Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siis onko yleistäkin, että parisuhteen tärkein asia on seksi?
12.10.2023 |
Nyt en tarkoita kiimaisia teinejä, vaan ihan aikusia - lähinnä heitä, joiden lisääntymisikä on jo ohi. Tämä fyysinen, hedonistinen nautinto ilman mitään päämäärää enää vanhemmalla iällä on todellakin prioriteetti?
Kommentit (269)
Mä saan harvoin puolisoltani minkäänlaisia tunteenosoituksia. Jos näen seksiä telkussa niin käännän kanavaa. Olen kateellinen. Vieraat ihmiset pussaa tai esittää seksiä. Mä en saa edes pusua omalta kumppanilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Minua ei kiinnosta enää seksi joten en löydä yhtään syytä miksi pitäisi hankkia parisuhde kun sitä tarvetta ei ole.
Ja vaikka kiinnostaisikin seksi, ei se ole mikään syy hankkia parisuhdetta. Itseäni 6-kymppisenä seksi edelleen kiinnostaa - ei kuitenkaan ikäisteni naisten kanssa.
Vierailija wrote:
Mä saan harvoin puolisoltani minkäänlaisia tunteenosoituksia. Jos näen seksiä telkussa niin käännän kanavaa. Olen kateellinen. Vieraat ihmiset pussaa tai esittää seksiä. Mä en saa edes pusua omalta kumppanilta.
Kumppanisi on tunnekylmä.
Minkä takia tässä nyt muuten ollaan suhteessa?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
No mikä sitten?
Sitoutuminen, kiintymys, rakkaus?
Näitähän on muissakin pitkissä ystävyyssuhteissa, jotka eivät kuitenkaan ole parisuhteita, koska niistä puuttuu seksi.
Ja seksi on tärkein asia parisuhteessa ihan vaan sen takia että noita muita asioita löytyy muistakin ihmissuhteista?
Kyllä mä silti nostaisin toisen kunnioittamisen seksiä korkeammalle. Toisen ihmisen kunnioittaminen on mun nähdäkseni tärkein asia ihan kaikissa ihmissuhteissa. Tai ainakin pitäisi olla, ihmissuhde ei ole mielestäni minkään arvoinen jos sitä ei löydy. En edes halua seksuaalisesti ketään ketä en kunnioita, ja/tai jonka en koe kunnioittavan minua.
Kunnioittamisella tarkoitan ihan perus käytöstapoja. Kohdellaan ihmistä ihmisenä eikä jonain sylkykuppina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle seksi on lähes ainoa syy olla suhteessa. En tarvitse ketään pitämään kädestä tai tuekseni, olen elänyt vuosia ilman parisuhdetta, kun sopivaa ei tullut vastaan. Pakko kyllä tunnustaa, että vaikeaa oli, juurikin seksittömyyden takia, ei muuten. Parisuhde on kiva, mutta ilmankin oli hyvä. Hellyyttä on ja arvostamme toisiamme.
Ehkä siitä kasvaa jotenkin vähän ulos, vaikka seksikin on tärkeä osa suhdettta.
Olen 53v ja olen ollut mieheni kanssa yhdessä 25 vuotta. Meidän elämä alkoi nollista, kun lapsi muutti pois. Jotenkin löydettiiin uudelleen toisemme, vaikka suhteessa ei ole mitään vikaa ollut. Molemmille toisen seura ja halailu ja sellainen uudelleen yhdessä tekeminen ja erilailla juttelu on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Meillä on seksiä välillä enemmän ja välillä ei ole 3kk, mutta yhtäkkiä molemmille tulee se, että nyt kuteet pois. Meidän seksielämä on jotenkin parempaakin tässä iässä. Ehkä se on myös siksi, koska meillä on nyt aika keskittyä toisiimme. Näen mieheni erilailla muutenkin nykyään. Eilen mua vähän huvitti, kun hän putsasi talon rännejä ja ajattelin, että sillähän on jo harmaat hiukset. Ei meille seksi ole se tärkein asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
No mikä sitten?
