Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Viidenkympin villityksen biologinen tausta
13.10.2023 |
Ns viidenkympin villityksen taustat ovat biologiassa. Mies on kasvattanut ensimmäisen perheen lapset aikuisiksi, alkuperäinen vaimo ei ole enää lisääntymiskykyinen eikä haluinen, mutta miehellä on vielä kykyä ja halua hankkia lisää jälkeläisiä ja levittää geeniperimäänsä.
Jos mies pääsee vapaasti toteuttamaan itseään, niin hän hankkii nuoremman vaimmon ja/tai rakastajattaren ja hankkii vielä lisää lapsia. Jos oma mieli tai ympäristö asettaa rajoitteita, niin turhautuminen puretaan sijaistoimintoihin kuten moottoripyörän tai avoauton hankkimiseen.
Ja jos mies on jo kunnolla kuohittu (esim testotaso laskettu alas kasvisruualla ja ylipainolla) ja indoktrinoitu, niin mitään viidenkympin villitystä ei välttämättä edes tule.
Mutta perimmäisesti kyse on siis biologiasta. Historiassa ne miehet, jotka halunneet ja kyenneet tekemään lapsia viisikymppisinä ovat siirtäneet geneettisiä ominaisuuksiaan seuraaville sukupolville tehokkaammin kuin ne, jotka eivät ole.
Kommentit (80)
Yleissivistyksestä puheenollen, ap:n ovat tyypillisiä palstatotuuksia. Täällähän miesten parhaimmisto on jotain ö-luokan julkkiksia ja vastaavia. Niiden oikeasti vaikutusvaltaisten ihmisten elämää leimaa pitkä avioliitto, ei suhdekaruselli lööpeissä, joiden tarkoituksena on juurikin tuoda sitä puuttuvaa varallisuutta tositeeveen yms avulla.
Jo kymmenkunta vuotta sitten luin jutun, missä sanottiin, että todellinen luksus on yksityisyyttä. Palstalla monet asiat ovat päinvastoin kuin todellisuudessa. Eikä varmaan useimmiten ole edes trollausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ei pysty lainaamaan joten vastaanntähän. Iäkäs isä on jooa isompi riski lapselle, sillä soerman mutaatiot sisältävät riskejä myös äidille. Moninkertainen riski äidille sairastua raskausdiabetekseen. Lähde: 40 miljoonaa elävänä syntynyttä vauvaa tutkimusaineistona, Stanfordin yliopiston tutkimus.
Laitan linkin myöhemmin tuosta. Googlasin näitä aikoinaan, kun pohdimme iltatähteä.
Mahtaako olla tutkimuksia riskeistä siinä tapauksessa, että mies on n50v ja nainen n. 30v? Iltatähteä jos ollaan suunnittelemassa, niin silloin molemmat lienevät yli nelikymppisiä ja hankkeessa on jonkin verran lisää riskiä naisen iän vuoksi ja myös hitunen lisää riskiä miehen iän vuoksi.
Riski on tietysti isompi, jos molemmat ovat iäkkäitä. Yhteinen lapsi on hieno juttu, ymmärrän lapsirakkaana hyvin (meillä on ollut myös sijoituslapsia), eikä vammainen lapsi ole vähemmän arvokas kuin muutkaan. Kuitenkin huoli olisi kova, että miten vammainen lapsi nykyelämässä pärjää. Ei tarvitse olla kuin kehitysviivästymä, lukihäiriö, adhd kun menee vaikeaksi. Autismin riski on erityisen suuri iäkkäillä vanhemmilla. Ja millaista sellaisen lapsen elämä on laitoksessa. En haluaisi sitä omalle lapselle. Vanhemmiten ei ehkä pystyisi itse hoitamaan edes aikuiseksi asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha on kenenkään miehen omaa lort toiluaan perustella millään viidenkympin villityksellä.
Runkkaaminen on keksitty
Tuossa mainittiin autismista. Näitä linkkejä on vaikka kuinka paljon, jokainen voi itse googlata, jos kiinnostaa.
https://www.vau.fi/raskauden-yrittaminen/miehen-hedelmallisyys/vanha-is…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös edesmenneen Timo T.A. Mikkosen molemmat lapset ole ns erityslapsia? Hyvä esimerkki siitä kun siittiöt ovat ohittaneet parasta ennen-päiväyksensä
Eikö liharuuat ja ylipaino ole paremmin pareja kuin kasvisruoka ja ylipaino?
”Ja jos mies on jo kunnolla kuohittu (esim testotaso laskettu alas kasvisruualla ja ylipainolla) ”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Eikö liharuuat ja ylipaino ole paremmin pareja kuin kasvisruoka ja ylipaino?
