Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kävin työterveyshoitajan tarkastuksessa ja en ole varma oliko hän hoitaja vai joku syyllistävä kuulustelija
04.10.2023 |
Todella huono lähestymistapa uuteen asiakkaaseen. Tiuski heti alkuun, sitten alkoi tentata alkoholinkäytöstä ja lääkityksistä. Kun niistä ei löytynyt mitään, kiinnitti huomion 5 kilon ylipainoon ja luennoi kuin lapselle, ylhäältä alas. Ei katsonut silmiin ja koko ajan tuli mitä pitää tehdä or else, eikä mitä työterveys tarjoaa terveyden edistämiseksi.
Kysyin sitten huvikseni, että onko tässä nyt tarkoituksena löytää minusta jotakin vikoja ja syyllistää niistä. Kysyin ihan suoraan, koska olen aikuinen enkä mikään peloissaan oleva lapsi. Tästä se vähän nytkähti ja alkoi puhelemaan hieman asiallisemmin, mutta kuitenkin pohjimmiltaan samaan tyyliin heidän ohjeistaan. Sitten sanoin, että en ole tottunut että minulle sanellaan, vaan minun kanssa keskustellaan. Siihen seurasi hiljaisuus ja tietokoneen näpyttäminen. Ei sanaakaan. Sitten ilmoitettiin että tarkastukset joka toinen vuosi.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kyllä miten ihmiset ei kestä kuulla ammattilaiselta siitä, että elopainoa on liikaa. Ei siis ymmärretä kontekstia. Luullaan että se on muka ulkonäön kommentointia, mitä se ei tietenkään ole. Vähän sama asia kuin loukkaantuisi siitä, kun lääkäri totetaa että sulla on angiina.
Ei aivan. Kyllä sen ylipainokommentin kestää oikein hyvin jos lääkäri myös ottaa asiakseen alkaa hoitamaan sitä ylipainoa, laittamalla lähetteen erikoissairaanhoitoon, eikä vaan ivaile että tee ittelles jotain.
Kyllä kieltämättä vähän hermostuisin jos lääkäri vinoilisi angiinastani, muttei tarjoaisi muita hoitokeinoja kuin toteamuksen tehdä itselleni jotain.Ei se erikoissairaanhoito sen paremmin pysty sua laihduttamaan ellet itse edes ymmärrä tilannetta ja sitä että sinulle itsellesi se olisi tärkeintä että ylipainosta ei koituisi terveysriskejä. Vastuuta omasta terveydestä ei voi siirtää muille vaikka miten yrittäisi.
Endokrinologille lähete ja hän sitten miettiköön vaihtoehtoja, ei se yleislääkäri niistä itse mitään ymmärrä.
Mene valittamaan lihavuuttasi yksityislääkärille. Endokrinolohi tuskin sitä lähetettä ottaa edes vastaan vaan siirtää asian takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteet harvemmin johtaa muuhun kuin siihen että ne luetaan läpi ja todetaan että tämä asia kuuluu jollekin muulle. Ei se enfokrinologi ota sun lihavuudesta yhtään paremmin vastuuta kuin se työterveyshoitaja tai -lääkärikään.
Kyllä juuri siitä minun hoitopolkuni alkoi, lähetteestä ja endokrinologin vastaanotosta. Bmi oli 45 ja nyt se on 27, kiitos erikoissairaanhoidon.
Kyllä sinne menneisyyteen sattui monia yleislääkäreitä, jotka vaan kehottivat laihduttamaan 65 kiloa. Mutta varattuani varta vasten ajan lihavuuden vuoksi, sain kuin sainkin puristettua kivestä vettä ja yleislääkäriltä lähetteen.
Endokrinologilla oli heti minulle suunnitelma, lääkitys ja hoitomuotoja kokeiltavana ja kappas.
