Voinko kysyä, miksi täällä on niin paljon vastustusta lastensuojelua kohtaan? Yritämme vain ajatella lapsen parasta
Lapsen parhaan ajatteleminen tarkoittaa tarkoittaa myös hänen elinolosuhteidensa huomioonottamista ja kartoittamista. Tuntuu että tällä palstalla ollaan järjestään sitä vastaan, ja reagoidaan heti todella voimakkaasti lastensuojeluilmoituksen tullessa. Koittakaa ymmärtää, että lapsen paras on lapsen paras ilman että otatte siitä heti itseenne.
Kommentit (628)
Vierailija wrote:
Nämä on periaatteellisia asioita. Valtiolla ei ole oikeutta puuttua yksilön elämään. Piste.
No tervemenoa sellaiseen valtioon, jossa tätä periaatetta toteutetaan. Yksiönä huolehdit sitten itsellesi myös turvallisuuden, terveydenhuollon ja oikeuden/mahdollisuuden liikkua itsenäisenä yksilönä missä haluat. Ps. Tähän tarvitaan rahaa, ja paljon. Ja tuuria, ettei kukaan tee sulle mitään, mihin täällä puututtaisiin mutta siellä jossain ei. Tuuri toteutuu usein suojelumaksun muodossa.
Vierailija wrote:
On lapsellista ajatella, että valtiolla olisi oikeus puuttua keripukkiasiassa, mutta ei sitten jossain muussa. Missä se raja menee? Kun valtio alkaa puuttumaan asioihin niin kaikesta tehdään sellainen asia, että siihen voidaan puuttua.
Minusta se raja menee siinä, että lapsiin liittyvät havaitut ongelmat hoidetaan. Mutta kun aletaan puuttua vanhempien omiin asioihin ja spekuloimaan, että voisiko mahdollisesti ehkäpä vaikuttaa lapseen vanhemman asia, niin silloin mielestäni raja on ylitetty.
"Kaikki nepsyt ei kykene menemään edes sairaalakouluun. Vaikka koulutaksi veisi, karataan siitä eikä mennä kouluun. Enempää ei koulu voi ketään tukea. Ainoa vaihtoehto on se laitoksen oma koulu ja elämä lastenkodissa. Useimmiten koulu laitoksessa onnistuu, kun lapsi saa etäisyyttä kaoottiseen kotiin, joka useimmiten siellä taustalla on. "
Nyt sen verran täytyy puuttua nepsy - sanan liberaaliin käyttöön, että kaikki käytöshäiriöiset nuoret eivät ole nepsyjä ja toisinpäin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nämä on periaatteellisia asioita. Valtiolla ei ole oikeutta puuttua yksilön elämään. Piste.
No tervemenoa sellaiseen valtioon, jossa tätä periaatetta toteutetaan. Yksiönä huolehdit sitten itsellesi myös turvallisuuden, terveydenhuollon ja oikeuden/mahdollisuuden liikkua itsenäisenä yksilönä missä haluat. Ps. Tähän tarvitaan rahaa, ja paljon. Ja tuuria, ettei kukaan tee sulle mitään, mihin täällä puututtaisiin mutta siellä jossain ei. Tuuri toteutuu usein suojelumaksun muodossa.
Tervemenoa autoritaariseen totalitarismiin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
On lapsellista ajatella, että valtiolla olisi oikeus puuttua keripukkiasiassa, mutta ei sitten jossain muussa. Missä se raja menee? Kun valtio alkaa puuttumaan asioihin niin kaikesta tehdään sellainen asia, että siihen voidaan puuttua.
Minusta se raja menee siinä, että lapsiin liittyvät havaitut ongelmat hoidetaan. Mutta kun aletaan puuttua vanhempien omiin asioihin ja spekuloimaan, että voisiko mahdollisesti ehkäpä vaikuttaa lapseen vanhemman asia, niin silloin mielestäni raja on ylitetty.
Ei valtio voi mielivaltaisesti sanella miten lapsi kasvatetaan. Ikään kuin valtio tietäisi sen paremmin kuin vanhempi.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
On lapsellista ajatella, että valtiolla olisi oikeus puuttua keripukkiasiassa, mutta ei sitten jossain muussa. Missä se raja menee? Kun valtio alkaa puuttumaan asioihin niin kaikesta tehdään sellainen asia, että siihen voidaan puuttua.
