Lue keskustelun säännöt.
Murheelliset perintötalot yhä isompi ongelma
20.10.2023 |
Ajatusmaailmaa voi olla vaikeaa kääntää siihen, että päätyy myymään saati purkamaan oman kotitalonsa. Joskus näin kannattaa kuitenkin tehdä, asianajaja sanoo
– Jos on varoja ja olet järjissäsi, yksi vaihtoehto on purkaa talo. Minulla oli yksi tapaus, jossa pariskunta päätti purkaa omakotitalonsa, koska he eivät halunneet jättää lapsilleen sitä murheenkryyniksi, Salmi kertoo.
Omakotitalon purkaminen maksaa vähintään 20 000–30 000 euroa, joten sekään ei pienellä eläkkeellä ja ilman säästöjä onnistu. Toisaalta talon purkaminen voi vaatia purkulupaa, jota kaupunki ei välttämättä myönnä. Asianajan yksinkertainen neuvo perinnön jättäjälle onkin: myy vielä kun ehdit. Sen jälkeen perittävä voi esimerkiksi siirtyä asumaan vuokralle jonnekin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009929396.html
Kommentit (177)
Vierailija wrote:
Ei tulisi mieleenkään alkaa vaatia että 83-vuotiaat vanhemmat muuttaisi pois kotoaan merenrantamökiltä, kaupunkiasuntoonsa. Tai että myyvät kauounkiasunnonkin ja muuttaisivat vuokralle. Siinähän se loppu heille tulisi, järkytyksestä.
Ei. Itse saavat päättää mitä omaisuudellaan tekevät ja missä asuvat. Minun asia miettiä vasta sitten jos perintöä tulee.
Tässä ketjussa ei keskustella merenrantamökeistä tai kaupunkiasunnoista. Vaan niistä omakotihökkeleistä, joita ei ole koskaan remontoitu, lämmitysmuotona öljy, lattiasta kattoon täynnä roskaa, ja sijainti tyyliin Alavus. Eli mitä tehdä, kun tämä tulee osata perintöä, purkukustannukset on enemmän kuin tontin arvo, kukaan ei osta ja perinnöstä kieltäytyminen vierittää ongelman omille lapsille. Jos sulla on tähän keskusteluun annettavaa, niin sitten olet oikeassa ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep,exän appivanhempien talo. Homeinen,ilman ammattataitoa remontoitu mörskä keskellä metsää. Onneksi erottiin kun kun ex-appivanhemmat olivat vielä elossa,tosin huonossa kunnossa ja puhuivat että tehän sitten muutatte tänne. Onneksi ei ole enää minun ongelmani.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei tulisi mieleenkään alkaa vaatia että 83-vuotiaat vanhemmat muuttaisi pois kotoaan merenrantamökiltä, kaupunkiasuntoonsa. Tai että myyvät kauounkiasunnonkin ja muuttaisivat vuokralle. Siinähän se loppu heille tulisi, järkytyksestä.
Ei. Itse saavat päättää mitä omaisuudellaan tekevät ja missä asuvat. Minun asia miettiä vasta sitten jos perintöä tulee.
Tässä ketjussa ei keskustella merenrantamökeistä tai kaupunkiasunnoista. Vaan niistä omakotihökkeleistä, joita ei ole koskaan remontoitu, lämmitysmuotona öljy, lattiasta kattoon täynnä roskaa, ja sijainti tyyliin Alavus. Eli mitä tehdä, kun tämä tulee osata perintöä, purkukustannukset on enemmän kuin tontin arvo, kukaan ei osta ja perinnöstä kieltäytyminen vierittää ongelman omille lapsille. Jos sulla on tähän keskusteluun annettavaa, niin sitten olet oikeassa ketjussa.
Jatkossa opettele laittamaan jo aloitukseen, että millaisia vastauksia kelpuutat. Ei mene sitten kenenkään tärkeää aikaa hukkaan.
PS. asun Alavuden lähellä ja se vanhempien kaupunkiasunto ei ole hieno kt-osake, vaan okt jossa öljylämmitys. Mutta on sitä remontoitu 90-luvulla, joten ei kuulu tokikaan sitten tähän ketjuun.