Tietenkin jos sä itse myönnät lihavuuden niin sen hoitamiseen annetaan apua. Se ei silti tarkoita sitä että joku muu ottaisi vastuun siitä sinun painostasi tai sitä hoitaisi. Jos asenteesi on se että lääkäri vain puhuu painosta ja valittaa siitä mitä lääkäri voisi tehdä sille painolle jos sinä itse et edes myönnä sen olevan ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin soitti yksi hoitaja ja kertoi labratuloksia. Kysyi, olenko tosi tiukalla ruokavaliolla, kun kolesteroliarvoni ovat harvinaisen loistavat.
Vastaanotolla sitten th:n luona valitusta vyötäröstä, 82 cm. Kehoni on lihaksikas pötkö, minulla lihasmassa yli naisten viitearvon ja harrastin hiki/lihasliikuntaa 5 x vko plus ulkoilut päälle. On kuulemma ihan välttämätöntä laihduttaa vyötäröstä ainakin 5 cm ja painosta 8 kg tai diabetes iskee. Olin 168/72. Juuri tullut lomalta, jossa lihoin 4 kg, kun söin ystävän tahtiin.
Tuli sellainen toivoton olo, että fuck it, en ikinä pääse noihin tavoitelukemiin, joten antaa olla koko paska painonhallinnan kanssa, jos tämä kerran ei riitä. Aiempana vuonna työterveyslääkäri oli sanonut, ettei tarvitse laihduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kyllä miten ihmiset ei kestä kuulla ammattilaiselta siitä, että elopainoa on liikaa. Ei siis ymmärretä kontekstia. Luullaan että se on muka ulkonäön kommentointia, mitä se ei tietenkään ole. Vähän sama asia kuin loukkaantuisi siitä, kun lääkäri totetaa että sulla on angiina.
Ei aivan. Kyllä sen ylipainokommentin kestää oikein hyvin jos lääkäri myös ottaa asiakseen alkaa hoitamaan sitä ylipainoa, laittamalla lähetteen erikoissairaanhoitoon, eikä vaan ivaile että tee ittelles jotain.
Kyllä kieltämättä vähän hermostuisin jos lääkäri vinoilisi angiinastani, muttei tarjoaisi muita hoitokeinoja kuin toteamuksen tehdä itselleni jotain.Ei se erikoissairaanhoito sen paremmin pysty sua laihduttamaan ellet itse edes ymmärrä tilannetta ja sitä että sinulle itsellesi se olisi tärkeintä että ylipainosta ei koituisi terveysriskejä. Vastuuta omasta terveydestä ei voi siirtää muille vaikka miten yrittäisi.
Endokrinologille lähete ja hän sitten miettiköön vaihtoehtoja, ei se yleislääkäri niistä itse mitään ymmärrä.
Mene valittamaan lihavuuttasi yksityislääkärille. Endokrinolohi tuskin sitä lähetettä ottaa edes vastaan vaan siirtää asian takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteet harvemmin johtaa muuhun kuin siihen että ne luetaan läpi ja todetaan että tämä asia kuuluu jollekin muulle. Ei se enfokrinologi ota sun lihavuudesta yhtään paremmin vastuuta kuin se työterveyshoitaja tai -lääkärikään.
Kyllä juuri siitä minun hoitopolkuni alkoi, lähetteestä ja endokrinologin vastaanotosta. Bmi oli 45 ja nyt se on 27, kiitos erikoissairaanhoidon.
Kyllä sinne menneisyyteen sattui monia yleislääkäreitä, jotka vaan kehottivat laihduttamaan 65 kiloa. Mutta varattuani varta vasten ajan lihavuuden vuoksi, sain kuin sainkin puristettua kivestä vettä ja yleislääkäriltä lähetteen.
Endokrinologilla oli heti minulle suunnitelma, lääkitys ja hoitomuotoja kokeiltavana ja kappas.Tietenkin jos sä itse myönnät lihavuuden niin sen hoitamiseen annetaan apua. Se ei silti tarkoita sitä että joku muu ottaisi vastuun siitä sinun painostasi tai sitä hoitaisi. Jos asenteesi on se että lääkäri vain puhuu painosta ja valittaa siitä mitä lääkäri voisi tehdä sille painolle jos sinä itse et edes myönnä sen olevan ongelma.
