Voinko kysyä, miksi täällä on niin paljon vastustusta lastensuojelua kohtaan? Yritämme vain ajatella lapsen parasta
Lapsen parhaan ajatteleminen tarkoittaa tarkoittaa myös hänen elinolosuhteidensa huomioonottamista ja kartoittamista. Tuntuu että tällä palstalla ollaan järjestään sitä vastaan, ja reagoidaan heti todella voimakkaasti lastensuojeluilmoituksen tullessa. Koittakaa ymmärtää, että lapsen paras on lapsen paras ilman että otatte siitä heti itseenne.
Kommentit (628)
Miksi en luota?
Minäpä kerron.
Vanhempien toiveesta lapsellemme tehtiin kiireellinen sijoitus, muuta mahdollisuutta ei enää ollut. Pari päivää kaikki olikin hyvin, kunnes:
- lapsi (17v) ei saanut laitoksessa mitään apua
- palaverissa johtava sosiaalityöntekijä teki kaikki päätökset kuulematta meitä vanhempia, näkemättä meitä kertaakaan. Ainoastaan sen perusteella, mitä laitoksen työntekijät lapsestamme kertoivat nähtyään häntä kahden viikon ajan
- johtava sosiaalityöntekijä ei suostunut järjestämään lapsellemme lääkäriä, vaikka hän itse sitä pyysi, me vanhemmat sitä pyydettiin, laitoksen työntekijät sitä pyysivät sen jälkeen kun lapsemme kävi yhden ohjaajan kurkkuun kiinni
- lapsemme pyysi terapiaa ja lääkitystä, mutta tosiaan lääkärin tutkimuksiin pääseminen kesti 3kk. Koko tämän ajan lapsemme oli sijoitettuna laitokseen, josta hän ei suostunut poistumaan edes kouluun. Järjettömän kallis ratkaisu yhteiskunnalle ja tämä vain yhden sosiaalityöntekijän mielivaltaisuuden takia
- meistä vanhemmista tehtiin tänä aikana lasu siksi, että vaadimme liian pontevasti lapsellemme tarvittavaa hoitoa säilytyksen sijaan. Tämä koettiin haluna ohjailla lapsemme hoitokontakteja (joita ei edelleenkään ollut, ja edelleenkin me olimme lapsemme huoltajia, ei se kyvytön sossu)
- 3,5kk jälkeen lopulta lapsemme pääsi terapiaan ja lääkitys aloitettiin, ja tästä parin viikon päästä hän pääsi kotiin
Teimme Aviin kantelun ja koko tämä hässäkkä ja kaikki siihen liittyvät viranomaiset joutuivat nuhtelun kohteeksi. Joten meitä ja lastamme todella oltiin kohdeltu huonosti, vaikka itse olimme erittäin yhteistyökykyisiä. Jos se nyt jotain vaikuttaa, olemme koulutettuja ja hyvin toimeen tulevia ihmisiä, ja lapsemme ongelmat eivät johtuneet kotioloista vaan erittäin rankasta koko peruskoulun kestäneestä koulukiusaamisesta.
Joten tämän takia en arvosta enää yhtään lastensuojelua. Se ei kyennyt siihen mihin luulin sen pystyvän.
Terveisin itsekin sosionomi, YAMK
Vierailija wrote:
Varmasti tehdään paljon ns. turhia laskuja, koska siellä joillain viranomaisella ei ole riittävästi tietoa perheen tilanteesta tai historiasta, jos puhutaan vaikka terveydenhuollosta.
Jos huoli herää lapsen hyvinvoinnista esimerkiksi tulee ilmi vanhemman runsas päihteiden käyttö, niin eihän terveydenhuollossa voida mitenkään tietää kohdistuuko se päihteiden käyttö ajalle, jolloin lapsi on vanhemman luona. Ei terveydenhuollossa ole mitään pääsyä sosiaalipuolen kirjauksiin. Vanhempihan voi sanoa mitä tahansa, mutta ei siellä ole mitään keinoja todentaa asiaa.
Jos huoli herää, niin tehdään lasu ja lastensuojelu sitten jatkaa siitä ja perehtyy asiaan. Ei se ole kiusaamista, vaan lapsen hyvinvoinnin varmistamista. Jos perheessä on kaikki ok, niin lastensuojelu sen sitten toteaa.
