Lue keskustelun säännöt.
Lukion digikirjat ovat sysipaskoja
08.10.2023 |
Nyt toinen lapsemme saa nauttia lukion digikirjojen paskuudesta. Miten voi olla, että noissa on jatkuvasti kaikenlaisia ongelmia? Välillä koko kirjaan ei pääse kukaan koko ryhmästä. Siinä sitten pyöritellään peukaloita koko oppitunti, kun opekaan ei pääse materiaaliin. Näistä esikoinen laittoi joskus korvausvaatimuksiakin, kun kallis kirja ei useinkaan toiminut. Ei saanut muuta kuin pahoitteluja. Kirjan voi avata eri laitteilla, mutta eri laitteilla tehdyt muutokset eivät kaikissa kirjoissa näy yms. Meilläkin on lapsilla hyvät (peli)tietokoneet useine näyttöineen kotona, mutta tehtäviä pitää näpertää läppärillä. Tämä koululta saatu on myös ihan paska. Akku menee lähes täydestä tyhjäksi minuuteissa. Kuulemma näin on kaikilla, eikä konetta siitä syystä vaihdeta. Tallentaa ei voi milloin vain. Voi olla pitkä tehtävä useine osatehtävineen ja sen voi tallentaa vasta kun on tehnyt koko tehtävän loppuun. Eli jos akku vetäisee yllättäen nollaan, kirja ei enää toimi, tunti tai muu aika loppuu, niin kaikki tehty menee hukkaan. Miksi ei voisi tallentaa (automaattisesti) koko ajan ja sitten lopulta merkitä, että tehtävä on valmis? Vaaditaan kikkailua ja erityistä osaamista (jota meidän perheessä onneksi on), että pystyy saamaan näytölle samaan aikaan tehtävät ja kappaleen tekstin. Jos nämä siis ovat samassa kirjassa, mutta eri paikoissa. Kirjassa ei välttämättä pääse siirtymään tiettyyn kappaleeseen helposti, vaan pitää skrollata kirjaa alusta lähtien ja etsiä oikeaa kappaletta. Kirjoitusvirheitä (esim. vääriä kirjaimia ihan tavallisisssa sanoissa), puuttuvia välilyöntejä, lause alkaa tästä ja loppua ei löydy yms. on järkyttävän paljon. Eikö kukaan ole lukenut kirjaa läpi ennen sen myyntiin laittoa? On noissa paljon hyvääkin. Esim. tuoreet tiedot, kielissä ja matikassa paljon hyvää, mitä voi vain diginä saada. Mutta tuntuu, että joka kirjassa on jotain ongelmaakin. Ne käytettävyys ongelmat olisivat ihan ratkaistavissa. Miksi ei ratkaista?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
p
Vierailija kirjoitti:
Lukion digikirjojen ohella koko opetussuunnitelma ja lukion kurssimuotoisuus pilaavat nykynuorison oppimisen. Säälittää nuorten puolesta.
Vaihtuvat opetussuunnitelmat kieltämättä stressaavat ja pirstaloivat opettamista ja oppimista, totta, mutta kurssimuotoisuus tuli lukioihin 90-luvun alussa, ei ole mikään nykynuorison juttu. Nyt on moduulit.
Nyt on opintojaksot, jotka koostuvat moduuleista. Yksi opintojakso sisältää 1-2 moduulia. Joskus kai kolmekin.
Minulla on sen verran ikää, että "nykynuoriso" kattaa minulla vielä nuoret aikuisetkin. Aivan sama, millä nimellä kursseja tai moduuleja kutsutaan, tarkoitukseni oli kritisoida myös sitä, ettei lukiolainen voi enää kokea samanlaista ryhmätunnetta kuin ennen vanhaan. Se näkyy varmaan osaltaan nuorten mt-ongelmissa.
Kyllä. Ja koronan aikainen etäkoulu aiheuttaa pysyvän ihottuman näille pikkureppanoille, samoin se nälkiintyminen etäkoulun aikana. Jokainen oli kuolla ravinnonpuutteeseen.