Sun kannattaa hakea työterveysterkkariksi, osaat jo vaadittavan asenteen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi työterveys ei voi suoraan kysyä, että juotko alkoholia ja sanoa, että sinulla on nyt ylipainoa?
Saa kysyä ja sanoa. Mutta miten tämän tekee, sillä on suuri merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kyllä miten ihmiset ei kestä kuulla ammattilaiselta siitä, että elopainoa on liikaa. Ei siis ymmärretä kontekstia. Luullaan että se on muka ulkonäön kommentointia, mitä se ei tietenkään ole. Vähän sama asia kuin loukkaantuisi siitä, kun lääkäri totetaa että sulla on angiina.
Ei aivan. Kyllä sen ylipainokommentin kestää oikein hyvin jos lääkäri myös ottaa asiakseen alkaa hoitamaan sitä ylipainoa, laittamalla lähetteen erikoissairaanhoitoon, eikä vaan ivaile että tee ittelles jotain.
Kyllä kieltämättä vähän hermostuisin jos lääkäri vinoilisi angiinastani, muttei tarjoaisi muita hoitokeinoja kuin toteamuksen tehdä itselleni jotain.Ei se erikoissairaanhoito sen paremmin pysty sua laihduttamaan ellet itse edes ymmärrä tilannetta ja sitä että sinulle itsellesi se olisi tärkeintä että ylipainosta ei koituisi terveysriskejä. Vastuuta omasta terveydestä ei voi siirtää muille vaikka miten yrittäisi.
Endokrinologille lähete ja hän sitten miettiköön vaihtoehtoja, ei se yleislääkäri niistä itse mitään ymmärrä.
Mene valittamaan lihavuuttasi yksityislääkärille. Endokrinolohi tuskin sitä lähetettä ottaa edes vastaan vaan siirtää asian takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteet harvemmin johtaa muuhun kuin siihen että ne luetaan läpi ja todetaan että tämä asia kuuluu jollekin muulle. Ei se enfokrinologi ota sun lihavuudesta yhtään paremmin vastuuta kuin se työterveyshoitaja tai -lääkärikään.
Kyllä juuri siitä minun hoitopolkuni alkoi, lähetteestä ja endokrinologin vastaanotosta. Bmi oli 45 ja nyt se on 27, kiitos erikoissairaanhoidon.
Kyllä sinne menneisyyteen sattui monia yleislääkäreitä, jotka vaan kehottivat laihduttamaan 65 kiloa. Mutta varattuani varta vasten ajan lihavuuden vuoksi, sain kuin sainkin puristettua kivestä vettä ja yleislääkäriltä lähetteen.
Endokrinologilla oli heti minulle suunnitelma, lääkitys ja hoitomuotoja kokeiltavana ja kappas.Tietenkin jos sä itse myönnät lihavuuden niin sen hoitamiseen annetaan apua. Se ei silti tarkoita sitä että joku muu ottaisi vastuun siitä sinun painostasi tai sitä hoitaisi. Jos asenteesi on se että lääkäri vain puhuu painosta ja valittaa siitä mitä lääkäri voisi tehdä sille painolle jos sinä itse et edes myönnä sen olevan ongelma.
Sun kannattaa hakea työterveysterkkariksi, osaat jo vaadittavan asenteen.
Ei mulla ole kiinnostusta lääkäriksi vaikka melko hyvin olenkin jo oppinut miten julkinen terveydenhuolto toimii ja millaista asennetta siellä vaaditaan.
Asiakkaat vaan luulee edelleen että he ovat siellä se joka määrää. Ei vain valitettavasti ole vaan se joka sen lystin kustantaa määrää niin asenteet kuin sen ketä kannattaa hoitaa ketä ei. Jos meno ei miellytä oikeampi osoite valittaa toimintatavoista on poliittiset päättäjät ja luottamushenkilöt kuin ne lääkärit tai työterveyshoitajat. Juu ja kaikki maksaa veroja mutta ne luottamushenkilöt päättää rahankäytöstä eli maksaa laskut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kyllä miten ihmiset ei kestä kuulla ammattilaiselta siitä, että elopainoa on liikaa. Ei siis ymmärretä kontekstia. Luullaan että se on muka ulkonäön kommentointia, mitä se ei tietenkään ole. Vähän sama asia kuin loukkaantuisi siitä, kun lääkäri totetaa että sulla on angiina.