Valitettavasti on myös vanhempia, jotka eivät tunnista tai tunnusta omassa toiminnassaan mitään vahingollista ja kokevat, että lastensuojelu tekee
Käytät typerää opeteltua sossukieltä. Perheen tilanne, jos huoli herää, ei ole keinoja todentaa asiaa, jos perheessä on kaikki ok, tietoja ei ole riittävästi kirjattu tai päivitetty jne paskaa.
Lisäksi toteat, että joidenkin loppuelämä on pilalla vain siksi, ettei lastensuojelun sossu pistänyt nenäänsä perheen asioihin. Kuule kun se loppuelämä voi olla pilalla silti, tai jopa sen takia.
Vierailija wrote:
Työskentelen alalla, jossa kohtaa hyvin paljon perheitä ja elämäntilanteita, joissa lastensuojelun tarpeen arviointi on isossa roolissa. Valitettavasti tunnistan pelkoa kollegoissa tarttua näihin tilanteisiin ja mieluummin jätetään asia huomioimatta, ellei nyt aivan räikeää lapsen tarpeiden laiminlyöntiä ole tapahtunut.
Minulla ainakin on se periaate, että jos minulla herää millään tavalla huoli lapsen hyvinvoinnista, niin mieluummin otan vastuulleni sen väärän arvioinnin kuin sen, että lapsi jää heitteille. Työpaikan ohjeiden mukaan kerron lasun tekemisestä vanhemmalle, jos se on mahdollista ja kuulen hänen kantansa asiaan.
Teen lasun, jos minulle jää olo, että nyt ei ole kaikki asiat ihan kohdallaan. Lopputulostahan en saa koskaan todennäköisesti tietää ellen samaa asiakasperhettä uudelleen kohtaa, mutta ainakin olen omalta osaltani vienyt huoleni tiedoksi taholle, jolla on kättä pidempää tutkia tilannetta.
Pidempää kättä? Voi apua mitä kieltä. Vai että huoli herää? Tiedätkö, että se huoli voi herätä sinunkin lapsestasi. Ihan kenellä tahansa. Ja se voi herätä uudestaankin, vaikka olisi todettu, että teillä on kaikki ok (omaa kieltänne käyttäen).
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen alalla, jossa kohtaa hyvin paljon perheitä ja elämäntilanteita, joissa lastensuojelun tarpeen arviointi on isossa roolissa. Valitettavasti tunnistan pelkoa kollegoissa tarttua näihin tilanteisiin ja mieluummin jätetään asia huomioimatta, ellei nyt aivan räikeää lapsen tarpeiden laiminlyöntiä ole tapahtunut.
Minulla ainakin on se periaate, että jos minulla herää millään tavalla huoli lapsen hyvinvoinnista, niin mieluummin otan vastuulleni sen väärän arvioinnin kuin sen, että lapsi jää heitteille. Työpaikan ohjeiden mukaan kerron lasun tekemisestä vanhemmalle, jos se on mahdollista ja kuulen hänen kantansa asiaan.
Teen lasun, jos minulle jää olo, että nyt ei ole kaikki asiat ihan kohdallaan. Lopputulostahan en saa koskaan todennäköisesti tietää ellen samaa asiakasperhettä uudelleen kohtaa, mutta ainakin olen omalt
Sinulla ei taida olla noista mitään.
Aloittajankin ylimukautetulla, alentavalla ”koittakaa ymmärtää” puhetavalla voi olla paljon tekemistä reaktioiden kanssa. Jos järjestäen aliarvioidaan vastapuolen tiedon määrä ja laatu sekä kyky käsitellä tietoa, kommunikaatio on tuomittu epäonnistumaan.
Olen adoptioäiti. Koskaan en ole törmännyt ällöttävämpään ammattikuntaan kuin nämä sosiaalitädit.
Alentuvia, ylimielisiä, kaikkitietäviä ja puusilmäisiä. Ja aivan jäätävän rasistisiakin.
Tämä huoli herää on aivan liian löyhä tapa lähteä tekemään lastensuojeluilmoituksia.Tämä jolla huoli herää, ei ymmärrä sitä, miten paljon turhaa stressiä, pelkoa, vaivaa, huolta ja häpeää tällainen turha lastensuojeluilmoitus aiheuttaa perheelle. Pahimmillaan traumatisoi niin lapsen ja perheen varsinkin jos ryhdytään järeämpiin toimiin ja kaikki riippuu vain siitä kuka mahtaa olla työntekijöinä. Onneksi on myös osaavia henkilöitä. Keskitytään mieluummin, niihin jotka apua tarvitsevat.