Minusta se raja menee siinä, että lapsiin liittyvät havaitut ongelmat hoidetaan. Mutta kun aletaan puuttua vanhempien omiin asioihin ja spekuloimaan, että voisiko mahdollisesti ehkäpä vaikuttaa lapseen vanhemman asia, niin silloin mielestäni raja on ylitetty.
Lapsilla on ihan tosi vähän sellaisia ongelmiksi muodostuvia ongelmia, jotka eivät liittyisi vanhemmuuteen ja toisaalta vanhemmuus liittyy sen aikuisen elämän muihin tekijöihin. Sairaudet hoidetaan terveydenhuollossa ja ympäristön olosuhteet, mm. kiusaaminen ei ole lasun asia lähtökohtaisesti. Lapset selviävät vaikeistakin asioista vanhempien tuella paremmin, jolloin niistä ei välttämättä muodostu varsinaisia ongelmia.
Toisin sanoen, hyvin usein lasten kaltoinkohtelu, heitteille jättäminen, perustarpeiden huomioimattomuus tai niiden huono toteutuminen on vanhemmasta lähtöisin oleva asia, ei lapsen ongelma erillisenä asiana. Ihan kuin tässä viitattaisiin, että lapset huolehtivat itsestään ja ongelmat ovat heistä lähtöisin sekä heidän vastuullaan. Jos vanhempi ei itse ymmärrä, että lähes kaikki toimintansa vaikuttaa siihen lapseenkin, ollaan jo mielenkiintoisessa tilanteessa. Ei ymmärretä omaa roolia alkuunkaan. Toisaalta taas on helppo tuoda esille, kuinka mahdolliset haitalliset vaikutukset on pyritty ennaltaehkäisemään ja kuinka tämä on huomioitu tai pyritään jatkossa huomioimaan, ellei ole ennakoitu. Ts. Ovatko prioteetit lapsessa ja hänen huomioimisessa vai esim. omissa oikeuksissa.
"--lasten kaltoinkohtelu, heitteille jättäminen, perustarpeiden huomioimattomuus tai niiden huono toteutuminen on vanhemmasta lähtöisin oleva asia--"
Nuo ovatkin LAPSEN ongelmia. Ja totesin rajan olevan siinä, että lapsen havaitut ongelmat hoidetaan. Mutta jos ilmoitetaan vain aikuisten asioista ja koko juttu pohjautuu siihen, että SPEKULOIDAAN, voisikohan vaikuttaa lapseen, niin se on jo liikaa.
Sossu akat ovat tyranneja ja epäasiallisia lieroja, jopa rikollisia
Ex sijaisvanhempi
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nämä on periaatteellisia asioita. Valtiolla ei ole oikeutta puuttua yksilön elämään. Piste.
No tervemenoa sellaiseen valtioon, jossa tätä periaatetta toteutetaan. Yksiönä huolehdit sitten itsellesi myös turvallisuuden, terveydenhuollon ja oikeuden/mahdollisuuden liikkua itsenäisenä yksilönä missä haluat. Ps. Tähän tarvitaan rahaa, ja paljon. Ja tuuria, ettei kukaan tee sulle mitään, mihin täällä puututtaisiin mutta siellä jossain ei. Tuuri toteutuu usein suojelumaksun muodossa.
Tervemenoa autoritaariseen totalitarismiin.
Miksi sellaisesta puhut, kun kuitenkin täälläkin vapaasti kirjoittelet. Et taida ymmärtää kokonaisuuksista oikein mitään. Anarkia tai totalitarismi eivät ole ainoita vaihtoehtoja kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien skaalassa. Oikeus vapaana yksilönä - velvollisuus vastata omien valintojen ja toiminnan seurauksista. Sekä tunnustaa heikommassa asemassa olevien oikeuksien toteutumisen rajoitukset ja erityinen suojelun tarve. Viimeinen ei monilla toteudu, siksi tarvitaan lakeja turvaamaan nämä. Ihan syrjinnästä alkaen.
Nykyään on aina lapset määrää - päivä. Ohis.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nämä on periaatteellisia asioita. Valtiolla ei ole oikeutta puuttua yksilön elämään. Piste.
