*~*~*~NELIAPILOIDEN SYYSKUU~*~*~*
Pikaisesti uuden pinon käyn laittamassa ku tuo kuukausi kohti syksyä vaihtui jo
Kokeilen laittaa myös linkin tuonne elokuulle...eri asia sitte onnistuuko se :DD
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Myöhemmin sitte lisää! Ja tulkaahan pinoutumaan arvon rouvat, kuulumisia kaivataan!
kovasti kuumeinen nani kera poitsujen
Kommentit (86)
On ollut kaikenlaista kiirettä viimepäivinä, etten ole ehtinyt kirjoitella... Jatkossa koitan olla ahkerampi. ;) Niin uusi olen vielä minäkin tällä palstalla, etten vielä muista teidän kaikkien tilanteita, mutta pikkuhiljaa...
Tervetuloa toivotan kaikille vieläkin uudemmille neliapiloille!
Anttusanttu: Kun kuopusta aikoinani ovistesteillä tikuttelin, mulla ei ovis "varoitellut" etukäteen mitenkään. Yhtenä aamuna vaan viiva yhtäkkiä paukahti näkyviin. Näköjään mahdollista. Pidän peukkuja sinulle!
Nani: Mitä sulle kuuluu?
Minä bongasin viikonloppuna ovisoireet. (Onkohan se edes mahdollista näin pian hormonikierukan poiston jälkeen???) Mutta selvät oireet olivat. Mulla oli kuitenkin ovisoireita myös kierukan aikana. Lisäksi rinnat olivat aina kierron puolivälissä tosi kipeät. Nyt ei ollenkaan. No peittoja tuli kuitenkin pöllyteltyä ahkerasti. ;)
Lämpimät plussa-ajatukset kaikille sitä toivoville ja aurinkoista syyspäivää!
toivottaa nuhainen Karamelli kp 16/24-25
Ollan sun kanssa vissiin menossa aikalailla samoilla kiertopäivillä. Laskinko oikein?
Karamelli
Olipa mukavaa lukea, että joku kaipailee :) Kiitos! Meni vaan niin kauan tässä ku nuo sivut reistailee edelleen ja kamala kiire ollu töissä ja kotona...seittemän viikonloppua putkeen ollu meillä synttärivieraita (yökylässä...) joten on tullu sitte paljo siivoiltua ja järkättyä sekä kokattua, huoh! Veljeni tulee tänään mutta häntä en passaa ollenkaan!
Tässäpä siis kaipailijoille: ma-aamuna peiliin katsoessani huomasin tolkuttoman sarven otsassani: hormoonifinni...eilen vatsa turvoksissa! ja kipeä ja alko tuhruttaan (paperiin hiukan)...tänään sitte menkat alko ihan kivasti...eli tänään taitaa olla siis kp1? Vai oliko se eilen..kertokaa paremmin tietävät! Mutta nyt sitte pitäs mennä sinne papaan ku lähete edelleen oottaa labrassa ja jospa tää kroppa nyt alkais jotenki toimimaan...toiveet korkealla!
Miksuliinu, huhuu?!
Karamellillä ja Anttusantulla alkaa kohta jännittää...mua varmaan jännittää melkeen yhtä paljon! kovasti bdbd että ois tärpänny!! Eli ens viikolla sitte tuutte niitä plussauutisia kertomaann, jooko!?
Sani: Mullahan oli se km 25.5 alkaen, niin tuossa elokuun lopulla (aika tarkkaan kk sitte) tuli vielä se viimenen klöntti kauheilla suppreilla (mullehan ei kaavintaa tehty)...toivottavasti pian sun elimistö palaa ns. normitilaan että pääsette uudelleen yrittämään!
Elternia: siis sullahan on jo jännät päivät! Tuuhan kertomaan joko testasit!? bdbdbd
Siis onko kello noin paljon! Mulla jäi näköjään lounas väliin...ihmekkös sitte nälkä on :DD On tuo maha vaan niin turvoksissa että ei sinne tarttis ruokaa koko ajan lapatakkaan...heh heh
nani kp1(?)