Vierailija wrote:
Tämä asianajaja antaa huonoja ohjeita.
Ennemmin myyt talon 1 eur, kuin purat sen 20 000 - 30 000 eur.
Muitakin laillisia tapoja päästä kuluerästä eroon on, mutta joku saattaisi pitää niitä hieman moraaliltaan epäilyttävinä.
Puututaanko tuohon jos noin halvalal myy?
Vierailija wrote:
Ei tulisi mieleenkään alkaa vaatia että 83-vuotiaat vanhemmat muuttaisi pois kotoaan merenrantamökiltä, kaupunkiasuntoonsa. Tai että myyvät kauounkiasunnonkin ja muuttaisivat vuokralle. Siinähän se loppu heille tulisi, järkytyksestä.
Ei. Itse saavat päättää mitä omaisuudellaan tekevät ja missä asuvat. Minun asia miettiä vasta sitten jos perintöä tulee.
Mitä jos vanhempasi asuisivat jossain Kainuun syrjäkylällä, josta on yli 50 km lähimpään kauppaan, 100 km lähimpään terveysasemaan ja lähimmät naapurit 10 kilometrin päässä? Talo vielä vanha huonokuntoinen rintamamiestalo, joka lämpiää puilla ja pesutilat kellarissa hankalien rappujen päässä? Olisitko vielä sitä mieltä, että hyvin voivat siellä asua vaikkeivät pärjää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Purkaminen on todella kallista. Palkkaisin jonkun paikallisen mopokerhon tuhopolttamaan koko mörskän. Helpommalla ja halvemmalla pääsee.
Voithan itsekin sytyttää.
Monet vapaapalokunnat tarvitsevat harjoitusmateriaalia ja ja osaavat hoitaa asian. Kannattaa kysyä!
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei tulisi mieleenkään alkaa vaatia että 83-vuotiaat vanhemmat muuttaisi pois kotoaan merenrantamökiltä, kaupunkiasuntoonsa. Tai että myyvät kauounkiasunnonkin ja muuttaisivat vuokralle. Siinähän se loppu heille tulisi, järkytyksestä.
Ei. Itse saavat päättää mitä omaisuudellaan tekevät ja missä asuvat. Minun asia miettiä vasta sitten jos perintöä tulee.
Tässä ketjussa ei keskustella merenrantamökeistä tai kaupunkiasunnoista. Vaan niistä omakotihökkeleistä, joita ei ole koskaan remontoitu, lämmitysmuotona öljy, lattiasta kattoon täynnä roskaa, ja sijainti tyyliin Alavus. Eli mitä tehdä, kun tämä tulee osata perintöä, purkukustannukset on enemmän kuin tontin arvo, kukaan ei osta ja perinnöstä kieltäytyminen vierittää ongelman omille lapsille. Jos sulla on tähän keskusteluun annettavaa, niin sitten olet oikeassa ketjussa.
Remontoimattomuus voittaa kyllä 70-luvun "tuhoa kaikki innovatiivisilla muovisilla ratkaisuilla sisäsuihkuun yhdistettynä" tyyppiset rempat. Toki katon on pitänyt pitää ja kellari ei saa olla täynnä vettä ja sillai.
Öljylämmitys on ihan hyvä asia, olettaen tietenkin että järjestemä ei ole suoraan 60-luvulta. Siinä saa mukana varalämmitysmuodon ja mahdollisuuden laittaa vaikkapa VILP patterijärjestelmään. Maksaa sellaiset 10 kEur hintatietoiselle ja 25 kEur vähän typerämmälle, minkä voi aina tinkaista mökin hinnasta. Tai voihan sitä laittaa vaikka viisi ilmalämpöpumppua.
Roskista eroon pääsy voi maksaa tonnin tai pari.
Oma luokkansa ovat ihmiset, jotka eivät erota arvokkaita tavaroita jätteestä ja pistävät kaiken menemään järpättäen samalla typeriä kamalasta vaivasta ja korkeista kustannuksista.
Lapsetkin voivat kieltäytyä perinnöstä, kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan mitään.
Tämän lisäksi on vielä muutama tapa, millä rakennuksesta tontteineen voi päästä joissain tapauksissa eroon (mihin oletan aikaisemman kirjoittajan viitanneen laillisilla, mutta moraalittomilla tempuilla).
