Miksi aina sanotaan, että tytöt on sosiaalisesti poikia taitavampia (keskimäärin)?

Vierailija kirjoitti:

En ole ihan kaikesta samaa ap:n kanssa, mutta olen myös ihmetellyt näitä "tytöt/naiset on sosiaalisesti lahjakkaampia/taitavampia"-puheita. Ja olen siis itse nainen ja töissä kasvatusalalalla. Mitä sosiaalista lahjakkuutta tai älykkyyttä on esimerkiksi se, että tytöille/naisille on huomattavasti tyypillisempää erilaisten sosiaalisten ihmissuhdekuvioiden pelailu, selän takana puhuminen ja juoruileminen ym. ihmissuhteiden kannalta lopulta aika tuhoisa ja myrkyllinen toiminta?

Tätäkin usein puolustellaan sillä, että se vaatii "hyvää ihmissilmää," "ymmärrystä ryhmädynamiikasta" ja ties mistä - juoruilukin kuulemma on hyvästä, koska vahvistaa (juoruilevien) ryhmän sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Minusta se osoittaa pikemminkin sekä huonoa asennetta sosiaalisia tilanteita kohtaan että heikkoja taitoja, jos ei kerran paremmin osaa toimia. Olen myös ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että aika mielivaltaisesti ja tarkoitushakuisen tuntuisesti naisten ja tyttöjen erinäisiä ominaisuuksia nimitetään sosiaaliseksi lahjakkuudeksi, vaikka eri näkökulmista asiaa tarkastellessa tilanne ei olekaan enää lainkaan selvä ja yksinkertainen.

Eikös se ollut jotain että miehet kärsii eniten yksinäisyydestä ja ettei ole kavereita? Myös miehet johtaa rikostilastoissa. 

Se, että naiset/tytöt on taitavampia ei tarkoita, että kaikki on, mutta suurempi osa naisia on taitavampia, kuin mitä miehiä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Plus miten selitätte sen älykkyydeksi, että tyttöjen on tosiaan lähes mahdotonta pitää koossa isoja porukoita. Jossain vaiheessa ne aina hajoavat hirveään keskinäiseen supatteluun ja riitelyyn. Miehet pystyy ryhmäytymään ihan eri tavalla.

Silti usein aikuisiällä miehillä on vähemmän ystäviä kuin naisilla. 

Läpi elämäni on tuntunut siltä että tytöillä ja naisilla kaveriporukat ovat olleet 1-3 ihmistä ja silti ei nahistelulta vältytä. Kun pojilla/miehillä kaveripiiri saattaa olla montakymmentä. Toki kaikki eivät ole niitä parhaita tai tärkeimpiä kavereita, mutta tuttuja kuitenkin joiden kanssa viettää aikaa ja vaihtaa kuulumiset. Ja juuri tuo, että tytöt saattavat aika herkästi kääntyä toisiaan vastaan. Sanottakoon että joukkueurheilu tai harrastus kyllä sitten laajentaa tätä kavereiden määrä valtavasti kummallakin sukupuolella ja pakottaa toimimaan ryhmässä. 

Tuosta kummalla on vanhemmalla iällä enemmän tuttuja, on kyllä vaikea saada oikeaa vastausta. Riippuu niin paljon ihmisestä suokupuolesta riippumatta. Omien vanhempieni kohdalla on niin, että äidiltä ei kovin montaa kaveria löydy joka joskus jopa itseäni vähän harmittaa, kun taas isälläni tuttuja riittää ja säännölisesti tekee kavereidensa kanssa jotain ja välillä tuntuu että voisi joka päivä rupatella puhelimessa aamusta iltaan kavereidensa kanssa. Sitten joidenkin sukulaisten kohdalla taas toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Kielellisesti ilmaistessaan omia ja toisten tunteita. Ero on niin päivänselvä. 

I diskussioner är min erfarenhet att kvinnor betydligt lättare gör personliga påhopp än män då argumenten sinar. "What about" är en annan metod som enligt min erfarenhet kvinnor tar betydligt lättare till vid samma tillfällen. Kvinnor har tydligen svårt att bara tiga om och tänka efter vid det skedet som argumenten tog slut (för stunden). Kan det vara att det spatiala perspektivet är inskränkt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Plus miten selitätte sen älykkyydeksi, että tyttöjen on tosiaan lähes mahdotonta pitää koossa isoja porukoita. Jossain vaiheessa ne aina hajoavat hirveään keskinäiseen supatteluun ja riitelyyn. Miehet pystyy ryhmäytymään ihan eri tavalla.