Ensimmäisiä menkkoja km jälkeen odottelen kp 19 menossa. Km-vuotoa oli vain 12 päivää vaikka raskaus oli varsin pitkällä.
Miehen kanssa ollaan puhuttu, että yritetään sitten, kun jälkitarkastus on ohi ensi kuun lopulla. Toivottavasti menkkoja ei tarvitse odottaa kuukausi kaupalla, kuten olen muutaman kohdalta tältä vauvan keskustelupalstalta lukenut keskenmenon jälkeen.
Poikamme haudattiin lauantaina lähimpien kesken. Isommillekin helpompi käsittää miksi vauva ei tullut kotiin.... Itselläni on parempia ja huonompia päiviä tasaisesti. Kaipa se tästä pikku hiljaa tottuu ajatukseen, mutta ei ikinä unohda.
Mammariini kp 19
Olen käynyt kyllä pikaisesti lukemassa, mutta en ole ehtinyt kirjoittaa, kun tuntuu, että aina on töissä tai raksalla tai pyörittää lasten aikatauluja. Tai sitten kun olisin ehtinyt kirjoittaa, vauva-sivuille ei ole päässyt, on se kumma, kun näitä ei saada kuntoon... Voi ollakin että höpisen nyt vielä teille muille jo tosi vanhoista asioista, mutta kun olen aikaani jäljessä, pahoittelen :)
Tervetuloa uudet joita en ole vielä toivottanut tervetulleeksi, en muista ketä uusimmat olivat, mutta sekaan mahtuu ja hauskaa että tulee uusia ja aktiivisia, itse olen vanha ja saamaton :) !
Anttusanttu: En muista minkä ikäisenä nyt 17v-kummipoikani oppi kävelemään, mutta lääkärit olivat kovasti huolissaan, kun ei halunnut ollenkaan askeltaa ja jalat olivat niin mutkalla, ettei edes jalkapohjat osuneet maahan. Äitinsä ei ollut huolissaan (5. lapsi) ja hyvin tuo vauhtiin ehti aikanaan. Kypsyi muutenkin hitaasti, eka luokkaa siirrettiin aloitettavaksi 8v, mutta ihan normaali poika tuo kuitenkin on, ei kaikkien tarvitse onneksi mennä samojen muottien mukaan. Älä liikaa huoli, asiat menevät loppujen lopuksi omalla tavallaan hyvin, vaikkeivat tavanomaisesti menisikään!!
Hauska kuulla sanistakin :) ! Aika yksilöllistä tuntuu olevan tuo hCG:n lasku, minä sain sen ekan keskenmenon jälkeen negan jo pari viikkoa vuodon alkamisesta. Oviksen mielestäni tunnistin kolme viikkoa vuodosta ja taas siitä parin viikon päästä, joista ilmeisesti jälkimmäinen vain oli oikea eli viisi viikkoa vuodon alusta kesti mulla ennen kuin ovis tuli. Terkkari sanoi, että normaalisti kahden viikon päästä pitäis tulla, mutta vaikka minun kroppa on aina toiminut kuin kello (analoginen, ei ole sen tarkempi), eipä tullut.
Kierukan poistosta: Ennen kolmosta, kun minulta poistettiin hormoonikierukka, eka vuoto tuli muutaman päivän päästä ja ensimmäinen kierto oli jonkun 5-6 viikkoa eli tosi pitkä minulle. Seuraavasta tulinkin sitten raskaaksi. Minusta ainakin tuntui, että oma hormoonitoiminta käynnistyi sen jälkeen tosi nopeasti, vaikkei koko menkkoja ollut ollut kolmeen vuoteen.
