Lue keskustelun säännöt.
Lapsia ei synny tarpeeksi, koska tavallisilla lapsiperheillä ei ole turvaverkkoja
06.10.2023 |
Heti tulee joku pätemään vuosikymmenten takaisella tilanteella, niin tehdään heti alkuun selväksi pari asiaa: ennen lapsiperheille oli yhteiskunnassa apua. Oli kodinhoitajia ja lapsiperheet saivat kotiapua, jos esim. toinen vanhempi oli sairaana. Yhteiskunnassa oli kerhoja ja harrastuspiirejä lapsille. Nämä olivat ilmaisia/halpoja, lapset kulkivat näihin itse. Nykyisin tällaisia ei samalla tavalla ole ja vanhempien oletetaan hoitavan kuskaamiset, koska pienten lasten yksin kulkemista ei pidetä sopivana. Lastenkasvatuksen osalta kriteerit eivät vuosikymmeniä sitten olleet yhtä korkealla kuin nykyään eli vanhemmilta riitti vähempikin satsaus jälkikasvuun. Nykyisin taas odotetaan vanhemman olevan hyvin aktiivinen. Toisekseen joku tulee varmasti jankkaamaan, että kyllä pitää lapset itse hoitaa, jos on niitä hankkinut. Nämä jankkaajat eivät tajua, että jokainen lapsiperheen vanhempi kaipaa joskus lepoa tai aikaa esim. hammaslääkärikäyntien ja muiden yllättävien menojen hoitamiseen. Puhumattakaan siitä, miten paljon pikkulapsiperheessä on kotityötä.
Uskon, että monissa perheissä lapsiluku olisi suurempi, jos turvaverkot olisivat paremmat. Lähipiirissä ei ole ihmisiä, jotka voisivat tai haluaisivat auttaa lasten kanssa edes joskus. Enkä nyt tarkoita auttamisella sitä, että vanhemmat huitelisivat sillä aikaa jossain hotellilomilla, vaan saisivat keskittyä kotitöihin rauhassa tai edes hetken hengähtää. Sekin tekisi kuormittuneelle vanhemmalle jo paljon, että joku lähtisi Isla-Milon kanssa leikkipuistoon pariksi tunniksi, jotta vanhempi saa pitkän työviikon jälkeen levätä. Tai sairastumistapauksessa joku auttaisi lapsen kanssa niin, ettei vanhemman tarvitsisi olla päivätolkulla pois töistä. Uskon, että monilla perheillä on samanlainen tilanne kuin meillä eli tukiverkkoja ei arjessa ole. Toiset isovanhemmat asuvat todella kaukana, toisia ei auttaminen kiinnosta (kysytty on moneen kertaan). Toinen meistä vanhemmista on ainoa lapsi ja toisella meistä on päihdeongelmista kärsivä sisarus, joten hoitoapuna ei ole tätejä, setiä eikä enoja. Kaveripiirissä toiset lapsiperheelliset ovat kiireisiä lastensa kanssa, eikä heillä ole aikaa tai jaksamista auttaa. Lapsettomista kavereista osa ei voi sietää lapsia ja osan hektiseen elämään ei auttaminen sovi. Paikkakunnalla on maksullinen lastenvahtipalvelu, mutta eivät hoida sairaita lapsia. Eli senkään varaan ei voi laskea, että lastenvahtipalvelusta joku tulisi hakemaan päiväkotipäivän aikana sairastuneen lapsen tai jäisi hoitamaan lasta. Töissä puolestaan valitetaan, jos lasten takia tulee poissaoloja töistä tai työntekijä ei voi joustaa rajattomasti. Ainakin meillä naispuolinen pomo nurisee säännöllisesti siitä, miten hankalia ja joustamattomia työntekijöitä pikkulapsiperheelliset ovat - omat lapsensa ovat jo teinejä.