Silti usein aikuisiällä miehillä on vähemmän ystäviä kuin naisilla. 

Kan du berätta om hur det undersöks och definieras?

Vierailija kirjoitti:

Ap on se sama naisvihaaja, joka tehtailee näitä aloituksia päivästä toiseen.

Ap ei edes tiedä, mitä sosiaaliset taidot tarkoittavat.

Just som man skrev om personliga påhopp och personangrepp då argumenten tryter. Smör, smör. Hoppas att diskussionen fortsätter saklig för det är den första intressanta diskussionen på en lång tid. Speciellt om de som uppger sig arbeta inom den världen dagligen, verkligen gör det.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu ihan biologiasta, kuten moni muukin asia sukupuolten välillä. Sosiaalinen älykkyys ei ole puheliaisuutta, äänekkyyttä, rohkeutta sanoa mielipiteensä tai ekstrovertismiä. Se on taitoa osata kuunnella toisia, eläytyä tilanteeseen, ymmärtää vastapuolta ja olla myös empaattinen. Se on siis tietyllä tavalla taitoa osata lukea sosiaalisia tilanteita. Tämä on naissukupuolelle ominaisempaa juurit tästä empatiasta johtuen. Yksilöiden välillä on isoja eroja, mutta isossa kuvassa näin. Klassinen esimerkki tästä on aikuisiälläkin, kun sanotaan että "naisista ei ikinä ymmärrä mitään, kun eivät sano suoraan". Nainen olettaa miehen tajuavan asioita rivien välistä ja huomaavan piilomerkityksiä, mutta näin ei useinkaan ole. Se että vaimo kertoo miten ystävänsä Hanna oli ollut teatterissa miehensä kanssa ja miten ihanalta esitys kuulostikaan. Mies ei osaa tulkita tästä, että hänen pitäisi viedä vaimo teatteriin. Mies ajattelee, että jos vaimo teatteriin tahtoo, niin toki se sanoo sen sitten suoraan ääneen.

Siis kenen määrittelyn mukaan sosiaalinen älykkyys on tuota? Ja millä perusteella? Vanhan maailman aikaan minäkin uskoin niin, mutten enää. Eihän tuolla saavuta mitään. Miehet tätä maailmaa valitettavasti edelleen johtaa ja nk. miehisillä arvoilla. Siinä maailmassa sosiaalinen älykkyys on sitä, että osaa käyttäytyä oikealla tavalla oikeissa tilanteissa ja ottaa oman tilansa ja haluamansa asiat. Tuo on vaan kasvatuspsykologien keksimää huuhaata, jolla saadaan kiltit työt vielä kiltimmiksi.

Se että joku jyrää muut jollain tapaa ja näyttäytyy täten voittajana, ei tee siitä sosiaalisesti älykästä. Sosiaalisen älykkyyden päämäärä tai palkinto tai merkki ei ole muiden voittaminen/ muiden päihittäminen/ muiden jyrääminen.

Sulla on termit aika pahasti hakusessa.

Miten tuossa puhuttiin voittajasta tai muiden jyräämisestä/päihittämisestä? Se että oikeassa paikassa, käyttäydyt oikealla tavalla ja saavutat itsellesi jotain, on aika kaukana "muiden voittaminen/ muiden päihittäminen/ muiden jyrääminen.

Esimerkkinä vaikka tilanne. Pyydän 1800e palkkaa,  alkuperäisen 1500e sijasta ja saan sen. Käytin suutani ja näin sain haluamani palkan vastapuolen hyväksymänä. Oliko tässä nyt joku pielessä, ja en ollut sosiaalisesti hyvä tässä tilanteessa?

roskakuski23v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu ihan biologiasta, kuten moni muukin asia sukupuolten välillä. Sosiaalinen älykkyys ei ole puheliaisuutta, äänekkyyttä, rohkeutta sanoa mielipiteensä tai ekstrovertismiä. Se on taitoa osata kuunnella toisia, eläytyä tilanteeseen, ymmärtää vastapuolta ja olla myös empaattinen. Se on siis tietyllä tavalla taitoa osata lukea sosiaalisia tilanteita. Tämä on naissukupuolelle ominaisempaa juurit tästä empatiasta johtuen. Yksilöiden välillä on isoja eroja, mutta isossa kuvassa näin. Klassinen esimerkki tästä on aikuisiälläkin, kun sanotaan että "naisista ei ikinä ymmärrä mitään, kun eivät sano suoraan". Nainen olettaa miehen tajuavan asioita rivien välistä ja huomaavan piilomerkityksiä, mutta näin ei useinkaan ole. Se että vaimo kertoo miten ystävänsä Hanna oli ollut teatterissa miehensä kanssa ja miten ihanalta esitys kuulostikaan. Mies ei osaa tulkita tästä, että hänen pitäisi viedä vaimo teatteriin. Mies ajattelee, että jos vaimo teatteriin tahtoo, niin toki se sanoo sen sitten suoraan ääneen.

