Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lukion digikirjat ovat sysipaskoja

Vierailija
08.10.2023 |

Nyt toinen lapsemme saa nauttia lukion digikirjojen paskuudesta. Miten voi olla, että noissa on jatkuvasti kaikenlaisia ongelmia? Välillä koko kirjaan ei pääse kukaan koko ryhmästä. Siinä sitten pyöritellään peukaloita koko oppitunti, kun opekaan ei pääse materiaaliin. Näistä esikoinen laittoi joskus korvausvaatimuksiakin, kun kallis kirja ei useinkaan toiminut. Ei saanut muuta kuin pahoitteluja. Kirjan voi avata eri laitteilla, mutta eri laitteilla tehdyt muutokset eivät kaikissa kirjoissa näy yms. Meilläkin on lapsilla hyvät (peli)tietokoneet useine näyttöineen kotona, mutta tehtäviä pitää näpertää läppärillä. Tämä koululta saatu on myös ihan paska. Akku menee lähes täydestä tyhjäksi minuuteissa. Kuulemma näin on kaikilla, eikä konetta siitä syystä vaihdeta. Tallentaa ei voi milloin vain. Voi olla pitkä tehtävä useine osatehtävineen ja sen voi tallentaa vasta kun on tehnyt koko tehtävän loppuun. Eli jos akku vetäisee yllättäen nollaan, kirja ei enää toimi, tunti tai muu aika loppuu, niin kaikki tehty menee hukkaan. Miksi ei voisi tallentaa (automaattisesti) koko ajan ja sitten lopulta merkitä, että tehtävä on valmis? Vaaditaan kikkailua ja erityistä osaamista (jota meidän perheessä onneksi on), että pystyy saamaan näytölle samaan aikaan tehtävät ja kappaleen tekstin. Jos nämä siis ovat samassa kirjassa, mutta eri paikoissa. Kirjassa ei välttämättä pääse siirtymään tiettyyn kappaleeseen helposti, vaan pitää skrollata kirjaa alusta lähtien ja etsiä oikeaa kappaletta. Kirjoitusvirheitä (esim. vääriä kirjaimia ihan tavallisisssa sanoissa), puuttuvia välilyöntejä, lause alkaa tästä ja loppua ei löydy yms. on järkyttävän paljon. Eikö kukaan ole lukenut kirjaa läpi ennen sen myyntiin laittoa? On noissa paljon hyvääkin. Esim. tuoreet tiedot, kielissä ja matikassa paljon hyvää, mitä voi vain diginä saada. Mutta tuntuu, että joka kirjassa on jotain ongelmaakin. Ne käytettävyys ongelmat olisivat ihan ratkaistavissa. Miksi ei ratkaista?

Kommentit (88)

Vierailija
41/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalaisten koulutustaso on vakaassa laskusuunnassa.

Vierailija
42/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko tehty vertailevaa tutkimusta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on suuri ongelma, että digikirjoja ei saa omaksi.

Itse pyrin teknilliseen yliopistoon 26-vuotiaana ja kertasin matikan, fysiikan ja kemian omista tutuista lukiokirjoistani. Joissa oli myös tehtävät vihossa ratkaistuna ym.

Vierailija
44/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukion digikirjojen ohella koko opetussuunnitelma ja lukion kurssimuotoisuus pilaavat nykynuorison oppimisen. Säälittää nuorten puolesta.

Vaihtuvat opetussuunnitelmat kieltämättä stressaavat ja pirstaloivat opettamista ja oppimista, totta, mutta kurssimuotoisuus tuli lukioihin 90-luvun alussa, ei ole mikään nykynuorison juttu. Nyt on moduulit.

Vierailija
45/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Matematiikan oppikirjat ovat pöhöttyneet pahasti. Olennainen hukkuu.

Vierailija
46/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oppikirjojen tekeminen on liiketoimintaa. Monille kustantamoille oppikirjat ovat suurin tulonlähde. Oppikirjoja pusketaan uskomattomalla tahdilla eikä kustantamoiden sisällä ole pegaogista osaamista. Opettajat taas tekevät oppikirjoja omalla ajallaan, usein hirveällä kiireellä ja suhteellisen pienellä rahalla ja todella pienillä resursseilla. Kustantamot sitten korjaavat voitot.

Tämä myös tuo epätasa-arvoa eri oppiaineiden välille, koska isot oppiaineet tarkoittavat volyymiä ja se tuo rahaa myös tekemiseen, kun pienet oppiaineet saavat huonommat materiaalit, koska ei kannata laittaaa resursseja sinne, missä ei ole suuria voittojakaa.

