Lue keskustelun säännöt.
Menisitkö itse asumaan soluun tuntemattomien ihmisten kanssa?
07.10.2023 |
Kun sanotaan että opiskelijoiden pitää suostua asumaan yhdessä tuntemattomien kanssa soluasunnossa, jakaa vessa/kylppäri, keittiö jne.
Suostuisitko sinä? Jos olisi esim. tilanne että työnantaja laittaa sinut toiselle paikkakunnalle töihin ja ainoa tarjolla oleva asunto on tuollainen?
Kommentit (550)
Jos asumistukia leikataan, niin varmaan Suomeenkin tulee tämä kimppakämppä systeemi kuten muualla maailmassa. Monet aikuiset työssä käyvät asuvat vaikka vuokratussa omakotitalossa, jossa on yhteiset tilat ja sitten oma huone vaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 sivua spämmiä solu- ja dormihullulta 😳, tekstin ja tyylin tunnistaa jo kaukaa.
Kun inttiaika otetaan mukaan, niin asuin eri soluissa syksystä 1988 kevääseen 1992.
Sain silloin kaupungin 30 neliön yksiön Joensuusta, vuokra 1100mk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Tuo oli täysin normaalia ennen asumistukimuutosta. Ja kyllä, asuin tuntemattomien kanssa.
Ihmiset olivat ennen paljon homogeenisempiä, myös vuorokausirytmiltään. Samiksia.
Se helpotti monia asioita siihen aikaan.
Tämä on varmasti totta. Voisin harkita tilapäistä asumista jonkun sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnen oikein hyvin. Mutta useita vuosia......ei. Muistan, kun muksut olivat teinejä, niin toki sopeuduin siihen, että meillä ravasi eri vuorokauden aikoihin porukkaa. Kuitenkin tunsin lasteni kaverit eli eivät olleet tuntemattomia. Ja lisäksi mä olin kuitenkin The Boss ja sanelin säännöt. Saivat mennä ja tulla, kunhan eivät olleet mulle häiriöksi eivätkä odottaneet, että mä hipsuttelen aamuisin varpaillani munankuorilla, jotta myöhään valvonut nuoriso saa nukuttua.
En menisi, enään. Noin kaksi vuotta asuin "kimppakämpässä" ja ymmärsin ainakin sen että ihmiset ovat todella laiskoja, itsekkäitä ja sotkuisia. Kukaan ei imuroinut yhteisestä hyvästä, vaan siivoominen piti sopia etukäteen. Säälittävää.
Ymmärrän kyllä täysin ettei solu-asuminen kiinnosta, en vedä hernettä nenään nykyajan nuorista kuten monet muut boomerit. Maailma muuttuu ja hyvä niin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos asumistukia leikataan, niin varmaan Suomeenkin tulee tämä kimppakämppä systeemi kuten muualla maailmassa. Monet aikuiset työssä käyvät asuvat vaikka vuokratussa omakotitalossa, jossa on yhteiset tilat ja sitten oma huone vaan
Onhan meillä jo nyt näitä kimppakämppä olemassa. Osaa vuokrataan kalustettuna. Ihan ok vaihtoehto esim. keikkalääkäreille jotka asuu muualla mutta silloin kun ovat muutaman päivän keikalla asuvat kimpassa.
Briteissä asuessa lähes kaikki 20-40-vuotiaat sinkut asuvat kimppakämpissä ventovieraiden kanssa. Oli siihen aikoinaan totuttelemista, mutta toisaalta ihan kiva että uudessa kaupungissa oli pakko tutustua edes niihin kämppiksiin eikä tarvinnut olla ypöyksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin solussa viiden tuntemattoman kanssa. Neljä näistä oli venäläisiä. Yhteisissä tiloissa ei voinut säilyttää mitään vaan kaikki omassa huoneessa lukkojen takana. Astiat, ulkovaatteet, ruuat, kahvinkeitin, jopa vessapaperi. Minulla oli pieni jääkaappi omassa huoneessa ja yleisissä tiloissa kävin vain ruokaa laittamassa, vessassa ja suihkussa. Toinen suomalainen oli hiljainen outolintu ja ne venäläiset olivat vain keskenään. Tervehdittiin, jos nähtiin, mutta muuten ei oltu tekemisissä. Oli elämäni karmeimmat kolme lukuvuotta, mutta oli sentään ilmaista asumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asumistukia leikataan, niin varmaan Suomeenkin tulee tämä kimppakämppä systeemi kuten muualla maailmassa. Monet aikuiset työssä käyvät asuvat vaikka vuokratussa omakotitalossa, jossa on yhteiset tilat ja sitten oma huone vaan
Onhan meillä jo nyt näitä kimppakämppä olemassa. Osaa vuokrataan kalustettuna. Ihan ok vaihtoehto esim. keikkalääkäreille jotka asuu muualla mutta silloin kun ovat muutaman päivän keikalla asuvat kimpassa.