Ainoa missä olet oikeassa on asunnon sijainti, sillä on merkitystä.
Kiitos ja anteeksi, että osallistuin tähänkin keskusteluun väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun pienessä taajamassa pikkukaupungin kyljessä. Täällä vielä on jonkun verran elämää ja talojakin mennyt kaupaksi, halvalla toki. Mutta nää talot on kaikki rakennettu 60-luvulla tai sen jälkeen eli ihan niitä iki-ikivanhoja torppia ei ole.
Täällä on pari taloa jätetty täysin tyhjilleen. On kyllä muutama niiden lisäksikin, mutta niistä huolehditaan ja tehdään pikkuhiljaista remppaa, ilmeisesti toivossa että niihin vielä asukkaat tulee. Mutta nää kaksi, mitkä on jätetty ihan oman onnensa nojaan, on kyllä aika surullisen näköisiä, paitsi että toinen niistä on jo lähes peittynyt ylikasvaneitten pihapensaitten ja puitten sisään, hyvässä lykyssä joku muualla asuva ei edes huomaisi, että siellähän on talo piilossa, kun ei tietäisi siitä. Muistan vielä ajan, kun siinä asui vanha nainen. Sillä oli yksi poika, jonka ehkä vielä autoksi tunnistettava ruosteläjä seinustalla edelleen esiintyy. Poikakin on kuollut, eikä tietääkseni ole muita perillisiä. Mitään tietoa ei ole kellään, kuka sen puitten ja pensaitten uumenissa uinuvan hökötyksen nyt omistaa. Ei ole kunta sen paremmin kuin valtiokaan tullut "omaisuuttaan" laskemaan.
Eli kenelleköhän se vuotuinen kiinteistöverolappu siitä lähetetään?
Toinen talo taas on hyvinkin näkysästi esillä, on korkean kummun päällä, mutta eipä siinäkään todellakaan mitään ole tapahtunut pariinkymmeneen vuoteen. Naapurit on sanoneet, että omistajapariskunta muutti etelään ja on jo kuolleet. Niillä on lapsia, mutta kuulemma ainakin yksi jossain Aasiassa ja toisestakaan ei mitään hajua kellään. Kukaan siinä ei ikinä käy. Nekö sen sitten omistaa ja maksaa mahdollisia kuluja, ne ketkä niitä tuntee, sanoo että ei takuulla maksa mitään eikä välitä mistään. Onkohan niitten omistajien perunkirjoituksistakaan kukaan huolehtinut, jos ketään ei mistään tavoiteta?
Eikö se purkulupa ole vaikea saada?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kenelle se perintö sitten menee, jos siitä kieltäytyy? Jos siis perii vanhan talon syrjäkylältä muuttotappiopaikkakunnalta ja kieltäytyy perinnöstä, niin kuka sen sitten ottaa vastaan? Kunta? Valtio?
Valtiolle tietääkseni menee perintöjä jatkuvasti.
Voi olla vaikea käsittää miten helposti se talon arvo menee. Asumme kaupunkialueella järven rannalla isolla tontilla, jossa sukutalo on rakennettu noin sata vuotta sitten. Siis vanhaan hyvään aikaan rakennettu hirsitalo. Kysyimme tutulta kiinteistönvälittäjältä paikan arvoa ja sanoi, että tontillahan on arvoa, mutta meidän ihan hyvin asuinkuntoinen talo ei nosta paikan arvoa latin latia. Ja siis ihan mukavasti tässä asutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Jep,exän appivanhempien talo. Homeinen,ilman ammattataitoa remontoitu mörskä keskellä metsää. Onneksi erottiin kun kun ex-appivanhemmat olivat vielä elossa,tosin huonossa kunnossa ja puhuivat että tehän sitten muutatte tänne. Onneksi ei ole enää minun ongelmani.
Tarkoitat siis exän vanhempien taloa? Jos kyse on heidän appivanhemmistaan, mennä jo kauemmas miehen sukuun.
