Lue keskustelun säännöt.
Lääkkeet auttaa ahdistukseen, mutta haluan eroon niistä
08.10.2023 |
Olen kärsinyt jo vuosikausia pahasta sosiaalisten tilanteiden pelosta ja sairauspeloista. Välillä myös ajoittaista masennusta. Niihin olen syönyt 20mg Seronilia, joka poisti nuo oireet lähes täydellisesti. Lisäksi on tarvittaessa otettava lääke.
Nyt kuitenkin ongelmana on, että en halua loppuelämää popsia noita lääkkeitä. Oikeastaan pelkäänkin noita lääkkeitä, kun olen niin paljon lukenut, että tuhoavat aivot yms.
Aina, kun olen yrittänyt hitaasti alentaa lääkettä, niin samat ahdistukset palaa mitä oli ennenkin lääkettä. Loppuelämänkö joudun noita syömään vai mikä muu tähän ahdistukseen auttaa? Olen käynyt terapian jo, liikun joka päivä ja koitan syödä terveellisesti. Luen paljon itsehoito-oppaita ahdistuksen hoitoon. Mikään ei auta.
Olisiko kellään samanlaisia kokemuksia tai vinkkejä yms?
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei hävetä lääkkeiden syönti. On käytössä venlafaxin. Elämäni muuttui kertaheitolla, ujosta ahdistuneesta ihmisestä tuli ulospäinsuuntautunut ja elämäniloinen ihminen. Lääkityksen aloittaessa virtaa tuli niin paljon että vaihtoon lähti mies, asuinpaikka kuten työkin. Lähdin reppureissaamaan maailmaa. Koskaan ikinä en tuota olisi uskaltanut edes ajatella ilman lääkkeitä.
Tuo alku oli aikamoista, nyt lääkityksen vaikutus ilmeisesti tasaantunut kun se ujo ihminen tulossa takaisin. Aion ottaa puheeksi jos olisi mahdollista nostaa annosta että ei vaivu samaan tilaan mitä ennen lääkkeitä.
Kyllä oma elämäni pelastui lääkkeiden myötä. Ja mitä väliä jos tuhoavat aivot joskus vaikka 70 vuotiaana, elämä on tässä ja nyt. Jos lääkityksen myötä voi ELÄÄ niin turha miettiä onko vanhana aivot vaurioituneet. Parempi se niin kuin kuolla ahdistukseen ennenkuin kuin kerkesi elämään. Ei vanhana niitä aivoja muutenkaan mihinkään tarvitse kun keho muutenkin falskaa
Kuulostaa laillisilta päihteiltä. Ei ihmekään kun porukka kannustaa täällä käyttämään lääkkeitä jos se saa aikaan samaa mitä esim kokaiini. Mutta ei sitten käy mielessä että kaikki päihdyttävä on haitaksi, jollain tavalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi, oi miksi te lääkeriippuvaiset ette keskustele ja laadi suunnitelmaa annostuksen muuttamisesta tai lääkityksen lopettamisesta lääkärinne kanssa?
Puhutteletko diabeetikkoakin lääkeriippuvaiseksi? Taidat olla hieman yksinkertainen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei hävetä lääkkeiden syönti. On käytössä venlafaxin. Elämäni muuttui kertaheitolla, ujosta ahdistuneesta ihmisestä tuli ulospäinsuuntautunut ja elämäniloinen ihminen. Lääkityksen aloittaessa virtaa tuli niin paljon että vaihtoon lähti mies, asuinpaikka kuten työkin. Lähdin reppureissaamaan maailmaa. Koskaan ikinä en tuota olisi uskaltanut edes ajatella ilman lääkkeitä.
Tuo alku oli aikamoista, nyt lääkityksen vaikutus ilmeisesti tasaantunut kun se ujo ihminen tulossa takaisin. Aion ottaa puheeksi jos olisi mahdollista nostaa annosta että ei vaivu samaan tilaan mitä ennen lääkkeitä.