Ei aivan. Kyllä sen ylipainokommentin kestää oikein hyvin jos lääkäri myös ottaa asiakseen alkaa hoitamaan sitä ylipainoa, laittamalla lähetteen erikoissairaanhoitoon, eikä vaan ivaile että tee ittelles jotain.
Kyllä kieltämättä vähän hermostuisin jos lääkäri vinoilisi angiinastani, muttei tarjoaisi muita hoitokeinoja kuin toteamuksen tehdä itselleni jotain.Ei se erikoissairaanhoito sen paremmin pysty sua laihduttamaan ellet itse edes ymmärrä tilannetta ja sitä että sinulle itsellesi se olisi tärkeintä että ylipainosta ei koituisi terveysriskejä. Vastuuta omasta terveydestä ei voi siirtää muille vaikka miten yrittäisi.
Endokrinologille lähete ja hän sitten miettiköön vaihtoehtoja, ei se yleislääkäri niistä itse mitään ymmärrä.
Mene valittamaan lihavuuttasi yksityislääkärille. Endokrinolohi tuskin sitä lähetettä ottaa edes vastaan vaan siirtää asian takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteet harvemmin johtaa muuhun kuin siihen että ne luetaan läpi ja todetaan että tämä asia kuuluu jollekin muulle. Ei se enfokrinologi ota sun lihavuudesta yhtään paremmin vastuuta kuin se työterveyshoitaja tai -lääkärikään.
Kyllä juuri siitä minun hoitopolkuni alkoi, lähetteestä ja endokrinologin vastaanotosta. Bmi oli 45 ja nyt se on 27, kiitos erikoissairaanhoidon.
Kyllä sinne menneisyyteen sattui monia yleislääkäreitä, jotka vaan kehottivat laihduttamaan 65 kiloa. Mutta varattuani varta vasten ajan lihavuuden vuoksi, sain kuin sainkin puristettua kivestä vettä ja yleislääkäriltä lähetteen.
Endokrinologilla oli heti minulle suunnitelma, lääkitys ja hoitomuotoja kokeiltavana ja kappas.Tietenkin jos sä itse myönnät lihavuuden niin sen hoitamiseen annetaan apua. Se ei silti tarkoita sitä että joku muu ottaisi vastuun siitä sinun painostasi tai sitä hoitaisi. Jos asenteesi on se että lääkäri vain puhuu painosta ja valittaa siitä mitä lääkäri voisi tehdä sille painolle jos sinä itse et edes myönnä sen olevan ongelma.
Sun kannattaa hakea työterveysterkkariksi, osaat jo vaadittavan asenteen.
Ei mulla ole kiinnostusta lääkäriksi vaikka melko hyvin olenkin jo oppinut miten julkinen terveydenhuolto toimii ja millaista asennetta siellä vaaditaan.
Asiakkaat vaan luulee edelleen että he ovat siellä se joka määrää. Ei vain valitettavasti ole vaan se joka sen lystin kustantaa määrää niin asenteet kuin sen ketä kannattaa hoitaa ketä ei. Jos meno ei miellytä oikeampi osoite valittaa toimintatavoista on poliittiset päättäjät ja luottamushenkilöt kuin ne lääkärit tai työterveyshoitajat. Juu ja kaikki maksaa veroja mutta ne luottamushenkilöt päättää rahankäytöstä eli maksaa laskut.
Kehoitin sinua yksityiselle puolelle terveydenhoitajaksi. En julkiselle lääkäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kyllä miten ihmiset ei kestä kuulla ammattilaiselta siitä, että elopainoa on liikaa. Ei siis ymmärretä kontekstia. Luullaan että se on muka ulkonäön kommentointia, mitä se ei tietenkään ole. Vähän sama asia kuin loukkaantuisi siitä, kun lääkäri totetaa että sulla on angiina.
