IS:Opettaja:toiselle asteelle siirtyy oppilaita jotka eivät osaa lukea, laskea eivätkä kirjoittaa
Kommentit (281)
"Käsinkirjoittaminen pakottaa keskittymään." Ei pakota, esim. opetustilanteen tärvely vaatimuksella kopioida samanaikaisesti heikentää opetuksen laatua tai vie huomiota siitä, ettei laatua ole.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miksi oppilas päästetään seuraavalle luokalle?
Se olisi rassismia,. jos ei päästettäisi!
Juuri tästä on kyse monessa tapauksessa.
Ehkä jokaisen ihmisen takominen ei vain ole niin kannattavaa, kuin luulet. Ei näistä ihmisistä tule akateemisia, joten mihin ajatuksesi oppivelvollisuuden suorittamisen "laadukkuudesta" perustuu?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mitä nämä opettajat oikein tekevät? Kiusaamiseen ja huonoon käytökseen ei ole "aikaa" puuttua, kun täytyy opettaa. Vaan ei siihen opettamiseenkaan näytä sitä "aikaa" olevan.
Niin, mihinhän se aika menee nykyään kun erityiskoulut lopetettiin? Se menee siihen että muutamaa oppilasta pitää vahtia kuin 2-vuotiasta, etteivät esim. pureskele sähköjohtoja.
Järkevämpää olisi antaa tuollaisen purra sitä sähköjohtoa kyllikseen.
Mun isoisä kävi kansankoulua kolme luokkaa vuosina 1927 - 1930. Ei oppinut ikinä kirjoittamaan ja laskemaan kunnolla.
Ei kaikista ihmisistä tule akateemisia, vaikka suorittaisivat oppivelvollisuutensa tuplasti tai triplasti... Mihin siis perustuu ajatus, että heitä hiostamalla ja resursseja uhraamalla saadaan vastinetta?
Siihenkö, että oppivat kuulisiksi? Jos ovat "paskoja", ovat ainskin tottelevaisia? Sekö on motiivi HEIDÄN pakkovalmennukseensa, jossa oppivelvollisuuden suorittaminen ei itsessään riitä?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miksi oppilas päästetään seuraavalle luokalle?
Se olisi rassismia,. jos ei päästettäisi!
Juuri tästä on kyse monessa tapauksessa.
Ehkä jokaisen ihmisen takominen ei vain ole niin kannattavaa, kuin luulet. Ei näistä ihmisistä tule akateemisia, joten mihin ajatuksesi oppivelvollisuuden suorittamisen "laadukkuudesta" perustuu?
Suomalaisen koulutuspolitiikan yksi viimeaikainen aivopieruhan kuuluu niin, että 75 % suomalaisista pitää olla korkeakoulututkinto. Tämä toteutetaan tietenkin rimaa laskemalla. Tulevaisuudessa korkeakoulututkinto ei takaa edes luku- ja kirjoitustaitoa. Nykylukiolainenkaan ei välttämättä osaa lukea niin, että ymmärtää, mitä lukee.
Vierailija wrote:
Mun isoisä kävi kansankoulua kolme luokkaa vuosina 1927 - 1930. Ei oppinut ikinä kirjoittamaan ja laskemaan kunnolla.
Ja tämä liittyy asiaan... miten?
Vierailija wrote:
"Käsinkirjoittaminen pakottaa keskittymään." Ei pakota, esim. opetustilanteen tärvely vaatimuksella kopioida samanaikaisesti heikentää opetuksen laatua tai vie huomiota siitä, ettei laatua ole.
Siis jos on kyse aineen kirjoittamisesta? Kopioinnin ja muistiinpanojen tekemisen eroista voidaan keskustella erikseen.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Yläkoulu ei ole toinen aste. Ihan samaa ensimmäistä astetta se on kuin alakoulukin. Lukio tai ammattikoulu on toinen aste, yliopisto ja korkeakoulu sitten kolmas aste.
AIvan oikein, mutta juuri sinne toiselle asteelle eli lukioon ja ammattikouluun päätyy näitä luku-, kirjoitus- ja laskutaidottomia sekä myöskin heitä, joille asiasisältö ei avaudu edes audiovisuaalisesti eli edes kuvaa tai ääntä ei ymmärretä mistään muusta puhumattakaan. Älykkyyttä pitäisi alkaa testata ja jakaa piltit tasoryhmiin jo varhaiskasvatuksessa. Näin vältyttäisiin nykyisen kaltaisesta villistä menosta koululuokissa. Älykkäät, oppimiskykyiset ja -haluiset saisivat laaja-alaisempaa ja vaativampaa koulutusta kuin ne thalidomidit, jotka voisivat keskittyä leikkimään neliskanttisilla värikkäillä puupalikoilla.
