Lue keskustelun säännöt.
Murheelliset perintötalot yhä isompi ongelma
20.10.2023 |
Ajatusmaailmaa voi olla vaikeaa kääntää siihen, että päätyy myymään saati purkamaan oman kotitalonsa. Joskus näin kannattaa kuitenkin tehdä, asianajaja sanoo
– Jos on varoja ja olet järjissäsi, yksi vaihtoehto on purkaa talo. Minulla oli yksi tapaus, jossa pariskunta päätti purkaa omakotitalonsa, koska he eivät halunneet jättää lapsilleen sitä murheenkryyniksi, Salmi kertoo.
Omakotitalon purkaminen maksaa vähintään 20 000–30 000 euroa, joten sekään ei pienellä eläkkeellä ja ilman säästöjä onnistu. Toisaalta talon purkaminen voi vaatia purkulupaa, jota kaupunki ei välttämättä myönnä. Asianajan yksinkertainen neuvo perinnön jättäjälle onkin: myy vielä kun ehdit. Sen jälkeen perittävä voi esimerkiksi siirtyä asumaan vuokralle jonnekin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009929396.html
Kommentit (177)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kuka sen ostaa, jos se on pelkkä haitta?
Perintöä ei tarvitse ottaa vastaan, joten perillisten ei ole pakko kantaa asiasta mitään murhetta. Ihan hullua ajatella, että koko elämä tulee elää sillä mielellä, ettei vain tule sukulaisille ylimääräistä ongelmaa. Miksi ei neuvota, että lahjoita kaikki pois ja asu kadulla, silloin ei tule hautajaisissa kenellekään paha mieli.
Etkös tiedä, ettei perintöä voi ottaa osittain vastaa ja jättää ottamatta sen ,mikä ei kiinnosta. Tarkoitan ,että on saamassa rahavaroja perinnöksi ja sitten sen purkukuntoisen rakennuksen.
En tiennyt. Pankissakin infottiin ihan päinvastoin, eli ei voi ottaa "rusinoita pullasta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ei tulisi mieleenkään alkaa vaatia että 83-vuotiaat vanhemmat muuttaisi pois kotoaan merenrantamökiltä, kaupunkiasuntoonsa. Tai että myyvät kauounkiasunnonkin ja muuttaisivat vuokralle. Siinähän se loppu heille tulisi, järkytyksestä.
Ei. Itse saavat päättää mitä omaisuudellaan tekevät ja missä asuvat. Minun asia miettiä vasta sitten jos perintöä tulee.
Eli sun murheeksi ei ole tulossa kiinteistö, joka on purkukunnossa ja jonka purkukustannukset ylittävät tontin ja liittymien arvon ja josta joudut kenties silti maksamaan perintöveroa. Onnittelut sulle!
Valitettavasti meitä on täällä muita, jotka joutuvat murehtimaan mitä tehdä, kun palokuntakaan ei enää suostu auttamaan.
Ovatko nämä "Älä ota vastaan perintöä" huutelevat pelkkiä trolleja vai muuten vain lukutaidottomia ihmetyttää näissä perintö-ketjuissa.
Suomessahan ei voi ottaa vastaan perintöä vain OSITTAIN, joten nämä käyttökelvottomat talothan päätyvät kiinteistöveroineen perillisten ikuiseksi riesaksi koskei niille ole pian enää ostajia. Suuret ikäluokat poistuvat vauhdilla, 10v kuluttua suurin osa on jo lähtenyt.
Suurilla ikäluokilla on kuitenkin monesti myös muuta rahanarvoista omaisuutta; hiukan metsää, kesämökki tai kenties osakkeitakin. Joilla on todellista myyntiarvoa päinvastoin kuin tällä lähinnä polttokelpoisella kiinteistöllään. Eli ongelma on se torppa jolla EI ole mitään jälleenmyyntiarvoa muuten kuin verottajan vilkkaassa mielikuvituksessa. Mutta jos torppa perilliselle päätyy niin siitä täytyy maksaa kiinteistöveroa (+muut kunnan perimät pakolliset) ja päälle ylläpitolämpö jos sen haluaa edes pitää myynti/asumiskelpoisena. Jos perilliset eivät sitä tarvitse niin pelkkä ylläpitolämpökin saattaa maksaa reilusti. Suurimmalle osasta meistä niille ei ole enää mitään käyttöä. Ja näitä torppia tulee pian olemaan paljon, siis TODELLA paljon.