Ei aivan. Kyllä sen ylipainokommentin kestää oikein hyvin jos lääkäri myös ottaa asiakseen alkaa hoitamaan sitä ylipainoa, laittamalla lähetteen erikoissairaanhoitoon, eikä vaan ivaile että tee ittelles jotain.
Kyllä kieltämättä vähän hermostuisin jos lääkäri vinoilisi angiinastani, muttei tarjoaisi muita hoitokeinoja kuin toteamuksen tehdä itselleni jotain.Ei se erikoissairaanhoito sen paremmin pysty sua laihduttamaan ellet itse edes ymmärrä tilannetta ja sitä että sinulle itsellesi se olisi tärkeintä että ylipainosta ei koituisi terveysriskejä. Vastuuta omasta terveydestä ei voi siirtää muille vaikka miten yrittäisi.
Endokrinologille lähete ja hän sitten miettiköön vaihtoehtoja, ei se yleislääkäri niistä itse mitään ymmärrä.
Mene valittamaan lihavuuttasi yksityislääkärille. Endokrinolohi tuskin sitä lähetettä ottaa edes vastaan vaan siirtää asian takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteet harvemmin johtaa muuhun kuin siihen että ne luetaan läpi ja todetaan että tämä asia kuuluu jollekin muulle. Ei se enfokrinologi ota sun lihavuudesta yhtään paremmin vastuuta kuin se työterveyshoitaja tai -lääkärikään.
Kyllä juuri siitä minun hoitopolkuni alkoi, lähetteestä ja endokrinologin vastaanotosta. Bmi oli 45 ja nyt se on 27, kiitos erikoissairaanhoidon.
Kyllä sinne menneisyyteen sattui monia yleislääkäreitä, jotka vaan kehottivat laihduttamaan 65 kiloa. Mutta varattuani varta vasten ajan lihavuuden vuoksi, sain kuin sainkin puristettua kivestä vettä ja yleislääkäriltä lähetteen.
Endokrinologilla oli heti minulle suunnitelma, lääkitys ja hoitomuotoja kokeiltavana ja kappas.Tietenkin jos sä itse myönnät lihavuuden niin sen hoitamiseen annetaan apua. Se ei silti tarkoita sitä että joku muu ottaisi vastuun siitä sinun painostasi tai sitä hoitaisi. Jos asenteesi on se että lääkäri vain puhuu painosta ja valittaa siitä mitä lääkäri voisi tehdä sille painolle jos sinä itse et edes myönnä sen olevan ongelma.
Sun kannattaa hakea työterveysterkkariksi, osaat jo vaadittavan asenteen.
Ei mulla ole kiinnostusta lääkäriksi vaikka melko hyvin olenkin jo oppinut miten julkinen terveydenhuolto toimii ja millaista asennetta siellä vaaditaan.
Asiakkaat vaan luulee edelleen että he ovat siellä se joka määrää. Ei vain valitettavasti ole vaan se joka sen lystin kustantaa määrää niin asenteet kuin sen ketä kannattaa hoitaa ketä ei. Jos meno ei miellytä oikeampi osoite valittaa toimintatavoista on poliittiset päättäjät ja luottamushenkilöt kuin ne lääkärit tai työterveyshoitajat. Juu ja kaikki maksaa veroja mutta ne luottamushenkilöt päättää rahankäytöstä eli maksaa laskut.Kehoitin sinua yksityiselle puolelle terveydenhoitajaksi. En julkiselle lääkäriksi.
Ei siellä yksityspuolellakaan työterveydessä sen paremmin se asiakas itse sitä laskua maksa. Työnantajan toive on että palvelua käytetään mahdollisimman vähän ja kohtelu jo sen vuoksi on usein tylyä että se hankala asiakas ei tulisi uudelleen ja aiheuttaisi sille maksajalle kustannuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kyllä miten ihmiset ei kestä kuulla ammattilaiselta siitä, että elopainoa on liikaa. Ei siis ymmärretä kontekstia. Luullaan että se on muka ulkonäön kommentointia, mitä se ei tietenkään ole. Vähän sama asia kuin loukkaantuisi siitä, kun lääkäri totetaa että sulla on angiina.