Nani, mukavaa että sinullakin on sarvet! Ei vaines, mutta olen itse niin kurkkuani myöten täynnä ihon hirveää kuntoa! Ennen menkkoja se kestää sentään vain pari päivää, mutta kun nämä keskenmenot ovat pysähtyneet siihen "ennen menkkoja"-tilaan viikoiksi, niin alkaa jo lievästi harmittaa. Olo on kuin teinillä, eikä minulla ollut silloinkaan tällainen iho! Mutta mukavaa, että menkat ovat löytäneet sinut! Kierto lasketaan ensimmäisestä kunnon vuotopäivästä, mielestäni... Olemmekin sitten suunnilleen samassa kierron vaiheessa, koska...
Vuoto alkoi maanantai-iltana, jee! (keskenmenostakin voi olla iloinen tavallaan) Maanantain maha oli toispuoleisesti tosi kipea ja soitin jo neuvolaankin, että pitäiskö mennä johonkin, jos se on kohdunulkoinen. Olisi sitten tiistaina pitänyt soittaa uudestaan, jos jatkuisi, mutta maanantai iltana kipu voimistui ja sitten tuntui että alkoi valumaan (anteeksi kuvaus). Illan vuosi ihan kirkasta verta ja muuta jonkin verran, sen jälkeen on tiputellut vain ruskeaa, mutta luulen, että tämä oli tässä, koska se keskeytyminen tapahtui niin alussa, eikä viimeksikään vuotanut kuin kolme päivää. Täytyy tehdä varmistustesti parin viikon päästä ja sitten alkaa odottamaan ovista. Nyt vuoto alkoi 6+3, viimeksi 8+1, parempi näin :)
Mammariinille vielä paljon haleja ja enkeleitä uuteen yritykseen!!! En voi kuin arvailla, kuinka kovilla olet ollut, meillä on päästy paljon helpommalla, kun pudotus on tullut niin pian ja tällä jälkimmäisellä kerralla pelko oli alusta asti mukana; pari synkkää päivää oli kyllä silti, kun lopullinen totuus selvisi. Me menetimme oikeastaan vain haaveet, te menetitte oikean vauvan, olen todella pahoillani puolestanne :´(
Täytyy mennä vihdoin kolkkaamaan koko perhe, kaikki ovat onnistuneet vitkuttelemaan ja äiti vain istuu koneella... Rauhallista yötä lapselliseille!
Miksuliinu
Kävin tänään jumpassa, ja olenkin nyt yrittänyt kerta viikkoon käydä. Kyllä tekee hyvää =) =)
Karamelli: Me mennään aika samoissa! Eli mulla nyt kp17/26-29. Mä olen jo mennyt kiertopäivistä sekaisin... Ja en saanut ovista bongatuksi testeillä, enkä kyllä muutenkaan =( Ens kiertoon sitten. Jos nyt ovulaatio nyt sattui olemaan, niin oltiin me sentään vaakamamboa joka toinen päivä =)
Miksuliinulle ja Nanille molemmille onnittelut alkaneista kiertopäivistä, JES! Hienoa! Kyllä eka vuotopäivä lasketaan kp1, vaikka olisi tuhruakin. Näin olen ymmärtänyt. Ja kuinka vanhaksi pääsin, että tajusin, että jos menossa on kp29 ja vuoto alkaa, kyseinen päivä on kp1 ja kierron pituus vastaavasti 28päivää. Mä laskin iät ja ajat niin, että kierto oli 29 päivää, vaikka se oikeasti oli sen 28. Mutta nyt olen viisaampi ja osaan neuvoa tyttäriäni aikanaan :-D
Mua on kovasti surettanut toi Kauhajoen tragedia =( Ihan kauheeta! Mä en kertakaikkiaan ymmärrä maailman menoa, ja olen eilen ja tänään sytyttänyt kynttilän uhrien ja heidän omaisiaan ajatellen... Jotenkin sitä ajatteli, että Jokela on ainutkertainen tapaus. Mutta enää en ajattele!
Kirjoittelemisiin!
