Lue keskustelun säännöt.
Lapsia ei synny tarpeeksi, koska tavallisilla lapsiperheillä ei ole turvaverkkoja
06.10.2023 |
Heti tulee joku pätemään vuosikymmenten takaisella tilanteella, niin tehdään heti alkuun selväksi pari asiaa: ennen lapsiperheille oli yhteiskunnassa apua. Oli kodinhoitajia ja lapsiperheet saivat kotiapua, jos esim. toinen vanhempi oli sairaana. Yhteiskunnassa oli kerhoja ja harrastuspiirejä lapsille. Nämä olivat ilmaisia/halpoja, lapset kulkivat näihin itse. Nykyisin tällaisia ei samalla tavalla ole ja vanhempien oletetaan hoitavan kuskaamiset, koska pienten lasten yksin kulkemista ei pidetä sopivana. Lastenkasvatuksen osalta kriteerit eivät vuosikymmeniä sitten olleet yhtä korkealla kuin nykyään eli vanhemmilta riitti vähempikin satsaus jälkikasvuun. Nykyisin taas odotetaan vanhemman olevan hyvin aktiivinen. Toisekseen joku tulee varmasti jankkaamaan, että kyllä pitää lapset itse hoitaa, jos on niitä hankkinut. Nämä jankkaajat eivät tajua, että jokainen lapsiperheen vanhempi kaipaa joskus lepoa tai aikaa esim. hammaslääkärikäyntien ja muiden yllättävien menojen hoitamiseen. Puhumattakaan siitä, miten paljon pikkulapsiperheessä on kotityötä.
Uskon, että monissa perheissä lapsiluku olisi suurempi, jos turvaverkot olisivat paremmat. Lähipiirissä ei ole ihmisiä, jotka voisivat tai haluaisivat auttaa lasten kanssa edes joskus. Enkä nyt tarkoita auttamisella sitä, että vanhemmat huitelisivat sillä aikaa jossain hotellilomilla, vaan saisivat keskittyä kotitöihin rauhassa tai edes hetken hengähtää. Sekin tekisi kuormittuneelle vanhemmalle jo paljon, että joku lähtisi Isla-Milon kanssa leikkipuistoon pariksi tunniksi, jotta vanhempi saa pitkän työviikon jälkeen levätä. Tai sairastumistapauksessa joku auttaisi lapsen kanssa niin, ettei vanhemman tarvitsisi olla päivätolkulla pois töistä. Uskon, että monilla perheillä on samanlainen tilanne kuin meillä eli tukiverkkoja ei arjessa ole. Toiset isovanhemmat asuvat todella kaukana, toisia ei auttaminen kiinnosta (kysytty on moneen kertaan). Toinen meistä vanhemmista on ainoa lapsi ja toisella meistä on päihdeongelmista kärsivä sisarus, joten hoitoapuna ei ole tätejä, setiä eikä enoja. Kaveripiirissä toiset lapsiperheelliset ovat kiireisiä lastensa kanssa, eikä heillä ole aikaa tai jaksamista auttaa. Lapsettomista kavereista osa ei voi sietää lapsia ja osan hektiseen elämään ei auttaminen sovi. Paikkakunnalla on maksullinen lastenvahtipalvelu, mutta eivät hoida sairaita lapsia. Eli senkään varaan ei voi laskea, että lastenvahtipalvelusta joku tulisi hakemaan päiväkotipäivän aikana sairastuneen lapsen tai jäisi hoitamaan lasta. Töissä puolestaan valitetaan, jos lasten takia tulee poissaoloja töistä tai työntekijä ei voi joustaa rajattomasti. Ainakin meillä naispuolinen pomo nurisee säännöllisesti siitä, miten hankalia ja joustamattomia työntekijöitä pikkulapsiperheelliset ovat - omat lapsensa ovat jo teinejä.