Kannattaa huomata, että lomilla ei tällaista tapahdu ja muutenkin kuulemma 60% yläkoulun oppilaista ruokailee koulussa. Muut käyvät paistopisteellä ja imevät energiajuomaa.
Silti. Digi haittaa, jos siitä on hyötyä. Nälkä kalvaa, jos siitä on hyötyä. Etäkoulu vie elämän, jos siitä on hyötyä.
Ja aikuiset mahdollistavat tämän kaiken.
Olet ilkeä ja liioittelet. Suuri osa nuorista on ihan kivoja ihmisiä. Koulusysteemissä se vika on, valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä digiloikka on ollut tuhon tie. Suuri osa lukiolaisista ei jaksa enää lukea kokonaista kirjaa. Keskittymiskyky on mennyttä.
Matematiikassa osa kouluista vaatii kaikki tehtävät tehtäviksi abitin kaavaeditorilla tai vielä moninverroin huonommalla TI-NSpire:n editorilla. Kynä, kumi ja paperi ovat kuitenkin ylivoimaiset välineet matematiikan ja ajattelun opiskeluun.
Pisterajat matikan yo-kokeissa laskeneet ja nyt yo-kokeissa paljon monivalintaa jne. Sitten teknillisissä ja luonnontieteellisissä tiedekunnissa ihmetellään, miksi suomalaiset opiskelijat eivät enää pärjää.
Lukion ope
Pisterajojen laskuun on kaksi syytä:
1. Suurempi osa valitsee pitkän matikan, koska siitä saa niin paljon enemmän pisteitä yliopiston todistusvalinnassa. Ennen pitkän matikan ottivat lähinnä vain he, jotka siitä olivat oikeasti kiinnostuneita.
2. Nykykokeet ovat soveltavampia ja viimeiset tehtävät ovat vaikeampia. Ainakin 90-00-luvuilla matikan yo-kokeesta sai täydet pisteet, jos osasi ratkaista samanlaisia tehtäviä kuin mitä oppikirjoissa oli. Nykyään viimeiset tehtävät ovat todella paljon haastavampia. Tämä on mielestäni vain hyvä uudistus, koska nyt laudaturia ei menetä yhteen huolimattomuusvirheeseen.
Teknilliset yliopistot voisivat miettiä miksi parhaat opiskelijat eivät enää halua hakea DI-aloille. Vinkki: Työllistyminen suhteessa opintojen haastavuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokaisen kirjan saa myös fyysisenä kappaleena ja kukaan ei kiellä teitä hankkimasta sellaisia.
Ok. Miten teet fyysisen kirjan kanssa nämä tehtävät, jotka näin oman lapseni tekevän lähiaikoina?
Äikkä: Katso video ja tulkitse puhujien ilmeistä...
Matikka: Kaavaeditorilla (? tai joku tollanen) tehtäviä tehtäviä paljon. Tarkoitus oppia laskemaan laskuja sähköisesti.
Kielet: Kuuntele ja toista (ja nauhoita), katso video ja vastaa tehtäviin.
Yh: Kappaleessa kerrotaan 2023 tapahtuneista politiikan tapahtumista. Opettele kappale ja tee tehtävät.
Kaikissa aineissa valtavasti tehtäviä, jotka kaikki pitää palauttaa sähköisen kirjan kautta. Kirjoihin on ope voinut lisätä myös omaa materiaaliaan, esim. tunnilla näytetyt open tekemät diat.
Siten, että ennen nämä videotehtävät katsottiin koulussa. Kielten oppimisessa digityökalut ovat loistava lisä. Eivät ne silti korvaa kasvokkaista kanssakäymistä. Open oma materiaali kopioitiin ennen käsin kirjoittamalla vihkoon. Sen kirjoitusprosessin aikana jää tietoa paremmin mieleen kuin vain katsomalla tai lukemalla. Jos tietokonetta ei ole käytössä, kotitehtävät ovat erilaisia. Varmaan sinullakin oli lukiosta kotitehtäviä, jos sen lukion olet käynyt?
