Mitä ihmiset saa irti semmosesta elämästä että käy töissä ja tulee loppupäiväksi kotia ja sama oravanpyörä jatkuu?
Vapaa-aikaa ei ole juuri lainkaan ja silloin kun on niin olet väsynyt. Itse olen ollut nyt työttömänä pitempään ja ei voisi vähempää enää kiinnostaa palata työelämään kun se on niin kuluttavaa henkisesti ja fyysisesti sekä kaikki vapaa-aika menee ja palkkakin on pieni. Miksi minun pitäisi kerätä omaisuutta tai mitä sillä rahalla pitäisi tehdä?
Kommentit (146)
Joku yhteiskunnassa on pielessä kun ihmetellään miten joku viitsii käydä töissä
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä kehittyy ammattilaisena ja tuntee ylpeyttä ammattitaidostaan. Jos koko ajan olisi vapaa-aikaa niin se kävisi äkkiä tylsäksi.
Mikään ala tai työ ei ole saanut kiinnostumaan kehittymisestä. Sen sijaan harrastuksissa kehityn koko ajan. Yhdestä harrastuksesta oli tarkoitus tulla ura, mutta se vei ilon tekemisestä jos sitä työksi olisi alkanut tekemään. Ja tuosta vapaa-ajasta, tylsäksi ei ole käynyt vielä hetkeäkään elämä, neljä vuotta työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi pienipalkkaisena menettää kaikki vapaa-aika ja mahdollistaa yrityksen pomon luksuselämä? Mitä minä siitä hyödyn?
-ap
Kaikki meistä ei räkineet kattoon koulussa. Siitä matalapalkkatyöstä saat kiittää ainoastaan itseäsi.
On siinä se hyvä puoli että työttömänä mulla on vapaa-aikaa enkä menetä ainoaa elämääni johonkin työntekoon. Pienipalkkaisen ei kannata käydä töissä, mielummin elän työmarkkinatuella kuin teen matalapalkkatöitä.
Älä sitten valita kun eläkkeesi tulee olemaan kaaaapea!
Ihan sama, siinä iässä ei enää tarvi rahaa humputuksiin niin kuin nuorempana.
Joo mutta ei ole käynyt mielessä, että voit sairastua ja joudut olemaan sairaalahoidossa jota on hankala maksaa huonosta eläkkeestä ja lääke kulut voi kuukaudessa olla niin isot, että joudut syömään kynsiä, kun ruokaa ei riitä rahat.
Työttömyydessä on se huono puoli, että rahaa on aina vähän, mihinkään ei ole varaa ja vanhana löydät edestäsi sen, että työeläkettä ei ole kertynyt. Elämä on yhtä kitumista ja sentin venyttämistä.
Jos taas menisi töihin, voisi saada mukavia työkavereita, käydä pikkujouluissa ja muissa työpaikan tapahtumissa ja jos kuuluu liitton pääsee sen mukana moneen mukavaan kiinni.
Rahaa on joskus huvituksiinkin ym .
Jos on terve, kyllä töissäkäynti aina kotona venymisen voittaa .
En kaipaa mitään muuta kuin tätä, koska nyt on rauha.
Työpaikalla teen työni enkä välitä muusta. Työnantajan jäkätykseen sanoin jo vuosia sitten, että antaa mennä anna kenkää ja muita nyt en kuuntele kuin sivukorvalla. Töiden jälkeen ruokakauppaan suunnistaessa tietää, että tilillä on aina varmasti rahaa. Aina ei ole ollut. Kotona on rauhallista. Kukaan ei huuda, paisko tavaroita, pahoinpitele ketään saati muutenkaan käyttäydy arvaamattomasti ja asiattomasti. On varaa harrastaa mitä haluaa muutama kerta viikossa ilman kenenkään arvostelua. Illalla suihkussa voi valuttaa vettä niin kauan kuin haluaa ilman, että kukaan tulee ovesta läpi huutamaan veden kulutuksesta. Päivän jälkeen on väsynyt, mikä on yksinomaan hyvä asia, koska uni tulee suunnilleen pään osuessa tyynyyn eikä alitajunta ehdi alkaa pyörittämään asioita.
Yksinkertaista ja rauhallista elämää. En kaipaa minkäänlaista ylimääräistä, jännitystä tai toimintaa. Sitä oli aivan liikaa entisessä elämässä. Joskus repäisen ja käyn viikonloppuna vaikka näyttelyssä. Aina ei ole ollut varaa pääsymaksuun.
En tiedä. Välillä tuntuu, että ihmiset ottavat elämän liian vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä kehittyy ammattilaisena ja tuntee ylpeyttä ammattitaidostaan. Jos koko ajan olisi vapaa-aikaa niin se kävisi äkkiä tylsäksi.
Mikään ala tai työ ei ole saanut kiinnostumaan kehittymisestä. Sen sijaan harrastuksissa kehityn koko ajan. Yhdestä harrastuksesta oli tarkoitus tulla ura, mutta se vei ilon tekemisestä jos sitä työksi olisi alkanut tekemään. Ja tuosta vapaa-ajasta, tylsäksi ei ole käynyt vielä hetkeäkään elämä, neljä vuotta työttömänä.
