Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ihmiset saa irti semmosesta elämästä että käy töissä ja tulee loppupäiväksi kotia ja sama oravanpyörä jatkuu?
05.10.2023 |
Vapaa-aikaa ei ole juuri lainkaan ja silloin kun on niin olet väsynyt. Itse olen ollut nyt työttömänä pitempään ja ei voisi vähempää enää kiinnostaa palata työelämään kun se on niin kuluttavaa henkisesti ja fyysisesti sekä kaikki vapaa-aika menee ja palkkakin on pieni. Miksi minun pitäisi kerätä omaisuutta tai mitä sillä rahalla pitäisi tehdä?
Kommentit (146)
Niinpä.
Mutta kun se elämä maksaa, väkisinkin, eikä sitä kotona maksamalla makseta. Enkä edes haluaisi "vain "maata kotona", johan siinä tylsistyisi mieleltäänkin.
Mutta sen olen jo päättänyt, että asuntolaina kun on 1v päästä maksettu niin en enää 5pv/vkossa/täydet päivät-touhua jatka siinä oravanpyörässä, en jaksa, sinänsä surullista, koska ikääkin vasta reilut 40v, mutta siltä tuntuu, koska työni ja sen toteuttaminen on tehty sellaiseksi ettei sitä oikeastaan enää monikaan jaksa/isi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis varmaa ap pitänyt sun lukee itselles ammatti joka ei harmittais noin paljon. Työ antaa paljon jos se on oikea itselle. Eiks susta ollu koulun penkin kuluttajaksi vai? Ei polla riittänyt?
Silloin, kun olin vielä työelämässä niin oli sellaiset päivät ihan mahtavia, kun osasi ja sai tehtyä jotain todella vaativia töitä. Se työnilo oli parasta, rikä kiirekään haitannut, kun työnjohto hommasi aina etukäteen senssit valmiiksi niin, ettei tarvinnut, kuin lukea piirustukset ja tehdä.
Palkka nyt ei yleensä noussut, kuin urakoissa ja yli tai vuorotöissä, mutta mukava osaava työporukka oli plussaa.
Menehän sinäkin mukaan sinne työelämään ja jätä jahkailu.
Työntekijällä on vapaus olla vapaa ajallaan missä tahtoo eikä tarvitse työkkäriinkään ilmoitella yhtenään.
Minun pitäisi pienipalkkaisena menettää kaikki vapaa-aika ja mahdollistaa yrityksen pomon luksuselämä? Mitä minä siitä hyödyn?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä kehittyy ammattilaisena ja tuntee ylpeyttä ammattitaidostaan. Jos koko ajan olisi vapaa-aikaa niin se kävisi äkkiä tylsäksi.
Pieni palkka ei motivoi, eri asia jos olisi hyvä palkka niin voisi tehdä töitä.
👏👏👏 kermaperse paikalla!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi pienipalkkaisena menettää kaikki vapaa-aika ja mahdollistaa yrityksen pomon luksuselämä? Mitä minä siitä hyödyn?
-ap
AP puhuu kuin kunnon kommari 😂😂🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi pienipalkkaisena menettää kaikki vapaa-aika ja mahdollistaa yrityksen pomon luksuselämä? Mitä minä siitä hyödyn?
-ap
Saat sen palkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mitä kodilla tehdään jos siellä ei käytännössä edes olla tai joku kuolee ennen eläkeikää? Että joku asuu työpaikalla. Vaikka pakko tietenkin jotenkin pyörittää tiettyjä asioita, että kaikki toimii.
Aika harva työpaikalla asuu, jollei etätöitä tee. Työpäivän mitta on 8 tuntia normiduunissa.
Jos heräät klo 7 käytät valmistautumiseen tunnin ja työmatka voi olla tunti kaikkineen. Sama iltapäivällä +kauppa. Ja osalla ylityöt. Sama jatkuu vuosikymmeniä. Ellei ole yrittäjä tai etätyö. Joustot. Joistakin tuntuu kuin olisi koko ajan työpaikalla henkisesti vaikka käy välillä kotona. Ja se voi olla piinaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi pienipalkkaisena menettää kaikki vapaa-aika ja mahdollistaa yrityksen pomon luksuselämä? Mitä minä siitä hyödyn?
-ap
Kaikki meistä ei räkineet kattoon koulussa. Siitä matalapalkkatyöstä saat kiittää ainoastaan itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi pienipalkkaisena menettää kaikki vapaa-aika ja mahdollistaa yrityksen pomon luksuselämä? Mitä minä siitä hyödyn?
-ap
Voi hyvä ihme - sinulle maksetaan siitä!!! Jos sun tuet eivät olisi sillä tasolla kuin nyt, narina loppuisi aika äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mitä kodilla tehdään jos siellä ei käytännössä edes olla tai joku kuolee ennen eläkeikää? Että joku asuu työpaikalla. Vaikka pakko tietenkin jotenkin pyörittää tiettyjä asioita, että kaikki toimii.
Aika harva työpaikalla asuu, jollei etätöitä tee. Työpäivän mitta on 8 tuntia normiduunissa.
Jos heräät klo 7 käytät valmistautumiseen tunnin ja työmatka voi olla tunti kaikkineen. Sama iltapäivällä +kauppa. Ja osalla ylityöt. Sama jatkuu vuosikymmeniä. Ellei ole yrittäjä tai etätyö. Joustot. Joistakin tuntuu kuin olisi koko ajan työpaikalla henkisesti vaikka käy välillä kotona. Ja se voi olla piinaavaa.