Kyllä oma elämäni pelastui lääkkeiden myötä. Ja mitä väliä jos tuhoavat aivot joskus vaikka 70 vuotiaana, elämä on tässä ja nyt. Jos lääkityksen myötä voi ELÄÄ niin turha miettiä onko vanhana aivot vaurioituneet. Parempi se niin kuin kuolla ahdistukseen ennenkuin kuin kerkesi elämään. Ei vanhana niitä aivoja muutenkaan mihinkään tarvitse kun keho muutenkin falskaa
Kuulostaa laillisilta päihteiltä. Ei ihmekään kun porukka kannustaa täällä käyttämään lääkkeitä jos se saa aikaan samaa mitä esim kokaiini. Mutta ei sitten käy mielessä että kaikki päihdyttävä on haitaksi, jollain tavalla
Ei ole tarkoitus, että lääkkeistä saisi mitään tiloja tai alkaisi käyttäytyä oudosti. Osa kokaiininkäyttäjistä kuitenkin saattaa olla myös vailla niitä aineita, joita oikeasta lääkityksestä saisi hallitusti, tasaisesti ja terveellä tavalla, mutta itsehoitavat itseään kokaiinilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei hävetä lääkkeiden syönti. On käytössä venlafaxin. Elämäni muuttui kertaheitolla, ujosta ahdistuneesta ihmisestä tuli ulospäinsuuntautunut ja elämäniloinen ihminen. Lääkityksen aloittaessa virtaa tuli niin paljon että vaihtoon lähti mies, asuinpaikka kuten työkin. Lähdin reppureissaamaan maailmaa. Koskaan ikinä en tuota olisi uskaltanut edes ajatella ilman lääkkeitä.
Tuo alku oli aikamoista, nyt lääkityksen vaikutus ilmeisesti tasaantunut kun se ujo ihminen tulossa takaisin. Aion ottaa puheeksi jos olisi mahdollista nostaa annosta että ei vaivu samaan tilaan mitä ennen lääkkeitä.
Kyllä oma elämäni pelastui lääkkeiden myötä. Ja mitä väliä jos tuhoavat aivot joskus vaikka 70 vuotiaana, elämä on tässä ja nyt. Jos lääkityksen myötä voi ELÄÄ niin turha miettiä onko vanhana aivot vaurioituneet. Parempi se niin kuin kuolla ahdistukseen ennenkuin kuin kerkesi elämään. Ei vanhana niitä aivoja muutenkaan mihinkään tarvitse kun keho muutenkin falskaa
Kuulostaa laillisilta päihteiltä. Ei ihmekään kun porukka kannustaa täällä käyttämään lääkkeitä jos se saa aikaan samaa mitä esim kokaiini. Mutta ei sitten käy mielessä että kaikki päihdyttävä on haitaksi, jollain tavalla
Ei ole tarkoitus, että lääkkeistä saisi mitään tiloja tai alkaisi käyttäytyä oudosti. Osa kokaiininkäyttäjistä kuitenkin saattaa olla myös vailla niitä aineita, joita oikeasta lääkityksestä saisi hallitusti, tasaisesti ja terveellä tavalla, mutta itsehoitavat itseään kokaiinilla.
Aina on vaarana että lääkkeitä käytetään väärin, jolloin haetaan juuri näitä "oloja", mutta se on sitten lääkkeen määrääjällä vastuu nähdä ja huomata nuo asiat, koska itse käyttäjä ei sitä tee varsinkin jos on riippuvainen dopamiininousuista, joita lääkkeillä voi saada.
Itse lopetin venlan käytön koska se tila oli jo pienellä annostuksella verrattuna päihtymiseen. Olen elämäni aikana vain pari kertaa ollut humalassa ja inhoan sellaista oloa ja huumeisiin en koskaan ole koskenut. Kyseinen lääke ei yhtään sopinut itselleni. Sanotaan kyllä että menee aikaa ennenkuin siihen tottuu mutta riitti jo kuukausi sitä oloa kuin olisi ollut vuoristoradassa/pilvissä.