Perheessämme on yksi lapsi ja enempää ei tule, koska yhden lapsen kanssa pystymme kahden vanhemman perheessä jotenkin sumplimaan asiat. Helppoa ei ole ollut, kun lapsi oli ensimmäisen elinvuotensa aikana sairas ja toinen vanhempi sairastui lapsen synnyttyä ja pitkiä aikoja perheessämme on ollut vain yksi toimintakykyinen aikuinen ja kaksi sairasta ihmistä. Jos tukiverkkoja olisi ollut, olisimme jaksaneet paremmin ja lapsilukukin voisi olla kaksi yhden sijaan. Jos yhteiskunnassa halutaan syntyvyyttä nousuun, niin lapsiperheille pitäisi taata paremmat tukiverkot eikä kuvitella, että vanhemmat selviytyvät yksin.
Kommentit (213)
Ei ollut 2010 mitään palvelua, mitä nytkään ei olisi. Lapsia syntyi yli 25 prosenttia enemmän kuin nyt. Mitä on tapahtunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1980-luvun alussa oli normia, että pyykit pestiin käsin.
Ei ollut kotihoitoa tai subjektiivista päivähoitoa. Ruokaa tehtiin itse ja haettiin aineet lähikaupasta, ei käyty ulkona syömässä tai lämmitetty mikrossa einestä.
Mistä te jatkuvasti riivitte näitä tarinoita, että ennen oli paremmin? Ei ollut.
Nykyään ihmiset eivät tee lapsia, kun saavat niin valita. Ennen se ei ollut mahdollista, ei ehkäisy mielessä, ei kultturellisesti.
Meillä kyllä oli pesukone ja ajoittain haettiin pizzaa ja nakkikioskiltakin jotain.
Ensinnäkin nämä koulujen lakkauttamiset on jo yksi syy siihen, että enää niitä kerhoja ei ole lähettyvillä.
Ennen oli useampia kouluja , päiväkoteja. Harrastuksia järjestettiin näissä tiloissa. Lasten oli helppo kulkea niihin itse. Seurakunnantiloissa järjestettiin kokkikethoja ym.. Ei enää. Kaikki ei mahdu ensinkään mukaan.
Tarvitaan enemmän pieniä tiloja , lasten ja perheiden lähelle. Ei näitä hypersuperkouluja.
Ohis: Että mua ärsyttää tämä lapsentekoon pakottaminen joka hemmetin tuutista! Ei kiinnosta **ttuakaan, vaikka koko Suomen kansa kuolisi sukupuuttoon. Antakaa ihmisten elää kuten itse haluavat - lapsettomina. Minä en tarvitse omalle eläkkeelleni maksajia, vaan 60-vuotiaana on sellainen potti odottamassa, että pärjään omillani 40 vuotta. Enkä myöskään tarvitse ketään sukulaista huolehtimaan vanhuuden päivistäni, vaan ostan terveyspalvelut/jne. yksityisiltä toimijoilta. Vaikka teillä on lapsia, niin ei se sitä meinaa, että he huolehtisivat teistä kun olette vanhuksia. Jokaisessa vanhainkodissa on niitä, joita lapset eivät käy katsomassa kuin jouluna korkeintaan, muuten isovanhemmat on unohdettu sinne omilleen. Ja miten nykyajan lapset ja nuoret voisivat aikuisina huolehtia vanhemmistaan, kun eivät osaa edes itsestään huolehtia tänäkään päivänä? Mielenterveyshaasteita enemmistöllä, ollaan kuin syöttöporsaita ja kiusataan somen välityksellä toisia, onpa mahtavaa elämää tuollainen..
Tähän maailmaan tullaan yksin ja tästä maailmasta lähdetään yksin, eikä millään muulla ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nämä koulujen lakkauttamiset on jo yksi syy siihen, että enää niitä kerhoja ei ole lähettyvillä.
Ennen oli useampia kouluja , päiväkoteja. Harrastuksia järjestettiin näissä tiloissa. Lasten oli helppo kulkea niihin itse. Seurakunnantiloissa järjestettiin kokkikethoja ym.. Ei enää. Kaikki ei mahdu ensinkään mukaan.
Tarvitaan enemmän pieniä tiloja , lasten ja perheiden lähelle. Ei näitä hypersuperkouluja.
