Lue keskustelun säännöt.
Lukion digikirjat ovat sysipaskoja
08.10.2023 |
Nyt toinen lapsemme saa nauttia lukion digikirjojen paskuudesta. Miten voi olla, että noissa on jatkuvasti kaikenlaisia ongelmia? Välillä koko kirjaan ei pääse kukaan koko ryhmästä. Siinä sitten pyöritellään peukaloita koko oppitunti, kun opekaan ei pääse materiaaliin. Näistä esikoinen laittoi joskus korvausvaatimuksiakin, kun kallis kirja ei useinkaan toiminut. Ei saanut muuta kuin pahoitteluja. Kirjan voi avata eri laitteilla, mutta eri laitteilla tehdyt muutokset eivät kaikissa kirjoissa näy yms. Meilläkin on lapsilla hyvät (peli)tietokoneet useine näyttöineen kotona, mutta tehtäviä pitää näpertää läppärillä. Tämä koululta saatu on myös ihan paska. Akku menee lähes täydestä tyhjäksi minuuteissa. Kuulemma näin on kaikilla, eikä konetta siitä syystä vaihdeta. Tallentaa ei voi milloin vain. Voi olla pitkä tehtävä useine osatehtävineen ja sen voi tallentaa vasta kun on tehnyt koko tehtävän loppuun. Eli jos akku vetäisee yllättäen nollaan, kirja ei enää toimi, tunti tai muu aika loppuu, niin kaikki tehty menee hukkaan. Miksi ei voisi tallentaa (automaattisesti) koko ajan ja sitten lopulta merkitä, että tehtävä on valmis? Vaaditaan kikkailua ja erityistä osaamista (jota meidän perheessä onneksi on), että pystyy saamaan näytölle samaan aikaan tehtävät ja kappaleen tekstin. Jos nämä siis ovat samassa kirjassa, mutta eri paikoissa. Kirjassa ei välttämättä pääse siirtymään tiettyyn kappaleeseen helposti, vaan pitää skrollata kirjaa alusta lähtien ja etsiä oikeaa kappaletta. Kirjoitusvirheitä (esim. vääriä kirjaimia ihan tavallisisssa sanoissa), puuttuvia välilyöntejä, lause alkaa tästä ja loppua ei löydy yms. on järkyttävän paljon. Eikö kukaan ole lukenut kirjaa läpi ennen sen myyntiin laittoa? On noissa paljon hyvääkin. Esim. tuoreet tiedot, kielissä ja matikassa paljon hyvää, mitä voi vain diginä saada. Mutta tuntuu, että joka kirjassa on jotain ongelmaakin. Ne käytettävyys ongelmat olisivat ihan ratkaistavissa. Miksi ei ratkaista?
Kommentit (88)
Olen itse lukiolainen, joka myös käyttää noita digikirjoja. Paljon vikaa niissä on, mutta mitä väliä? Kurssin pääsee läpi kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse lukiolainen, joka myös käyttää noita digikirjoja. Paljon vikaa niissä on, mutta mitä väliä? Kurssin pääsee läpi kuitenkin.
Osa haluaa vähän enemmän, kuin päästä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse lukiolainen, joka myös käyttää noita digikirjoja. Paljon vikaa niissä on, mutta mitä väliä? Kurssin pääsee läpi kuitenkin.
Osa haluaa vähän enemmän, kuin päästä läpi.
Silloin vaaditaan muutakin kuin toimiva digikirja. Joskus taitoa, joskus tietoa ja joskus mielistelyä.