Ongelma on , että lainsäädäntö mahdollistaa, nämä turhat huoli herää- ilmoitukset, niin auta muuta kuin lainsäädännön keinoin niitä vastaan taistella eli jokaisesta aiheettomasta lasusta kannattaa tehdä rikosilmoitus. Toki tarvittaessa myös kantelu AVIIn jos kyse terveydenhuollosta, joka jättää kuntoutukset ja tutkimukset väliin ja sitä vastoin tekee lasun. Myös muistutukset tarpeellisia.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Osa on supervanhempia, osa ei. Autistiset kokevat enemmän väkivaltaa, nöyryyttämistä ja tarpeiden laiminlyöntiä kuin normaalit lapset.
Lastensuojelun toimestako? Ei ainakaan vanhempien. Yksittäistapauksia toki on. Mitä tutkimuksia on tehty, niin ole todisteita siitä, että autisminkirjolaiset olisivat suuremmassa vaarassa pahoinpitelyiden suhteen. Poikkeukset on poikkeuksia, mutta tätä keskustelua ei täällä käydä poikkeuksien vuoksi, vaan siitä syystä, että nykyinen lastensuojelu ei toimi. Pitäisi olla kyse koko perheen hyvinvoinnista eikä vain lapsen hyvinvoinnista, koska ne liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Vanhempien tietenkin. Osa vanehmmista ei edes aristele sossun läsnäoloa läimäyttääkseen lastaan. Meille tulee myös säännöllisesti nepsylapsia, joilla ei ole edes kunnollista puhetta, koska heille ei ole koskaan puhuttu, on vain huudettu.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Osa on supervanhempia, osa ei. Autistiset kokevat enemmän väkivaltaa, nöyryyttämistä ja tarpeiden laiminlyöntiä kuin normaalit lapset.
Lastensuojelun toimestako? Ei ainakaan vanhempien. Yksittäistapauksia toki on. Mitä tutkimuksia on tehty, niin ole todisteita siitä, että autisminkirjolaiset olisivat suuremmassa vaarassa pahoinpitelyiden suhteen. Poikkeukset on poikkeuksia, mutta tätä keskustelua ei täällä käydä poikkeuksien vuoksi, vaan siitä syystä, että nykyinen lastensuojelu ei toimi. Pitäisi olla kyse koko perheen hyvinvoinnista eikä vain lapsen hyvinvoinnista, koska ne liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Vanhempien tietenkin. Osa vanehmmista ei edes aristele sossun läsnäoloa läimäyttääkseen lastaan. Meille tulee myös säännöllisesti nepsylapsia, joilla ei ole edes kunnollista puhet
Oikeasti älä viitsi. Älä sotke nepsylapsia ja muita. Ymmärrän jos oikeasti niitä lapsia, joista ei ole pidetty huolta ja kasvatettu. Ei varmasti tule säännöllisesti nepylapsia, joilla ei ole kunnollista puhetta siksi, että heille ei olisi puhuttu vaan pelkästään huudettu. Ymmärrätkö, että nepsylapsi ei ole vain nepsylapsi vaan käynyt myös diagnosointirumban läpi, missä ennen diagnoosia on selvitetty ja poissuljettu muut asiat, mitkä voisivat haasteet aiheuttaa ennen kuin on päädytty antamaan diagnoosi.
"Oikeasti älä viitsi. Älä sotke nepsylapsia ja muita. Ymmärrän jos oikeasti niitä lapsia, joista ei ole pidetty huolta ja kasvatettu. Ei varmasti tule säännöllisesti nepylapsia, joilla ei ole kunnollista puhetta siksi, että heille ei olisi puhuttu vaan pelkästään huudettu. Ymmärrätkö, että nepsylapsi ei ole vain nepsylapsi vaan käynyt myös diagnosointirumban läpi, missä ennen diagnoosia on selvitetty ja poissuljettu muut asiat, mitkä voisivat haasteet aiheuttaa ennen kuin on päädytty antamaan diagnoosi."