Perheessämme on yksi lapsi ja enempää ei tule, koska yhden lapsen kanssa pystymme kahden vanhemman perheessä jotenkin sumplimaan asiat. Helppoa ei ole ollut, kun lapsi oli ensimmäisen elinvuotensa aikana sairas ja toinen vanhempi sairastui lapsen synnyttyä ja pitkiä aikoja perheessämme on ollut vain yksi toimintakykyinen aikuinen ja kaksi sairasta ihmistä. Jos tukiverkkoja olisi ollut, olisimme jaksaneet paremmin ja lapsilukukin voisi olla kaksi yhden sijaan. Jos yhteiskunnassa halutaan syntyvyyttä nousuun, niin lapsiperheille pitäisi taata paremmat tukiverkot eikä kuvitella, että vanhemmat selviytyvät yksin.
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 70-luvun kasvatti. Kerrostalon pihalta aktiviteettimme löysimme, ei ollut kerhoissa kukaan. Yhden kerran meillä oli kahdeksan tuntia kotiavustaja äidin ollessa jossain sairaalatoimenpiteessä. Siinä oli kotiapu. Isovanhemmat asuivat keski-Suomessa, sieltähän ihmiset olivat töiden perässä pääkaupunkiseudulle lähteneet. Eipä ollut heistäkään siis turvaverkoksi; kerran kesässä heitä näimme isän kesäloman aikaan.
Meitä lapsia oli neljä eikä kukaan meistä erityisesti toistaan hoitanut.
Lapsia ei synny, kun ei ole vauvakuumetta eli sitä biologista viettiä hankkia lasta. Jos sellainen olisi, lapsia syntyisi. Yhteiskunta avustaa tällä hetkellä varsin avokätisesti lapsiperheitä. Enempään ei ole resursseja eikä tarvetta.
Lapsia syntyi ennen enemmän myös siksi ettei ollut ehkäisyä tarjolla kuten nykyään.
Viimeiset 50 vuotta on ollut ehkäisy ja abortti tarjolla kaikille. Syntyvyys on kuitenkin juuri nyt alhaisempi kuin ikinä.
Ei välttämättä. Pienillä ahdasmielidillä paikkakunnilla kaikilla ei ole ollut mahdollista sitä saada. Eikä välttämättä ole ollut rahaa ehkäisyä etempää hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava ajatuskin, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa kodinhoitaja jollekin lapsiperheelle. Vaikka joskus mennävuosina tällainen olisi ollut, se ei tarkoita sitä, että tämä olisi oikein tai että näin pitäisi tehdä edelleen. Ihan kannattaa elämänsä mitoittaa nykytilanteen mukaan eikä kuvitella, että 1900-luvun asiat pätisivät edelleen.
Kunnissa on olemassa lapsiperheiden kotipalvelua. Sitä saa max 3kk jos perheessä on vaikka äidillä kinttu poikki tai vauvoja syntyikin kerralla yhden sijasta kolme. Kysyntää palvelulle on paljon enemmän. Sossuna ihmettelen miten sellaisilla perheillä on pokkaa tulla suorastaan vaatimaan palvelua, jos vanhempia on kaksi ja toinen vieläpä kotona. Ihan suoraan tullaan vaatimaan ilmaista kunnan piikaa, joka pesisi ne vessat samaan aikaan kun rouva pötköttää sohvalla.
Koska se on lakisääteinen palvelu. Sinähän toki haluat olla jumala. Ja sehän ei ole ilmaista.
Niin onhan se lakiääteinen palvelu mikäli on oikeasti tarve eli on sairautta ja oikeasti kyvytön tästä syystä liikkumaan. Se kotiapu ei ole tarkoitettu siihen ettei joku laiska lumihiutale -äiskä viitsi prcettään sohvalta nostaa.
Minulta murtui selkä. Mies matkatöissä. Kaksi alle kouluikäistä lasta. Olin ilmeisesti sitten lumihiutale, kun ei mitään apua saatu.
Kai tuossa tilanteessa sentään mies jäi kotiin?? Jos ei niin herranjestas, miten selvisitte???