No tervemenoa sellaiseen valtioon, jossa tätä periaatetta toteutetaan. Yksiönä huolehdit sitten itsellesi myös turvallisuuden, terveydenhuollon ja oikeuden/mahdollisuuden liikkua itsenäisenä yksilönä missä haluat. Ps. Tähän tarvitaan rahaa, ja paljon. Ja tuuria, ettei kukaan tee sulle mitään, mihin täällä puututtaisiin mutta siellä jossain ei. Tuuri toteutuu usein suojelumaksun muodossa.
Tervemenoa autoritaariseen totalitarismiin.
Miksi sellaisesta puhut, kun kuitenkin täälläkin vapaasti kirjoittelet. Et taida ymmärtää kokonaisuuksista oikein mitään. Anarkia tai totalitarismi eivät ole ainoita vaihtoehtoja kansalaisten oikeuksie
Haluan elää oikeistolaisessa länsimaassa ja siihen ei todellakaan kuulu se, että valtiolla on oikeus puuttua perheiden asioihin.
Vierailija wrote:
Kaikki nepsyt ei kykene menemään edes sairaalakouluun. Vaikka koulutaksi veisi, karataan siitä eikä mennä kouluun. Enempää ei koulu voi ketään tukea. Ainoa vaihtoehto on se laitoksen oma koulu ja elämä lastenkodissa. Useimmiten koulu laitoksessa onnistuu, kun lapsi saa etäisyyttä kaoottiseen kotiin, joka useimmiten siellä taustalla on.
Ongelma on siinä, että koulutaksista on niin helppo karata. Kaikenlaista lapsen pakottamista pidetään kaltoinkohteluna ja siitä tulee lasu, joten koulutakseista ei pystytä tekemään karkaamisvarmoja.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kaikki nepsyt ei kykene menemään edes sairaalakouluun. Vaikka koulutaksi veisi, karataan siitä eikä mennä kouluun. Enempää ei koulu voi ketään tukea. Ainoa vaihtoehto on se laitoksen oma koulu ja elämä lastenkodissa. Useimmiten koulu laitoksessa onnistuu, kun lapsi saa etäisyyttä kaoottiseen kotiin, joka useimmiten siellä taustalla on.
Ongelma on siinä, että koulutaksista on niin helppo karata. Kaikenlaista lapsen pakottamista pidetään kaltoinkohteluna ja siitä tulee lasu, joten koulutakseista ei pystytä tekemään karkaamisvarmoja.
Ei taksikuskin tehtävä ole juosta karkailevien lasten perässä. Kyllä se on koti missä opitaan koulunkäynnin tärkeys ja motivaatio. Ainan järjetöntä, että kehdataan vaatia yhteiskunta juoksentelemaan toisten mukuloiden perässä, jos ei koulunkäynti nappaa.
On tietyllä tapaa hävytöntä pitää oletuksena, että hyvä vanhempi on kaikin tavoin täydellinen ihminen, tai että mitään omia ongelmia ei voi olla hyvällä vanhemmalla.
Vierailija wrote:
"--lasten kaltoinkohtelu, heitteille jättäminen, perustarpeiden huomioimattomuus tai niiden huono toteutuminen on vanhemmasta lähtöisin oleva asia--"
Nuo ovatkin LAPSEN ongelmia. Ja totesin rajan olevan siinä, että lapsen havaitut ongelmat hoidetaan. Mutta jos ilmoitetaan vain aikuisten asioista ja koko juttu pohjautuu siihen, että SPEKULOIDAAN, voisikohan vaikuttaa lapseen, niin se on jo liikaa.