Muille joille sopii ja tuo avun niin hieno juttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei hävetä lääkkeiden syönti. On käytössä venlafaxin. Elämäni muuttui kertaheitolla, ujosta ahdistuneesta ihmisestä tuli ulospäinsuuntautunut ja elämäniloinen ihminen. Lääkityksen aloittaessa virtaa tuli niin paljon että vaihtoon lähti mies, asuinpaikka kuten työkin. Lähdin reppureissaamaan maailmaa. Koskaan ikinä en tuota olisi uskaltanut edes ajatella ilman lääkkeitä.
Tuo alku oli aikamoista, nyt lääkityksen vaikutus ilmeisesti tasaantunut kun se ujo ihminen tulossa takaisin. Aion ottaa puheeksi jos olisi mahdollista nostaa annosta että ei vaivu samaan tilaan mitä ennen lääkkeitä.
Kyllä oma elämäni pelastui lääkkeiden myötä. Ja mitä väliä jos tuhoavat aivot joskus vaikka 70 vuotiaana, elämä on tässä ja nyt. Jos lääkityksen myötä voi ELÄÄ niin turha miettiä onko vanhana aivot vaurioituneet. Parempi se niin kuin kuolla ahdistukseen ennenkuin kuin kerkesi elämään. Ei vanhana niitä aivoja muutenkaan mihinkään tarvitse kun keho muutenkin falskaa
Kuulostaa laillisilta päihteiltä. Ei ihmekään kun porukka kannustaa täällä käyttämään lääkkeitä jos se saa aikaan samaa mitä esim kokaiini. Mutta ei sitten käy mielessä että kaikki päihdyttävä on haitaksi, jollain tavalla
Ei ole tarkoitus, että lääkkeistä saisi mitään tiloja tai alkaisi käyttäytyä oudosti. Osa kokaiininkäyttäjistä kuitenkin saattaa olla myös vailla niitä aineita, joita oikeasta lääkityksestä saisi hallitusti, tasaisesti ja terveellä tavalla, mutta itsehoitavat itseään kokaiinilla.
Aina on vaarana että lääkkeitä käytetään väärin, jolloin haetaan juuri näitä "oloja", mutta se on sitten lääkkeen määrääjällä vastuu nähdä ja huomata nuo asiat, koska itse käyttäjä ei sitä tee varsinkin jos on riippuvainen dopamiininousuista, joita lääkkeillä voi saada.
Itse lopetin venlan käytön koska se tila oli jo pienellä annostuksella verrattuna päihtymiseen. Olen elämäni aikana vain pari kertaa ollut humalassa ja inhoan sellaista oloa ja huumeisiin en koskaan ole koskenut. Kyseinen lääke ei yhtään sopinut itselleni. Sanotaan kyllä että menee aikaa ennenkuin siihen tottuu mutta riitti jo kuukausi sitä oloa kuin olisi ollut vuoristoradassa/pilvissä.
Muille joille sopii ja tuo avun niin hieno juttu
No se oli sinulle väärä lääke, eikä auttanut ongelmaasi. Itselläni Seronil ei auttanut, mutta Voxra taas on se oikea lääke. Pari ekaa päivää oli huumaantunut olo, kun elimistö vihdoin sai sitä, mitä se oli vuosia janonnut ja tarvinnut. Sitten olo tasaantui ja muuttui normaaliksi, terveellä tavalla normaaliksi, ei uupuneen masentuneen normaaliksi. Sinulla ei ollut puutetta venlafaksiinin aineista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vitamiineista köyhä ruokavalio aiheuttaa masennusta. Tarvii vitsku- ja hivenainetankkausta, että saa tasot normaaliksi nopeammin.
Joillakin folaatti ei imeydy ollenkaan ja tarvii sitä methylfolate versiota. Mutakin vh juttuja tarvii tankata...Kaikilla ei samat jutut tepsi....
Vitamiinit eivät paranna masennusta, joka johtuu jostain muusta kuin vitamiinipuutoksista.
Kuule, mun vakava masennus parani, joka johtui todella traumaattisesta tapahtumasta... Niin simppeli yhtälö kuin terve mieli terveessä kehossa. Mielen on helpompi taistella "demoneja" vastaan, kun se on tankattu tarpeellisilla rakennuspalikoilla. Toki traumaattinen tapahtuma on mielessä edelleen päivittäin, mutta olen silti toimiva yhteiskunnan jäsen, enkä tarvitse lääkkeitä tai terveydenhuollon apua.