Ei aivan. Kyllä sen ylipainokommentin kestää oikein hyvin jos lääkäri myös ottaa asiakseen alkaa hoitamaan sitä ylipainoa, laittamalla lähetteen erikoissairaanhoitoon, eikä vaan ivaile että tee ittelles jotain.
Kyllä kieltämättä vähän hermostuisin jos lääkäri vinoilisi angiinastani, muttei tarjoaisi muita hoitokeinoja kuin toteamuksen tehdä itselleni jotain.Ei se erikoissairaanhoito sen paremmin pysty sua laihduttamaan ellet itse edes ymmärrä tilannetta ja sitä että sinulle itsellesi se olisi tärkeintä että ylipainosta ei koituisi terveysriskejä. Vastuuta omasta terveydestä ei voi siirtää muille vaikka miten yrittäisi.
Endokrinologille lähete ja hän sitten miettiköön vaihtoehtoja, ei se yleislääkäri niistä itse mitään ymmärrä.
Mene valittamaan lihavuuttasi yksityislääkärille. Endokrinolohi tuskin sitä lähetettä ottaa edes vastaan vaan siirtää asian takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteet harvemmin johtaa muuhun kuin siihen että ne luetaan läpi ja todetaan että tämä asia kuuluu jollekin muulle. Ei se enfokrinologi ota sun lihavuudesta yhtään paremmin vastuuta kuin se työterveyshoitaja tai -lääkärikään.
Kyllä juuri siitä minun hoitopolkuni alkoi, lähetteestä ja endokrinologin vastaanotosta. Bmi oli 45 ja nyt se on 27, kiitos erikoissairaanhoidon.
Kyllä sinne menneisyyteen sattui monia yleislääkäreitä, jotka vaan kehottivat laihduttamaan 65 kiloa. Mutta varattuani varta vasten ajan lihavuuden vuoksi, sain kuin sainkin puristettua kivestä vettä ja yleislääkäriltä lähetteen.
Endokrinologilla oli heti minulle suunnitelma, lääkitys ja hoitomuotoja kokeiltavana ja kappas.Tietenkin jos sä itse myönnät lihavuuden niin sen hoitamiseen annetaan apua. Se ei silti tarkoita sitä että joku muu ottaisi vastuun siitä sinun painostasi tai sitä hoitaisi. Jos asenteesi on se että lääkäri vain puhuu painosta ja valittaa siitä mitä lääkäri voisi tehdä sille painolle jos sinä itse et edes myönnä sen olevan ongelma.
Sun kannattaa hakea työterveysterkkariksi, osaat jo vaadittavan asenteen.
Ei mulla ole kiinnostusta lääkäriksi vaikka melko hyvin olenkin jo oppinut miten julkinen terveydenhuolto toimii ja millaista asennetta siellä vaaditaan.
Asiakkaat vaan luulee edelleen että he ovat siellä se joka määrää. Ei vain valitettavasti ole vaan se joka sen lystin kustantaa määrää niin asenteet kuin sen ketä kannattaa hoitaa ketä ei. Jos meno ei miellytä oikeampi osoite valittaa toimintatavoista on poliittiset päättäjät ja luottamushenkilöt kuin ne lääkärit tai työterveyshoitajat. Juu ja kaikki maksaa veroja mutta ne luottamushenkilöt päättää rahankäytöstä eli maksaa laskut.Kehoitin sinua yksityiselle puolelle terveydenhoitajaksi. En julkiselle lääkäriksi.
Ei siellä yksityspuolellakaan työterveydessä sen paremmin se asiakas itse sitä laskua maksa. Työnantajan toive on että palvelua käytetään mahdollisimman vähän ja kohtelu jo sen vuoksi on usein tylyä että se hankala asiakas ei tulisi uudelleen ja aiheuttaisi sille maksajalle kustannuksia.
Kirjoitin oman kokemukseni. Meillä oli rutiinina kolmen vuoden välein kattava terveystarkastus Mehiläisessä. Ja kylläpä vaan myös se maksava yritys voi vaihtaa lääkäriasemaa, jos yhdessä kohdellaan työntekijöitään paskasti.