Mistä kerhoista oikein puhut? Ei ennen ollut mitään kerhoja mitä nyt ei olisi. Nykyään on kaikille päivähoito ja iltapäikerhot ekaluokkalaisille. Mistä kerhoista oikein puhut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nämä koulujen lakkauttamiset on jo yksi syy siihen, että enää niitä kerhoja ei ole lähettyvillä.
Ennen oli useampia kouluja , päiväkoteja. Harrastuksia järjestettiin näissä tiloissa. Lasten oli helppo kulkea niihin itse. Seurakunnantiloissa järjestettiin kokkikethoja ym.. Ei enää. Kaikki ei mahdu ensinkään mukaan.
Tarvitaan enemmän pieniä tiloja , lasten ja perheiden lähelle. Ei näitä hypersuperkouluja.
Mistä kerhoista oikein puhut? Ei ennen ollut mitään kerhoja mitä nyt ei olisi. Nykyään on kaikille päivähoito ja iltapäikerhot ekaluokkalaisille. Mistä kerhoista oikein puhut?
No tuollahan se lukee.
eri
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut 2010 mitään palvelua, mitä nytkään ei olisi. Lapsia syntyi yli 25 prosenttia enemmän kuin nyt. Mitä on tapahtunut?
Kyllä oli.
- Mm. pienet hammashoitolat, moni koulun pihassa.
- Harrastuksia lähellä.
- Erilaisia kerhoja kotona oleville lapsille.
- Jopa puistotätejä oli vielä.
Mun lapset on syntyneet 2002 ja 2004 ja kaikista näistä saimme me vielä nauttia. Nyt näistä ei ole jäljellä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 70-luvun kasvatti. Kerrostalon pihalta aktiviteettimme löysimme, ei ollut kerhoissa kukaan. Yhden kerran meillä oli kahdeksan tuntia kotiavustaja äidin ollessa jossain sairaalatoimenpiteessä. Siinä oli kotiapu. Isovanhemmat asuivat keski-Suomessa, sieltähän ihmiset olivat töiden perässä pääkaupunkiseudulle lähteneet. Eipä ollut heistäkään siis turvaverkoksi; kerran kesässä heitä näimme isän kesäloman aikaan.
Meitä lapsia oli neljä eikä kukaan meistä erityisesti toistaan hoitanut.
Lapsia ei synny, kun ei ole vauvakuumetta eli sitä biologista viettiä hankkia lasta. Jos sellainen olisi, lapsia syntyisi. Yhteiskunta avustaa tällä hetkellä varsin avokätisesti lapsiperheitä. Enempään ei ole resursseja eikä tarvetta.
Yhteiskunta ei kyllä _avusta_ lapsiperheitä mitenkään.
- Subjektiivinen päivähoito-oikeus
- Esikoulu
- Lapsilisät
- Kotihoito
- Iltapäiväkerho
- Ilmaiset lasten harrastusmahdollisuudet
- jne
= Yhteiskunta mahdollistaa eli avustaa.
Liian läheltä ei näe lähelle.
Ei noista yksikään mitään avustamista ole. Ja lapsiperheet maksaa verot, joilla nuo maksetaan.
Ja osan vielä päälle sitten itse, mm iltikset ja päivähoidon.
Sitäpaitsi päivähoidonhan saa vain jos lapset on siellä
Enkä edes ymmärrä mikä tuo kotihoito on. Outo termi.
Mitä hassuttelet? Kaikki veronmaksajat, myös ne, joilla ei ole lapsia, maksavat veroissaan nuo palvelut. Jos niistä perittäisiin täysi hinta, se olisi niin suuri että jäisi useimmilta päivähoito ja muut käyttämättä.
Päivähoitoon on jokaisella lapsella oikeus. Jos vanhemmat ei sitä käytä, se on heidän ongelmansa.