Oppimateriaali on todella iso osa koulunkäyntiä ja se on annettu nimenoamaan liike-elämän käsiin. Osa opettajista tekee käyttämänsä materiaalin (ja varmasti kaikki opettajat osan materiaalista) itse (joko omasta halustaan tai pakosta), mutta sekin on sitten omasta vapaa-ajasta pois.

Juuri tässä asiassa voisi vaikkapa opetusministeriö miettiä muita tapoja toteuttaa kouluun liittyvä tärkeä tekijä. Jonkinlainen interventio voisi olla tarpeen, kun tässä asiassa oppivelvollisuuden pidentäminen muutti myös sen, että nyt julkinen puoli kustantaa myös toisen asteen materiaaril eli subventoi entistä enemmän kustantajien toimintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omista lukioajoistani on jo 20 vuotta. Silloin lukion käyminen tietysti maksoi paljon, mutta käytössä oli ihan oikeat kirjat, kaikki kirjoitettiin käsin ja tekniset ongelmat olivat luokkaa piirtoheitin ei toimi. Ylioppilaskirjoituksissakaan ei tarvinnut jännittää teknisiä ongelmia ja kaikki tosiaan kirjoitettiin käsin ja koneetkin olivat ihan paperilla. Koulun kassakaapista rehtori ne koeaamuna otti ja avasi sinetin koetilassa kaikkien nähden. Onneksi en käy nykyään lukiota ja ihmetyttää, miksi täysin toimivasta ja yksinkertaisesta on pitänyt väkisin tehdä muka hienoa ja edistyksellistä ja hankalaa ihan turhan takia.

Omista lukioajoistanikin on se 20 vuotta. Hieman kyllä rasittaa nykyajan valitus digimateriaaleista. Olisitteko mieluummin halunneet kalvosulkeisia eli kopioida opettajan vanhoja piirtoheitinkalvoja vihkoon verrattuna siihen, että diat tulevat moodleen/classroomiin? Haluaisitteko kirjoittaa äidinkielen yo-aineet käsin ja kopioida valmiin aineen kuulakärkikynällä aloittaen alusta, jos tulee virhe? Haluaisitteko tihrustaa graafisen laskimen pieneltä ruudulta hitaasti piirtyvää pikselimössöä vai tehdä kuvaajat mieluummin läppärin Geogebralla?

Kyllä. Mieluummin kuvaamallasi tavalla kuin kaikki diginä.

Olen se ensimmäinen, jonka lukioajoista on se 20 vuotta aikaa. Itse en olisi voinut kuvitellakaan nykyisenlaista digikeskeistä koulunkäyntiä ja se tuntui vielä silloin osin utopistiselta. Nämä joiden mielestä jo vanhanaikaiset menetelmät olivat silloin normaali, eikä niistä silloin paljon edes valitettu. Tuolla tavalla oikeasti oppiikin enemmän ja ihmisten kirjoitustaitoinen oli parempi. Tosiaan kaikki oli niin naiivinkin yksinkertaista ilman täysin turhia teknisiä ongelmia. Kummaa myös, jos kahta äidinkielen ainetta ei muka ole pystynyt käsin sinisellä kuulakärkikynällä kirjoittamaan. Tuota myös harjoiteltiin etukäteen.

Vierailija
48/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uusi opiskelijan oman oppimisen omistajuus horisontaalisessa ja vertikaalisessa oppimisympäristöissä vie oppimisen mielekkäälle tasolle. Ihmisyys ja oppijuus ovat keskiössä uusissa opetussuunnitelmissa. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion digikirjojen ohella koko opetussuunnitelma ja lukion kurssimuotoisuus pilaavat nykynuorison oppimisen. Säälittää nuorten puolesta.

Vaihtuvat opetussuunnitelmat kieltämättä stressaavat ja pirstaloivat opettamista ja oppimista, totta, mutta kurssimuotoisuus tuli lukioihin 90-luvun alussa, ei ole mikään nykynuorison juttu. Nyt on moduulit.

Nyt on opintojaksot, jotka koostuvat moduuleista. Yksi opintojakso sisältää 1-2 moduulia. Joskus kai kolmekin.

Vierailija
50/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion digikirjojen ohella koko opetussuunnitelma ja lukion kurssimuotoisuus pilaavat nykynuorison oppimisen. Säälittää nuorten puolesta.

Vaihtuvat opetussuunnitelmat kieltämättä stressaavat ja pirstaloivat opettamista ja oppimista, totta, mutta kurssimuotoisuus tuli lukioihin 90-luvun alussa, ei ole mikään nykynuorison juttu. Nyt on moduulit.

Nyt on opintojaksot, jotka koostuvat moduuleista. Yksi opintojakso sisältää 1-2 moduulia. Joskus kai kolmekin.