Mutta kuten sanoin, sulla on asenne kohdillaan johonkin ammattiin, missä ei tajuta palvelusta mitään ja vitt*illaan asiakkaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kyllä miten ihmiset ei kestä kuulla ammattilaiselta siitä, että elopainoa on liikaa. Ei siis ymmärretä kontekstia. Luullaan että se on muka ulkonäön kommentointia, mitä se ei tietenkään ole. Vähän sama asia kuin loukkaantuisi siitä, kun lääkäri totetaa että sulla on angiina.
Ei aivan. Kyllä sen ylipainokommentin kestää oikein hyvin jos lääkäri myös ottaa asiakseen alkaa hoitamaan sitä ylipainoa, laittamalla lähetteen erikoissairaanhoitoon, eikä vaan ivaile että tee ittelles jotain.
Kyllä kieltämättä vähän hermostuisin jos lääkäri vinoilisi angiinastani, muttei tarjoaisi muita hoitokeinoja kuin toteamuksen tehdä itselleni jotain.Ei se erikoissairaanhoito sen paremmin pysty sua laihduttamaan ellet itse edes ymmärrä tilannetta ja sitä että sinulle itsellesi se olisi tärkeintä että ylipainosta ei koituisi terveysriskejä. Vastuuta omasta terveydestä ei voi siirtää muille vaikka miten yrittäisi.
Endokrinologille lähete ja hän sitten miettiköön vaihtoehtoja, ei se yleislääkäri niistä itse mitään ymmärrä.
Mene valittamaan lihavuuttasi yksityislääkärille. Endokrinolohi tuskin sitä lähetettä ottaa edes vastaan vaan siirtää asian takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteet harvemmin johtaa muuhun kuin siihen että ne luetaan läpi ja todetaan että tämä asia kuuluu jollekin muulle. Ei se enfokrinologi ota sun lihavuudesta yhtään paremmin vastuuta kuin se työterveyshoitaja tai -lääkärikään.
Kyllä juuri siitä minun hoitopolkuni alkoi, lähetteestä ja endokrinologin vastaanotosta. Bmi oli 45 ja nyt se on 27, kiitos erikoissairaanhoidon.
Kyllä sinne menneisyyteen sattui monia yleislääkäreitä, jotka vaan kehottivat laihduttamaan 65 kiloa. Mutta varattuani varta vasten ajan lihavuuden vuoksi, sain kuin sainkin puristettua kivestä vettä ja yleislääkäriltä lähetteen.
Endokrinologilla oli heti minulle suunnitelma, lääkitys ja hoitomuotoja kokeiltavana ja kappas.
Millaisia hoitomuotoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös nyt pitänyt olla työvoimapula, eikä tarvetta päästä eroon heti kaikista työntekijöistä.
Nyt on halpatyövoimapula.
Jotenkin nauratti tuo "sitten alkoi hiljainen näpyttely koneella". Niin tyypillistä kun sanot jotain, mihin ei haluta vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitajien ja lääkärien tehtävä on puuttua tiukasti asiakkaidensa vääriin elintapoihin. Minusta he hoitavat tämän hienosti.
Minusta ei kilttinä miehenä olisi tuohon työhön, koska kokisin kiusalliseksi tylyttää keskustelukumppania vääristä elintavoistaan ja valinnoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työterveys ei voi suoraan kysyä, että juotko alkoholia ja sanoa, että sinulla on nyt ylipainoa?
Saa kysyä ja sanoa. Mutta miten tämän tekee, sillä on suuri merkitys.