Sitoutuminen, kiintymys, rakkaus?
Seksi on monelle tärkeä liima noisss listaamissasi asioissa.
Toki on paljon ihmisiä, joita seksi ei kiinnosta. Jos molemmat ovat samalla linjalla, niin tilanne on ok.
Vierailija wrote:
Suurimmalle osalle tunnevammaisia ja pershäröisiä suomimiehiä se on _ainoa_ syy parisuhteeseen!
Suomennos: miehet ovat huomanneet, että muuta siitä parisuhteesta ei kyseisen naisen kanssa näyttäisi irti saavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ahahahahaha! 😂
Suurimmalle osalle tunnevammaisia ja pershäröisiä suomimiehiä se on _ainoa_ syy parisuhteeseen!
Suurin osa naisista tuo ainoadtaan seksin parisuhteeseen vaatimusten lisäksi niin onko se mikään ihme että pelkkö seksi kiinnostaa kun pelkkää seksiä on tarjolla
Seksi on tärkeä keino osoittaa rakkautta ja läheisyyttä parisuhteessa ja tietysti useimmilla ihmisille on tarve kokea seksuaalista tyydytystä. Seksi ei kuitenkaan ole se tärkein asia vaan se kumppanuus, yhteinen arvomaailma ja tavoitteet, elämän jakaminen toisen kanssa ja toisen tuki. En voisi koskaan olla suhteessa, joka perustuu pelkästään seksiin, ja tuskinpa edes haluaisin harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jos nuo muut asiat eivät ole kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
No mikä sitten?
Sitoutuminen, kiintymys, rakkaus?
Oletko edes kiintynyt ja rakastunut, jos et halua kumppaniasi seksuaalisesti?
Näin 21 vuoden avioliiton jälkeen en kyllä parhaalla tahdollanikaan voi sanoa olevani enää rakastunut puolisooni. Rakastan kyllä, mutta en ole rakastunut. Ne vaaleanpunaiset lasit ovat tippuneet nenältä jo aikapäivät sitten.
En silti halua häntä seksuaalisesti. Se ei silti tarkoita etteikö meillä olisi seksiä säännöllisesti. Mutta libidoni on aina ollut matala, ja nyt keski-iän lähestyessä se on madaltunut entisestään. Enkä ole koskaan elämässäni tavannut miestä jota olisin halunnut. Aseksuaali en ole, ei vaan kerta kaikkiaan ole tullut vastaan ketään joka olisi saanut sukat pyörimään jaloissa. Mulle seksi on vain joku epämääräinen ihmisyyden sivutuote jossa ei ole mitään kiinnostavaa, se on vain fyysisten tarpeiden tyydyttämistä joka on paljon nopeampaa ja helpompaa yksin. Toisaalta en ole varhaislapsuuteni jälkeen kaivannut fyysistä läheisyyttä muutenkaan. En pidä siitä että minuun kosketaan. Vain puolisoltani kosketus on ok, kaikilta muilta lähinnä siedän sitä yhtenä inhimillisyyden sivutuotteena. Olen kyllä myös neuroepätyypillinen, sillä on oletettavasti vaikutusta asiaan.
Vierailija wrote:
Mä saan harvoin puolisoltani minkäänlaisia tunteenosoituksia. Jos näen seksiä telkussa niin käännän kanavaa. Olen kateellinen. Vieraat ihmiset pussaa tai esittää seksiä. Mä en saa edes pusua omalta kumppanilta.
Miksi ihmeessä olet yhdessä tällaisen kumppanin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Niin. Kyllähän tämä säästä ja muista arkisista asioista jutteleminen, eri makuuhuoneissa nukkuminen, seksittyömyys ja täydellinen hellyyttömyys on paljon parempi. Tunnen itseni hurjan aikuiseksi.