”Ja jos mies on jo kunnolla kuohittu (esim testotaso laskettu alas kasvisruualla ja ylipainolla) ”
Tuo on jotain ap:n vammailua, kuten koko sekopäinen ketjukin.
Koetin kommentoida historian tutkijan näkökulmasta, mutta kommentti hylättiin asiattomana. Mitään asiatonta ei siinä ollut, mutta enpä jaksa uudestaan enää kirjoittaa kokonaan.
Pointti kuitenkin se, että ennen lisäännyttiin niin pitkään kuin oli mahdollista. Äidit saivat lapsia viisikymppiseksi asti ja miehet lisää jälkeläisiä, koska he olivat sosiaaliturva ja lapsikuolleisuus oli suurta. Se että lapsia saadaan myöhäiseen ikään asti ei siis ole mitään uutta ihmisen historiassa eikä se liity vain miehiin. Hierarkkisissa yhteiskunnissa ei kaikkien tarvitse olla kovin älykkäitä, töitä riitti palvelijoille ym. ja vammaisuudesta ajateltiin aivan toisin kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän moni nykymies edes halua lapsia :D
Vai yrittääkö ap sanoa että kaikki miehet ovat pohjimmiltaan h u o r i a?
Vierailija wrote:
Koetin kommentoida historian tutkijan näkökulmasta, mutta kommentti hylättiin asiattomana. Mitään asiatonta ei siinä ollut, mutta enpä jaksa uudestaan enää kirjoittaa kokonaan.
Pointti kuitenkin se, että ennen lisäännyttiin niin pitkään kuin oli mahdollista. Äidit saivat lapsia viisikymppiseksi asti ja miehet lisää jälkeläisiä, koska he olivat sosiaaliturva ja lapsikuolleisuus oli suurta. Se että lapsia saadaan myöhäiseen ikään asti ei siis ole mitään uutta ihmisen historiassa eikä se liity vain miehiin. Hierarkkisissa yhteiskunnissa ei kaikkien tarvitse olla kovin älykkäitä, töitä riitti palvelijoille ym. ja vammaisuudesta ajateltiin aivan toisin kuin nykyään.
https://verneri.net/yleis/kehitysvammahuolto-ennen
"Länsimaisissa yhteiskunnissa 1900-luvun alussa kehitysvammaisten ihmisten ei uskottu integroituvan teollistuvaan yhteiskuntaan. Kehitysvammaiset nähtiin henkilöinä, jotka syyllistyvät rikoksiin, harjoittavat haureutta ja ovat köyhiä. Tätä tuki senaikainen tieteellinen tutkimus. Tutkimuksissa virheellisesti uskottiin vajaamielisyyden periytyvän sukupolvelta toiselta. Tämä johti eugeniikan eli rotuhygienian aatteen kehittymiseen. Euroopassa alettiin rakentaa suuria laitoksia, ja monet maat hyväksyivät pakkosterilisaatiolain - Suomi mukaan lukien. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen biologinen kello sanelee siittiöiden eräpäivän
https://www.ts.fi/hyvinvointi/1074320264
Geenivirheet lisääntyvät iän myötä
Uusimmat urologiset tutkimukset ja kromosomeja ja geenimutaatioita koskevat havainnot puoltavat luonnossa vallalla olevaa käytäntöä, että myös ihmiset sukupuolesta riippumatta hankkisivat haluamiaan jälkeläisiä nuorina aikuisina. Esimerkiksi 25-vuotiaan miehen siemennesteessä on viisi prosenttia dna-virheitä, kun taas 35-vuotiaana dna:ssa on 20 prosenttia geenivirheitä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006107934.html
Isän korkea ikä lisää lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan, autismiin ja syöpiin – Tässä iässä miehen sperma on parhaimmillaan
Kypsässä iässä siitetyillä on enemmän skitsofreniaa, autismikirjon häiriöitä ja lapsuusajan syöpiä.
Ihminen on muutakin kuin biologiansa, tämä tuntuu monelta unohtuvan nykyään. Enemmistö on hylännyt Jumalan ja kristilliset avioliiton ja se tosiaa näkyy tänä päivänä. Yhä enemmän on mt-ongelmaisia jne
Vierailija wrote:
Koetin kommentoida historian tutkijan näkökulmasta, mutta kommentti hylättiin asiattomana. Mitään asiatonta ei siinä ollut, mutta enpä jaksa uudestaan enää kirjoittaa kokonaan.
Pointti kuitenkin se, että ennen lisäännyttiin niin pitkään kuin oli mahdollista. Äidit saivat lapsia viisikymppiseksi asti ja miehet lisää jälkeläisiä, koska he olivat sosiaaliturva ja lapsikuolleisuus oli suurta. Se että lapsia saadaan myöhäiseen ikään asti ei siis ole mitään uutta ihmisen historiassa eikä se liity vain miehiin. Hierarkkisissa yhteiskunnissa ei kaikkien tarvitse olla kovin älykkäitä, töitä riitti palvelijoille ym. ja vammaisuudesta ajateltiin aivan toisin kuin nykyään.