Ihan normaalia yleisissä tarkastuksissa, mutta jos en mene sellaiseen, vaan jonkun x vaivan takia en kyllä tykkää että lääkäri kyselee tupakanpoltosta, liikunnasta tai muusta. Onko joku kansanterveyskampanja, missä lääkäreitä kehoitettu aina ottamaan nuo puheeksi. Voi kuulostaa lässytykseltä ja tunkeilulta tuollaiset. Ja vaikka ei olisi kritisoitavaa, en kyllä tykkää jos joku holhoavasti tokaisee "hyvä juttu" jos vastaan en, kysymykseen tupakoitko. Tekisi mieli taantua yeinin tasolle ja tokaista "vi..ttuuks se sulle kuuluu."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parikymppisenä ensimmäinen työterveystarkastus oli ihan painajainen. Olin juuri saanut koulutustani vastaavan vakituisen työpaikan, ja ensimmäisenä terkkari tölväisee "oot vielä nuori, ehdit opiskella paremman ammatin". Tylytys jatkui ihan hirveänä tenttaamisena, että enkö nuka tupakoi ja enkö muka käytä paljon alkoholia, no en käytä kun olen vapaalla vain yhden viikonlopun kuukaudessa. Painoakin oli liikaa, 167cm/57kg. Hemoglobiini oli liian alhainen "et kai sinä mikään vegaani ole?".
Mainittakoon vielä, että kyseinen terkkari oli keaki-ikäinen ja erittäin ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajien ja lääkärien tehtävä on puuttua tiukasti asiakkaidensa vääriin elintapoihin. Minusta he hoitavat tämän hienosti.
Minusta ei kilttinä miehenä olisi tuohon työhön, koska kokisin kiusalliseksi tylyttää keskustelukumppania vääristä elintavoistaan ja valinnoistaan.
Tämä on myös yksi syy siihen että niitä hoitajia ja lääkäreitä esim. juuri perusterveydenhuollossa on vähemmän. Kukaan ei jaksa sitä työtä. Työnantaja odottaa että siellä ei käy kukaan ja että ihmiset itse ottaisivat huomattavasti enemmän vastuuta. Asiakas taas odottaa että hän saa hoitoa ja pään silitystä vaikka valittaisi kuinka. Kuka haluaa tehdä tuota työtä?
Kerran olen ollut yksityiseklä työyerveystarkastuksella. Kyllä kattava oli ainakin haastattelun suhteen. Hyvä kun ei koko elämäntarinaa käyty läpi.
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä ensimmäinen työterveystarkastus oli ihan painajainen. Olin juuri saanut koulutustani vastaavan vakituisen työpaikan, ja ensimmäisenä terkkari tölväisee "oot vielä nuori, ehdit opiskella paremman ammatin". Tylytys jatkui ihan hirveänä tenttaamisena, että enkö nuka tupakoi ja enkö muka käytä paljon alkoholia, no en käytä kun olen vapaalla vain yhden viikonlopun kuukaudessa. Painoakin oli liikaa, 167cm/57kg. Hemoglobiini oli liian alhainen "et kai sinä mikään vegaani ole?".
Mainittakoon vielä, että kyseinen terkkari oli keaki-ikäinen ja erittäin ylipainoinen.
Oletus näyttää olevan aina että tupakoit ja juot liikaa alkoholia, vaikka ulkonäkökään ei antaisi välttämättä olettaa sellaista. Ihan kun olisi harvinaisuus,cettä et tupakoi.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajien ja lääkärien tehtävä on puuttua tiukasti asiakkaidensa vääriin elintapoihin. Minusta he hoitavat tämän hienosti.
Minusta ei kilttinä miehenä olisi tuohon työhön, koska kokisin kiusalliseksi tylyttää keskustelukumppania vääristä elintavoistaan ja valinnoistaan.
No ei kyllä tehtävä ole "puuttua tiukasti"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajien ja lääkärien tehtävä on puuttua tiukasti asiakkaidensa vääriin elintapoihin. Minusta he hoitavat tämän hienosti.
Minusta ei kilttinä miehenä olisi tuohon työhön, koska kokisin kiusalliseksi tylyttää keskustelukumppania vääristä elintavoistaan ja valinnoistaan.
No ei kyllä tehtävä ole "puuttua tiukasti"
Ei mene pitkään kun ei puututa mitenkään.
Alue: Aihe vapaa
Eikös nyt pitänyt olla työvoimapula, eikä tarvetta päästä eroon heti kaikista työntekijöistä.