Siis kenen määrittelyn mukaan sosiaalinen älykkyys on tuota? Ja millä perusteella? Vanhan maailman aikaan minäkin uskoin niin, mutten enää. Eihän tuolla saavuta mitään. Miehet tätä maailmaa valitettavasti edelleen johtaa ja nk. miehisillä arvoilla. Siinä maailmassa sosiaalinen älykkyys on sitä, että osaa käyttäytyä oikealla tavalla oikeissa tilanteissa ja ottaa oman tilansa ja haluamansa asiat. Tuo on vaan kasvatuspsykologien keksimää huuhaata, jolla saadaan kiltit työt vielä kiltimmiksi.

Se että joku jyrää muut jollain tapaa ja näyttäytyy täten voittajana, ei tee siitä sosiaalisesti älykästä. Sosiaalisen älykkyyden päämäärä tai palkinto tai merkki ei ole muiden voittaminen/ muiden päihittäminen/ muiden jyrääminen.

Sulla on termit aika pahasti hakusessa.

Miten tuossa puhuttiin voittajasta tai muiden jyräämisestä/päihittämisestä? Se että oikeassa paikassa, käyttäydyt oikealla tavalla ja saavutat itsellesi jotain, on aika kaukana "muiden voittaminen/ muiden päihittäminen/ muiden jyrääminen.

Esimerkkinä vaikka tilanne. Pyydän 1800e palkkaa,  alkuperäisen 1500e sijasta ja saan sen. Käytin suutani ja näin sain haluamani palkan vastapuolen hyväksymänä. Oliko tässä nyt joku pielessä, ja en ollut sosiaalisesti hyvä tässä tilanteessa?

Tällaisia taitoja tarkoitan. Koulussa tämä tyttöjen ja poikien ero tulee esiin päivittäin niin, että huomaan puhuvani ihan säännönmukaisesti enemmän poikien kuin tyttöjen kanssa, koska on PAKKO, koska pojat ottavat sen tilan ja tekevät itsensä kuulluksi tai nähdyksi keinolla millä hyvänsä. En tarkoita sitä, että teinipojat osaisivat tehdä sen oikealla tavalla, vaan sitä, että he osaavat tehdä sen jotenkin silloin kun haluavat tehdä itsensä näkyviksi. Kuitenkin ottamalla kontaktia hekin oppivat niitä sosiaalisia taitoja, koska saavat käytöksestään palautetta reaktioiden muodossa. Tytöt helpommin antavat sen tilan toisille, ja tämä sama käytös näkyy edelleen aikuisena. 

Itse mietin myös todella paljon tuota tyttö- ja poikaryhmien dynamiikkaa. Toimimatonta tyttöryhmää on lähes mahdotonta saada toimimaan, poikien kanssa se yleensä onnistuu jotenkin. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on se sama naisvihaaja, joka tehtailee näitä aloituksia päivästä toiseen.

Ap ei edes tiedä, mitä sosiaaliset taidot tarkoittavat.

Just som man skrev om personliga påhopp och personangrepp då argumenten tryter. Smör, smör. Hoppas att diskussionen fortsätter saklig för det är den första intressanta diskussionen på en lång tid. Speciellt om de som uppger sig arbeta inom den världen dagligen, verkligen gör det.

Smör, smör? ;))))

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että akateemisen koulutuksen saanut ihminen tietäisi, että sosiaalisuus ei tarkoita sitä, että kiehnätään isoissa porukoissa. Se tarkoittaa pikemminkin kykyä luoda syvällisiä ihmissuhteita, huomata toisen tunnetiloja ja kykyä reagoida niihin asianmukaisesti.

Tutkimusten mukaan miesten on vaikeampi tunnistaa tunteita kasvojen ilmeitä. Naiset ovat keskimäärin empaattisempia. Monet pojat ovat täysin kujalla muiden tunteista.

Ja tuo jatkuva äänessä oleminen on sosiaalisuuden vastakohta. Sosiaalinen ihminen ymmärtää olevansa ryhmässä, jossa ol muitakin ihmisiä. Kyky ja halu kuunnella muita ovat sosiaalisuutta.