Omista lukioajoistani on jo 20 vuotta. Silloin lukion käyminen tietysti maksoi paljon, mutta käytössä oli ihan oikeat kirjat, kaikki kirjoitettiin käsin ja tekniset ongelmat olivat luokkaa piirtoheitin ei toimi. Ylioppilaskirjoituksissakaan ei tarvinnut jännittää teknisiä ongelmia ja kaikki tosiaan kirjoitettiin käsin ja koneetkin olivat ihan paperilla. Koulun kassakaapista rehtori ne koeaamuna otti ja avasi sinetin koetilassa kaikkien nähden. Onneksi en käy nykyään lukiota ja ihmetyttää, miksi täysin toimivasta ja yksinkertaisesta on pitänyt väkisin tehdä muka hienoa ja edistyksellistä ja hankalaa ihan turhan takia.
Ovat sysipaskoja, mutta silti niissä on paljon hyvääkin? Eli eivät sitten olekaan sysipaskoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omista lukioajoistani on jo 20 vuotta. Silloin lukion käyminen tietysti maksoi paljon, mutta käytössä oli ihan oikeat kirjat, kaikki kirjoitettiin käsin ja tekniset ongelmat olivat luokkaa piirtoheitin ei toimi. Ylioppilaskirjoituksissakaan ei tarvinnut jännittää teknisiä ongelmia ja kaikki tosiaan kirjoitettiin käsin ja koneetkin olivat ihan paperilla. Koulun kassakaapista rehtori ne koeaamuna otti ja avasi sinetin koetilassa kaikkien nähden. Onneksi en käy nykyään lukiota ja ihmetyttää, miksi täysin toimivasta ja yksinkertaisesta on pitänyt väkisin tehdä muka hienoa ja edistyksellistä ja hankalaa ihan turhan takia.
Oliko mukavaa kirjoittaa kuuden tunnin aikana 10 000 merkkiä?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että opettajat ovat valinneet ison kustantajat materiaalin. Parempiakin olisi, sellaisia joita tosin ei sitten saa fyysisinä kirjoina koska materiaali on aina ollut vain sähköisenä. Samasta syystä se sähköinen materiaali on valovuosia edellä isoja kustantajia.
Oppikirjojen maksuttomuus aiheutti ongelman, jota ei hallintohimmeleissä tajuttu: kun kunta kustantaa kirjat, koko kuntaan valitaan yksi ja sama materiaali. Eli jos kunnassa on useampi lukio, ne eivät enää välttämättä saa oman koulun oppilaille sopivinta kirjaa. Näin esim. omassa koulussani kävi. Sitten vaan käytetään hampaat irvessä sitä huonompaa kirjaa, vaikka parempikin olisi olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kävin lukion 1992-1995.
En avannut tietokonetta kertaakaan koko lukion aikana, koko lukiossa ei ollut tietokoneita. Opettaja puhui luokan edessä, piirtoheitin oli kovassa käytössä, kielten tekstit kuunneltiin vanhanaikaisista nauhoista, (opettaja laittoi päälle vekottimesta, joka oli opettajan pöydän sisällä.
Koko lukio käytiin paperikirjoilla, vihkoilla, lyijykynällä ja kumilla. Kirjoitin kaikki tehtävät käsin lyijykynällä.
Mitään kieliä ei voinut kuunnella kotona, ainut kosketus kuulla vieraita kieliä oli televisio.
Itse sain ensimmäisen tietokoneeni kotiin 1997.
Tuosta akkuhommasta: onkohan se nyt kuitenkaan niin vaikeaa pitää piuhassa kiinni sitä konetta? Ymmärrän, että parempi toki jos olisi kestävä akku, mutta ei tämä nyt niin suuri ongelma ole.
Digikirjat ovat hyvin samankaltaisia eri kustantajilla, mutta on niissä erojakin: esim. erään kustantajan englannin kirjoissa saa helposti tekstin ja tehtävän rinnakkain, mutta toisissa pitää kikkailla vaikeasti kaksi ikkunaa auki, ja sittenkin se on kömpelömpää. Isot perinteiset kustantamot ovat tässä ne huonoimmat.
Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä kyllä, että nykymallin digikirjat ovat ankeita, kömpelöitä ja huonoja käytettävyydeltään. Mustaa tekstiä valkoisella pohjalla, alla ruutu mihin kirjoittaa vastauksiaan. Köyhää on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin lukion 1992-1995.
En avannut tietokonetta kertaakaan koko lukion aikana, koko lukiossa ei ollut tietokoneita. Opettaja puhui luokan edessä, piirtoheitin oli kovassa käytössä, kielten tekstit kuunneltiin vanhanaikaisista nauhoista, (opettaja laittoi päälle vekottimesta, joka oli opettajan pöydän sisällä.
Koko lukio käytiin paperikirjoilla, vihkoilla, lyijykynällä ja kumilla. Kirjoitin kaikki tehtävät käsin lyijykynällä.
Mitään kieliä ei voinut kuunnella kotona, ainut kosketus kuulla vieraita kieliä oli televisio.
Itse sain ensimmäisen tietokoneeni kotiin 1997.
Kuulostaa kamalalta.
Lukion digikirjojen ohella koko opetussuunnitelma ja lukion kurssimuotoisuus pilaavat nykynuorison oppimisen. Säälittää nuorten puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omista lukioajoistani on jo 20 vuotta. Silloin lukion käyminen tietysti maksoi paljon, mutta käytössä oli ihan oikeat kirjat, kaikki kirjoitettiin käsin ja tekniset ongelmat olivat luokkaa piirtoheitin ei toimi. Ylioppilaskirjoituksissakaan ei tarvinnut jännittää teknisiä ongelmia ja kaikki tosiaan kirjoitettiin käsin ja koneetkin olivat ihan paperilla. Koulun kassakaapista rehtori ne koeaamuna otti ja avasi sinetin koetilassa kaikkien nähden. Onneksi en käy nykyään lukiota ja ihmetyttää, miksi täysin toimivasta ja yksinkertaisesta on pitänyt väkisin tehdä muka hienoa ja edistyksellistä ja hankalaa ihan turhan takia.
Omista lukioajoistanikin on se 20 vuotta. Hieman kyllä rasittaa nykyajan valitus digimateriaaleista. Olisitteko mieluummin halunneet kalvosulkeisia eli kopioida opettajan vanhoja piirtoheitinkalvoja vihkoon verrattuna siihen, että diat tulevat moodleen/classroomiin? Haluaisitteko kirjoittaa äidinkielen yo-aineet käsin ja kopioida valmiin aineen kuulakärkikynällä aloittaen alusta, jos tulee virhe? Haluaisitteko tihrustaa graafisen laskimen pieneltä ruudulta hitaasti piirtyvää pikselimössöä vai tehdä kuvaajat mieluummin läppärin Geogebralla?
Tämä digiloikka on ollut tuhon tie. Suuri osa lukiolaisista ei jaksa enää lukea kokonaista kirjaa. Keskittymiskyky on mennyttä.
Matematiikassa osa kouluista vaatii kaikki tehtävät tehtäviksi abitin kaavaeditorilla tai vielä moninverroin huonommalla TI-NSpire:n editorilla. Kynä, kumi ja paperi ovat kuitenkin ylivoimaiset välineet matematiikan ja ajattelun opiskeluun.
Pisterajat matikan yo-kokeissa laskeneet ja nyt yo-kokeissa paljon monivalintaa jne. Sitten teknillisissä ja luonnontieteellisissä tiedekunnissa ihmetellään, miksi suomalaiset opiskelijat eivät enää pärjää.
Lukion ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ne kirjoitusvirheet. Tytär valitti että mm. espanjan kirjat oli täynnä niitä. Opettele siinä sitten väärinkirjoitettuja sanoja... Ja ihmeellistä että niitä ei saa korjattua, vaikka kaikki laittaa palautetta.