Oliko sinulla pohjalla lapsuustraumatisoituminen? Jos on elänyt normaalin elämän aikuiseksi asti ja aikuisena sitten traumatisoituu, se on täysin eri asia kuin niillä, joilla on valmiiksi pohjalla lapsuudessa muodostunut C-PTSD.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei hävetä lääkkeiden syönti. On käytössä venlafaxin. Elämäni muuttui kertaheitolla, ujosta ahdistuneesta ihmisestä tuli ulospäinsuuntautunut ja elämäniloinen ihminen. Lääkityksen aloittaessa virtaa tuli niin paljon että vaihtoon lähti mies, asuinpaikka kuten työkin. Lähdin reppureissaamaan maailmaa. Koskaan ikinä en tuota olisi uskaltanut edes ajatella ilman lääkkeitä.
Tuo alku oli aikamoista, nyt lääkityksen vaikutus ilmeisesti tasaantunut kun se ujo ihminen tulossa takaisin. Aion ottaa puheeksi jos olisi mahdollista nostaa annosta että ei vaivu samaan tilaan mitä ennen lääkkeitä.
Kyllä oma elämäni pelastui lääkkeiden myötä. Ja mitä väliä jos tuhoavat aivot joskus vaikka 70 vuotiaana, elämä on tässä ja nyt. Jos lääkityksen myötä voi ELÄÄ niin turha miettiä onko vanhana aivot vaurioituneet. Parempi se niin kuin kuolla ahdistukseen ennenkuin kuin kerkesi elämään. Ei vanhana niitä aivoja muutenkaan mihinkään tarvitse kun keho muutenkin falskaa
Kuulostaa laillisilta päihteiltä. Ei ihmekään kun porukka kannustaa täällä käyttämään lääkkeitä jos se saa aikaan samaa mitä esim kokaiini. Mutta ei sitten käy mielessä että kaikki päihdyttävä on haitaksi, jollain tavalla
Ei ole tarkoitus, että lääkkeistä saisi mitään tiloja tai alkaisi käyttäytyä oudosti. Osa kokaiininkäyttäjistä kuitenkin saattaa olla myös vailla niitä aineita, joita oikeasta lääkityksestä saisi hallitusti, tasaisesti ja terveellä tavalla, mutta itsehoitavat itseään kokaiinilla.
Aina on vaarana että lääkkeitä käytetään väärin, jolloin haetaan juuri näitä "oloja", mutta se on sitten lääkkeen määrääjällä vastuu nähdä ja huomata nuo asiat, koska itse käyttäjä ei sitä tee varsinkin jos on riippuvainen dopamiininousuista, joita lääkkeillä voi saada.
Itse lopetin venlan käytön koska se tila oli jo pienellä annostuksella verrattuna päihtymiseen. Olen elämäni aikana vain pari kertaa ollut humalassa ja inhoan sellaista oloa ja huumeisiin en koskaan ole koskenut. Kyseinen lääke ei yhtään sopinut itselleni. Sanotaan kyllä että menee aikaa ennenkuin siihen tottuu mutta riitti jo kuukausi sitä oloa kuin olisi ollut vuoristoradassa/pilvissä.
Muille joille sopii ja tuo avun niin hieno juttu
Väärinkäyttö on sitä, että ottaa lääkettä vastoin lääkärin ohjeita. "Olojen" haku ei siihen liity itsessään vaan on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi, oi miksi te lääkeriippuvaiset ette keskustele ja laadi suunnitelmaa annostuksen muuttamisesta tai lääkityksen lopettamisesta lääkärinne kanssa?
Puhutteletko diabeetikkoakin lääkeriippuvaiseksi? Taidat olla hieman yksinkertainen :D
Mikäs hän sitten on? Jos käyttää jotakin ainetta eikä päästä irti vaikka olisi mahdollisuus, niin riippuvuuttahan se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi, oi miksi te lääkeriippuvaiset ette keskustele ja laadi suunnitelmaa annostuksen muuttamisesta tai lääkityksen lopettamisesta lääkärinne kanssa?