Ongelma useimmille perillisille tulee olemaan - miten siitä hyödyttömästä torpasta pääsee edes eroon siten jotta voi samalla kuitenkin vastaanottaa sen muun perinnön jolla olisi jotain arvoa? Jonka suurin osa lukijoista lienee jo tajunnut.
Perinnön voi vastaanottaa myös osittain. Toki silloin sen ei vastaanotetun omaisuus jää kuolinpesä hallintaan. Kun aika kuluu niin lopulta ei enää kukaan ole selvillä ketkä ovat omistajia eli ketkä ovat kuolinpesä osakkaita.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei tulisi mieleenkään alkaa vaatia että 83-vuotiaat vanhemmat muuttaisi pois kotoaan merenrantamökiltä, kaupunkiasuntoonsa. Tai että myyvät kauounkiasunnonkin ja muuttaisivat vuokralle. Siinähän se loppu heille tulisi, järkytyksestä.
Ei. Itse saavat päättää mitä omaisuudellaan tekevät ja missä asuvat. Minun asia miettiä vasta sitten jos perintöä tulee.
Eli sun murheeksi ei ole tulossa kiinteistö, joka on purkukunnossa ja jonka purkukustannukset ylittävät tontin ja liittymien arvon ja josta joudut kenties silti maksamaan perintöveroa. Onnittelut sulle!
Valitettavasti meitä on täällä muita, jotka joutuvat murehtimaan mitä tehdä, kun palokuntakaan ei enää suostu auttamaan.
Miksi sun se kiinteistö pitäisi saada purettua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Perintöä ei tarvitse ottaa vastaan. Jos noin paljon ahdistaa.
Haluat varmaan omille lapsille jättää sen riesan😅
Ehkä lapset ei koe sitä riesaksi.
eri
Tuo "Tapanin " perintö mistä tämä keskutelu on saanut alkunsa haisee kilometrikaupalla vasta tuuleen.
Joko tuo Iltasanomien alkuperäinen juttu on peritö- ja verotusasioita tuntemattoman toimittajan sepitettä tai
vaihtoehtoisesti kukaan osallisista ei ymmärrä ja ei ole ymmärtänyt perintö- ja kiinteistöasioist yhtään mitään. Ei Tapani, ei perukirjoittaja, ei avuksi hommattu lakimies eikä ennenkaikkea se toimittaja.
Jutun mukainen asioiden kulku kerrottuine selvittelyineen ei kerta kaikkineen ole mahdollinen eikä kaikilta osin edes tarpeellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Purkaminen on todella kallista. Palkkaisin jonkun paikallisen mopokerhon tuhopolttamaan koko mörskän. Helpommalla ja halvemmalla pääsee.
Jos polttaa itse, ei maksa kuin vaivan.
Vierailija wrote:
Yksi vaihtoehto olisi antaa kaiki muu omaisuus ennakkoperintönä, mikäli sellaista on - siitä toki menee verot, mutta se voi olla pienempi paha kuin joku murheenkryyniksi muodostuva talo. Sitten myöhemmin perilliset voivat kieltäytyä hometalosta, kun muu peintö on jo "kuitatuu". Perinnöstä kieltäytyminen ei toki onnistu, jos perijöillä on alaikäisiä lapsia.