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 70-luvun kasvatti. Kerrostalon pihalta aktiviteettimme löysimme, ei ollut kerhoissa kukaan. Yhden kerran meillä oli kahdeksan tuntia kotiavustaja äidin ollessa jossain sairaalatoimenpiteessä. Siinä oli kotiapu. Isovanhemmat asuivat keski-Suomessa, sieltähän ihmiset olivat töiden perässä pääkaupunkiseudulle lähteneet. Eipä ollut heistäkään siis turvaverkoksi; kerran kesässä heitä näimme isän kesäloman aikaan.
Meitä lapsia oli neljä eikä kukaan meistä erityisesti toistaan hoitanut.
Lapsia ei synny, kun ei ole vauvakuumetta eli sitä biologista viettiä hankkia lasta. Jos sellainen olisi, lapsia syntyisi. Yhteiskunta avustaa tällä hetkellä varsin avokätisesti lapsiperheitä. Enempään ei ole resursseja eikä tarvetta.
Yhteiskunta ei kyllä _avusta_ lapsiperheitä mitenkään.
Tarjoaa neuvolapalvelut, erittäin edullisen synnytyksen, varhaiskasvatus = päivähoito on halpa ja koulu ilmainen. Näin systeemi toimii vain pohjoismaisissa hyvinvointivaltiossa.
Mikään tuosta ei ole avustamista. Ja ne vanhemmat maksaa valtavat verot.
- Neuvolapalvelut eivät toimi enää
- Synnytykset tulee taksiin ja tuulikaappeihin
- Päivähoito on paskaa
- Kouluun joutuu ostamaan jo kirjatkin ja laatu on surkea
Mä ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä mielestäsi sitten on avustamista? Mun lapseni ovat syntyneet 1986 ja 1991, joten voisin vastauksesi perusteella sitten verrata, millaista avustamista mä aikoinaan sain yhteiskunnalta ja mitä nykyisin ei enää saa.
Mikään tuosta ei ole avustamista:
avustaa53
auttaa, antaa apua, olla apuna, apulaisena.
Avustaa lapsiaan rahallisesti.
Avusti lehteä kirjoituksillaan.
Avustaa taloustöissä.
Avustaa päämiestään oikeudenkäynnissä.
Jäänmurtaja avustaa laivoja satamaan.
Avustettu kuolema aktiivisesta eutanasiasta.
Lähde Kotus.
Nuo kaikki ovat lakisääteisiä palveluja, joiden kustannuksiin vanhemmat osallistuvat voimakkaasti. Niiden kaikkien taso on nykyään surkea.
Sinun aikanasi synnytyssairaala oli lähempänä, siellä oli luultavimmin suomea osaavaa henkilökuntaa, neuvola oli lähempänä, terveydenhoitaja pysyvä, osasi suomea, sait mm. jälkitarkastuksen. Päivähoito oli tasokkaampaa, pienemmissä yksiköissä, hoitajia enemmän, koulut olivat pienempiä, lähempänäi, ei ollut jatkuvia kouluverkkotarkasteluja ja jatkuvaa epävarmuutta.
Jne.
Ongelma ei suinkaan ole, etteikö hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttäisi, vaan suurin ongelma, ettei niitä synnytysikäisiä naisia ole riittävästi, sillä viimeisen 50v ajan eli 70-luvulta alkaen hedelmällisyysluku on ollut 1.3-1.5 lasta, kun mummoikäiset eivät synnytä.
Eli suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on ikärakenne ja ilmiö on maailmanlaajuinen.
Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, hedelmällisessä iässä oleva nainen pitäisi synnyttää 3-7 lasta, niin kuin oli vielä 50-60-luvulla.
Ei siihen kodinhoitajat auta tai palveluiden lisääminen, sillä koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ei palvelut ole olleet niin hyvät, kuin tänä päivänä.
Ehkä syntyvyys läksisi nousuun, kun ehkäisy kiellettäisiin tai sitä ei olisi, niin kuin 60-luvulla, naisen itsemääräämisoikeutta heikennettäisiin tai rajoitettaissin esim. oikeus aborttiin, mutta onko se naisen etu ja oikeus tai lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei suinkaan ole, etteikö hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttäisi, vaan suurin ongelma, ettei niitä synnytysikäisiä naisia ole riittävästi, sillä viimeisen 50v ajan eli 70-luvulta alkaen hedelmällisyysluku on ollut 1.3-1.5 lasta, kun mummoikäiset eivät synnytä.