Olen 63v ja kyllä on pakko sanoa, että olisipa kamalaa ajatella elämää taaksepäin, jos siellä olisi pelkkää työttömyyttä.
Vaikka työ ei koskaan ole ollut minulle elämässä kovin korkealla sialla vaan elämä työn ulkopuolella , niin siltikin elämä olisi ollut todella typerää ilman työtä. Työ on mahdollistanut mukavan elämän vapaa-aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi pienipalkkaisena menettää kaikki vapaa-aika ja mahdollistaa yrityksen pomon luksuselämä? Mitä minä siitä hyödyn?
-ap
Kaikki meistä ei räkineet kattoon koulussa. Siitä matalapalkkatyöstä saat kiittää ainoastaan itseäsi.
On siinä se hyvä puoli että työttömänä mulla on vapaa-aikaa enkä menetä ainoaa elämääni johonkin työntekoon. Pienipalkkaisen ei kannata käydä töissä, mielummin elän työmarkkinatuella kuin teen matalapalkkatöitä.
Älä sitten valita kun eläkkeesi tulee olemaan kaaaapea!
Ihan sama, siinä iässä ei enää tarvi rahaa humputuksiin niin kuin nuorempana.
Joo mutta ei ole käynyt mielessä, että voit sairastua ja joudut olemaan sairaalahoidossa jota on hankala maksaa huonosta eläkkeestä ja lääke kulut voi kuukaudessa olla niin isot, että joudut syömään kynsiä, kun ruokaa ei riitä rahat.
Työttömyydessä on se huono puoli, että rahaa on aina vähän, mihinkään ei ole varaa ja vanhana löydät edestäsi sen, että työeläkettä ei ole kertynyt. Elämä on yhtä kitumista ja sentin venyttämistä.
Jos taas menisi töihin, voisi saada mukavia työkavereita, käydä pikkujouluissa ja muissa työpaikan tapahtumissa ja jos kuuluu liitton pääsee sen mukana moneen mukavaan kiinni.
Rahaa on joskus huvituksiinkin ym .
Jos on terve, kyllä töissäkäynti aina kotona venymisen voittaa .
Eläkkeestä? Tuskin tällä työkyvyllä kummoista eläkettä kertyy ja Kela makselee nykyisiäkin lääke- ja käyntimenoja toimeentulotukena, vaikka töissäkin käyn sen, mitä pystyn. Sinä päivänä kun pitää valita ruuan ja terveysmenojen välillä, tilanne on sellainen, että on korkea aika poistua tästä maailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä kehittyy ammattilaisena ja tuntee ylpeyttä ammattitaidostaan. Jos koko ajan olisi vapaa-aikaa niin se kävisi äkkiä tylsäksi.
Mikään ala tai työ ei ole saanut kiinnostumaan kehittymisestä. Sen sijaan harrastuksissa kehityn koko ajan. Yhdestä harrastuksesta oli tarkoitus tulla ura, mutta se vei ilon tekemisestä jos sitä työksi olisi alkanut tekemään. Ja tuosta vapaa-ajasta, tylsäksi ei ole käynyt vielä hetkeäkään elämä, neljä vuotta työttömänä.
Olen 63v ja kyllä on pakko sanoa, että olisipa kamalaa ajatella elämää taaksepäin, jos siellä olisi pelkkää työttömyyttä.
Vaikka työ ei koskaan ole ollut minulle elämässä kovin korkealla sialla vaan elämä työn ulkopuolella , niin siltikin elämä olisi ollut todella typerää ilman työtä. Työ on mahdollistanut mukavan elämän vapaa-aikana.
Olen ollut ennen työttömyyttä yli kymmenen vuotta töissä. Miksi oletat että koko elämäni on ollut pelkkää työttömyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Kun kävin töissä meni 2 tuntia aamulla laittautumiseen, 1 tunti työmatka, 8-10 tuntia töissä, 1 tunti työmatka kotiin, ei jäänyt yhtään vapaa aikaa...
Hirveän moni unohtaa sen että työ vie vain sen 8h pois päivästä. Ei todellakaan mene näin, siihen tulee työmatkat, heräämiset yms. Kaikki ei asu työnsä vieressä tai ole nopeita heräämään
Ei siitä mitään saakkaan, muuta kuin rahaa. Itse teen osa-aikatöitä sen verran että pärjään. Olen valinnut asuinpaikkani ja muun elämän siten, että pärjään myös pienemmällä rahalla.
Olisi kamalaa joutua raatamaan pienipalkkaisessa työssä täyttä päivää ihan vain sen takia, että saat välttämättömät asiat maksettua. Valitettavasti se on todellisuutta isolle osalle ihmisistä.
Olen onnekas kun olen voinut järjestää elämäni niin, että pyrin elämään vähemmällä stressillä, sitä kun tulee ihan pyytämättäkin. Meillä on kuitenkin vain yksi elämä.