T:Anttuli
Hirmuisesti voimia arkeen ja jaksamiseen. *Virtuaalinen voimahali*
En tiedä osaanko edes kunnolla käyttää näitä sivuja, mutta kokeillaa ja opetellaan =)
Kävin jonkin aikaa sitten esittäytymässä ja "ilmoittautumassa" neljännen kuumeilijaksi. tarkitus oli että aloitamme yrityksen ensivuoden alussa, mutta meinasin jo perua koko homman.
Mies ei missään vaiheessa ole ollut oikeastaan kauhean innoissaan tästä neljännen hankkimisesta ja nyt onkin ankara neuvottelu ja suostuttelu menossa...
Meillä mies yrittää perustella järjellä tuota hommaa että kun rahaa menisi taas lisää ja juuri kun nuorimmaisen vauva-aika on takana päin ym.
Itse olen sitä mieltä että ongelmaa ei olisi, sillä kodissamme on 3makuuhuonetta,joista yksi on todella iso ja vauvahan menisi pitkään meidän kanssamme samassa huoneessa. Autona meillä on 7-paikkainen Kia Carnival jonne myös siis sopisi hyvin yksi kaukalo vielä ;)
Nyt siis vain neuvottelut esille ja kierukan poistoon =D
En muista nyt teidän kaikkien nimimerkkejä ja kuulumisia mutta koitan opetella ja olla aktiivinen.
Miksuliinille ja mammariinille pahoitteluni ja voimahalit sinne suuntaan.
Niin ja oli muuten ihan mukava huomata esittelypinoa lukiessani että muillakin on 3 suht nuorta lasta ja neljättä kuumeillaan,en siis ole ainoa laatuani.
Mutta nyt kahvin juontiin ja siivoilemaan.
Mammariini: kyllä mulla taas itku pääsi ;( Eihän näitä meidän suht alkuraskauden km:ja voida edes verrata teidän menetykseenne...Oikein paljo jaksuja taas teille kaikille! Mutta oli kyllä mukava lukea kuulumisianne...
Miksuliinu: Mulla sama homma! Teininä noita näppyjä oli vain jossain nenän päässä silloin tällöin mutta karseet aknearvet sain keskimmäisen aikoihin...ja ennen tätä kuopusta kärsin niistä kauheista hormoonimuutoksista niin voi sitä näppyjen määrää...pääseeköhän noista ikinä eroon...mustapäitä puristelee eläkepäivilläänkö?
Vuodosta: Hieno juttu että sulla kans alkoi nyt ettei enää tarttenu odottaa! Se on niin turhauttavaa....Toivottavasti sun vuotos on kohtuullista ku mää vuodan taas ku esterin p...stä (sori Esterit, jos joku kuulolla) Olen taas sotkenut joka paikan...huoh...mutta eipä tää sentään ihan samanlaista ole ku toukokuussa...nyt riittää yöside päivällä kaheksi tunniksi :/
Mimmuli2010: siis voi noita miehiä...tuntuu että ne haluaa lisää lapsia (ei siis kaikki) mutta ihan ku ne yrittäisivät kaikilla mahdollisilla tekosyillä tmv selittää meille miksi ei enää lisään (jotta me tultais järkeemme ja me sanottais että ei enää)...mutta tavallaan ne vaan yrittää itelleen sitä noin järkeillä...en mää tiiä...jos me ollaan sisarusteni kanssa mahuttu kaikki 12neliöiseen huoneeseen aina siihen asti ku mää täytin 12 niin kyllä nää mahtuu kolmeen makkariin olkoon niitä sitte vaikka viis tai vaikka kaheksan (ei vaiskaan)...On ne vaan herttasia nuo ukko-kullat vaikka välillä kyllä niissä hermo lepää ja välillä saa ihan tosissaan toiveitaan järkeilemässä....Toista se oli ennen jolloin miehen ego oli sitä suurempi mitä enemmän se oli lapsia saanu siitettyä :DD nyt tuntuu että ne saa olla selittelemässä miks teillä on niin ja niin monta lasta...siis kyllä miehetki voi haluta ison perheen ja eikä se saa olla noloa!
No tulihan taas tekstiä, saakohan tuosta mitään tolkkua?!