Sinänsä on aika epärealistinen ajatus, että kenties huonossakin kunnossa olevat vanhukset alkavat myymään jotain vanhaa talonröttelöä, etsimään vuokra-asuntoa ja käymään läpi taloonsa kertynyttä irtaimistoa. Muuttaminen on raskasta nuoremmillekin, mutta monelle vanhukselle se on miltei mahdoton asia. Käytännössä omaiset joutuisivat koko muuton hoitamaan, mikä ei enää kauheasti eroa siitä työ- ja stressimäärästä, joka odottaisi, jos itse perisi sen talon. Näin ollen inhimillisempää vanhuksien kannalta, jos voivat asua kodissaan niin pitkään kuin mahdollista.
Totta puhut, ja olen väsynyt kuulemaan kuinka jokainen talo kehä kolmosen ulkopuolella on homeinen hajoava mörskä. Kituyksiöissä viruvat luulevat ettei ole vaihtoehtoja.
Matkustakaa kotimaassa ja avatkaa silmänne. Suomessa on upeita paikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakimääräisestä perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai ei ollenkaan. Osittain luopuminen ei ole mahdollista. Perinnönsaaja ei myöskään voi itse määrätä kenelle perintö menee, vaan luopujan osuus menee suoraan sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää.23.1.2023
Nopean googlattamisen tulos. Mistä löytyy nyt ne porsaanreiät ja poikkeukset, joihin täällä kirjoittajat viittaavat. Tieto tulee todella tarpeen, sillä meidän ristiksi on tulossa 3 homemörskää pönkänperältä.
Valtio voisi palkata työttömiään perustamaan purkutiimejä ympäri Suomen. Varsinkin syrjäseudulle saataisiin kaivattuja työpaikkoja, kun tämä ei taida pääkaupumkiseudun murhe.
Vierailija wrote:
Ihmiset vastustavat perintöveron poistoa, kunnes omalta tai puolison vanhemmilta tulee itselle perintönä homeinen vanha hökkeli tai asunto muuttotappiokunnasta. Siihen asti vastustetaan hampaat irvessä, koska ”rikkaat”.
Miksi homeiselle talo perukirjoituksessa lakettaisi niin huomattava arvo että siitä jäisi vielä verojakin maksettavaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Lakimääräisestä perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai ei ollenkaan. Osittain luopuminen ei ole mahdollista. Perinnönsaaja ei myöskään voi itse määrätä kenelle perintö menee, vaan luopujan osuus menee suoraan sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää.23.1.2023
Nopean googlattamisen tulos. Mistä löytyy nyt ne porsaanreiät ja poikkeukset, joihin täällä kirjoittajat viittaavat. Tieto tulee todella tarpeen, sillä meidän ristiksi on tulossa 3 homemörskää pönkänperältä.
Valtio voisi palkata työttömiään perustamaan purkutiimejä ympäri Suomen. Varsinkin syrjäseudulle saataisiin kaivattuja työpaikkoja, kun tämä ei taida pääkaupumkiseudun murhe.
Ei niitä autiotaloja kyllä pelkän työllistämisen takia kannata lähteä purkamaan. Jos kunta/kaupunki todella haluaa ne hävittää se tehdään polttamalla.
Voiko omaisuuden testamentata suoraan valtiolle? Eikö se olisi kaikkein näppärintä, laittaa se purkukuntoinen mörskä suoraan Suomi Oy AB:lle ja jakaa muu, sikäli kuin muuta on, lapsille tai muille perillisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Voiko omaisuuden testamentata suoraan valtiolle? Eikö se olisi kaikkein näppärintä, laittaa se purkukuntoinen mörskä suoraan Suomi Oy AB:lle ja jakaa muu, sikäli kuin muuta on, lapsille tai muille perillisille?
Mitä valtio sillä mörskällä teksi?
Miksei voi myydä tontin hinnalla ja ostaja purkaa? Ei ne kiinteistöverot niin suuria ole.
Vierailija wrote:
Ovatko nämä "Älä ota vastaan perintöä" huutelevat pelkkiä trolleja vai muuten vain lukutaidottomia ihmetyttää näissä perintö-ketjuissa.