Töissä on kivaa, kun saa tehdä kivoja juttuja ja saa rahaa, jotta voi ostaa kivoja juttuja. Ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Oikein mielelläni matkustaisin luksuskohteesta toiseen ja eläiein joka päivä täysillä. Ainut vaan, että tämän koko homman maksaja puuttuu. Maksan kaiken itse. Huomenna siis taksidin sinne pyörään pyörimään. 296
Tähän ongelmaan on ratkaisu. Teet vuokratöissä isoja määriä ylitöitä ja viikonloppuja. Sitten otat vapaata ja lähdet matkustelemaan niin kauan kuin rahat riittävät. Kun rahat loppuvat, niin takaisin taas töihin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs olet ap vapaa-ajallasi tänään tehnyt?
Keskipäivällä kävin autolla hupiajelulla ja illalla ulkoilin luonnossa ja syötin lintuja ja oravia.
-työtön ap
Samaisesta hommasta mitä teet voi saada palkkaa. Miksi et ryhtyisi luonto-oppaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Jos taas menisi töihin, voisi saada mukavia työkavereita, käydä pikkujouluissa ja muissa työpaikan tapahtumissa ja jos kuuluu liitton pääsee sen mukana moneen mukavaan kiinni.
Tai sitten vähemmän mukavia työ"kavereita". Vapaa-aikaa en ikinä tuhlaisi työpaikan järjestämiin hassunhauskoihin kissanristiäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs olet ap vapaa-ajallasi tänään tehnyt?
Keskipäivällä kävin autolla hupiajelulla ja illalla ulkoilin luonnossa ja syötin lintuja ja oravia.
-työtön ap
Samaisesta hommasta mitä teet voi saada palkkaa. Miksi et ryhtyisi luonto-oppaaksi?
Luonto-oppaille onkin varmaan töitä ihan hlvetisti, ja työpaikkoja joka niemessä ja notkossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs olet ap vapaa-ajallasi tänään tehnyt?
Keskipäivällä kävin autolla hupiajelulla ja illalla ulkoilin luonnossa ja syötin lintuja ja oravia.
-työtön ap
Samaisesta hommasta mitä teet voi saada palkkaa. Miksi et ryhtyisi luonto-oppaaksi?
Luonto-oppaille onkin varmaan töitä ihan hlvetisti, ja työpaikkoja joka niemessä ja notkossa.
Ja sehän onkin ihan sama paimentaa jotain turistilaumaa kuin itsekseen omassa rauhassa nauttia luonnosta silloin tällöin, kun siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos taas menisi töihin, voisi saada mukavia työkavereita, käydä pikkujouluissa ja muissa työpaikan tapahtumissa ja jos kuuluu liitton pääsee sen mukana moneen mukavaan kiinni.
Tai sitten vähemmän mukavia työ"kavereita". Vapaa-aikaa en ikinä tuhlaisi työpaikan järjestämiin hassunhauskoihin kissanristiäisiin.
Hyi olkoon jotkut työpaikan yhteismeiningit. Miksi on niin vaikea ymmärtää että kaikki ei kaipaa tai halua tuollaisia asioita ja osalle ne ovat suoranainen rasite
Vierailija kirjoitti:
Reality strikes:
Perheellisen on tässä pakko!!!! mennä töihin
En voi jäädä sänkyyn makamaan, sillä ei laskuja makseta.
Ihan yhtä pakko on pergettömän mennä töihin!!!!! Ei niitä laskuja kukaan muu maksa
eikä puolison kanssa voi jakaa kuluja!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kävin töissä meni 2 tuntia aamulla laittautumiseen, 1 tunti työmatka, 8-10 tuntia töissä, 1 tunti työmatka kotiin, ei jäänyt yhtään vapaa aikaa...
Hirveän moni unohtaa sen että työ vie vain sen 8h pois päivästä. Ei todellakaan mene näin, siihen tulee työmatkat, heräämiset yms. Kaikki ei asu työnsä vieressä tai ole nopeita heräämään
Juuri näin. Mulla soi herätyskello joka aamu 5.30, jotta ehdin kahdeksaksi töihin, ja kahdeksalta siellä on myös oltava. Työt jatkuu neljään asti, joskus hiukan yli ja joskus hiukan alle.
Aikaisen aamuherätyksen vuoksi olen iltaisin niin poikki, että yhdeksältä on oltava jo sängyssä. Iltatoimia pitää alkaa suorittaa kahdeksan aikoihin.
Käytännössä vapaa-aikaa jää päivään siis keskimäärin 4 tuntia. Siinä ajassa pitää hoitaa ruoanlaitto, kotityöt, syömiset ja peseytymiset. Sanomattakin selvää, ettei millekään sosiaaliselle elämälle tai harrastuksille jää aikaa, ja vaikka jäisikin, en jaksaisi sellaisia harjoittaa.
Kyllä tosissani mietin, onko tässä mitään järkeä. Verojen jälkeen tilille kilahtaa reilu 2000e.
Ikävä tuottaa sinulle pettymys mutta yhteiskunta ne tarpeelliset lääkkeet ja hoidot minulle kyllä kustantaa kuten tähänkin asti. T: Sairas ja varaton.