Mutta mentävä on vessaan ennen ku taas sotkeentuu joka paikka...Plussapuhurin voimaa!
nani
Viime yönä alkoi sitten supistelemaan (pääsi ihan synnytysfiiliksiin, mikä ei kyllä niin hienoa ole ilman palkintoa) ja tuli ISOJA hyytymiä, kun istuin vessassa, pari tuntia meni valvoessa. Vuoto on taas ihan veristä, mutta hiipumaan päin, maha on tosin vieläkin välillä aika kipeä. Loppujen lopuksi onkin sitten huomattavasti kipeämpi ja rajumpi km kuin viimeksi, vaikka tapahtuikin aikaisemmin, raskausoireetkin olivat kyllä aluksi vahvemmat, liittyisikö siihen. Nani, olisin varmaan päihittänyt sinut sotkemisessa, jos olisi päivällä alkanut vaikka kesken kauppareissun, olisi varmaan ollut aika kauhistunutta yleisöä, kun olisin seisonut verilammikossa x-P (pahoittelen sairasta huumorintajuani!) Onneksi olen tänään ja huomenna vapaalla.
Anttusanttu, surffasin vielä netissä ja kyllä se kierto lasketaan vasta ensimmäisestä kunnollisesta vuotopäivästä, jos ennen sitä tuhruttaa useamman päivän, voi olla että kannattaa tutkia, mikä sen aiheuttaa. Liittyi muistaakseni yleensä liian matalaan keltarauhashormoonitasoon, mikä voi vaikeuttaa raskautumista, asiasta enemmän tietävät korjatkoon... :)
Olen siitä onnellisessa asemassa, että meillä miestä ei ole tarvinnut puhua lapsien tekoon. Kolmosesta hänellä oli jopa minua kovempi vauvakuume. Olen tosin jo nuorena ilmoittanut, että haluan neljä lasta, on ehtinyt 15 vuotta asiaan sopeutua ja viidennessä olisikin sitten varmaan jo kova puhuminen. Mutta kyllä se neljä varmaan riittää, kunhan nyt vain onnistuisi.
Nanille vielä, mulla on yksi kaveri, jolle ovat suunniilleen työkaverit kertoneet, milloin on raskaana, kun iho on hetkessä huonossa kunnossa. Sama kaveri oksensi virheettömät hampaansa jo ekassa raskaudessa surkeaan kuntoon, hammaslääkäri oli ihan järkyttynyt, ei tasan käy onnen lahjat... Minulla iho on raskauden aikana ihan ok, mutta nämä hormoonien laskuvaiheet vai mitä ovatkaan koituvat kohtalokseni GRRR.
Ja sitten lakananvaihtoon, kuopus oksensi sänkyyn varmaan ylensyömisen vuoksi, jippii. On muutenkin ollut nyt 1,5 kk vähän väliä kuumeessa ja kauheassa räkätaudissa, missään ei ole mitään kuitenkaan. Äiti meinaa olla jo vähän väsy yövalvomisista, tässä lajissa en kyllä tarvitsisi enää harjoitusta...
Miksuliinu
Olen pahoillani myös puolestasi, on se noinkin ikävää ja varsinkin jos tulee vielä perä jälkeen. Ennen nuorinta elossa olevaa lasta minulle kävi samoin suunnilleen samoilla rv 6+5 ja kyllä se silloinkin harmitti ja oli paha mieli...
koita jaksella.
Mammariini
... Aika karseeta "synnyttää" ilman palkintoa. Muistan kuinka mulla siinä kemiallisessa raskaudessakin oli aivan valtava vuoto, vaikka vuoto alkoi silloin 5+1. Huh, se oli kauheeta. Ja se selkäkipu oli jotain kamalaa... Saati sitten sulla tuo vuoto kun oli jo noin pitkät viikot. Toivottavasti km on oikeasti kohta ohi!!