T. Toinen yläkoulun opettaja

TÄMÄ! Hyvin kirjoitettu. Todellakaan hyvät sosiaaliset taidot ei tarkoita äänessä oloa, itsensä esiin tuomista tai sitä että kaveeraa ryhmässä kaikkien kanssa. Nimenomaan vuorovaikutus- ja tunnetaidot on ne jotka luo pohjan sosiaaliselle kanssakäymiselle, ja naissukupuolella keskimäärin nämä ominaisuudet korostuu enemmän.

Kyse on varmaan siitä kun pojat kypsyy pari vuotta tyttöjen perässä. (Murrosikä ym) . Homma kyllä tasaantuu lukiossa kun pojat kirii kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että akateemisen koulutuksen saanut ihminen tietäisi, että sosiaalisuus ei tarkoita sitä, että kiehnätään isoissa porukoissa. Se tarkoittaa pikemminkin kykyä luoda syvällisiä ihmissuhteita, huomata toisen tunnetiloja ja kykyä reagoida niihin asianmukaisesti.

Tutkimusten mukaan miesten on vaikeampi tunnistaa tunteita kasvojen ilmeitä. Naiset ovat keskimäärin empaattisempia. Monet pojat ovat täysin kujalla muiden tunteista.

Ja tuo jatkuva äänessä oleminen on sosiaalisuuden vastakohta. Sosiaalinen ihminen ymmärtää olevansa ryhmässä, jossa ol muitakin ihmisiä. Kyky ja halu kuunnella muita ovat sosiaalisuutta.

T. Toinen yläkoulun opettaja

TÄMÄ! Hyvin kirjoitettu. Todellakaan hyvät sosiaaliset taidot ei tarkoita äänessä oloa, itsensä esiin tuomista tai sitä että kaveeraa ryhmässä kaikkien kanssa. Nimenomaan vuorovaikutus- ja tunnetaidot on ne jotka luo pohjan sosiaaliselle kanssakäymiselle, ja naissukupuolella keskimäärin nämä ominaisuudet korostuu enemmän.

Tulkinta eroja. Toinen voisi sanoa että kyky olla isossa ryhmässä on juuri sitä sosiaalisten taitojen tuottamaa kykyä. Ei se ole sosiaalista taitoa, että pystyy hymistekemään samanmielisten kanssa omassa kuplassaan. Sitä naiset paljon tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ihan varmasti yksi niistä ilman diagnoosia jääneistä nepsy-tytöistä joita paljon on viime aikoina puhuttu, en esimerkiksi osaa sitoa kengännauhojani, enkä hahmota montaa muutakaan asiaa auton ajosta lähtien, niin epäilen just että kielellinen lahjakkuus on ainakin osasyy siihen ettei kukaan ole koskaan huomannut tuen tarvettani. Väitän että pojille tulee useammin oikea-aikainen dg koska paljastuisi enemmän just sos taidoissa ja sen kömpelyydessä.

Hei, kerros miten tuo kengännauhojen sitomisen ja autolla ajamisen vaikeus liittyvät nepsyilyyn? Itsellä sama vaiva.

No tää on sit ihan itse opiskeltua netin avulla, mutta yksi yleinen autismin piirre on just noi kengännauhat, liittyy ymmärtääkseni loogisen ajattelun erilaisuuteen, muistan että kellon opettelu ja suunnistaminen oli myös tuskaa. Autolla ajamisen vaikeus viittaa taas (ADHD) keskittymis- ja hahmottamishäiriöön (liian monta muuttujaa samanaikaisesti, enkä hahmota oikein nopeutta tai edes ajolinjaa) Mulla on muitakin outouksia, kuten silmiin katsomisen vaikeus (autismia), ääni-ja häiriöherkkyys (autismia). Mutta kielellisesti kun tosiaan olen aika taitava, enkä noin muutenkaan ihan kuin tyhmä kuin vasemman jalan saapas, niin kaikista seuloista mennyt aina heittämällä läpi, ihmetellen vaan että miten tämä elämä voi olla mulle näin pirun vaikeaa ja kuormittavaa!