Koeta nyt ymmärtää, että nepsyjä syntyy huonoillekin vanhemmille. Sellaisille, joilla ei ole taitoja niitä erityislapsiaan lainkaan hoitaa. Heikkokuntoisimmat huostaanotettavat lapset ovat lähes aina nepsyjä. Normaalilapsella on aina pikkuisen enemmän mahdollisuuksia esim. hakea hoivaa muualta tai pärjätä ilman. Yleensä mitään diagnooseja ei ole haettu huostaanottotilanteeseen mennessä. Lastensuojelu sitten kuljettaa lapsen tutkimuksiin ja hoitopolulle.
Vierailija wrote:
"Oikeasti älä viitsi. Älä sotke nepsylapsia ja muita. Ymmärrän jos oikeasti niitä lapsia, joista ei ole pidetty huolta ja kasvatettu. Ei varmasti tule säännöllisesti nepylapsia, joilla ei ole kunnollista puhetta siksi, että heille ei olisi puhuttu vaan pelkästään huudettu. Ymmärrätkö, että nepsylapsi ei ole vain nepsylapsi vaan käynyt myös diagnosointirumban läpi, missä ennen diagnoosia on selvitetty ja poissuljettu muut asiat, mitkä voisivat haasteet aiheuttaa ennen kuin on päädytty antamaan diagnoosi."
Koeta nyt ymmärtää, että nepsyjä syntyy huonoillekin vanhemmille. Sellaisille, joilla ei ole taitoja niitä erityislapsiaan lainkaan hoitaa. Heikkokuntoisimmat huostaanotettavat lapset ovat lähes aina nepsyjä. Normaalilapsella on aina pikkuisen enemmän mahdollisuuksia esim. hakea hoivaa muualta tai pärjätä ilman. Yleensä mitään diagnooseja ei ole haettu huostaanottotilanteeseen mennessä. Lastensuojelu sitten kuljetta
Nyt puhutaan faktoista, tutkimuksesta eikä mututuntumasta ja yksittäistapauksista. Yksittäistapauksia on aina myös nepsyissä, mutta kuten autismiliitto, tutkimukset ja jopa tästä puhutta lastensuojelun sisällä ongelmana on se, että nepsylapsia ja autisminkirjolaisia joutuu lastensuojelun "tuen" piiriin turhaan. Niin avohuollon toimenpiteet kuin sijoitukset ja huostaanotot ovat väärää tukea näille lapsille. Nyt puhutaan isossa kuvassa eikä yksittyistapauksista. Tämän vuoksi siellä lastensuojelussakin yrietetään hankkia nyt osaamista autisminkirjosta.
Tiedätko kuinka moni näistäkin lapsiperheistä ovat yrittäneet vuosia saada apua ja tukea terveydenhuollolta tai tarvittavia tukia koululta, mutta turhaan. Pyörivät perheneuvolassa vuosia luullen, että saavat sieltä apua. Lastensuojelun tehtävä olisi pitää lapsen puolta ja se puoli on se, että tuetaan sitä lasta ja perhettä sasamaan se tarvittava tuki ja kuntoutus terveydenhuollosta ja koulusta jos eivät ole sitä aiemmin saaneet.
Jotain on pahasti vialla jos autisminkirjon lapset ovat huostaanotoissa ja sijoituksissa yliedustettuina kun tutkitusti lastensuojelun tarjoama tuki ja apu on väärä tukea näille lapsille. Huostaanotto ja sijoitus ei ole ratkaisu eikä se tuentarve, mitä nämä lapset tavitsevat. Kuntoutus ja tuki myös kouluun on se mitä he tarvitsevat. Lastensuojelu voisi auttaa siinä eikä viedä lapsia näistä perheistä pois ja traumatisoida nämä herkät lapset.
Nyt puhutaan faktoista, tutkimuksesta eikä mututuntumasta ja yksittäistapauksista. Yksittäistapauksia on aina myös nepsyissä, mutta kuten autismiliitto, tutkimukset ja jopa tästä puhutta lastensuojelun sisällä ongelmana on se, että nepsylapsia ja autisminkirjolaisia joutuu lastensuojelun "tuen" piiriin turhaan. Niin avohuollon toimenpiteet kuin sijoitukset ja huostaanotot ovat väärää tukea näille lapsille. Nyt puhutaan isossa kuvassa eikä yksittyistapauksista. Tämän vuoksi siellä lastensuojelussakin yrietetään hankkia nyt osaamista autisminkirjosta.