Toki, mutta ylätasolta tulevat nimenomaan moduulit ja niiden yhdisteleminen opintojaksoista on koulujen tehtävä eli saattaa vaihdella kouluittain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokaisen kirjan saa myös fyysisenä kappaleena ja kukaan ei kiellä teitä hankkimasta sellaisia.

Ok. Miten teet fyysisen kirjan kanssa nämä tehtävät, jotka näin oman lapseni tekevän lähiaikoina?

Äikkä: Katso video ja tulkitse puhujien ilmeistä...

Matikka: Kaavaeditorilla (? tai joku tollanen) tehtäviä tehtäviä paljon. Tarkoitus oppia laskemaan laskuja sähköisesti.

Kielet: Kuuntele ja toista (ja nauhoita), katso video ja vastaa tehtäviin.

Yh: Kappaleessa kerrotaan 2023 tapahtuneista politiikan tapahtumista. Opettele kappale ja tee tehtävät.

Kaikissa aineissa valtavasti tehtäviä, jotka kaikki pitää palauttaa sähköisen kirjan kautta. Kirjoihin on ope voinut lisätä myös omaa materiaaliaan, esim. tunnilla näytetyt open tekemät diat.

Kyllä fyysisten kirjojenkin ohella tehdään digitehtäviä ja kaavaeditori matikassa tietysti käytössä. Ope jakanut ne digiaineistot. Käytetty Moodlea, kustantajien omia sivuja ym.

Fyysistä kirjaa on käytetty laajojen tekstiaineistojen lukemiseen ja kielissä myös tehty tehtäviä sinne koska joidenkin tutkimusten mukaan asia jää käsinkirjoittamalla paremmin mieleen.

Meidän lukiolaisella ollut paljon tätä "hybridityyliä".

Miten sä palautat sen tehtävän moodleen tai fyysiseen kirjaan, jos ope vaatii tekemään tehtävän digikirjaan, joka laskee etenemisen ja pisteet automaattisesti?

Vierailija
52/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

p

Vierailija kirjoitti:

Lukion digikirjojen ohella koko opetussuunnitelma ja lukion kurssimuotoisuus pilaavat nykynuorison oppimisen. Säälittää nuorten puolesta.

Vaihtuvat opetussuunnitelmat kieltämättä stressaavat ja pirstaloivat opettamista ja oppimista, totta, mutta kurssimuotoisuus tuli lukioihin 90-luvun alussa, ei ole mikään nykynuorison juttu. Nyt on moduulit.

Nyt on opintojaksot, jotka koostuvat moduuleista. Yksi opintojakso sisältää 1-2 moduulia. Joskus kai kolmekin.

Minulla on sen verran ikää, että "nykynuoriso" kattaa minulla vielä nuoret aikuisetkin. Aivan sama, millä nimellä kursseja tai moduuleja kutsutaan, tarkoitukseni oli kritisoida myös sitä, ettei lukiolainen voi enää kokea samanlaista ryhmätunnetta kuin ennen vanhaan. Se näkyy varmaan osaltaan nuorten mt-ongelmissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Digikirjat ovat stressaavia senkin vuoksi, että tehtäviä joutuu tekemään heti, vaikkei ole vielä sisäistänyt uutta asiaa. Opettaja kyylää mitaten jatkuvaa oppimista.

Vierailija
54/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

p

Vierailija kirjoitti:

Lukion digikirjojen ohella koko opetussuunnitelma ja lukion kurssimuotoisuus pilaavat nykynuorison oppimisen. Säälittää nuorten puolesta.

Vaihtuvat opetussuunnitelmat kieltämättä stressaavat ja pirstaloivat opettamista ja oppimista, totta, mutta kurssimuotoisuus tuli lukioihin 90-luvun alussa, ei ole mikään nykynuorison juttu. Nyt on moduulit.

Nyt on opintojaksot, jotka koostuvat moduuleista. Yksi opintojakso sisältää 1-2 moduulia. Joskus kai kolmekin.

Minulla on sen verran ikää, että "nykynuoriso" kattaa minulla vielä nuoret aikuisetkin. Aivan sama, millä nimellä kursseja tai moduuleja kutsutaan, tarkoitukseni oli kritisoida myös sitä, ettei lukiolainen voi enää kokea samanlaista ryhmätunnetta kuin ennen vanhaan. Se näkyy varmaan osaltaan nuorten mt-ongelmissa.

Ei ole oikeastaan väliä, onko koulussa ryhmät vai ei. Omat kaveripiirit syntyvät joka tapauksessa ja niiden ulkopuolelle jää ihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokaisen kirjan saa myös fyysisenä kappaleena ja kukaan ei kiellä teitä hankkimasta sellaisia.

Ok. Miten teet fyysisen kirjan kanssa nämä tehtävät, jotka näin oman lapseni tekevän lähiaikoina?