Onko tuo kellon opettelun vaikeus joku autismin piirre? Itsellä lapsi jolla 10 matikka ja kaikki muutenkin kiitettävää todistuksessa, eikä vielä yläasteellakaan osaa kelloa kunnolla?! Olen joskus miettinyt onko jotain nepsyhaasteita, kun ajankäytön kanssa haasteita ja sellaista jumittamista. Muuten kyllä ihan hyvin pärjännyt elämässä tähän asti, joten en ole vienyt minnekään tutkimuksiin. Meillä suvussa kyllä autismia ja sisaruksella selkeämpiä nepsypiirteitä joskin ihan erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että akateemisen koulutuksen saanut ihminen tietäisi, että sosiaalisuus ei tarkoita sitä, että kiehnätään isoissa porukoissa. Se tarkoittaa pikemminkin kykyä luoda syvällisiä ihmissuhteita, huomata toisen tunnetiloja ja kykyä reagoida niihin asianmukaisesti.

Tutkimusten mukaan miesten on vaikeampi tunnistaa tunteita kasvojen ilmeitä. Naiset ovat keskimäärin empaattisempia. Monet pojat ovat täysin kujalla muiden tunteista.

Ja tuo jatkuva äänessä oleminen on sosiaalisuuden vastakohta. Sosiaalinen ihminen ymmärtää olevansa ryhmässä, jossa ol muitakin ihmisiä. Kyky ja halu kuunnella muita ovat sosiaalisuutta.

T. Toinen yläkoulun opettaja

TÄMÄ! Hyvin kirjoitettu. Todellakaan hyvät sosiaaliset taidot ei tarkoita äänessä oloa, itsensä esiin tuomista tai sitä että kaveeraa ryhmässä kaikkien kanssa. Nimenomaan vuorovaikutus- ja tunnetaidot on ne jotka luo pohjan sosiaaliselle kanssakäymiselle, ja naissukupuolella keskimäärin nämä ominaisuudet korostuu enemmän.

Miten nämä taidot tulevat aikuisiässä naisilla esiin? Meinaan vaan, kun itse en tahdo kestää naispuolisia ystäviä, joilla on koko ajan jotain tunnepuolen draamaa vatvottavana vielä yli nelikymppisenäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrätkö AP edes mitä ne sosiaaliset taidot ovat? Sosiaaliset taidot eivät ole sama asia kuin metelöinti ja tilan otto tai "pojat saavat helpommin äänensä kuuluviin". En usko, että olet edes opettaja jos et ymmärrä tuon vertaa sosiaalisista taidoista? 

 

Tietysti koulussa ja toivottavasti kotonakin opetetaan hyviä käytöstapoja ja muiden huomiointia. Kuitenkin myös nuo äänekkäät ja metelöivät pojat ovat loppujen lopuksi sosiaalisesti taitavia, vaikkakaan eivät toivotulla tavalla. Ei heistä kaikista tule yhteiskunnan hylkiöitä. Olen siis miettinyt todella paljon sitä, miksi koulu näyttää pojille niin vaikealta paikalta olla, mutta aikuisiksi kasvettuaan miehet ovat ihan normaalissa sosiaalisissa oloissa kuin kalat vedessä, ja silti tytöt on sekä koulussa että sosiaalisesti taitavampia. Joku ei yhtälössä täsmää.<

Ja ero on vielä suurempi kuin voisi kuvitella.

Aika moni nuori nainen pääsee helpolla, koska naissukupuolisuus (=seksuaalisuus) tuo positiivista huomiota. Tunnen montakin nuorta naista jotka ovat tylsiä kuin Tokmannin ämpärit, mutta silti porukkaa pörrää ympärillä ja somessa 500+ ihmistä kärttää kaveruutta.

Miehen on oikeasti oltava noheva ja hauska.

Olet TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ. Yli puolet ihmisistä on naisia, ja heistä suurin osa on heteroita, joten naisten seksuaalisuus ei tuo naisille mitään positiivista huomiota. Naisten seksuaalisuus ei tuo positivista huomiota edes miesten keskuudessa, sillä miehet eivät hyväksy sitä että naisillakin on seksuaalisia haluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ihan varmasti yksi niistä ilman diagnoosia jääneistä nepsy-tytöistä joita paljon on viime aikoina puhuttu, en esimerkiksi osaa sitoa kengännauhojani, enkä hahmota montaa muutakaan asiaa auton ajosta lähtien, niin epäilen just että kielellinen lahjakkuus on ainakin osasyy siihen ettei kukaan ole koskaan huomannut tuen tarvettani. Väitän että pojille tulee useammin oikea-aikainen dg koska paljastuisi enemmän just sos taidoissa ja sen kömpelyydessä.

 

Hei, kerros miten tuo kengännauhojen sitomisen ja autolla ajamisen vaikeus liittyvät nepsyilyyn? Itsellä sama vaiva.