Ennen lisäännyttiin niin pitkään kun oli mahdollista. Totta. Ei ollut ehkäisyvälineitä, ja sen aikainen yhteiskuntakaan ei vielä oikein ajatuksen tasolla lämmennyt ehkäisylle. Oli suuria lapsimääriä. Silloinkin oli perheitä, joissa ei ollut niin paljoa lapsia. Oli ne kolme- neljä lasta, heti parikymppisenä ja hieman sen jälkeen tehdyt, mutta sen jälkeen ei tullut. Hieman pariskunnat ihmetteli asiaa, mutta kun ei tullut niin ei tullut. Onhan nuo neljä kumminkin.
Tässä piilee nykyajan sudenkuoppa. Siinä missä entisajan nelilapsi- perheen äiti oli saanut neljännen, ja viimeiseksi jääneen lapsensa kaksseiskana, niin nykyajan nuori nainen vasta alkaa harkita lasten tekoa samassa iässä.
Mitä yhteistä noilla kahdella naisella on? Se, että molempien naisten hedelmällisyys alkoi laskea voimakkaasti jo kolmikymppisenä, jopa ennen sitä. Entisajan naisella oli jo neljä lasta (nykyisin puhuttaisiin hänen kohdallaan jo suurperheestä), nykyajan nainen alkaa vasta miettiä lasten tekoa joskus lähivuosina. Hakeutuu tutkimuksiin kolmiykkösenä kun lasta ei ala kuulua. Moni nainen saa apua hedelmällisyyshoidoista, mutta monelle todetaan että sinun kohdallasi juna meni jo. Siis jo heti kolmenkympin jälkeen.
Viisikymppisenä lapsen saanut oli ennenkin yhtä suuri tilastoharvinaisuus kuin nykyisinkin ilman hedelmöityshoitoja raskaaksi tuleva viisikymppinen nainen. Oma mummoni oli esikoisensa saadessaan liki kolmekymppinen, tosi vanha ensisynnyttäjä (silloin) siis. Äitini tiesi kertoa että äidillään oli ollut ainakin kaksi keskenmenoa ennen esikoisensa syntymää. Mummoni sai kaikkiaan yhdeksän lasta. Nuorimman syntyessä mummoni oli noin nelivitonen. En tietysti voi satavarmasti sanoa mikä oli tilanne, mutta mitä edesmennyttä ukkiani tunsin, sekä ajatuskantojaan, niin epäilen vankasti että olisi ryhtynyt kumituppeloa mulkussaan pitämään. Eli lapsien tulo vain loppui ihan luonnollisista syistä.
Entiseen aikaankin oli aivan samalla tavoin ongelmia lisääntymisen kanssa kuin nykyäänkin. on keskenmenoja, on lapsettomuutta. (Kyllä, ennenvanhaankin oli lapsettomia pareja). Ero on vain siinä, että ne huonommin sikiävätkin kerkesivät saada jokusen lapsen koska perustivat perheen ja aloittivat kuksimaan ilman ehkäisyä heti parikymppisenä, silloin kun ihminen on hedelmällisimmillään. Mitä myöhemmäksi sen asian jättää, sen huonommat mahdollisuudet saada lapsi ovat. Tämä fakta päti silloin ennenvanhaan, ja pätee nyt.
Miksi viesti 38 kommentoi minun viestiäni? Viestini ei koskenut mummojemme entisaikoja, vaan huomattavasti kaukaisempia aikoja mikä tietysti olisi selvinnyt, jos alkuperäinen viestini olisi hyväksytty eikä poistettu. 1900-luvun puolella raskaus, synnytys ja lapsikuolleisuus muuttuivat merkittävästi lääketieteen kehityksen myötä ja vaikuttivat naisten elämään ja kuolemaan.
Eugeniikasta. Se ei todellakaan kehittynyt sillä tavalla kun edellä kuvattiin. Lisätietoa voi jokainen lukea vaikka Wikipediasta.
Alue: Seksi
Ei pysty lainaamaan joten vastaanntähän. Iäkäs isä on jooa isompi riski lapselle, sillä soerman mutaatiot sisältävät riskejä myös äidille. Moninkertainen riski äidille sairastua raskausdiabetekseen. Lähde: 40 miljoonaa elävänä syntynyttä vauvaa tutkimusaineistona, Stanfordin yliopiston tutkimus.
Laitan linkin myöhemmin tuosta. Googlasin näitä aikoinaan, kun pohdimme iltatähteä.