Vertailun vuoksi: 70-kuvulla äitiyslomaa oli vain muutama kuukausi, kotihoidon tukea ja hoitovapaata ei ollut lainkaan. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ollut. Vain harva sai kunnallisen päivähoitopaikan ja muut ostivat päivähoitoa moninkertaisella hinnalla yksityisiltä hoitajilta. Eikä yhteiskunta tarjonnut mitään varamummoja.
Lapsiperheessä kaksi ihmistä maksaa veroja. Se on jo tuplasti enemmän kuin sinä työtön luuseri maksat.
Ja he tekee myös eniten ylitöitä.
Ja maksavat vielä verojen lisäksi itse lisää ko palveluista.
Mitään avustuksia nuo eivät ole.
70-luvulla oli perheverotus ja lapsenlikkoja sai liki ilmaiseksi. Ja hyvin pienet lapset oli jo itsekseen tai sisarusten armoilla.
Kaikki lapsettomat eivät ole työttömiä ja myös lapsiperheellisissä on työttömiä. Nykypäivänä työttömyys voi kohdata ketä tahansa.
Tiivistettynä nainen ei lisäännyt kun ei voi heittää omaa lastaan muiden ongelmaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis: Että mua ärsyttää tämä lapsentekoon pakottaminen joka hemmetin tuutista! Ei kiinnosta **ttuakaan, vaikka koko Suomen kansa kuolisi sukupuuttoon. Antakaa ihmisten elää kuten itse haluavat - lapsettomina. Minä en tarvitse omalle eläkkeelleni maksajia, vaan 60-vuotiaana on sellainen potti odottamassa, että pärjään omillani 40 vuotta. Enkä myöskään tarvitse ketään sukulaista huolehtimaan vanhuuden päivistäni, vaan ostan terveyspalvelut/jne. yksityisiltä toimijoilta. Vaikka teillä on lapsia, niin ei se sitä meinaa, että he huolehtisivat teistä kun olette vanhuksia. Jokaisessa vanhainkodissa on niitä, joita lapset eivät käy katsomassa kuin jouluna korkeintaan, muuten isovanhemmat on unohdettu sinne omilleen. Ja miten nykyajan lapset ja nuoret voisivat aikuisina huolehtia vanhemmistaan, kun eivät osaa edes itsestään huolehtia tänäkään päivänä? Mielenterveyshaasteita enemmistöllä, ollaan kuin syöttöporsaita ja kiusataan somen välityksellä toisia, onpa mahtavaa elämää tuollainen..
Tähän maailmaan tullaan yksin ja tästä maailmasta lähdetään yksin, eikä millään muulla ole väliä.
Kauhea uhon on mutta kaikki me tiedämme että tule sitö eläkettä kuitenkin nostamaan jolla pakotan nuoremmat sinun eläkkeen maksajiksi vaikka kuinka olisi potti odottamassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nämä koulujen lakkauttamiset on jo yksi syy siihen, että enää niitä kerhoja ei ole lähettyvillä.
Ennen oli useampia kouluja , päiväkoteja. Harrastuksia järjestettiin näissä tiloissa. Lasten oli helppo kulkea niihin itse. Seurakunnantiloissa järjestettiin kokkikethoja ym.. Ei enää. Kaikki ei mahdu ensinkään mukaan.
Tarvitaan enemmän pieniä tiloja , lasten ja perheiden lähelle. Ei näitä hypersuperkouluja.
Mistä kerhoista oikein puhut? Ei ennen ollut mitään kerhoja mitä nyt ei olisi. Nykyään on kaikille päivähoito ja iltapäikerhot ekaluokkalaisille. Mistä kerhoista oikein puhut?
Puhun siitä että ennen harrastusmahdollisuudet oli kodin lähellä. Nykyään vanhemmat joutuu kuskaamaan ( meillä täällä maalla kuljetetaan tyttöä tanssitunneille 50km/ suunta). Omassa lapsuudessa kaikki tanssitunnit ja muu toiminta oli lähikoulussa/ seurakunnantiloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut 2010 mitään palvelua, mitä nytkään ei olisi. Lapsia syntyi yli 25 prosenttia enemmän kuin nyt. Mitä on tapahtunut?
Kyllä oli.