Tämä. Joku yksittäinen kirjoitusvirhe vielä on ymmärrettävää, mutta kun niitä on paljon. Lisäksi nämä automaattisesti tarkastettavat ja tuon mukaan pisteitä antavat tehtävät. Ikinä ei voi tietää, mikä se oikea vastaus on, kun esim. se, pitääkö artikkeli olla merkittynä ja miten sanastotehtävässä. Esim. A-kohdassa oikea vastaus on a dog, dogs ja B-kohdassa cat, cats (ja jos kirjoittaa a cat, siitä ei saa pistettä). Lapsella menee ihan hermo noihin.
Joo tuo on ihan syvältä. Lisäksi synonyymi antaa 0 pistettä. Ja kun tuota automaattista tarkistusta käytetään sanakokeissakin. Hyvä oppilas saa huonot pisteet kun tietää enemmän kuin juuri ko. kirjan/kappaleen sisällön.
Opettajan kuuluu kyllä katsoa läpi ne automaattikorjauksessa nollan tuottaneet kohdat niin sanakokeissa kuin muissa. Aina voi olla joku vastaus, joka käy vaikkei automaattikorjausta tehdessä ole sellaista osattu ottaa huomioon.
Tarvitseeko enää osata vieraita kieliä? Tekoäly osaa kohta kääntää mistä kielestä tahansa?
Minulle juuri paljastui, ettei ne kaikki käytössä olevat digikirjat ole edes valmiita ja niitä ei edes pysty itse ostamaan, edes diginä. Viimeistä nelivuotista lukiota (OPS2016) suorittavat ovat osin pulassa, kun heille ei kuulu ilmainen oppimateriaali, mutta maksullistakaan ei ole saatavana kurssille. Kirjasarjat vaihtuivat uuden opsin myötä.
Digitaidot kehittyvät. Kuka oikeasti lukee vielä esim paperista kirjaa tai lehteä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omista lukioajoistani on jo 20 vuotta. Silloin lukion käyminen tietysti maksoi paljon, mutta käytössä oli ihan oikeat kirjat, kaikki kirjoitettiin käsin ja tekniset ongelmat olivat luokkaa piirtoheitin ei toimi. Ylioppilaskirjoituksissakaan ei tarvinnut jännittää teknisiä ongelmia ja kaikki tosiaan kirjoitettiin käsin ja koneetkin olivat ihan paperilla. Koulun kassakaapista rehtori ne koeaamuna otti ja avasi sinetin koetilassa kaikkien nähden. Onneksi en käy nykyään lukiota ja ihmetyttää, miksi täysin toimivasta ja yksinkertaisesta on pitänyt väkisin tehdä muka hienoa ja edistyksellistä ja hankalaa ihan turhan takia.
Omista lukioajoistanikin on se 20 vuotta. Hieman kyllä rasittaa nykyajan valitus digimateriaaleista. Olisitteko mieluummin halunneet kalvosulkeisia eli kopioida opettajan vanhoja piirtoheitinkalvoja vihkoon verrattuna siihen, että diat tulevat moodleen/classroomiin? Haluaisitteko kirjoittaa äidinkielen yo-aineet käsin ja kopioida valmiin aineen kuulakärkikynällä aloittaen alusta, jos tulee virhe? Haluaisitteko tihrustaa graafisen laskimen pieneltä ruudulta hitaasti piirtyvää pikselimössöä vai tehdä kuvaajat mieluummin läppärin Geogebralla?
Kyllä. Mieluummin kuvaamallasi tavalla kuin kaikki diginä.
Vierailija kirjoitti:
Digitaidot kehittyvät. Kuka oikeasti lukee vielä esim paperista kirjaa tai lehteä?
Digitaidot nimenomaan eivät kehity. Aika monikin lukee paperista kirjaa tai lehteä, tiedät sen itsekin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä tai erikoista.
Luuletko että ne normaalisti lukee kymmrniä sivuja tekstiä sieltä ruudulta? Taitaa olla vähän muunlaista puuhaa...