Lääkkeet auttaa ahdistukseen, mutta haluan eroon niistä

Hei, minä lopetin oman ahdistuslääkkeeni (SNRI) alkuvuodesta. Ensin meni useampi viikko hyvin, sitten alkoi mielialat heittelemään- ja ahdistus palasi. 

Kroppani on tällä hetkellä aivan sekaisin, koska ahdistus pahentaa myös fyysisiä oireita. Vatsa on sekaisin-löysällä-ummella-sekaisin vuoronperään, noin esimerkiksi. Saan paniikkikohtauksia tyhjästä. Mieti, haluatko itsellesi vastaavaa?

Kuinka nopeasti/hitaasti olet lääkitystä yrittänyt lopettaa? Oletko vähentänyt annostusta pikkuhiljaa vai lopettanut seinään? Kuinka kauan yritit olla kokonaan ilman lääkettä?

Vieroitusoireita kenties? Ne voi helposti kestää kuukaudenkin lääkkeen lopetuksen jälkeen. Oletko yrittänyt olla ilman pidempään?

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä lääkkeissä on nyt de facto pahaa kun ne selkeästi auttavat sinua elämään normaalisti ja täysipainoisesti?

Osa syö lääkkeitä fyysisiinkin vaivoihin loppuelämänsä. Sama asia.

Kuten sanoin aloituksessa, niin pelkään, että ne tuhoavat aivojani jotenkin. Olen lukenut niin paljon kauhutarinoita noista lääkkeistä. En pidä ajatuksesta olla ns. lääkkeiden orja. Olen vasta 22-vuotias.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kuinka nopeasti/hitaasti olet lääkitystä yrittänyt lopettaa? Oletko vähentänyt annostusta pikkuhiljaa vai lopettanut seinään? Kuinka kauan yritit olla kokonaan ilman lääkettä?

Vieroitusoireita kenties? Ne voi helposti kestää kuukaudenkin lääkkeen lopetuksen jälkeen. Oletko yrittänyt olla ilman pidempään?

Olen onnistunut joskus lopettaa nuo ennenkin ja olin 2 ja puoli vuotta ilman, kunnes aloitin uudelleen.

Nyt olen yrittänyt vähentää 2,5mg parin kuukauden välein. En usko, että ovat vieroitusoireita, kun oireet hyvin samankaltaiset kuin ennen lääkkeitä ja en ole vielä ollut ilman lääkettä.

T. Ap

Sulla lienee se tarvittaessa otettava joku opamox 15?

Olen itse myös seronililla + tuo tarvittaessa otettava mieto bentso.

Seronil on ihan toimiva ja lienee mulle tarpeen, vaikka kuten sinä,en haluaisi olla riippuvainen mistään pillereistä.

Itseäkin inhottaa, kun tarvitsen jotain kemikaaleja selvitäkseni elämästä kuten muut, mutta olen yrittänyt opetella lempeää suhtautumista itseään kohtaan siinä. Jollakulla on muut lääkkeet, mitkä pitää toimintakykyisenä, mulla on nää ja mahdollisesti joudun niitä aina syömään, siinä missä ruokaakin tarvitsen päivittäin.

Sulla on annos vielä suht pieni, sun täytyy vaan punnita onko elämä ilman lääkkeitä vai lääkkeen kanssa parempaa?

Mä olen itse vaihdellut annosta 10-20mgn välillä ainaolon mukaan. Mullakin on toive, että pystyisi elämään ilman, mutta pitää vaan hyväksyä että ehkä en siihen kykene ikinä, eikä siitä pidä itseään syyllistää.

Selkeästi jo osaat miettiä ja tarkkailla omaa oloasi. Voiko osa vähennysoireista johtua myös siitä, että pelkäät niitä oireita?

Kyllä monet syövät SSRI-lääkkeitä vuosia. Eivät ne mitään aivoja tuhoa. Netistä löytyy kauhutarinoita kaikista lääkkeistä.

SSRI:n lopettamiseen usein liittyy ohimenevinä haittavaikutuksina mm. ahdistuksen lisääntymistä, mutta oireiden lisääntyminen voi tarkoittaa myös sitä, että lopettaminen on liian aikaista. Ainakin masennukseen suositellaan, että lääkettä jatketaan vähintään 6 kk oireiden poistumisen jälkeen.

Ja vaikka nyt jatkaisitkin lääkkeitä, ei se tarkoita, että tulisit syömään niitä koko loppuelämäsi. Voit kokeilla niiden lopettamista uudelleen vaikka puolen vuoden - parin vuoden päästä. Turha koko aikaa murehtia, että pitäisi saada lääkkeet lopetettua.

Miksi, oi miksi te lääkeriippuvaiset ette keskustele ja laadi suunnitelmaa annostuksen muuttamisesta tai lääkityksen lopettamisesta lääkärinne kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä lääkkeissä on nyt de facto pahaa kun ne selkeästi auttavat sinua elämään normaalisti ja täysipainoisesti?

Osa syö lääkkeitä fyysisiinkin vaivoihin loppuelämänsä. Sama asia.