Lastensuojelun, etenkin ilman asiakkuutta toteutuvien tukimuotojen tarkoitus on myös ennaltaehkäistä ongelmia. Toisin sanoen, lapsilla ei tarvitse olla ongelmia jos niitä voidaan ehkäistä ja tämä on yhtä toivottavaa kuin jo syntyneiden ongelmien korjaaminen. Spekulointi loppuu kun kerrotaan, kuinka joskus ongelmiksi muodostuvia tai niistä kertovia asioita on huomioitu jos tällaisesta epäilys. Esim. vanhemman stressitilanne -> kerrotaan kuinka käsitellään asiaa itse ja lasten kanssa jos tarvetta. Päihteitä - kerrotaan kuka vastaa lapsesta tämän ajan ja mitkä ovat perheen rutiinit muutoin. Lasten huomiota herättänyt käytös tai olemus - onko itse huomattu asiaa ja miten siihen suhtaudutaan, mistä vanhempi ajattelee asian johtuvan ja onko kyseessä asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Onko vanhempi kiinnostunut lapsen asioista, silloin näitä on jo pohdittu yleensä tai lähdetään asian tultua ilmi pohtimaan. Lasten hyvinvoinnin huomioiminen elää vanhempien mielessä ja sitä kautta valinnoissa ja toiminnassa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nämä on periaatteellisia asioita. Valtiolla ei ole oikeutta puuttua yksilön elämään. Piste.
No tervemenoa sellaiseen valtioon, jossa tätä periaatetta toteutetaan. Yksiönä huolehdit sitten itsellesi myös turvallisuuden, terveydenhuollon ja oikeuden/mahdollisuuden liikkua itsenäisenä yksilönä missä haluat. Ps. Tähän tarvitaan rahaa, ja paljon. Ja tuuria, ettei kukaan tee sulle mitään, mihin täällä puututtaisiin mutta siellä jossain ei. Tuuri toteutuu usein suojelumaksun muodossa.
Tervemenoa autoritaariseen totalitarismiin.
Miksi sellaisesta puhut, kun kuitenkin täälläkin vapaasti kirjoittelet. Et taida ymmärtää kokonaisuuksista oikein mitään. Anarkia tai totalitarismi eivät
Halut ja todellisuus eivät aina kohtaa. Moni lapsikin haluaisi välittävät ja vastuulliset vanhemmat, mutta kaikille ei niitä toiveesta huolimatta suoda. Haluta saa silti, omiin ajatuksiin on sentään vielä oikeus täälläkin.
Lastensuojelutyö on varmaan todella vaikeaa, koska olemme kaikki vaan ihmisiä. Todella kierot ja ilkeät vanhemmat voivat vaikuttaa ihan hyviltä ihmisiltä, kun taas hyväntahtoisilta reppanoilta viedään helposti lapset.Totta kai se sotii ihmisten oikeustajua vastaan.
Raha ei korvaa ylikuormitusta ja ylimitoitettuja vaatimuksia, joita lastensuojelussa nykypäivänä on. 4000 e ja rapiat eivät kannusta ottamaan suurta virkavastuuta harteille, vaikka kutsumus lastensuojelutyötä kohtaan muuten on. Rakenteellisesti asioissa niin paljon korjattavaa, että työvoimapula ei tule hellittämään tuolla palkalla ihan heti. Monet työhön muuten halukkaat ottavat jalat alleen.
Vierailija wrote:
On tietyllä tapaa hävytöntä pitää oletuksena, että hyvä vanhempi on kaikin tavoin täydellinen ihminen, tai että mitään omia ongelmia ei voi olla hyvällä vanhemmalla.
Ei tuollaista oletusta ole olemassa. Kyse on siitä, että vastuullisena vanhempana ottaa vastuun mahdollisista ongelmista ja tiedostaa ne. On valmis korjaamaan niitä itse tai tuen kanssa jos sellaiseen tarvetta. Ymmärtää, kuinka lasten tarpeet eroavat aikuisten tarpeista. Kehitystaso, vastuut ja tunteidenkäsittely aikuisten vastaavista. Täten myös asioiden vaikutukset ovat lapsiin erilaiset ja se on tarpeellista huomioida.
Täydellisyys on illuusio ja siksi jo sinällään liittyisi vastuuttomuuteen. Ei kohdata tosiasioita ja oteta niistä vastuuta. Se ei missään nimessä ole asia, jota vaaditaan.
Kaikki nepsyt ei kykene menemään edes sairaalakouluun. Vaikka koulutaksi veisi, karataan siitä eikä mennä kouluun. Enempää ei koulu voi ketään tukea. Ainoa vaihtoehto on se laitoksen oma koulu ja elämä lastenkodissa. Useimmiten koulu laitoksessa onnistuu, kun lapsi saa etäisyyttä kaoottiseen kotiin, joka useimmiten siellä taustalla on.