Suomessahan ei voi ottaa vastaan perintöä vain OSITTAIN, joten nämä käyttökelvottomat talothan päätyvät kiinteistöveroineen perillisten ikuiseksi riesaksi koskei niille ole pian enää ostajia. Suuret ikäluokat poistuvat vauhdilla, 10v kuluttua suurin osa on jo lähtenyt.
Suurilla ikäluokilla on kuitenkin monesti myös muuta rahanarvoista omaisuutta; hiukan metsää, kesämökki tai kenties osakkeitakin. Joilla on todellista myyntiarvoa päinvastoin kuin tällä lähinnä polttokelpoisella kiinteistöllään. Eli ongelma on se torppa jolla EI ole mitään jälleenmyyntiarvoa muuten kuin verottajan vilkkaassa mielikuvituksessa. Mutta jos torppa perilliselle päätyy niin siitä täytyy maksaa kiinteistöveroa (+muut kunnan perimät pakolliset) ja päälle ylläpitolämpö jos sen haluaa edes pitää myynti/asumis
Perinnön voi ottaa vastaan - tai perinnöstä voi kielltäytyä.
Se ei ole mahdollista, että poimit parhaat päältä ja jätät lopun muiden ongelmaksi. Kaikki tai ei mitään.
Vierailija wrote:
Miksei voi myydä tontin hinnalla ja ostaja purkaa? Ei ne kiinteistöverot niin suuria ole.
Suurin ongelma taitaa olla se että mörskästä ei saa niin paljon kuin oli ajatellut perintöä saavansa.
Juttu sinäsä on ihan hyvä. Jos se mörskä on myytävissä nyt ei kannata jäädä odottelemaan että se saa myytyä tai sen arvo säilyy siihen asiti kun perintö jossakin kohtaa tulee jaettavaksi. Jos kuitenkin jää, muuta ongelmaa siitä mörskästä ei ole kuin se että se on arvoton.
Vierailija wrote:
Kenelle se perintö sitten menee, jos siitä kieltäytyy? Jos siis perii vanhan talon syrjäkylältä muuttotappiopaikkakunnalta ja kieltäytyy perinnöstä, niin kuka sen sitten ottaa vastaan? Kunta? Valtio?
Sille henkilölle/taholle, joka perisi luopujan, jos luopuja olisi kuollut. Eli perintökaaren mukaan joko luopujan lapsille, lapsenlapsille, vanhemmille, sisaruksille jne. Jollei ole ketään sukulaista, sitten kaiketi suoraan valtiolle, mutta jos luopujalla on perillisiä, joutuvat hekin luopumaan perinnöstä osaltaan ennen kuin se menee valtiolle.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kuka sen ostaa, jos se on pelkkä haitta?
Perintöä ei tarvitse ottaa vastaan, joten perillisten ei ole pakko kantaa asiasta mitään murhetta. Ihan hullua ajatella, että koko elämä tulee elää sillä mielellä, ettei vain tule sukulaisille ylimääräistä ongelmaa. Miksi ei neuvota, että lahjoita kaikki pois ja asu kadulla, silloin ei tule hautajaisissa kenellekään paha mieli.
Etkös tiedä, ettei perintöä voi ottaa osittain vastaa ja jättää ottamatta sen ,mikä ei kiinnosta. Tarkoitan ,että on saamassa rahavaroja perinnöksi ja sitten sen purkukuntoisen rakennuksen.
En tiennyt. Pankissakin infottiin ihan päinvastoin, eli ei voi ottaa "rusinoita pullasta."
Pankissakin siis infottiin ihan samoin. "Ei voi ottaa rusinoita pullasta" - tarkoittaa juuri sitä, että perintöä EI voi ottaa osittain vastaan. Perintö pitää ottaa vastaan kokonaan tai täysin luopua perinnöstä.
Etkös tiedä, ettei perintöä voi ottaa osittain vastaa ja jättää ottamatta sen ,mikä ei kiinnosta. Tarkoitan ,että on saamassa rahavaroja perinnöksi ja sitten sen purkukuntoisen rakennuksen.