Ihminen on lajina laaja kirjo, jonka toisessa ääripäässä on sosiaalinen nero ja toisessa ääripäässä elukka (jolla ei ole edes hyviä aisteja, ketteryyttä, eikä hyviä vaistoja).
Ensin mainittu ääripää voisi olla vaalimisen arvoinen; jos valtio älyäisi hyödyntää potentiaalinsa. Toiseen ääripäähän ei kannata panostaa, ja voisivat vaikka pärjätä keslinkertaisten mukana.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miksi oppilas päästetään seuraavalle luokalle?
Ope pääsee eroon tyhmästä lapsesta.
Ei ole varaa pitää oppilaita koulussa useita vuosia. Kalliiksi tulee kuin rosvon pitäminen vankilassa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miksi oppilas päästetään seuraavalle luokalle?
Se olisi rassismia,. jos ei päästettäisi!
Juuri tästä on kyse monessa tapauksessa.
Ehkä jokaisen ihmisen takominen ei vain ole niin kannattavaa, kuin luulet. Ei näistä ihmisistä tule akateemisia, joten mihin ajatuksesi oppivelvollisuuden suorittamisen "laadukkuudesta" perustuu?
Suomalaisen koulutuspolitiikan yksi viimeaikainen aivopieruhan kuuluu niin, että 75 % suomalaisista pitää olla korkeakoulututkinto. Tämä toteutetaan tietenkin rimaa laskemalla. Tulevaisuudessa korkeakoulututkinto ei takaa edes luku- ja kirjoitustaitoa. Nykylukiolainenkaan ei välttämättä osaa lukea niin, että ymmärtää, mitä lukee.
Hm. On kiva ajatus, että ihmisten valmentaminen tähtäisi sellaiseen duuniin, jonka palkasta maksetaan suhteellisen iso osuus valtiolle. Se olisi tehokkuutta.
Mutta niin kauan, kuin psykiatriset piirteet ovat nuoressa väestössä vallalla, on turha haaveilla oppivelvollisuuden paremmasta suorittamisesta paremman verokerymän takeena. Burn outit se vain tuottaa, tai häiriökäyttäytymistä.
Vaativa, jopa vihamielinen asenne velvollisuuden taidokkaaseen suorittamiseen tuottaa helposti sellaisia ihmidiä, jotka eivät selviä edes arjesta ilman lääkitystä...
Vierailija wrote:
Mun isoisä kävi kansankoulua kolme luokkaa vuosina 1927 - 1930. Ei oppinut ikinä kirjoittamaan ja laskemaan kunnolla.
Mut kykeni elättämään perheensä, jatkamaan sukua.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Jospa opettajat ottaisivat päänsä perseestä ja papereista ja kohtasivat oppilaan yksilöllisesti. Ja jos eivät siihen kykene syystä tai toisesta, niin ohjaisivat eteenpäin, tarttuisivat asiaan, tekisivät jotakin, sen sijaan, että lapsen/nuoren annetaan vain "lillua" mukana ja annetaan mennä eteenpäin ilman niitä vaadittavia oppeja ja taitoja, koska se se helpoin väylä ja tapa sille opettajalle.
Mutta kun ei, omaohjautuvuus määrää kaiken. Ja sitten asioita pähkätään kotona illasta ja tunnista toiseen ja taas vaihtuu luokka-aste ja esim.matemaatikassa ollaan kusessa, koska kumuloituva aine ja asiat kyseessä.
Eli haistakaa 💩 ja todellakin ilman tuota hymyä.
Viisastelet siihen tyyliin, ettet taida ymmärtää nykykoulun tilanteesta tuon taivaallista.
Opettajalla ei ole mahdollisuuksia "kohdata oppilasta yksilöllisesti". Ryhmäkoot ovat aivan liian suuria, ja
Eikö ole enää olemassa tukiopetusryhmiä? Tuo on naurettavaa, että velvoitetaan päästämään kaikki apinatkin läpi, ja sen myötä muokataan arviointikriteerejä. Syödään lahjakkaiden oppilaiden kaikki motivaatio ja tuotetaan surkeaa oppilasainesta seuraavalle luokkatasolle.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miksi oppilas päästetään seuraavalle luokalle?
Ope pääsee eroon tyhmästä lapsesta.
Ei ole varaa pitää oppilaita koulussa useita vuosia. Kalliiksi tulee kuin rosvon pitäminen vankilassa.
Ei kyse ole vain rahasta, vaan ennen kaikkea siitä, ettei takominenkaan auta!