- Mm. pienet hammashoitolat, moni koulun pihassa.
- Harrastuksia lähellä.
- Erilaisia kerhoja kotona oleville lapsille.
- Jopa puistotätejä oli vielä.
Mun lapset on syntyneet 2002 ja 2004 ja kaikista näistä saimme me vielä nauttia. Nyt näistä ei ole jäljellä mitään.
Ei ollut. Koulujen hammashoitoloita ei ole ollut lapsuuteni jälkeen eikä yksikään ihminen tee lapsia siksi, onko hammashoitola koulussa vai ei. Harrastuksia on nyt yhtä lähellä kuin ennenkin. Kerhoja myös. Puistotädeistä en ole kuullutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nämä koulujen lakkauttamiset on jo yksi syy siihen, että enää niitä kerhoja ei ole lähettyvillä.
Ennen oli useampia kouluja , päiväkoteja. Harrastuksia järjestettiin näissä tiloissa. Lasten oli helppo kulkea niihin itse. Seurakunnantiloissa järjestettiin kokkikethoja ym.. Ei enää. Kaikki ei mahdu ensinkään mukaan.
Tarvitaan enemmän pieniä tiloja , lasten ja perheiden lähelle. Ei näitä hypersuperkouluja.
Mistä kerhoista oikein puhut? Ei ennen ollut mitään kerhoja mitä nyt ei olisi. Nykyään on kaikille päivähoito ja iltapäikerhot ekaluokkalaisille. Mistä kerhoista oikein puhut?
Puhun siitä että ennen harrastusmahdollisuudet oli kodin lähellä. Nykyään vanhemmat joutuu kuskaamaan ( meillä täällä maalla kuljetetaan tyttöä tanssitunneille 50km/ suunta). Omassa lapsuudessa kaikki tanssitunnit ja muu toiminta oli lähikoulussa/ seurakunnantiloissa.
Eikö asuinpaikka ole valinta? Suurin osa ihmisistä asuu taajamissa, myös lapset. Ei tartte ajaa 50 kilometriä harrastukseen. Se on totta, että lasten spontaani liikkuminen on vähentynyt, kun vanhemmat kuskaavat joka paikkaan. Tämä johtunee varmasti elintason noususta. Ei 80-luvun lapsia kuskattu kuten nykylapsia jopa kilometrin matkaa kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut 2010 mitään palvelua, mitä nytkään ei olisi. Lapsia syntyi yli 25 prosenttia enemmän kuin nyt. Mitä on tapahtunut?
Kyllä oli.
- Mm. pienet hammashoitolat, moni koulun pihassa.
- Harrastuksia lähellä.
- Erilaisia kerhoja kotona oleville lapsille.
- Jopa puistotätejä oli vielä.
Mun lapset on syntyneet 2002 ja 2004 ja kaikista näistä saimme me vielä nauttia. Nyt näistä ei ole jäljellä mitään.
Ei ollut. Koulujen hammashoitoloita ei ole ollut lapsuuteni jälkeen eikä yksikään ihminen tee lapsia siksi, onko hammashoitola koulussa vai ei. Harrastuksia on nyt yhtä lähellä kuin ennenkin. Kerhoja myös. Puistotädeistä en ole kuullutkaan.
Kyllä on ollut. Me mm. kävimme sellaisessa, Helsingin Vartiokylässä. Alakoulun pihassa.
Harrastuksia ei ole meillä enää mitään täällä. Kun mun lapset oli pieniä ja alakouluikäisiä, kävelymatkan päässä oli mm. muskari, kokkikerho ja partio.
Kerhokin lopetti, sitä kävivät molemmat.
Puistotätikin oli niin, että esikoiseni oli sellaisella 2-4-vuotiaana.
Nyt ei tästä ole mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nämä koulujen lakkauttamiset on jo yksi syy siihen, että enää niitä kerhoja ei ole lähettyvillä.
Ennen oli useampia kouluja , päiväkoteja. Harrastuksia järjestettiin näissä tiloissa. Lasten oli helppo kulkea niihin itse. Seurakunnantiloissa järjestettiin kokkikethoja ym.. Ei enää. Kaikki ei mahdu ensinkään mukaan.