Tiedätko kuinka moni näistäkin lapsiperheistä ovat yrittäneet vuosia saada apua ja tukea terveydenhuollolta tai tarvittavia tukia koululta, mutta turhaan. Pyörivät perheneuvolassa vuosia luullen, että saavat sieltä apua. Lastensuojelun tehtävä olisi pitää lapsen puolta ja se puoli on se, että tuetaan sitä lasta ja perhettä sasamaan se tarvittava tuki ja kuntoutus terveydenhuollosta ja koulusta jos eivät ole sitä aiemmin saaneet.
Jotain on pahasti vialla jos autisminkirjon lapset ovat huostaanotoissa ja sijoituksissa yliedustettuina kun tutkitusti lastensuojelun tarjoama tuki ja apu on väärä tukea näille lapsille. Huostaanotto ja sijoitus ei ole ratkaisu eikä se tuentarve, mitä nämä lapset tavitsevat. Kuntoutus ja tuki myös kouluun on se mitä he tarvitsevat. Lastensuojelu voisi auttaa siinä eikä viedä lapsia näistä perheistä pois ja traumatisoida nämä herkät lapset.
Sinä jauhat nyt ihan eri asiasta. Sijaishuollon sossuna näen paljon autismin kirjon lapsia. Eivät he ole huostassa sen takia, että se äiti pieni yritti ja yritti, mutta ei saanut lasta erityisluokalle tai perheneuvolan ihmeellisten vuosien kurssille ei sattunut mahtumaan vuonna x. Ne lapset ovat huostassa, koska heidän vanhempiensa vanhemmuuden taidot olivat huonot eikä lastensuojelun avohuollon keinoin heitä saatu autettua. Monella autistilla on samanmoiset vanhemmat. Moni syntyy perheeseen, jossa on sukupolvittaisia ongelmia. Ihan lapsen perushoiva, hänen turvallisuutensa, terveydenhoitonsa jne. Kaikki ne ovat niin huonolla tolalla siellä kotona asuen, että lapsen turvallinen kasvu ja kehitys edellyttää sijaishuoltoa. Se on ihan sama onko se nälkiintynyt, hoivaa vaille jäänyt lapsi autisti tai terve tässä yhteydessä.
Mitä tulee lasten hoitamiseen sijaishuollossa, niin autistiset piirteet otetaan toki huomioon sijaishuoltopaikan valinnassa. Eivät kaikki lastenkodit ole samanlaisia, ne ovat nykyisin erikoistuneita. Aika monella lastenkodin ohjaajalla on nykyisin myös nepsyvalmentajan koulutus. Useissa yksiköissä on koulu joissa opettaa erityisopettaja yksilöllisesti lapsen erityispiirteet huomioiden.
Tässä aloituksessa täyttyy käytännössä kaikki trolliviestin tunnusmerkit. Pitäisi ihmisillä kellot soida vähemmästäkin. Eli tehdään aloitus sopivan provosoivaksi/valitaan aihe, mikä on muuten herkkä. Vastatataan ehkä kerta tai kaksi, ja sen jälkeen hävitään kokonaan. Näin on saatu aikaiseksi viestiketju, minkä taustalla trolli naureskelee, että sainpas taas tyhmät ansaan.
Vierailija wrote:
Tämä on ongelma ja subjektiivinen sosiaalityöntekijän näkemys ja varsinkin erittäin vaarallinen tulkinta jos ei ole autisminkirjon osaamista: "lapset ovat huostassa, koska heidän vanhempiensa vanhemmuuden taidot olivat huonot ".
Sosiaalityöntekijät näkevät autistisen lapsen kouluakäymättömyyden vanhempaintaitojen puutteena samoin kuin yksipuolisen ruokavalion, vaikka kyse on siitä, että lapsi ei kykene kouluun puuttuvan koulun tuen vuoksi ja valikoiva syöminen tai jopa syömishäiriö on yksi autisminkirjoon usein liittyvä asia jne. Tässä tulee näkyviin se osaamattomuus lastensuojelussa liittyen autisminkirjoon. Papereihin kirjoitetaan puutteet vanhemmuudessa ja suit sait lapsi sijoitukseen. Lastensuojelubusiness kiittää. Vnhemmat ja lapsi kärsii.
Tämä on ongelma ja subjektiivinen sosiaalityöntekijän näkemys ja varsinkin erittäin vaarallinen tulkinta jos ei ole autisminkirjon osaamista: "lapset ovat huostassa, koska heidän vanhempiensa vanhemmuuden taidot olivat huonot ".