Mulle kyllä tarvittaessa sopisi tuollainen vaihtoehtokin. Siis että mulla on koti paikassa X ja sitten silloin tällöin joudun majoittumaan paikassa . Ihan hyvin se Y voisi olla joku soluasunto, koska enhän mä siellä kävisi kuin nukkumassa. Ulkomaanreissuillakin otan aina halvimman hotellihuoneen ilman aamiaisia ja muita kommervenkkejä, koska tarkoitukseni ei olekaan viettää aikaani hotellissa vaan ainoastaan käydä nukkumassa siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluasumiseen ongelmiin ei voi olla ratkaisuna tarjota jokaiselle yksiötä. :D jos lapset eivät ole vielä aikuistuneet asuakseen soluissa, miten kykenevät opiskeluunkaan??
Sosiaaliset tapaukset halpoihin soluihin, mun puolesta vaikka yhteiskunnan kustantamana ilmaiseksi. Soluasumiseen kykenemättömät soluista heti ulos ja kasvakoot hieman ennen kuin ansaitsevat moisen edun eli sitten maksakoot yksiöitään kunnes osaavat taas käyttäytyä.
Jos aikuistumisen mitta on, sopeutuuko soluasumiseen, suuri osa aikuisista ei ole aikuisia.
Laitapa lähes kuka tahansa aikuinen soluun, ongelmia on luvassa. Tarkoittaako tämä, että melkein kaikki aikuiset pitäisi lähettää kasvamaan?
Käytännössä lähes kaikki aikuiset, jotka ovat jotain joskus opiskelleet ovat jossain vaiheessa onnistuneesti asuneet solussa. Ei se rakettitiedettä ole. Jos sinusta tuntuu että on, ehkä on tosiaan kypsymisen paikka.
Soluasuminen ei ole rakettitiedettä mikäli asukkaat ottavat kanssa-asujat huomioon, hoitavat omat velvollisuutensa, noudattavat järjestyssääntöjä ym. Valitettavasti läheskään kaikki soluissa asujat eivät ole tällaisilla ominaisuuksilla varustettuja!
Silloin tarvitaan tiukempaa kuria, ei omia yksiöitä. Järki hoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoillakin tulee olla oikeus yksityisyyteen.
Oma huone on sitä yksityisyyttä. 80-luvulla jopa huoneet jaettiin täysin vieraan tyypin kanssa.
Ei oma huone tuo riittävää yksityissyyttä. Itse joudun pitämään vessassa sairauden hoitoon tarvittavia asioita, en halua näitä opiskelijatovereiden tietoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perseilystä ei tule palkita yhteiskunnan kustantamilla yksiöillä. Kasvattakaa ne kullannuppunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluasumiseen ongelmiin ei voi olla ratkaisuna tarjota jokaiselle yksiötä. :D jos lapset eivät ole vielä aikuistuneet asuakseen soluissa, miten kykenevät opiskeluunkaan??
Sosiaaliset tapaukset halpoihin soluihin, mun puolesta vaikka yhteiskunnan kustantamana ilmaiseksi. Soluasumiseen kykenemättömät soluista heti ulos ja kasvakoot hieman ennen kuin ansaitsevat moisen edun eli sitten maksakoot yksiöitään kunnes osaavat taas käyttäytyä.