Se, että ennen video katsottiin koulussa tai open materiaalin pystyi kopsaamaan käsin ei kauheasti auta nykylukiolaista. Kun siis käskettiin ostamaan paperikirjat, joilla ei tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
p
Vierailija kirjoitti:
Lukion digikirjojen ohella koko opetussuunnitelma ja lukion kurssimuotoisuus pilaavat nykynuorison oppimisen. Säälittää nuorten puolesta.
Vaihtuvat opetussuunnitelmat kieltämättä stressaavat ja pirstaloivat opettamista ja oppimista, totta, mutta kurssimuotoisuus tuli lukioihin 90-luvun alussa, ei ole mikään nykynuorison juttu. Nyt on moduulit.
Nyt on opintojaksot, jotka koostuvat moduuleista. Yksi opintojakso sisältää 1-2 moduulia. Joskus kai kolmekin.
Minulla on sen verran ikää, että "nykynuoriso" kattaa minulla vielä nuoret aikuisetkin. Aivan sama, millä nimellä kursseja tai moduuleja kutsutaan, tarkoitukseni oli kritisoida myös sitä, ettei lukiolainen voi enää kokea samanlaista ryhmätunnetta kuin ennen vanhaan. Se näkyy varmaan osaltaan nuorten mt-ongelmissa.
Eli nykyiset viisikymppiset ja sen yli on niitä, joilla oli lukiossa ryhmät. Voihan toki esim. 48-vuotiasta kutsua nuoreksi aikuiseksi, jos haluaa.
Laudaturin pisterajat ovat varmastikin laskeneet, koska viimeiset tehtävät ovat nyt huomattavasti vaikeampia. Myös valinnanvaraa valita tehtäviä on nyt vähemmän.
Kuitenkin alkupään tehtävät ovat nykyisin huomattavasti helpompia. Arvosanan M tai jopa E voi saada nykyään aika ohuilla tiedoilla. Myöskin merkintöjen kanssa ollaan nykyisin vähemmän tarkkoja, koska koneella tehtäessä, täsmälliset merkinnät ovat vaikeita ja hitaita tehdä.
Totuus on, että tietokoneella tehtävät matematiikan kotitehtävät ja sähköiset materiaalit tekevät laskemisesta hidasta, kangistaa ajattelua ja vie keskittymistä epäoleelliseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppimistulokset laskevat niin peruskoulussa kuin lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sentään suurin osa lukiolaisista saa ne (digi)kirjansa ja tietokoneensa ilmaiseksi. Mulla käy lapsi vielä maksullista lukiota, siis on viimeistä itsemaksavaa ikäluokkaa ja käy lukionsa neljään vuoteen. On siinä saanut kakkosvuodesta lähtien ostaa joko kalliita uusia kirjoja tai digikirjoja, kun ympärillä muut saavat kirjoja ja tietokoneensakin ilmaiseksi...
Mä täytän tänä vuonna 48, ja meillä kyllä oli vielä luokallinen lukio. Mielestäni siskollani vasta oli luokaton lukio, ja hän on syntynyt 1981.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Mä täytän tänä vuonna 48, ja meillä kyllä oli vielä luokallinen lukio. Mielestäni siskollani vasta oli luokaton lukio, ja hän on syntynyt 1981.
Näköjään lainaaminen ei onnistunut, tämä oli tarkoitettu vastaukseksi viestiin 65.
Mä kävin lukion 1992-1995 ja silloin oli ihan omat luokat.
Meitä oli kolme luokallista ykkösiä aloittamassa, 1A, 1B ja 1C.
Meillä oli niin pieni lukiorakennus, että olimme yhdessä ja samassa luokassa koko vuoden. Vain opettaja vaihtui oppitunnin vaihtuessa. Istumapaikat vaihdettiin aina uuden jakson tullessa eli noin 2 kk välein. Muuten istuin aina samassa pulpetissakin.
Ei ollut edes tietokoneita yhdelläkään oppitunnilla. Meillä ei ollut edes kotona tietokonetta.
Kävin koko lukion läpi fyysisillä paperikirjoilla, lyijykynällä, kumilla ja paperilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Meillä oli niin pieni lukiorakennus, että olimme yhdessä ja samassa luokassa koko vuoden."