Puhutteletko diabeetikkoakin lääkeriippuvaiseksi? Taidat olla hieman yksinkertainen :D
Se joka ei kuole jos jättää lääkkeensä pois on niistä erityisesti riippuvainen.
Myös he, jotka kuolisivat, ovat riippuvaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa että nuoret ymmärtävät kyseenalaistaa lääkityksiä
Kyseenalaistin lääkitystä ja pitkitin tilannetta luultavasti vuosilla. Ja nyt on pitkä tie kuntoutua.
Et voi tietää, olisitko saanut lääkkeitä vuosia sitten. Turha kuvitella, että saat aina toivomasi lopputuloksen, kun vain pyydät.
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi niille jotka ajattelee että mielialalääkkeet on ihan ok.
Itselläni kokopäivätyö aiheutti sen että jouduin kyseisiä lääkkeitä syömään. Ihmiset sai kuormittumaan liikaa. En halunnut lääkkeitä syödä lopun elämäni. En halunnut jäädä työttömäksikään, ratkaisu oli osa-aikainen työ. Vähemmän rahaa mutta elän muutenkin suht säästeliäästi ja elämäni on nyt paljon parempaa, ilman lääkkeitä
Voi herranlettas kun normaali elämä=työssäkäynti ahdistaa.
Itseä tarkkaillaan nykyään ihan liikaa ja sitten uuvutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi niille jotka ajattelee että mielialalääkkeet on ihan ok.
Itselläni kokopäivätyö aiheutti sen että jouduin kyseisiä lääkkeitä syömään. Ihmiset sai kuormittumaan liikaa. En halunnut lääkkeitä syödä lopun elämäni. En halunnut jäädä työttömäksikään, ratkaisu oli osa-aikainen työ. Vähemmän rahaa mutta elän muutenkin suht säästeliäästi ja elämäni on nyt paljon parempaa, ilman lääkkeitä
Voi herranlettas kun normaali elämä=työssäkäynti ahdistaa.
Itseä tarkkaillaan nykyään ihan liikaa ja sitten uuvutaan.
Hänhän käy töissä eli elää normaalia elämää. Kaikille kokopäivätyö ei sovellu ja alkavat oireilemaan. Juuri siksi on hyvä että on myös osa-aikatöitä ja niihin mahdollisuus.
Se ei ole laiskuutta jos kuormittuu niin paljon että työkyky menee. Jos et itse ole kokenut asiaa niin ihan turha tulla inisemään. Itse pystyn kokopäivätyöhön, mutta oli aikoja elämässä jolloin en pystynyt.
Itselläni on ollut samoja oireita kuin sinulla ja selviän niistä nykyään lääkkeettä kiitos terapian ja altistamisen ynnä muun. Olen myös tajunnut, että olen introvertti eikä minun ole pakko pakottaa itseäni tilanteisiin johon en halua ja olen työni myös valinnut niin, etten koe sitä kuluttavaksi. Myös elintapakeinoilla on merkitystä ahdistuksessa, en esim juo alkoholia enää enkä käytä kofeiinia ja syön hyvin tasapainoisesti. Ylivireys voi oireilla myös ahdistuksen kokemuksena ja erilaiset rentoutusharjoitteet on osa joka päivääni. Kova stressi lisää ahdistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveet pois keskustelusta, jos ei ole antaa vinkkejä ja apua! Ap ei kaipaa mollaamista eikä kukaan muukaan. Vähän tilannetajua hei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi niille jotka ajattelee että mielialalääkkeet on ihan ok.
Itselläni kokopäivätyö aiheutti sen että jouduin kyseisiä lääkkeitä syömään. Ihmiset sai kuormittumaan liikaa. En halunnut lääkkeitä syödä lopun elämäni. En halunnut jäädä työttömäksikään, ratkaisu oli osa-aikainen työ. Vähemmän rahaa mutta elän muutenkin suht säästeliäästi ja elämäni on nyt paljon parempaa, ilman lääkkeitä
Voi herranlettas kun normaali elämä=työssäkäynti ahdistaa.