Jos aikuistumisen mitta on, sopeutuuko soluasumiseen, suuri osa aikuisista ei ole aikuisia.
Laitapa lähes kuka tahansa aikuinen soluun, ongelmia on luvassa. Tarkoittaako tämä, että melkein kaikki aikuiset pitäisi lähettää kasvamaan?
Kyse on siitä, mitä verovaroin on kustannettava. Jos muiden rahoilla haluaa asua, niin solu riittää. Itse maksavana voi asua yksin vaikka isossa omakotitalossa, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Briteissä asuessa lähes kaikki 20-40-vuotiaat sinkut asuvat kimppakämpissä ventovieraiden kanssa. Oli siihen aikoinaan totuttelemista, mutta toisaalta ihan kiva että uudessa kaupungissa oli pakko tutustua edes niihin kämppiksiin eikä tarvinnut olla ypöyksin.
Faktaa on turha alapeukuttaa
Normaalia alallani kirjoitti:
Kyllä. Asuin viimevuoden opiskelijasolussa (ja olen yli 30v, pitkään työelämässä ollut nainen) ja myös työkomennuksilla on jaettu asunto tai jopa huone.
Siis oletko tosiaan työkomennuksilla joutunut jakamaan asunnon tai jopa huoneen täysin tuntemattomien ihmisten kanssa? Vai olisiko kuitenkin ollut työkavereita joiden kanssa olet yöpynyt samassa huoneessa?
Jos ensimmäinen tilanne, niin itse vaihtaisin työpaikkaa nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Ai että kun 80 ja 90 lukujen taitteessa kaikki asuivat soluissa. Suurin osa ventovieraita, mutta pian mitä parhaimpia kavereita.
Osalla kävi tuuri, osalla ei. Asuin itse tuolloin neljän hengen solussa. Yhdellä asukkaista oli selvästi mielenterveysongelmia, mikä aiheutti ihan vaaratilanteita. 80-90-lukujen taitteissa ei oikein ollut ketään, jolta olisi voinut pyytää apua, me muut vain sinniteltiin, toki muut asukkaat vaihtuivat tiuhaan. En enää ikinä asuisi solussa ja olen varma, että yksi syy opiskelujen viivästymiseen voi olla oman rauhan puute ja kämppiksien toiminnasta aiheutuva stressi.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai, ei solukämpissä ole mitään ihmeellistä.
Keski-Euroopassa on ihan normaalia, että nuoret ihmiset asuvat kimppakämpissä, myös työssä käyvät.
En tajua, miksi suomalaiset ovat niin avuttomia, etteivät tuohon kykene. Kaikki ilmeisesti saatu helpolla ja on totuttu liian hyvään.Ja kyllä, olen asunut vuosia kimpoakämpässä opiskeluaikana, ihan vieraiden kanssa.
Miksi se olisi jotenkin huono asia että meillä menee ilmeisesti hyvin paljon paremmin kuin keski-euroopassa ja saamme olla rauhassa omassa kodissamme?
Ennen ne kämppikset oli saman opinahjon opiskelijoita mutta nykyään voi 23 v lääkiksen opiskelja päätyä samaan soluasuntoon 16 v amisveetin kanssa. Ei välttämättä ole kauheasti yhteistä.
35 v sitten lähdin opiskelemaan, asuntolaan asumaan, enkä tuntenut ketään.
Sain sieltä muutaman elämänikuisen ystävän, joiden kanssa perheinemme olemme vieläkin tekemisissä.
Tyttäreni lähti tänä syksynä opiskelemaan ja asuntolaan asumaan.
Olen asunut opiskeluaikoina neljän hengen solussa, jokaisella oma huone. Myös kun menin isoon yliopistolliseen sairaalaan töihin asuin 2 hengen solussa. Molemmilla siis omat huoneet. Olin molemmilla kerroilla hyvin tyytyväinen, kun sain asunnon halvalla ja läheltä koulua/työpaikka, ei tullut matkakuluja. Tietenkään en enää eläkeiässä tykkäisi asua solussa, mutta nuorena se oli hyvä ja edullinen ratkaisu.