Eli suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on ikärakenne ja ilmiö on maailmanlaajuinen.
Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, hedelmällisessä iässä oleva nainen pitäisi synnyttää 3-7 lasta, niin kuin oli vielä 50-60-luvulla.Ei siihen kodinhoitajat auta tai palveluiden lisääminen, sillä koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ei palvelut ole olleet niin hyvät, kuin tänä päivänä.
Ehkä syntyvyys läksisi nousuun, kun ehkäisy kiellettäisiin tai sitä ei olisi, niin kuin 60-luvulla, naisen itsemääräämisoikeutta heikennettäisiin tai rajoitettaissin esim. oikeus aborttiin, mutta onko se naisen etu ja oikeus tai lapsen.
Ne palvelut ovat surkeat nykyään, siis ala-arvoiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei suinkaan ole, etteikö hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttäisi, vaan suurin ongelma, ettei niitä synnytysikäisiä naisia ole riittävästi, sillä viimeisen 50v ajan eli 70-luvulta alkaen hedelmällisyysluku on ollut 1.3-1.5 lasta, kun mummoikäiset eivät synnytä.
Eli suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on ikärakenne ja ilmiö on maailmanlaajuinen.
Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, hedelmällisessä iässä oleva nainen pitäisi synnyttää 3-7 lasta, niin kuin oli vielä 50-60-luvulla.Ei siihen kodinhoitajat auta tai palveluiden lisääminen, sillä koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ei palvelut ole olleet niin hyvät, kuin tänä päivänä.
Ehkä syntyvyys läksisi nousuun, kun ehkäisy kiellettäisiin tai sitä ei olisi, niin kuin 60-luvulla, naisen itsemääräämisoikeutta heikennettäisiin tai rajoitettaissin esim. oikeus aborttiin, mutta onko se naisen etu ja oikeus tai lapsen.
Ne palvelut ovat surkeat nykyään, siis ala-arvoiset.
Mitä luulet yhteiskunnan palveluiden olleet perheelle, kun Euroopassa ja myös Suomessa oli naisilla korkeat hedelmällisyysluvut, heti sodan jälkeen ja 50-luvulla. Syntyi ilmiö suuret ikäluokat ja jokaisessa perheessä oli paljon lapsia ja naiset synnittivät niin kauan kun tuli raskaaksi.
Naiset synnyttivät kotona, alkeellisissa olosuhteissa, lapsi- ja äitikuolleisuus korkea ja naiset synnyttivät kun aloittivat seksin harrastaminen, eikä ehkäisyä ollut ja niin kauan, kun nainen tuli raskaaksi. Ehkäisypillerit tulivat markkinoille vasta 60-luvulla.
Ensimmäinen äitiyspakkauskin oli hyvin vaatimaton, joka annettiin vain vähävaraisille.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten osalla närästää tämä, että lapsiperheet tarvitsevat apua. Mieti omalle kohdalle: olet joko 24/7 kiinni lapsessa tai sitten olet 24/7 kiinni töissä ja lapsessa. Jos minä haluaisin lapsen nukkumaanmenon jälkeen lähteä lenkille työpäivän päätteeksi, en voi. Ei lasta voi jättää yksin pinnasänkyyn nukkumaan ja painella pois kotoa.
Vaikka olisi ihan normaali perhe, niin kyllä jokainen vanhempi tarvitsisi lepoa välillä.