Itseä tarkkaillaan nykyään ihan liikaa ja sitten uuvutaan.
Osa voi olla tietämättään esim nepsyoireisia, ADHD oireista miksi kuormittuvat normaaliarjesta niin paljon. Tai persoonallisuus itseä kohtaan on vaikkapa kovin vaativa. Myös joku hoitamaton PTSD voi hankaloittaa elämää tosi paljon ja arki on paljon kuormittavampaa henkisten taakkojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi, oi miksi te lääkeriippuvaiset ette keskustele ja laadi suunnitelmaa annostuksen muuttamisesta tai lääkityksen lopettamisesta lääkärinne kanssa?
Puhutteletko diabeetikkoakin lääkeriippuvaiseksi? Taidat olla hieman yksinkertainen :D
Mikäs hän sitten on? Jos käyttää jotakin ainetta eikä päästä irti vaikka olisi mahdollisuus, niin riippuvuuttahan se on.
Nyt on äidinkielessä kyllä vähän täsmentämisen varaa. Hänen elintoimintojensa pysyminen vaatii insuliinia, joten hänen elossapysymisensä riippuu insuliinista. Se ei kuitenkaan ole riippuvuutta. Olisi mielenterveysongelma jättää ottamatta lääke, joka pitää ihmisen terveenä.
Alkoholiakin juovat sekä alkoholiriippuvaiset että he, joilla ei ole mitään riippuvuutta alkoholiin tai päihtymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että haluat myrkyistä eroon Ap. Se on oikein, ne vain tuhoaa oman elämän.
Älä jauha paskaa.
Voihan tuota insuliinivertausta käyttää metaforana, mutta ei kenenkään kehosta puutu SSRI-lääkettä kuten diabeetikko tarvii insuliiniaan. Kyseessä on fyysistä mukautumista aiheuttavat lääkkeet, joita purkaessa oireet voi pahentua entisestään. Yksi osa pahaa oloa voi olla vieroitusoireet, joita voi tulla vaikka vähentäisi hitaastikin.
Avuksi vieroitukseen suosittelen tätä materiaalia, millaista ei Suomessa löydy koska vieroitusongelmia ei kukaan ota vakavasti.
https://www.rcpsych.ac.uk/mental-health/treatments-and-wellbeing/stoppi…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi niille jotka ajattelee että mielialalääkkeet on ihan ok.
Itselläni kokopäivätyö aiheutti sen että jouduin kyseisiä lääkkeitä syömään. Ihmiset sai kuormittumaan liikaa. En halunnut lääkkeitä syödä lopun elämäni. En halunnut jäädä työttömäksikään, ratkaisu oli osa-aikainen työ. Vähemmän rahaa mutta elän muutenkin suht säästeliäästi ja elämäni on nyt paljon parempaa, ilman lääkkeitä
Voi herranlettas kun normaali elämä=työssäkäynti ahdistaa.
Itseä tarkkaillaan nykyään ihan liikaa ja sitten uuvutaan.
Osa voi olla tietämättään esim nepsyoireisia, ADHD oireista miksi kuormittuvat normaaliarjesta niin paljon. Tai persoonallisuus itseä kohtaan on vaikkapa kovin vaativa. Myös joku hoitamaton PTSD voi hankaloittaa elämää tosi paljon ja arki on paljon kuormittavampaa henkisten taakkojen kanssa.
Epäilen että itselläni olisi jotain tämmöistä. Nuorena hoidettiin masennusta mutta myöhemmin aikuisena tullut ilmi että mihinkään en pysty keskittymään kunnolla, aina levoton, asiat jää kesken (neljä koulua keskeyttänyt), palan loppuun nopeasti, vaadin itseltäni täydellisyyttä ja olen herkkä äänille ja ärsykkeille
Itse syön sertralinia ja olen todennut että tällä mennään.
Olen älyttömän herkkä ja herkkänä lapsena kokenut huonoja juttuja. Muistan että lapsena itkin herkästi jos asia oli vähänkin surullinen yms. Sitten yritin piilottaa herkkyyteni mutta hukkasin itseni.
Nykyään annan tunteiden tulla ja myös mennä.