Äikkä: Katso video ja tulkitse puhujien ilmeistä...

Matikka: Kaavaeditorilla (? tai joku tollanen) tehtäviä tehtäviä paljon. Tarkoitus oppia laskemaan laskuja sähköisesti.

Kielet: Kuuntele ja toista (ja nauhoita), katso video ja vastaa tehtäviin.

Yh: Kappaleessa kerrotaan 2023 tapahtuneista politiikan tapahtumista. Opettele kappale ja tee tehtävät.

Kaikissa aineissa valtavasti tehtäviä, jotka kaikki pitää palauttaa sähköisen kirjan kautta. Kirjoihin on ope voinut lisätä myös omaa materiaaliaan, esim. tunnilla näytetyt open tekemät diat.

Siten, että ennen nämä videotehtävät katsottiin koulussa. Kielten oppimisessa digityökalut ovat loistava lisä. Eivät ne silti korvaa kasvokkaista kanssakäymistä. Open oma materiaali kopioitiin ennen käsin kirjoittamalla vihkoon. Sen kirjoitusprosessin aikana jää tietoa paremmin mieleen kuin vain katsomalla tai lukemalla. Jos tietokonetta ei ole käytössä, kotitehtävät ovat erilaisia. Varmaan sinullakin oli lukiosta kotitehtäviä, jos sen lukion olet käynyt?

Vierailija
56/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukeeko ne yo kirjoituksiin sitten myös digiaineistosta? En haluaisi lukea digiaineistoa tuntikausia päivässä. Päänsärky.

Vierailija
57/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukeeko ne yo kirjoituksiin sitten myös digiaineistosta? En haluaisi lukea digiaineistoa tuntikausia päivässä. Päänsärky.

Mitä muuta sitten?

Nuoriso on ruutujen äärellä muutenkin lähes 24/7.

Vierailija
58/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, ne kirjoitusvirheet. Tytär valitti että mm. espanjan kirjat oli täynnä niitä. Opettele siinä sitten väärinkirjoitettuja sanoja... Ja ihmeellistä että niitä ei saa korjattua, vaikka kaikki laittaa palautetta.

Tämä. Joku yksittäinen kirjoitusvirhe vielä on ymmärrettävää, mutta kun niitä on paljon. Lisäksi nämä automaattisesti tarkastettavat ja tuon mukaan pisteitä antavat tehtävät. Ikinä ei voi tietää, mikä se oikea vastaus on, kun esim. se, pitääkö artikkeli olla merkittynä ja miten sanastotehtävässä. Esim. A-kohdassa oikea vastaus on a dog, dogs ja B-kohdassa cat, cats (ja jos kirjoittaa a cat, siitä ei saa pistettä). Lapsella menee ihan hermo noihin.

Joo tuo on ihan syvältä. Lisäksi synonyymi antaa 0 pistettä. Ja kun tuota automaattista tarkistusta käytetään sanakokeissakin. Hyvä oppilas saa huonot pisteet kun tietää enemmän kuin juuri ko. kirjan/kappaleen sisällön.

Meidän tuhannen oppilaan koulussa opettaja katsoo joka tehtävän läpi, laittaa kommentin tehtävän alle (tyyliin wau! tai jotakin muuta sopivaa tai ohjeen miten olisi pitänyt vastata) ja nimenomaan merkitsee pisteet takaisin, jos kone ei tunnista esim. synonyymia.

Nopeuttaa kuitenkin tarkastusta, kun kone näyttää aukottomasti sen mukaan oikeat vastaukset ja toisaalta nykylasten käsialastakaan ei vaan saisi selvää. Yläkoululaisille kun on vähän turha ruveta kieltenopettajien opettamaan enää kirjoitusta, aika menee jo ihan käytöstapojen opettamiseen.

Vierailija
59/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeeko ne yo kirjoituksiin sitten myös digiaineistosta? En haluaisi lukea digiaineistoa tuntikausia päivässä. Päänsärky.

Mitä muuta sitten?

Nuoriso on ruutujen äärellä muutenkin lähes 24/7.

On on. Mutta jos pitää olla jonkin hyödyllisen takia, niin tulee heti esim. migreeni, pukamat tai tarve selittää psykologille vahvasti sanoittaen ahdistusta.

Tiktokit, instat ja muut eivät aiheuta näitä ongelmia.

Vierailija
60/88 |
08.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokaisen kirjan saa myös fyysisenä kappaleena ja kukaan ei kiellä teitä hankkimasta sellaisia.

Ei sillä fyysisellä kirjalla tee mitään, kun tehtävät kuitenkin pitää tehdä ja palauttaa sen digimateriaalin kautta.

Ap

Lue wikipediaa. Sieltä saat tiedon kaikkeen lukiosta yliopistoon.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan seitsemän