Vierailija wrote:
Yksi vaihtoehto olisi antaa kaiki muu omaisuus ennakkoperintönä, mikäli sellaista on - siitä toki menee verot, mutta se voi olla pienempi paha kuin joku murheenkryyniksi muodostuva talo. Sitten myöhemmin perilliset voivat kieltäytyä hometalosta, kun muu peintö on jo "kuitatuu". Perinnöstä kieltäytyminen ei toki onnistu, jos perijöillä on alaikäisiä lapsia.
Sinänsä on aika epärealistinen ajatus, että kenties huonossakin kunnossa olevat vanhukset alkavat myymään jotain vanhaa talonröttelöä, etsimään vuokra-asuntoa ja käymään läpi taloonsa kertynyttä irtaimistoa. Muuttaminen on raskasta nuoremmillekin, mutta monelle vanhukselle se on miltei mahdoton asia. Käytännössä omaiset joutuisivat koko muuton hoitamaan, mikä ei enää kauheasti eroa siitä työ- ja stressimäärästä, joka odottaisi, jos itse perisi sen talon. Näin ollen inhimillisempää vanhuksien kannalta, jos voivat asua kodissaan niin pitkään kuin mahdollista.
Näin se juuri on. Täällä ei kannata olla kuin erittäin varakas tai rutiköyhä.
Keskiverroilta kynitään joka välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei tulisi mieleenkään alkaa vaatia että 83-vuotiaat vanhemmat muuttaisi pois kotoaan merenrantamökiltä, kaupunkiasuntoonsa. Tai että myyvät kauounkiasunnonkin ja muuttaisivat vuokralle. Siinähän se loppu heille tulisi, järkytyksestä.
Ei. Itse saavat päättää mitä omaisuudellaan tekevät ja missä asuvat. Minun asia miettiä vasta sitten jos perintöä tulee.
Tässä ketjussa ei keskustella merenrantamökeistä tai kaupunkiasunnoista. Vaan niistä omakotihökkeleistä, joita ei ole koskaan remontoitu, lämmitysmuotona öljy, lattiasta kattoon täynnä roskaa, ja sijainti tyyliin Alavus. Eli mitä tehdä, kun tämä tulee osata perintöä, purkukustannukset on enemmän kuin tontin arvo, kukaan ei osta ja perinnöstä kieltäytyminen vierittää ongelman omille lapsille. Jos sulla on tähän keskusteluun annettavaa, niin sitten olet oikeassa ketjussa.
No ne lapset voi tehdä aikanaan saman omille lapsilleen hankkimalla asunnon betoniviidakosta. Ne on 40 vuoden kuluttua enemmän kuin arvottomia, saa maksaa naapureidenkin kulut.
Mistä syystä se talo pitäisi purkaa? Ei niitä ennenkään ole purettu.
Vierailija wrote:
Ihmiset vastustavat perintöveron poistoa, kunnes omalta tai puolison vanhemmilta tulee itselle perintönä homeinen vanha hökkeli tai asunto muuttotappiokunnasta. Siihen asti vastustetaan hampaat irvessä, koska ”rikkaat”.
Mainitsemidta "perinnöistä' ei tarvitse maksaa perintöveroa. Kokemuksesta tiedän
Vierailija wrote:
Eikö se purkulupa ole vaikea saada?
Jos ei ole kyse mistään suojelukohteesta niin ei. Ja harvoin ne omakotitalot mitään suojelukohteita on. Tosin aika vähän noita puretaan vaan ne jäävät autiotaloiksi. Ellei ditten joku halua rakentaa paikalle uutta ja purkaa vanhan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Purkaminen on todella kallista. Palkkaisin jonkun paikallisen mopokerhon tuhopolttamaan koko mörskän. Helpommalla ja halvemmalla pääsee.
Voithan itsekin sytyttää.
Vakuutuspetoksesta voi joutua vankilaan.
Jos irtisanoo vakuutuksen.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Purkaminen on todella kallista. Palkkaisin jonkun paikallisen mopokerhon tuhopolttamaan koko mörskän. Helpommalla ja halvemmalla pääsee.
Voithan itsekin sytyttää.
Vakuutuspetoksesta voi joutua vankilaan.
Kuka ottaa arvottomaan taloon vakuutuksia.
Se saattaa palaa joku yö...