En vain käsitä sitä, että mikä oikein olisi se yhteiskunnan ratkaisu tähän, minkä perään moni kaihoaa. Onhan se selvää, että monelle vanhemmalle olisi tärkeää päästä työpäivän jälkeen lenkille. Jos ei puoliso, ystävä tai sukulainen tätä mahdollista, niin mitä yhteiskunta voi tehdä? Nykyään neuvoloissa puhutaan perhetyöntekijöistä, jotka voivat auttaa juuri sen lenkin tai hammaslääkärikäynnin ajan. Tietenkään nämä eivät tule sormia napsauttamalla, vaan lenkki täytyy suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Monilla paikkakunnilla on myös maksullista lastenhoitoapua saatavilla.
Millainen tämä mammojen kaipaama yhteiskunnan (päivystävä?) apujärjestelmä sitten olisi, mitä se maksaisi, kuka sen maksaisi? Ei sellaista ole koskaan ollut, ei edes niinä vanhoina hyvinä aikoina.
Kuinkahan moni täällä toivotonta tilannettaan voivotteleva on edes ottanut nykymuotoiseen perhetyöhön yhteyttä? Miten tämä mammojen kaipaama järjestelmä poikkeaisi tästä järjestelmästä?
Juoksumaton voi hankkia kotiinkin. Sitten vaan lasten mentyä nukkumaan kuulokkeet korviin, musiikki soimaan ja eiku juoksemaan. Voi halutessaan juosta aamuun asti. Ja jos kaipaa raitista ilmaa juostessana, pistää juoksumaton parvekkeelle.
Mä ymmärrän kyllä oman ajan tarpeen, mutta mulla omaa aikaa oli aikoinaan just silloin, kun olin pistänyt lapset nukkumaan. Eli se pari tuntia klo 20-23. Ja mä siis olin silloin yksinhuoltaja eli ei ollut puolisoa, joka olisi "päästänyt lenkille".
No ei mielellään juoksumattoa kerrostaloon!! Alakerrassa ei nukuta ennen kuin juokseminen loppuu ja senhän on loputtava viimeistään kun hiljaisuus alkaa klo 22.00. Myös ihmisten elämänrytmit ja työajat ovat erilaiset, toiselle päivä on nukkumisaikaa, jolloin myöskään päiväsaikaan ei ole soveliasta tuntikausia 'juoksennella'.
Tässä on sitten siirretty omat ongelmat (tuntemattomien) naapureiden riesaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten osalla närästää tämä, että lapsiperheet tarvitsevat apua. Mieti omalle kohdalle: olet joko 24/7 kiinni lapsessa tai sitten olet 24/7 kiinni töissä ja lapsessa. Jos minä haluaisin lapsen nukkumaanmenon jälkeen lähteä lenkille työpäivän päätteeksi, en voi. Ei lasta voi jättää yksin pinnasänkyyn nukkumaan ja painella pois kotoa.
Vaikka olisi ihan normaali perhe, niin kyllä jokainen vanhempi tarvitsisi lepoa välillä.
En vain käsitä sitä, että mikä oikein olisi se yhteiskunnan ratkaisu tähän, minkä perään moni kaihoaa. Onhan se selvää, että monelle vanhemmalle olisi tärkeää päästä työpäivän jälkeen lenkille. Jos ei puoliso, ystävä tai sukulainen tätä mahdollista, niin mitä yhteiskunta voi tehdä? Nykyään neuvoloissa puhutaan perhetyöntekijöistä, jotka voivat auttaa juuri sen lenkin tai hammaslääkärikäynnin ajan. Tietenkään nämä eivät tule sormia napsauttamalla, vaan lenkki täytyy suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Monilla paikkakunnilla on myös maksullista lastenhoitoapua saatavilla.
Millainen tämä mammojen kaipaama yhteiskunnan (päivystävä?) apujärjestelmä sitten olisi, mitä se maksaisi, kuka sen maksaisi? Ei sellaista ole koskaan ollut, ei edes niinä vanhoina hyvinä aikoina.
Kuinkahan moni täällä toivotonta tilannettaan voivotteleva on edes ottanut nykymuotoiseen perhetyöhön yhteyttä? Miten tämä mammojen kaipaama järjestelmä poikkeaisi tästä järjestelmästä?
