Jos puhutaan yleisesti naisten työllisyydestä, on se alempi luokka se kiinnostavin, koska siihen kuului suurin osa. Nää paremmassa asemassa olevat olivat oikeasti hyvin pieni osa kansasta. Eikä siten oikein kiinnostavaa tutkittavaa edes."
- Ei olleet marginaaliryhmä. Sinä värität historiaa nyt oman historiasi kautta; jos omassa suvussa ei ollut, niin ei ollut muutenkaan. Lue vaikka tämä:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25696/4/URN_NBN_fi_jyu-2
Se, että viiskytluvulla (suht pieni ajanjakso historiassa) tuupattiin ajatusta ihanneperheestä, jossa nainen oli kodin hengetär ja keskittyi vain siihen, oli lehtien kautta agenda, että näin tapahtuisi. Varmasti kotiäitejä oli. Mutta jo sodan jälkeen tämä oli hegemonia, jotta miehille riittäisi työpaikkoja. Naisethan sodan aikana työllistyi erityisen paljon, kun miehet olivat rintamalla.
Yleinen ihmiskuva oli ollut jo lähes sata vuotta tätä aikaa ennen se, että yhteiskunnan sivistys on äitien harteilla. Ajatus oli, että ihminen (siis rahvas ja työväestö) ovat lähtökohtaisesti paheisiin ja laiskuuten taipuvainen. Ja perheissä äitien tehtävä oli edustaa hyveellisyyttä, kuria ja sivistystä. Muutama vuosikymmen aikaisemmin äitien tehtävä oli mm. antaa alkeisopetus lapsille. Ja aina vaan naisten tehtävä oli pitää myös mies kaidalla tiellä.
Viiskytluvun naistenlehdissä on todella kiiltokuvamainen näkymä perheistä. Se oli ihanne, johon toivottiin ihmisten yltävän. Niissä oli myös amerikkalaisia vaikutteita, jossa tämä kotiäiti/rouva -kulttuuri oli ihan toisessa mittakaavassa, kuin meillä.
Ei ole tämmöstä enää missään normaalissa perheessä Suomessa. Oma mies ja muutkin tuntemani 45-60 vuotiaat osaa käyttää saunaa, käydä kaupassa ja siivota. Nuoremmat vielä enemmän.
Tuommonen perhe on syrjäytynyt jossa ukko makoilee kotona ja teinit tekee mitä haluaa. Turha kuvitella että pikku väännöllä tuo muuttuu mihinkään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Tätä melkein sadan sivun keskustelua lukiessa alan ymmärtää, miksi nykyään moni mies ei halua lapsia tai hankki vaimon jostain toisesta kulttuurista. Kaikki ketjun naiset kuulostaa aggressiivisilta riitelijöiltä, jotka hakee "tasa-arvoa" väkisin eivätkä arvosta miehen tekemiä asioita ja joiden suhtautuminen tosiin ihmisiin on julmaa. Toiselta ei siedetä mitään epätäydellisyyttä, ei anneta vapautta ja vaaditaan, että toisen pitää elää omien standardien mukaan.
Jokainen saa elää itsekseen omien standardien mukaan. Jos haluu elää parisuhteessa, pitää osata tehdä kompromisseja.
Täällä kitistään niistä miehistä, jotka eivät tähän syystä tai toisesta halua niin tehdä.
Omalla kohdalla en ole kitissyt omasta miehestä ollenkaan. Mutta harmittaa heidän puolesta, jotka ovat uupuneet sen toisen sohvaeliön edesottamusten takia. Se on ikäänkuin tämän ketjun aihe!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erilainen aivojen rakenne? Wtf?
Miesten ja naisten aivaot ihan tutkitusti erilaiset rakenteeltaan. Naisilla on esim enemmän aivojen harmaata ainetta. Sivistä itseäsi.
Sivistä itse. Tässä ketjussa on kyse kotitöistä. Mies ja nainen pystyvät tasan yhtä hyvin tekemään kaikkea, aivojen rakenne ei vaikuta. Silti joku otti aivojen rakenteen nyt selitykseksi, miksi miehille kotityöt olisi vaikeampia.
Nyt täällä sitten on ylpeitä aivotietäjiä, jotka vahvistavat ajatusta että naisen pitäisi ottaa vastuu. Kun miehen aivot on erilaiset.
Minä en kyllä tuota aivokommrnttia lukenut, tai tulkinnut, noin. Se oli vain selitys sille, miksi me toimimme eri tavoin miehiin verrattuna. Minull e
Mielestäni tuon ymmärtäminen on olennaista tilanteissa, missä toista ärsyttää se, ettei tee asioita samalla systeemillä, kuin itse tekee. Tärkeintä, että tekee. Jos puoliso natkuttaa usein siitä, että toisen tapa on väärä, vaikka tulos olis hyvä, kai se alkaa v*tuttaa ketä vaan.
Kyllä meilläkin mies tekee ( jos olis kiviä siirrettävänä🤔) raskaimmat siirtohommat, koska mun jalat eivät toimi. Silloin kun olin nuorempi ja terve, olin supervahva, ja nostin ite ihan mitä vaan. Nämä on käytännön sanelemia juttuja. Mutta ri se tarkoita sitä, et mies kantaa tänään jotain painavaa ja sit makaa kaks viikkoa....koska yhtenä päivänä jotain kantoi.
Hienoa!
Luulen että teidän perheelle on parasta jos mies lähtee. Kun sitä odottaessa te "elätte paskassa", miehen ikuisuuteen kestävä vitkuttelu on riski. Todella hienoa että estät sen mahdollisuuden.
Parempaa tulevaisuutta teille.