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
"Käsinkirjoittaminen pakottaa keskittymään." Ei pakota, esim. opetustilanteen tärvely vaatimuksella kopioida samanaikaisesti heikentää opetuksen laatua tai vie huomiota siitä, ettei laatua ole.
Siis jos on kyse aineen kirjoittamisesta? Kopioinnin ja muistiinpanojen tekemisen eroista voidaan keskustella erikseen.
Aineen/esseen kirjoitus koneella mahdollistaa helpomman muokkauksen, ja sallii vapaamman keskittymisen itse sisältöön ja sen sujuvaan esittämiseen editoimalla. Sen sijaan, että tuijotetaan jotain hikisellä kynällä tehtyä koukeroa ja sen täydellisyyttä/epätäydellisyyttä.
Listat, mind map yms. käsin ok
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Jospa opettajat ottaisivat päänsä perseestä ja papereista ja kohtasivat oppilaan yksilöllisesti. Ja jos eivät siihen kykene syystä tai toisesta, niin ohjaisivat eteenpäin, tarttuisivat asiaan, tekisivät jotakin, sen sijaan, että lapsen/nuoren annetaan vain "lillua" mukana ja annetaan mennä eteenpäin ilman niitä vaadittavia oppeja ja taitoja, koska se se helpoin väylä ja tapa sille opettajalle.
Mutta kun ei, omaohjautuvuus määrää kaiken. Ja sitten asioita pähkätään kotona illasta ja tunnista toiseen ja taas vaihtuu luokka-aste ja esim.matemaatikassa ollaan kusessa, koska kumuloituva aine ja asiat kyseessä.
Eli haistakaa 💩 ja todellakin ilman tuota hymyä.
Viisastelet siihen tyyliin, ettet taida ymmärtää nykykoulun tilanteesta tuon taivaallista.
Opettajalla ei ole mahdollisuuksia "kohdata oppilasta yksilöl
Ei ole tukiopetusryhmiä eikä erityisluokkia. Yksittäinen oppilas voi pyytää ja saada tukiopetusta yksittäisessä kouluaineessa, ja tällöin opettajalle maksetaan tukiopettamisesta tuntikorvaus. Erityisopettajia löytyy kouluista, ja he auttavat esimerkiksi luki-häiriöisiä oppilaita.
Tämä tukiopetusjuttu ei kuitenkaan ole asian pihvi. Kyse on koulumaailman eetoksen muuttumisesta. Koulu on enenevissä määrin leikkimistä ja touhuilemista älylaitteilla. Lapset eivät kirjoita eivätkä lue. Sähköisiin oppimateriaaleihin siirtyminen on johtanut käytännnössä siihen, etteivät koululaiset lue koulukirjojaan sitäkään vähää kuin aiemmin.
Kun ei lueta eikä osatakaan lukea, niin siitä syntyy totaalista kyvyttömyyttä pärjätä missään kouluaineessa. Tämä taas johtaa lapsilauman turhautumiseen ja ongelmakäyttäytymiseen. Tähän kun lisätään se ilmiö, että samaan opetusryhmään laitetaan aivan kaikenlaiset oppilaat, myös häirikkötyypit, niin sitten syntyy sellainen sirkus kuin tämän päivän suomalainen koulu on.
Suomalaisen koulun tulevaisuus näyttää erittäin huonolta, mutta sen sijaan, että ryhdyttäisiin kiireellisiin korjaustoimiin, poliitikot painavat vaan lisää kaasua matkalla metsään.
Ongelman ydin on psykiatrinen. Edes älykäs ei opi, ei halua tai kykene (ilman "neuropsykiatrista" reaktiota) tai tekee kaiken minimaalisella vaivannäöllä, jos "opetus" on tylsämielistä... (ei oikeasti osata markkinoida tietoa). Ja kodissa tyrannia... Samojen toistaminen, vuosiluokkien uusiminen, sen takia? Ei.
Poistakaa valintakokeet opiskelupaikoista, joilla hyväpallkaisiin duuneihin pyritään!
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Inkluusio kaunis ajatus mutta ei toimi.
Vasemmiston Li Anderssonin kädenjälki näkyy. Pelkän rahan kippaaminen ei auta.
Kuka sen keksi ja koska?
Tasokurssit poistui seiskaluokkalaisilta muistaakseni vuonna 1986. Eli olisko joku Ele Alenius tai Kaaleppi Sorsa keksinyt.
Tarkoitin inkluusionia. Kun siitä puhutaan jatkuvasti. Kuka sen kehitti ja koska? Ketä siitä pitäisi syyttää?