Juoksumaton voi hankkia kotiinkin. Sitten vaan lasten mentyä nukkumaan kuulokkeet korviin, musiikki soimaan ja eiku juoksemaan. Voi halutessaan juosta aamuun asti. Ja jos kaipaa raitista ilmaa juostessana, pistää juoksumaton parvekkeelle.
Mä ymmärrän kyllä oman ajan tarpeen, mutta mulla omaa aikaa oli aikoinaan just silloin, kun olin pistänyt lapset nukkumaan. Eli se pari tuntia klo 20-23. Ja mä siis olin silloin yksinhuoltaja eli ei ollut puolisoa, joka olisi "päästänyt lenkille".
No ei mielellään juoksumattoa kerrostaloon!! Alakerrassa ei nukuta ennen kuin juokseminen loppuu ja senhän on loputtava viimeistään kun hiljaisuus alkaa klo 22.00. Myös ihmisten elämänrytmit ja työajat ovat erilaiset, toiselle päivä on nukkumisaikaa, jolloin myöskään päiväsaikaan ei ole soveliasta tuntikausia 'juoksennella'.
Tässä on sitten siirretty omat ongelmat (tuntemattomien) naapureiden riesaksi.
Eikö lapsen toinen vanhempi eli isä voi hoitaa sillä aikaa lasta kun äiti ulkoilee tai käy salilla?
Näin tehdään suurimmassa osassa perheitä, ongelmitta.
Jos jos yh niin silloin, kun lapsi tapaa etävanhempaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei suinkaan ole, etteikö hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttäisi, vaan suurin ongelma, ettei niitä synnytysikäisiä naisia ole riittävästi, sillä viimeisen 50v ajan eli 70-luvulta alkaen hedelmällisyysluku on ollut 1.3-1.5 lasta, kun mummoikäiset eivät synnytä.
Eli suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on ikärakenne ja ilmiö on maailmanlaajuinen.
Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, hedelmällisessä iässä oleva nainen pitäisi synnyttää 3-7 lasta, niin kuin oli vielä 50-60-luvulla.Ei siihen kodinhoitajat auta tai palveluiden lisääminen, sillä koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ei palvelut ole olleet niin hyvät, kuin tänä päivänä.
Ehkä syntyvyys läksisi nousuun, kun ehkäisy kiellettäisiin tai sitä ei olisi, niin kuin 60-luvulla, naisen itsemääräämisoikeutta heikennettäisiin tai rajoitettaissin esim. oikeus aborttiin, mutta onko se naisen etu ja oikeus tai lapsen.
Ne palvelut ovat surkeat nykyään, siis ala-arvoiset.
Mitä luulet yhteiskunnan palveluiden olleet perheelle, kun Euroopassa ja myös Suomessa oli naisilla korkeat hedelmällisyysluvut, heti sodan jälkeen ja 50-luvulla. Syntyi ilmiö suuret ikäluokat ja jokaisessa perheessä oli paljon lapsia ja naiset synnittivät niin kauan kun tuli raskaaksi.
Naiset synnyttivät kotona, alkeellisissa olosuhteissa, lapsi- ja äitikuolleisuus korkea ja naiset synnyttivät kun aloittivat seksin harrastaminen, eikä ehkäisyä ollut ja niin kauan, kun nainen tuli raskaaksi. Ehkäisypillerit tulivat markkinoille vasta 60-luvulla.
Ensimmäinen äitiyspakkauskin oli hyvin vaatimaton, joka annettiin vain vähävaraisille.
Ne palvelut on nykyään täysin ala-arvoiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei suinkaan ole, etteikö hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttäisi, vaan suurin ongelma, ettei niitä synnytysikäisiä naisia ole riittävästi, sillä viimeisen 50v ajan eli 70-luvulta alkaen hedelmällisyysluku on ollut 1.3-1.5 lasta, kun mummoikäiset eivät synnytä.
Eli suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on ikärakenne ja ilmiö on maailmanlaajuinen.
Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, hedelmällisessä iässä oleva nainen pitäisi synnyttää 3-7 lasta, niin kuin oli vielä 50-60-luvulla.Ei siihen kodinhoitajat auta tai palveluiden lisääminen, sillä koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ei palvelut ole olleet niin hyvät, kuin tänä päivänä.