Ei normaaleista ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kävin töissä meni 2 tuntia aamulla laittautumiseen, 1 tunti työmatka, 8-10 tuntia töissä, 1 tunti työmatka kotiin, ei jäänyt yhtään vapaa aikaa...
Vierailija kirjoitti:
Silloin, kun olin vielä työelämässä niin oli sellaiset päivät ihan mahtavia, kun osasi ja sai tehtyä jotain todella vaativia töitä. Se työnilo oli parasta, rikä kiirekään haitannut, kun työnjohto hommasi aina etukäteen senssit valmiiksi niin, ettei tarvinnut, kuin lukea piirustukset ja tehdä.
Palkka nyt ei yleensä noussut, kuin urakoissa ja yli tai vuorotöissä, mutta mukava osaava työporukka oli plussaa.
Menehän sinäkin mukaan sinne työelämään ja jätä jahkailu.
Työntekijällä on vapaus olla vapaa ajallaan missä tahtoo eikä tarvitse työkkäriinkään ilmoitella yhtenään.
Työnilo voi olla muuallakin kuin työpaikalla. Jotkut tekevät työnsä tai päämääränsä eri paikassa, eri tavalla. Kaikkea ei pitäisi mitata rahalla. Työnilo voi olla väärässä työssä vieras käsite tai jos kipuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tykkään kovasti työstäni. Lisäksi opiskelen kokopäiväisesti. Silti jää aikaa muille jutuille ja perheelle. Yöunetkin on riittävät.
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi pienipalkkaisena menettää kaikki vapaa-aika ja mahdollistaa yrityksen pomon luksuselämä? Mitä minä siitä hyödyn?
-ap
Et mitään. Jotkut vain itkevät. Ja ovat uupuneita koko ajan, varsinkin aamulla ja osa päivälläkin. Kroonikko kärsii myös.
Vierailija kirjoitti:
Kun kävin töissä meni 2 tuntia aamulla laittautumiseen, 1 tunti työmatka, 8-10 tuntia töissä, 1 tunti työmatka kotiin, ei jäänyt yhtään vapaa aikaa...
Rumuudelle ei voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
No, mitä tuohon nyt sanoisi. Olen ollut 15-vuotiaasta lähtien töissä aina kun on mitä tahansa hommaa saanut, samoin opintojen ohessa. Nyt 40-vuotiaina meillä on oma omistusasunto omalla tontilla Helsingissä, oma auto, oma mökki järvenrannalla. Kaupassa ei tarvitse miettiä mihin raha riitää, ostan sen mitä haluan, tilillä on myös rahaa odottamattomiin menoihin, voitaisiin vaikka ostaa uusi auto käteisellä, jos tulisi pakottava tarve. Vapaa-aika on mukavaa, kun voi tehdä vaikka viikonloppureissun johonkin kivaan ulkomaan kohteeseen katsomaan suosikkibändin keikkaa.
Työpäivän jälkeen ehtii tehdä paljon asioita, harrastaa, lähteä vaikka shoppailemaan tai viettämään iltaa. Eihän se vapaa-ajan määrä korvaa sitä, kuinka aloitekykyinen tai ahkera olet. Sinulle ap, ei taida riittää koko päivä edes siihen, että peseydyt ja käyt kaupassa. Toimettomuus passivoi, ja elämäsi menee ohi kotona maatessa. Sekö sitten on kivaa siinää työttömän vapaassa ajassa?
Jaa. En ole käynyt 10v helsingissä enkä ole menossakaan. Mökki olisi valtava riesa kaikkine turhine töineen enkä käy shoppailemassa, kun en muutenkaan osta mitään ellei ole ihan pakko. Aika kuluu mukavasti kotona koneella, salilla tai treeneissä, eikä sitä millään kaikkeen edes riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä kehittyy ammattilaisena ja tuntee ylpeyttä ammattitaidostaan. Jos koko ajan olisi vapaa-aikaa niin se kävisi äkkiä tylsäksi.
Pieni palkka ei motivoi, eri asia jos olisi hyvä palkka niin voisi tehdä töitä.
Pienestä on aloitettava jos ei ole työkokemusta. Koulutus myös pitäisi olla. Siitä se alkuun lähtee ja eteenpäin pääsy motivoi ja palkka nousee. Itse aloitin 500,-- DM kuukausipalkalla Saksassa ja eläkkeelle kun lähdin oli palkkani 6.500,--e/kk brutto ja eläke suhteellisen hyvä. Säästöjäkin oli syntynyt sopivasti ja lainat maksettu. Eläkkeelle lähdin 58 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mitä kodilla tehdään jos siellä ei käytännössä edes olla tai joku kuolee ennen eläkeikää? Että joku asuu työpaikalla. Vaikka pakko tietenkin jotenkin pyörittää tiettyjä asioita, että kaikki toimii.
Aika harva työpaikalla asuu, jollei etätöitä tee. Työpäivän mitta on 8 tuntia normiduunissa.
Jos heräät klo 7 käytät valmistautumiseen tunnin ja työmatka voi olla tunti kaikkineen. Sama iltapäivällä +kauppa. Ja osalla ylityöt. Sama jatkuu vuosikymmeniä. Ellei ole yrittäjä tai etätyö. Joustot. Joistakin tuntuu kuin olisi koko ajan työpaikalla henkisesti vaikka käy välillä kotona. Ja se voi olla piinaavaa.
Ei normaaleista ihmisistä.
Se ihminen voi olla just normaali. Ei kaikki ole klooneja sun kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Tässäkin taas huomaa elämäntapatyöttömät eikä mitään ideaa elämän realiteeteista.