Tarvitaan enemmän pieniä tiloja , lasten ja perheiden lähelle. Ei näitä hypersuperkouluja.
Mistä kerhoista oikein puhut? Ei ennen ollut mitään kerhoja mitä nyt ei olisi. Nykyään on kaikille päivähoito ja iltapäikerhot ekaluokkalaisille. Mistä kerhoista oikein puhut?
Puhun siitä että ennen harrastusmahdollisuudet oli kodin lähellä. Nykyään vanhemmat joutuu kuskaamaan ( meillä täällä maalla kuljetetaan tyttöä tanssitunneille 50km/ suunta). Omassa lapsuudessa kaikki tanssitunnit ja muu toiminta oli lähikoulussa/ seurakunnantiloissa.
Eikö asuinpaikka ole valinta? Suurin osa ihmisistä asuu taajamissa, myös lapset. Ei tartte ajaa 50 kilometriä harrastukseen. Se on totta, että lasten spontaani liikkuminen on vähentynyt, kun vanhemmat kuskaavat joka paikkaan. Tämä johtunee varmasti elintason noususta. Ei 80-luvun lapsia kuskattu kuten nykylapsia jopa kilometrin matkaa kouluun.
Perheet voi asua taajamissa, mutta ei ne harrastukset välttämättä siellä silti ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nämä koulujen lakkauttamiset on jo yksi syy siihen, että enää niitä kerhoja ei ole lähettyvillä.
Ennen oli useampia kouluja , päiväkoteja. Harrastuksia järjestettiin näissä tiloissa. Lasten oli helppo kulkea niihin itse. Seurakunnantiloissa järjestettiin kokkikethoja ym.. Ei enää. Kaikki ei mahdu ensinkään mukaan.
Tarvitaan enemmän pieniä tiloja , lasten ja perheiden lähelle. Ei näitä hypersuperkouluja.
Mistä kerhoista oikein puhut? Ei ennen ollut mitään kerhoja mitä nyt ei olisi. Nykyään on kaikille päivähoito ja iltapäikerhot ekaluokkalaisille. Mistä kerhoista oikein puhut?
Puhun siitä että ennen harrastusmahdollisuudet oli kodin lähellä. Nykyään vanhemmat joutuu kuskaamaan ( meillä täällä maalla kuljetetaan tyttöä tanssitunneille 50km/ suunta). Omassa lapsuudessa kaikki tanssitunnit ja muu toiminta oli lähikoulussa/ seurakunnantiloissa.
Eikö asuinpaikka ole valinta? Suurin osa ihmisistä asuu taajamissa, myös lapset. Ei tartte ajaa 50 kilometriä harrastukseen. Se on totta, että lasten spontaani liikkuminen on vähentynyt, kun vanhemmat kuskaavat joka paikkaan. Tämä johtunee varmasti elintason noususta. Ei 80-luvun lapsia kuskattu kuten nykylapsia jopa kilometrin matkaa kouluun.
Perheet voi asua taajamissa, mutta ei ne harrastukset välttämättä siellä silti ole.
Maallako ne sitten on? Kyllä täällä Espoossa harrastukset on ihan kaupungissa. Koulullakin on useita harrastuskerhoja. Miten tämä vaikuttaa syntyvyyteen? En minä ainakaan koululaisten äitinä enää harkitse lisälapsia, se aika meni jo. Kerhoilla ei ole siihen minkäänlaista vaikutusta.
Sillä olisi ollut, jos olisi ollut parempi taloudellinen tilanne lasten ollessa pieni.
En tajua tätä yhtälöä? Ihmisten määrä ei kasva mutta h-m-jen määrä kasvaa?
Eli juuri ne, ketkä eivät voi lisääntyä, lisääntyvät, kuka osaa selittää tämän?