Ehkä syntyvyys läksisi nousuun, kun ehkäisy kiellettäisiin tai sitä ei olisi, niin kuin 60-luvulla, naisen itsemääräämisoikeutta heikennettäisiin tai rajoitettaissin esim. oikeus aborttiin, mutta onko se naisen etu ja oikeus tai lapsen.
Tämä on puppua. Synnytysiässä on nyt 90-luvun alun "suuret ikäluokat". Esimerkiksi 70-luvun alussa syntyi paljon vähemmän lapsia, mutta syntyvyys oli korkeampi kun he itse olivat synnytysikäisiä.
Suomessa syntyvyys on myös alempana kuin juuri missään Euroopan maassa. Tänä vuonna alitetaan todennäköisesti Etelä-Euroopan maat kuten Italia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei suinkaan ole, etteikö hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttäisi, vaan suurin ongelma, ettei niitä synnytysikäisiä naisia ole riittävästi, sillä viimeisen 50v ajan eli 70-luvulta alkaen hedelmällisyysluku on ollut 1.3-1.5 lasta, kun mummoikäiset eivät synnytä.
Eli suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on ikärakenne ja ilmiö on maailmanlaajuinen.
Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, hedelmällisessä iässä oleva nainen pitäisi synnyttää 3-7 lasta, niin kuin oli vielä 50-60-luvulla.Ei siihen kodinhoitajat auta tai palveluiden lisääminen, sillä koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ei palvelut ole olleet niin hyvät, kuin tänä päivänä.
Ehkä syntyvyys läksisi nousuun, kun ehkäisy kiellettäisiin tai sitä ei olisi, niin kuin 60-luvulla, naisen itsemääräämisoikeutta heikennettäisiin tai rajoitettaissin esim. oikeus aborttiin, mutta onko se naisen etu ja oikeus tai lapsen.
Tämä on puppua. Synnytysiässä on nyt 90-luvun alun "suuret ikäluokat". Esimerkiksi 70-luvun alussa syntyi paljon vähemmän lapsia, mutta syntyvyys oli korkeampi kun he itse olivat synnytysikäisiä.
Suomessa syntyvyys on myös alempana kuin juuri missään Euroopan maassa. Tänä vuonna alitetaan todennäköisesti Etelä-Euroopan maat kuten Italia.
Suomessa 1973 hedelmällisyysluku kävi alhaisimmillaan 1,5 ja syntyi 57000 lasta Tästä se nousi hieman ja pysyi seuraavat 30 vuotta suunnilleen samana. 2006 se oli korkeimmillaan eli 1,8 ja tuloksena ei silti ollut kuin 2000 lasta enemmän eli 59000.
Tässä on palattu siihen aikaan kun ihmiset asettui asumaan aloilleen ja heimojen tärkein voimavara oli lisääntymiskykyiset naiset. Vain kasvattamalla heimon jäsenien määrää ne saivat voimaa pitää resurssinsa itsellään ja jopa kasvattaa valtaansa riistämällä muita heimoja. Silloin ei tosin naisilta kysytty kiinnostaako lisääntyminen. Nykyisin ei kiinnosta. Jos halutaan länsimaissa lisää lapsia niin äitiys pitää tehdä mahdolliseksi ja kiinnostavaksi vaihtoehdoksi. Niin kauan kun työmarkkinat ja yhteiskunta toimii miesten eduksi ja isät ja isien työnantajat eivät kanna lainkaan vastuuta ja taloudellisia seuraamuksia lisääntymisestä syntyvyys alenee. Toki syntyvyyttä alentaa myös se ,että osa luuserimiehistä syrjäytyy jo peruskoulusta lähtien eikä pysty edes itseään elättämään saatikka että pystyisi perheellistymään. Kela- elättien ei tarvitsekaan lisääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei suinkaan ole, etteikö hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttäisi, vaan suurin ongelma, ettei niitä synnytysikäisiä naisia ole riittävästi, sillä viimeisen 50v ajan eli 70-luvulta alkaen hedelmällisyysluku on ollut 1.3-1.5 lasta, kun mummoikäiset eivät synnytä.