Kuten sanoin aloituksessa, niin pelkään, että ne tuhoavat aivojani jotenkin. Olen lukenut niin paljon kauhutarinoita noista lääkkeistä. En pidä ajatuksesta olla ns. lääkkeiden orja. Olen vasta 22-vuotias.

T. Ap

No varmasti tuhoavat! Miten olet jo onnistunut sössimään elämäsi, vaikka ikää ei ole nimeksikään? Mitä ihmeen sairauksia pelkäät, todennäköisyytesi sairastua on mitättömän pieni? Ja mistä ihmeestä olet ahdistunut? Lopeta pillerit ja ala nauttia elämästä, olet nuori vain kerran. Jokainen joka tapauksessa kuolee, sitä on turha murehtia etukäteen.

Hehheh, miten hauska provo. Sulla varmaan menee hyvin elämässä?

Up

Oletko kokeillut mindfulnessia ja meditointia?

Yleensä vastustan masennuslääkkeitä, mutta ehkä sinulla on sympaattisessa hermostossa jokin yliherkkyystila mihin tuo lääke auttaa ja silloin ei auta mikään harjoittelukaan jos aivoissa on rakenteellinen häiriö. Syö hyvillä mielin se lääke jos siitä on apua.

https://www.pssd-suomi.com/

Tiedoksi niille jotka ajattelee että mielialalääkkeet on ihan ok.

Itselläni kokopäivätyö aiheutti sen että jouduin kyseisiä lääkkeitä syömään. Ihmiset sai kuormittumaan liikaa. En halunnut lääkkeitä syödä lopun elämäni. En halunnut jäädä työttömäksikään, ratkaisu oli osa-aikainen työ. Vähemmän rahaa mutta elän muutenkin suht säästeliäästi ja elämäni on nyt paljon parempaa, ilman lääkkeitä

Niin se on punnittava plussat ja miinukset. Syötkö mielummin lääkkeitä ja voit hyvin vai oletko ilman lääkkeitä ja voit huonosti? Joskus ne lääkkeet ja niihin liittyvät sivuoireet (tai sinun tapauksessa ilmeisesti pelot) on se pienempi paha.

Jos nyt lääkkeettömyys sinulle kuitenkin on kovin tärkeä asia, niin ainahan voit yrittää uudestaan lopettaa (lääkärin ohjeiden mukaan). Voihan olla että tällä kertaa ahdistus ei palaakaan. Ja lääkkeen voi myös aina aloittaa tarvittaessa uudestaan jos siltä alkaa tuntumaan. Ei sen tarvitse olla mustavalkoisesti joko-tai.

Sulla on siis sos. fobiaa ja sairauden pelkoa? Vai jotain muutakin ahdistusta? Oletko lukenut paljon tästä hypokondriasta (sairauden pelko)? Tieto saattaa auttaa ymmärtämään että pelkosi on kohtuuton. Opettele hyväksymään se että joskus pelottavia ja ahdistavia ajatuksia tulee mieleen, mutta niille ei tarvitse antaa sen suurempaa tilaa. Hyväksy se, että pelkäät sairastuvasi syöpään. Ei se pelon hyväksyminen sinua satuta tai sairastuta.

Entä sos. fobiaan oletko kokeillut esimerkiksi altistusharjoituksia? Ilman altistumista ahdistaville tilanteille, niistä peloista on aika mahdotonta päästä yli.

Itse myös haluaisin lääkkeistä eroon, mutta ne auttavat oikeasti ahdistukseen ja olen pahimmillaan kärsinyt vakavista ahdistusoireista ja siihen painajaiseen en kyllä myöskään halua takaisin.

Hyvä että haluat myrkyistä eroon Ap. Se on oikein, ne vain tuhoaa oman elämän. 

Mikä lääkevastaisten armeija tänne tuli ja miksi kommentteja poistettiin?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että haluat myrkyistä eroon Ap. Se on oikein, ne vain tuhoaa oman elämän. 

Vakava ahdistus on vielä pahempaa. Sitä paitsi se on haitallista myös fyysiselle terveydelle jos stressihormoni kortisoli kuormittaa koko ajan elimistöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että haluat myrkyistä eroon Ap. Se on oikein, ne vain tuhoaa oman elämän. 

Vakava ahdistus on vielä pahempaa. Sitä paitsi se on haitallista myös fyysiselle terveydelle jos stressihormoni kortisoli kuormittaa koko ajan elimistöä.

Omaa mielenterveyttä voi hoitaa muillakin keinoilla kuin imemällä haitallisia pillereitä 10 päivässä. 

Maksatteko sitten hyvillä mielin meidän elämämme, jotka ei ole työkykyisiä ilman lääkkeitä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi, oi miksi te lääkeriippuvaiset ette keskustele ja laadi suunnitelmaa annostuksen muuttamisesta tai lääkityksen lopettamisesta lääkärinne kanssa?

Koska lääkäri joko a) vaihtaa aihetta, b) sanoo vastaanoton olevan lopussa, c) sanoo ettei hänen suunnitelmansa mukaan muutoksia tehdä tai d) on päättänyt jo aikoja sitten että ei on ei.