Mulla on add ja en oikein osaa ajaa autoa vaikka mulla on ajokortti. Kengännauhat osaan nykyään sitoa.

Miehet haluaa hallita ja ottaa tilaa, naiset haluavat tehdä kanssakäymisestä miellyttävää vastapuolenkin kannalta. 

Tässä se ero. 

roskakuski23v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu ihan biologiasta, kuten moni muukin asia sukupuolten välillä. Sosiaalinen älykkyys ei ole puheliaisuutta, äänekkyyttä, rohkeutta sanoa mielipiteensä tai ekstrovertismiä. Se on taitoa osata kuunnella toisia, eläytyä tilanteeseen, ymmärtää vastapuolta ja olla myös empaattinen. Se on siis tietyllä tavalla taitoa osata lukea sosiaalisia tilanteita. Tämä on naissukupuolelle ominaisempaa juurit tästä empatiasta johtuen. Yksilöiden välillä on isoja eroja, mutta isossa kuvassa näin. Klassinen esimerkki tästä on aikuisiälläkin, kun sanotaan että "naisista ei ikinä ymmärrä mitään, kun eivät sano suoraan". Nainen olettaa miehen tajuavan asioita rivien välistä ja huomaavan piilomerkityksiä, mutta näin ei useinkaan ole. Se että vaimo kertoo miten ystävänsä Hanna oli ollut teatterissa miehensä

Olet ymmärtänyt sosiaalisen älykkyyden väärin. Ei se ole sitä että ajaa maksimaalisesti omaa etuaan. 

Olen samaa mieltä. Juu ehkä tunnevatulointi on tytöille/naisille ominaisempaa, mutta varsinainen sosiaalinen elämä tuntuu ainakin suomalaisilla naisilla olevan helvetin onnetonta räpeltämistä eikä todellakaan mitenkään taitavaa. 

Täällähän on iso osa naisista sellaisia sosiaalisesti omituisia ja etäisiä tyyppejä, jotka osaavat olla vain omien tuttujensa kesken mukavuusalueella. Parisuhteissa ongelmoidaan. 

sipulisalamipekoni kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Plus miten selitätte sen älykkyydeksi, että tyttöjen on tosiaan lähes mahdotonta pitää koossa isoja porukoita. Jossain vaiheessa ne aina hajoavat hirveään keskinäiseen supatteluun ja riitelyyn. Miehet pystyy ryhmäytymään ihan eri tavalla.

 

Silti usein aikuisiällä miehillä on vähemmän ystäviä kuin naisilla. 

 

Läpi elämäni on tuntunut siltä että tytöillä ja naisilla kaveriporukat ovat olleet 1-3 ihmistä ja silti ei nahistelulta vältytä. Kun pojilla/miehillä kaveripiiri saattaa olla montakymmentä. Toki kaikki eivät ole niitä parhaita tai tärkeimpiä kavereita, mutta tuttuja kuitenkin joiden kanssa viettää aikaa ja vaihtaa kuulumiset. Ja juuri tuo, että tytöt saattavat aika herkästi kääntyä toisiaan vastaan. Sanottakoon että joukkueurheilu tai harrastus kyllä sitten laajentaa t

Ei kannata tehdä päätelmiä omasta suppeasta tuttavapiiristä, ei sitä voi yleistää muihin. Asiasta on paljon tieteellisiä tutkimuksia. Naisilla on keskimäärin paljon suurempi sosiaalinen verkosto, johon kuuluu niin ystäviä kuin sukulaisia. Sama toistuu eri kulttuureissa, joten ero lienee pitkälti biologinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielellisesti ilmaistessaan omia ja toisten tunteita. Ero on niin päivänselvä. 

 

I diskussioner är min erfarenhet att kvinnor betydligt lättare gör personliga påhopp än män då argumenten sinar. "What about" är en annan metod som enligt min erfarenhet kvinnor tar betydligt lättare till vid samma tillfällen. Kvinnor har tydligen svårt att bara tiga om och tänka efter vid det skedet som argumenten tog slut (för stunden). Kan det vara att det spatiala perspektivet är inskränkt?

Sellaiset naisvihat tulille jälleen 😂 Kyllä varmasti olet oikeassa, naiset ovat niin kovin vajavaisia miehiin nähden, kun keskustelu naisten kanssa ei onnistu. Vika ei suinkaan ole sinussa. Kannattaa pysyä erossa naisista, pysy ihmeessä vain miesten parissa.