Eli suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on ikärakenne ja ilmiö on maailmanlaajuinen.
Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, hedelmällisessä iässä oleva nainen pitäisi synnyttää 3-7 lasta, niin kuin oli vielä 50-60-luvulla.Ei siihen kodinhoitajat auta tai palveluiden lisääminen, sillä koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ei palvelut ole olleet niin hyvät, kuin tänä päivänä.
Ehkä syntyvyys läksisi nousuun, kun ehkäisy kiellettäisiin tai sitä ei olisi, niin kuin 60-luvulla, naisen itsemääräämisoikeutta heikennettäisiin tai rajoitettaissin esim. oikeus aborttiin, mutta onko se naisen etu ja oikeus tai lapsen.
Tämä on puppua. Synnytysiässä on nyt 90-luvun alun "suuret ikäluokat". Esimerkiksi 70-luvun alussa syntyi paljon vähemmän lapsia, mutta syntyvyys oli korkeampi kun he itse olivat synnytysikäisiä.
Suomessa syntyvyys on myös alempana kuin juuri missään Euroopan maassa. Tänä vuonna alitetaan todennäköisesti Etelä-Euroopan maat kuten Italia.
Suomessa 1973 hedelmällisyysluku kävi alhaisimmillaan 1,5 ja syntyi 57000 lasta Tästä se nousi hieman ja pysyi seuraavat 30 vuotta suunnilleen samana. 2006 se oli korkeimmillaan eli 1,8 ja tuloksena ei silti ollut kuin 2000 lasta enemmän eli 59000.
Tässä on palattu siihen aikaan kun ihmiset asettui asumaan aloilleen ja heimojen tärkein voimavara oli lisääntymiskykyiset naiset. Vain kasvattamalla heimon jäsenien määrää ne saivat voimaa pitää resurssinsa itsellään ja jopa kasvattaa valtaansa riistämällä muita heimoja. Silloin ei tosin naisilta kysytty kiinnostaako lisääntyminen. Nykyisin ei kiinnosta. Jos halutaan länsimaissa lisää lapsia niin äitiys pitää tehdä mahdolliseksi ja kiinnostavaksi vaihtoehdoksi. Niin kauan kun työmarkkinat ja yhteiskunta toimii miesten eduksi ja isät ja isien työnantajat eivät kanna lainkaan vastuuta ja taloudellisia seuraamuksia lisääntymisestä syntyvyys alenee. Toki syntyvyyttä alentaa myös se ,että osa luuserimiehistä syrjäytyy jo peruskoulusta lähtien eikä pysty edes itseään elättämään saatikka että pystyisi perheellistymään. Kela- elättien ei tarvitsekaan lisääntyä.
Pienituloinen mies voi saada perheen katsomalla naisen Turkista. Oman kämpän saa 3000 eurolla ja vuokraluukun 20e/kk. Pari muuta vaihtoehtoa on etsiä kumppanuusvanhemmuudesta kiinnostunutta naista tai ruveta yyhooksi.
https://www.co-parentmatch.com/
https://menhavingbabies.org/assistance/application1/
Miesten yksinhuoltajuudesta löytyy materiaalia:
https://www.amazon.com/Birth-Partner-Complete-Childbirth-Companions/dp/…
https://www.amazon.com/Experiencing-Surrogacy-Perspective-Surrogates-Pr…
https://www.amazon.com/Successful-Surrogacy-Rewarding-Relationship-Surr…
https://www.amazon.com/s?k=single+father+handbook&crid=3N4EIINHVCHGZ&sp…
Mä ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä mielestäsi sitten on avustamista? Mun lapseni ovat syntyneet 1986 ja 1991, joten voisin vastauksesi perusteella sitten verrata, millaista avustamista mä aikoinaan sain yhteiskunnalta ja mitä nykyisin ei enää saa.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/