Sosiaalityöntekijät näkevät autistisen lapsen kouluakäymättömyyden vanhempaintaitojen puutteena samoin kuin yksipuolisen ruokavalion, vaikka kyse on siitä, että lapsi ei kykene kouluun puuttuvan koulun tuen vuoksi ja valikoiva syöminen tai jopa syömishäiriö on yksi autisminkirjoon usein liittyvä asia jne. Tässä tulee näkyviin se osaamattomuus lastensuojelussa liittyen autisminkirjoon. Papereihin kirjoitetaan puutteet vanhemmuudessa ja suit sait lapsi sijoitukseen. Lastensuojelubusiness kiittää. Vnhemmat ja lapsi kärsii.
Ei kukaan ruokavalion takia ole huostassa, älä vääristele. Huostassa ollaan kun lapsen tarpeet laiminlyödään hyvin perustavanlaatuisesti. Tyypillistä on, että lapseen kohdistetaan väkivaltaa, lasta saatetaan dissata, nöyryyttää. Lapsen hygieniasta huolehtiminen laiminlyödään, lapsen koulunkäynti laiminlyödään. Lasta ei tuoda neuvolaan, lääkäriin, lapsen sairauksia ei hoideta. Näillä samoilla syillä on ihan normaalit lapsetkin huostassa.
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen alalla, jossa kohtaa hyvin paljon perheitä ja elämäntilanteita, joissa lastensuojelun tarpeen arviointi on isossa roolissa. Valitettavasti tunnistan pelkoa kollegoissa tarttua näihin tilanteisiin ja mieluummin jätetään asia huomioimatta, ellei nyt aivan räikeää lapsen tarpeiden laiminlyöntiä ole tapahtunut.
Minulla ainakin on se periaate, että jos minulla herää millään tavalla huoli lapsen hyvinvoinnista, niin mieluummin otan vastuulleni sen väärän arvioinnin kuin sen, että lapsi jää heitteille. Työpaikan ohjeiden mukaan kerron lasun tekemisestä vanhemmalle, jos se on mahdollista ja kuulen hänen kantansa asiaan.
Teen lasun, jos minulle jää olo, että nyt ei ole kaikki
70-luvullankqikkinlaapset pwsinhampaat koulunbhammashoitolassa kerran kahdessa viikossa.Voitaiwiinkontällenosalle lapsia, joiden hampaat on huonossa kunnossa järjestää tällainen tukitoimia hampaiden pesun opetteemiseen?
Vierailija wrote:
Tämä on ongelma ja subjektiivinen sosiaalityöntekijän näkemys ja varsinkin erittäin vaarallinen tulkinta jos ei ole autisminkirjon osaamista: "lapset ovat huostassa, koska heidän vanhempiensa vanhemmuuden taidot olivat huonot ".
Sosiaalityöntekijät näkevät autistisen lapsen kouluakäymättömyyden vanhempaintaitojen puutteena samoin kuin yksipuolisen ruokavalion, vaikka kyse on siitä, että lapsi ei kykene kouluun puuttuvan koulun tuen vuoksi ja valikoiva syöminen tai jopa syömishäiriö on yksi autisminkirjoon usein liittyvä asia jne. Tässä tulee näkyviin se osaamattomuus lastensuojelussa liittyen autisminkirjoon. Papereihin kirjoitetaan puutteet vanhemmuudessa ja suit sait lapsi sijoitukseen. Lastensuojelubusiness kiittää. Vnhemmat ja lapsi kärsii.
Ei kukaan ruokavalion takia ole huostassa, älä vääristele. Huostassa ollaan kun lapsen tarpeet laiminlyödään hyvin perustavanlaatuisesti. Tyypillistä on, että laps
No tämähän ei ole totta. Lapsia huostataan myös silloin, kun he ovat vaaraksi itselleen. On perheitä, joissa on monta lasta ja vanhemmuus kunnossa, mutta yksi lapsi huostataan.
Näitä "erikoistuneita" laitoksia on, mutta se on useimmiten sanahelinää. Se, että on käynyt kurssin, kaksi ei tee minkään sortin nepsyosaajaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Osa on supervanhempia, osa ei. Autistiset kokevat enemmän väkivaltaa, nöyryyttämistä ja tarpeiden laiminlyöntiä kuin normaalit lapset.