Vanhemmuuden vaatimustaso on kasvanut aivan hurjasti viimeisen 20 vuoden aikana. Tiedän, koska vanhin lapseni on 25 ja nuorin 5. (Ja vielä enemmän vaatimukset ovat muuttuneet omaan 80-luvulla elettyyn lapsuuteeni nähden, silloin tosiaan riitti, kun lapsille oli ruokaa ja yöksi tultiin kotiin.)
Kun esikoiseni oli lapsi, vanhemman ei vielä tarvinnut olla yli-ihminen, joka on perillä jokaisesta lapsen aivastuksestakin. Ei ollut Wilmaa vaan ihan reissuvihko ja sinne pistettiin oleellisimmat jutut (esim. koulukuvaus, luokkaretki). Seuraavalla lapsella oli jo Wilma käytössä, ja sinne tuli sitten kateissa oleva viivotin, supina tunnilla ja lätäkössä uinut pipo. Eli jokainen rasahdus, kaikesta piti vanhemman olla vähintään tietoinen.
Esikoiseni jäi 11-vuotiaana kiinni näpistyksestä kaupassa. Mitä seurasi? Pääsi poliisiauton perään istumaan ja oppi kerrasta. Toinen lapseni näpisti 15-vuotiaana. Mitä seurasi? Lasu ja päänsilittelyä, keskustelua vanhempien kanssa. Ei oppinut, jäi vuoden päästä kiinni uudelleen, uusi lasu ja jälleen päänsilittelyä, lisää jutustelua vanhempien kanssa. Tämä toiseksi vanhempi on erityislapsi ja hänestä on tehty roppakaupalla lasuja, mitään varsinaista apua niistä ei ole ollut, vaan ainoastaan perhetyöntekijöitä kotiin kahvittelemaan ja tekemään kirjauksia. Onneksi toinenkin lapsi on nyt täysi-ikäinen ja tästä kierteestä on päästy.
Kolmonen on nyt yläkoulussa ja siinä missä esikoiselle ilmoitettiin uintipäivämäärät (jos ilmoitettiin). Nyt tulee kaksisivuinen viesti siitä minkä takia uiminen on tärkeä kansalaistaito ja kuinka vanhempien pitäisi siitä lapselleen puhua ja kannustaa, kun monet nuoret eivät ole halukkaita osallistumaan uimatunnille. Sama koskee suunnistusta: järjetön ohjeistus siitä, miten pukeutua ja kuinka metsässä pitää liikkua, että punkkiriskit minimoidaan, ja miten punkkitarkastus sitten kotona pitää huolella tehdä. Aikaisemmin vanhemman ei tarvinnut tietää, että koulussa on suunnistusta.
Nuorimmainen on vielä päiväkodissa. Jos kehityssuunta ei kohta käänny, niin valmistaudun henkisesti siihen, että jossain vaiheessa muutamme ulkomaille. En jaksa tätä nipottamista ja jokaisen risahduksen valvomista vanhempana, kasvaa ne lapset ilmankin. Vähemmästäkin tulee stressi niin aikuiselle kuin sille lapsellekin, jonka oma vanhempi (velvoitettuna) kyttää jokaista ilmettä ja elettäkin.
Johtuu vain siitä että nykyään pelataan liikaa sulkapalloa.
Ennen vanhaan lapset saatettiin pitää lukkojen takana (yksin kotona), tai tallissa / navetassa karsinassa, jos ei ollut hoitoapua. Vanhemmat lapset hoiti, tai sitten sukulaiset (jos asuivat lähellä tai saman katon alla).
Nykyään jos teet väärin yhtään mitään etkä hoida joka ikistä asiaa. Tai lapsi on kipeä koulussa yli 50 h, saat lasuilmon. Kyttäys toimii, kun taas apua on erittäin vaikea saada.
Isovanhempia tms ei välttämättä ole tai he eivät hoida tai eivät kykene. Tai voivat olla ongelmaisia.
Ihmistä ei ole tehty olemaan niin yksin että on pienen kanssa koko ajan, silmät selässäkin. Meidän pitäisi asua yhteisöissä, se vaan että yhteisöt ovat tässä viime sadan vuoden aikana lähestulkoon kadonneet.