Mitä sellaisia asioita inhoat, joista moni tuntuu pitävän
Itselläni seuraavat
- käytännölliset, mutta rumat ratkaisut esim. Vahakangas ruokapöydällä tai teipillä korjatut lenkkarit
- pöytäliinat yleensäkin muualla kuin juhlissa tai hienossa ravintolassa valkoiset
- käytännöllinen, mutta epäesteettinen vaatetus (kuomasaappaita ei mun jalassa nähdä)
- lapsiperhe-elämä ja lasten ehdoilla meneminen
- pariskuntien illanistujaiset
- perinteiset suomalaiset kotiruoat
- koko viikon (tai kahden) ruokaostosten ronttaaminen kaupasta kerralla
- vain elämää
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särähtää aina kun joku kertoo inhoavansa lapsia. Vaikka toki sen saa sanoa ihan ääneenkin.
Samoin. Tässä on sekin ristiriita, että lapsia inhoavakin on ollut lapsi. Inhoaako hän siis samalla omaa menneisyyttään, eikö hän kestä keskeneräisyyttä, eikö hän soisi elämän lahjaa nuoremmilleen. Todella elämänvastainen näkemys.
Minä inhoan lähinnä lasten käytöstä. Se on usein huonoa, etenkin nykyään. Eli sinänsä lapsi ei ole inhon kohde, vaan käytös, joka tekee heidät inhottaviksi. Siinä on tietysti osansa vanhemmilla.
Minäkin inhoan nimenomaan sitä levotonta härväystä ja heilumista. Niin usein juoksentelu ja riehuminen myös päättyy lapsen kaatumiseen tms. ja ärsyttää jo etukäteen siitä seuraava huuto ja parku. Mutta ärsyttävintä tuossa on kyllä se, että vanhemmat antavat lasten yleensäkään juosta sisätiloissa muiden ihmisten jaloissa.
Amerikkalaiset elokuvat.
Kuka niitä oikein katsoo ja miksi niitä tyrkytetään tänne Eurooppaan? Järjestään kaikki ovat täynnänsä väkivaltaa, räjähdyksiä, wokea, huumeita, rumaa ja näsäviisasta kielenkäyttöä, rikollisuutta ja rikollisten sympatisointia, tappamisen karnevalisointia ja juonittelua, petoksia, vihaa.
En ole pitkään aikaan halunnut katsoa mitään mitä sieltä tulee. Tulee pahoinvointia ja masentunut olo, että tuo on muka hyvää viihdettä. Ne ihmiset tuolla ovat aivan sekaisin fentanyyleineen ja zombiekatuineen.
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särähtää aina kun joku kertoo inhoavansa lapsia. Vaikka toki sen saa sanoa ihan ääneenkin.
Samoin. Tässä on sekin ristiriita, että lapsia inhoavakin on ollut lapsi. Inhoaako hän siis samalla omaa menneisyyttään, eikö hän kestä keskeneräisyyttä, eikö hän soisi elämän lahjaa nuoremmilleen. Todella elämänvastainen näkemys.
Minä inhoan lähinnä lasten käytöstä. Se on usein huonoa, etenkin nykyään. Eli sinänsä lapsi ei ole inhon kohde, vaan käytös, joka tekee heidät inhottaviksi. Siinä on tietysti osansa vanhemmilla.
Minäkin inhoan nimenomaan sitä levotonta härväystä ja heilumista. Niin usein juoksentelu ja riehuminen myös päättyy lapsen kaatumiseen tms. ja ärsyttää jo etukäteen siitä seuraava huuto ja parku.
Katsoin juuri parkkipaikalla kuinka pikkulapset hyöri ja härväsi parkkipaikalla autojen seassa. Kyllä ärsytti ja ihan syystäkin. Vanhemmat tuskin korvaavat senttiäkään kun lapsi kolhaisee jonkun autoa.
Muumimukeja ja muuta saman tyyppistä keräilytavaraa.
Lauantai-illan viihdeohjelmia.
- Salatut elämät
- Harry ja Meghan
- Ruoanlaitto ja leipominen
- Pikkulapset
- Kissat
- Uusiin ihmisiin tutustuminen
- Hauskat kotivideot
- Skuutit
- Auton värinä musta tai valkoinen
- Lomamatkan suunnittelu
...
Seksi. En ymmärrä, että mitä ihanaa on läiskyttää kusivehkeitä yhteen tai jopa anaaliin. Taudit leviää ja sitten syntyy lapsia, vaikka maailmassa on jo nyt ainakin 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin oikeasti tarvittaisiin.
Kertomuksia lapsista. Pää meinaa räjähtää, kun esim.vanhempainillassa opettaja kysyy miten syksy on lähtenyt käyntiin ja sitten joku vanhempi kertoo miten heidän Pirkko-Petterillä on sujunut. Sama töissä, osa työkavereista vetää aivan mistä tahansa aasinsillan omiin lapsiin ”mutta meidän Perttuli…”. Ja minulla on neljä omaa lasta. He ovat rakkaita, mutta en kuvittele että muita kiinnostaa heidän asiansa, joten en joka välissä tuo heitä esiin. Voi olla ettei kukaan muu inhoa näitä loppumattomia tarinoita, mutta tässähän kysyttiinkin mitä sellaista inhoan mistä muut pitävät. Ymmärrän vielä ensimmäisestä lapsesta innostuneet vanhemmat, mutta kun puhutaan 12-22-vuotiaista.
Urheilu. Mielestäni on vaan niin lapsellista kisailla siitä kuka potkaisee pallon tolppien väliin. Vielä tätäkin naurettavampaa on urheilussa huijaaminen.