Lastensuojelun toimestako? Ei ainakaan vanhempien. Yksittäistapauksia toki on. Mitä tutkimuksia on tehty, niin ole todisteita siitä, että autisminkirjolaiset olisivat suuremmassa vaarassa pahoinpitelyiden suhteen. Poikkeukset on poikkeuksia, mutta tätä keskustelua ei täällä käydä poikkeuksien vuoksi, vaan siitä syystä, että nykyinen lastensuojelu ei toimi. Pitäisi olla kyse koko perheen hyvinvoinnista eikä vain lapsen hyvinvoinnista, koska ne liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Vanhempien tietenkin. Osa vanehmmista ei edes aristele sossun läsnäoloa läimäyttääkseen lastaan. Meille tulee myös säännöllisesti nepsylapsia, joilla ei ole edes kunnollista puhet
Autistisen lapsen vanhempi voi itse olla (diagnosoimaton)autisti, ja käytös voi siitä johtuen olla tai voi olla olematta ongelmallista lasta kohtaan.
Vierailija wrote:
Tämä on ongelma ja subjektiivinen sosiaalityöntekijän näkemys ja varsinkin erittäin vaarallinen tulkinta jos ei ole autisminkirjon osaamista: "lapset ovat huostassa, koska heidän vanhempiensa vanhemmuuden taidot olivat huonot ".
Sosiaalityöntekijät näkevät autistisen lapsen kouluakäymättömyyden vanhempaintaitojen puutteena samoin kuin yksipuolisen ruokavalion, vaikka kyse on siitä, että lapsi ei kykene kouluun puuttuvan koulun tuen vuoksi ja valikoiva syöminen tai jopa syömishäiriö on yksi autisminkirjoon usein liittyvä asia jne. Tässä tulee näkyviin se osaamattomuus lastensuojelussa liittyen autisminkirjoon. Papereihin kirjoitetaan puutteet vanhemmuudessa ja suit sait lapsi sijoitukseen. Lastensuojelubusiness kiittää. Vnhemmat ja lapsi kärsii.
Ei kukaan ruokavalion takia ole huostassa, älä vääristele. Huostassa ollaan kun lapsen tarpeet laiminlyödään hyvin perustavanlaatuisesti. Tyypillistä on, että laps
Lasta saatetaan dissata?
Onko tuo oikeaa kieltä? Istutte sossutantat siellä pöydän ympärillä pohtimassa huostaanottoa, koska lasta DISSATAAN?
"Koska lainaukset eivät onnistu, vastaan tähän numerolle 221. Eihän sitä lasua nyt tietenkään ole tehty sen takia, että vanhemmat vaatii apua! Vaan koulun velvollisuus on tehdä lasu, kun poissaoloja on tietty määrä. Ja pointtina nimenomaan olikin, että lasu ei tällaisessa tee eikä voi tehdä muuta kuin korkeintaan osallistua koulupalavereihin ja tarjota nuorelle tukihenkilön, mutta se ei varsinaista ongelmaa poista. Koulu nimenomaan tuntuu usein olevan se taho, joka kuvittelee, että lasusta saa apua. Ja koulun lakisääteinen velvollisuus ON tarjota tukitoimia. Niitä vaan valitettavasti joutuu usein vaatimalla vaatimaan. Meillekin sanottiin aluksi, ettei voida tarjota muuta, mutta kun palavereihin saatiin esimerkiksi terveydenhuollon edustaja ja rehtori, alkoi niitä tukitoimia löytymään. Valitettavasti käy usein niin, että asioiden täytyy edetä liian pitkälle ennen kuin tukitoimia saa. "
Tiedän tämän. Ongelma on juuri tämä lainsäädäntö monessa suhteessa liittyen lasuihin. Esimerkiksi erityislasten suhteen on kohtuutonta, että lasu tehdään kun tiettymäärä koulupoissaoloja on täyttynyt ja varsinkin jos koulu ei ole kokeillut kaikkia tukitoimia ensin. Usein kieltäytyvät antamasta kaikkia tarvittavia tukitoimia tai tarjoavat muuta, mikä ei auta. Tarvitaan lopulta terveydenhoito palavereihin mukaan, välillä lakimies ja lopulta yhteys AVIin.
Lakia pitäisi muuttaa siitä ja kynnystä nostaa lasujen tekemiselle. Lasut eivät ole pelastaneet Eerikaa tai muita julkisuudessa olleita tapauksia, mutta niillä on aiheutettu mittavan paljon turhaa työtä, stressiä ja jopa traumoja perheille ja lapsille.