Ei tuo eri makuuhuoneissa nukkuminen ole mitenkään yhteydessä hellyyteen tai seksiin. Tai onhan se. Seksi maistuu paremmin kun on saanut nukkua yönsä, eikä tarvi maata yötä yön perään hereillä kuuntelemassa toisen rohinaa ja ottamassa vastaan potkuja sääriin.
Vierailija wrote:
Seksi on tärkeä keino osoittaa rakkautta ja läheisyyttä parisuhteessa ja tietysti useimmilla ihmisille on tarve kokea seksuaalista tyydytystä. Seksi ei kuitenkaan ole se tärkein asia vaan se kumppanuus, yhteinen arvomaailma ja tavoitteet, elämän jakaminen toisen kanssa ja toisen tuki. En voisi koskaan olla suhteessa, joka perustuu pelkästään seksiin, ja tuskinpa edes haluaisin harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jos nuo muut asiat eivät ole kunnossa.
Samaa mieltä. Kyllä sen fyysisen tarpeen tyydyttää itsekin. Parisuhteessa seksi on vain sen kaiken muun (rakkaus, kumppanuus, kunnioitus, arvomaailma ym.) yksi ilmenemismuoto.
Annappa yksikin syy miksi miehen tulisi tyytyä pihtaavaan naiseen, kun Tinderistä saa seksiä samalle illalle.
Ajat muuttuu, nykyisin seksi on tärkeä asia koska nykyisin sitä kumppania ei "tarvitse" elämiseen eli hyvin voi myös elää sinkkunakin. Ennen vanhaa oli sukupuoliroolit käytössä eikä tasa-arvoa ollut joten silloin sitä kumppania "tarvitsi" muuhunkin kuin seksiin.
Väitän että seksi korostuu nykyisin koska se on se asia mihin sitä vastakkaista sukupuolta ihminen tarvitsee, kaiken muun kykenee hoitamaan itse. Vähän sama asia kuin ulkonäkökeskeisyys eli nykyisin ulkonäkö on se asia millä omaa sukupuoltaan voi tuoda esille joten siksi ulkonäkö on "tärkeä" asia.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
No mikä sitten?
Sitoutuminen, kiintymys, rakkaus?
Oletko edes kiintynyt ja rakastunut, jos et halua kumppaniasi seksuaalisesti?
Näin 21 vuoden avioliiton jälkeen en kyllä parhaalla tahdollanikaan voi sanoa olevani enää rakastunut puolisooni. Rakastan kyllä, mutta en ole rakastunut. Ne vaaleanpunaiset lasit ovat tippuneet nenältä jo aikapäivät sitten.
En silti halua häntä seksuaalisesti. Se ei silti tarkoita etteikö meillä olisi seksiä säännöllisesti. Mutta libidoni on aina ollut matala, ja nyt keski-iän lähestyessä se on madaltunut entisestään. Enkä ole koskaan elämässäni tavannut miestä jota olisin halunnut. Aseksuaali en ole, ei vaan kerta kaikkiaan ole tullut vastaan ketään joka olisi saanut sukat pyörimä
Voisi olla minun tekstini, sillä poikkeavuudella, että lisääntymisiässä olin kovastikin seksuaalinen - tämä täysin normaalia tietysti. Aikuisena lähinnä ovulaation aikaan. Ja nyt, kun keski-ikä vie kuukautiskierron (onneksi), on seksi minulle yhdentekevää. Ellei sitä joka paikasta hulluna tuutattaisi tietoisuuteeni, en muistaisi sitä lainkaan. Ihan aina se on ollut minulle lähinnä lajityypillinen lisääntymiseen liittyvä sivuoire - ei edes tarve. Mikään ihmisyyden ja suuren nautinnon pakko saada-issue ei koskaan.
Ja ajatella - minäkin rakastan kumppaniani.
Alue: Aihe vapaa
Niin. Kyllähän tämä säästä ja muista arkisista asioista jutteleminen, eri makuuhuoneissa nukkuminen, seksittyömyys ja täydellinen hellyyttömyys on paljon parempi. Tunnen itseni hurjan aikuiseksi.