Tarkoitan tällä siis luokkahuonetta.
Kurssimuotoisuus alkoi jo vuonna 1982. Itse kävin lukion 84-87 ja se oli kokonaan kurssimuotoinen. Ilmeisesti alkuun on ollut kouluilla vapautta, mennäänkö heti kurssimuotoiseen vai vasta myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Tuosta akkuhommasta: onkohan se nyt kuitenkaan niin vaikeaa pitää piuhassa kiinni sitä konetta? Ymmärrän, että parempi toki jos olisi kestävä akku, mutta ei tämä nyt niin suuri ongelma ole.
Digikirjat ovat hyvin samankaltaisia eri kustantajilla, mutta on niissä erojakin: esim. erään kustantajan englannin kirjoissa saa helposti tekstin ja tehtävän rinnakkain, mutta toisissa pitää kikkailla vaikeasti kaksi ikkunaa auki, ja sittenkin se on kömpelömpää. Isot perinteiset kustantamot ovat tässä ne huonoimmat.
Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä kyllä, että nykymallin digikirjat ovat ankeita, kömpelöitä ja huonoja käytettävyydeltään. Mustaa tekstiä valkoisella pohjalla, alla ruutu mihin kirjoittaa vastauksiaan. Köyhää on.
Meillä onneksi lukiosta saa jokainen uusi oppilas uuden koneen. Akkuongelmaa varmasti on monessa paikassa, joissa koneita kierrätetään. Ratkaisu ei todellakaan ole se, että konetta pitää piuhassa. Kotona ehkä, mutta kuvitteletko todellakin, että se luokassa onnistuu? Moni kulkee myös pitkiäkin koulumatkoja julkisilla ja hyödyntää siihen kuluvan ajan opiskeluun. Jos akku ei kestä yhtään, niin tuokin on aika hankalaa.
Vierailija wrote:
Tarvitseeko enää osata vieraita kieliä? Tekoäly osaa kohta kääntää mistä kielestä tahansa?
Ei tarvitse, jos haluaa olla tyhmä ja tyhjä pönttö, joko on kaikessa koneiden armoilla. Itse en kyllä haluaisi käydä keskustelua koneen välityksellä.
Vierailija wrote:
Kurssimuotoisuus alkoi jo vuonna 1982. Itse kävin lukion 84-87 ja se oli kokonaan kurssimuotoinen. Ilmeisesti alkuun on ollut kouluilla vapautta, mennäänkö heti kurssimuotoiseen vai vasta myöhemmin.
Kurssimuotoisuus on eri asia kuin luokattomuus.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kurssimuotoisuus alkoi jo vuonna 1982. Itse kävin lukion 84-87 ja se oli kokonaan kurssimuotoinen. Ilmeisesti alkuun on ollut kouluilla vapautta, mennäänkö heti kurssimuotoiseen vai vasta myöhemmin.
Kurssimuotoisuus on eri asia kuin luokattomuus.
Tarkoitus oli lainata kommenttia, jossa sanottiin kurssimuotoisuuden alkaneen 90-luvulla. Klikkasin väärää lootaa ja lainausta ei tullut. Kurssimuotoisuus alkoi 1982, ja itse asiassa aikuislukiossa jo 60-luvulla kokeiltiin.
Luokallinen lukio oli usein kurssimuotoinen.
Digikirjoja usein silmillään. Asiat eivät jää kunnolla mieleen.
Kyllä. Ja koronan aikainen etäkoulu aiheuttaa pysyvän ihottuman näille pikkureppanoille, samoin se nälkiintyminen etäkoulun aikana. Jokainen oli kuolla ravinnonpuutteeseen.
Kannattaa huomata, että lomilla ei tällaista tapahdu ja muutenkin kuulemma 60% yläkoulun oppilaista ruokailee koulussa. Muut käyvät paistopisteellä ja imevät energiajuomaa.
Silti. Digi haittaa, jos siitä on hyötyä. Nälkä kalvaa, jos siitä on hyötyä. Etäkoulu vie elämän, jos siitä on hyötyä.
Ja aikuiset mahdollistavat tämän kaiken.