Mä muistan kun kerran kotiloissa pitkään keskusteltiin kuumeilupuolella tuosta tuhruvuodosta ja milloin se lasketaan kp:ksi... En muista mihinkä johtopäätökseen silloin tultiin, mutta kyllä se on aika ongelmallista kun sitä on! Ja onneksi sitä vaivaa ei meikäläisellä ole, kuin ehkä ihan joku puolipäivää, eikä se taida olla ongelma. Kun kyllä se tuhruttelu on aika ikävää ja tosiaan vaikeuttaa raskautumista =(
Mä en kyllä ole raskaana, sen tiedän jo. Voi kun ei tulisi nyt pitkää kiertoa... No, onneksi on ollut aika lyhyitä nyt... Kun mulla ei ollut nyt ovista, niin kauhea hinku olisi tilata ovistestejä, mutta enpä taida. Lupasin miehelle että tjot, niin voihan mä jouluun asti niin mennä =)
Nyt täytyy lähteä viemään lapsia kerhoilemaan, itse lähden kylille hengaamaan kera kuopuksen =)
T:Anttuli
T:Anttuli
Toivottavasti löydät sen...
Eli meillä oli samanlainen tilanne, ku meillä oli kaks lasta...mulla oli ihan järkky vauvakuume jo ennen kuin kakkonen täytti kaks....Tää oli meillä keskoslapsi ja alku oli hankalaa...
Mutta ku kuumeestani miehelleni kerroin hän tyrmäs asian täysin (mieskin tietää että olen aina toivonut viittä lasta (jos seurusteluaikoina näistä puhuttiin) ja sanoi mulle hyvin kovasti että ei koskaan enää, hän ei jaksa!! PISTE! Meillä mies on ollut koko ajan töissä ja minä olen hoitanut 99,99% lapset ja kodin, yötkin olen hoitanut aina niin ettei heräämiset (ennen tätä kolmatta) häntä häiritse. Mutta silti hänesti tuntui ettei jaksa....
Yritin pehmitellä ja jutella asiasta pitkään, suoraan taikka kierrellen kaarrellen, mutta vastaus oli aina sama, ja jossain vaiheessa siitä jonkinlainen kina tuli myös ja silloin tuli hyvin jyrkkä EI! Itkin itteni monesti uneen ku vauvankaipuu oli järkyttävää. Ajattelin ettenkö koskaan enää vauvaa saa...
Pehmittelyt eivät auttaneet, enkä ite ole kiristyslinjalle koskaan lähtenyt ku tää ukko on kuitenki se jonka kans haluan vanheta.
Sitten ku tää kakkonen oli 3,5v huomattiin ettei kierukkani enää sopinut mulle, piti ottaa minipillerit käyttöön, josta seurasi haluttomuutta, lihoin 10kg puolessa vuodessa, iho ihan surkee, hormoonit metässä (olin kävelevä hormonihirviö). Puolen vuoden käytön jälkeen sanoin miehelleni että nyt loppu pillereitten popsiminen, mää en voi elää näin...(mies totesi jo ihan samaa...taisin olla aika kauhea...)
No oli miehen vuoro ehkäistä ja kumipaketti ostettiin...kaks kertaa hän sitä käytti ja sanoi sitten ettei halua näitä käyttää ja rupes keskeytettyä käyttämään....sanoin sille että tiiät kyllä mitä tästä voi seurata (esikko on touhutipoilla saatu aikaseksi)..niin tuumas vaan että eikait se niin paha ole jos lapsi tulee....siis häh! Olinko päähän lyöty?! Kaks vuotta olin yrittänyt hälle siitä puhua ja aina saanu jyrkän vastauksen, mutta nyt yhtäkkiä olikin ihan eri ääni kellossa...
Valitettavasti (vaikka nää keskeytetyt loppuivatki melko nopeaa) ei meille vauvaa sitte tullutkaan...ei plussan plussaa ennen ku 0706 eli 3vuotta meni tällä enempi tai vähempi tjot-linjalla..mutta täähän meni sitte kesken pian...Lopulta minipillereiden lopetuksen jälkeen yli neljä vuotta meni että sen ihanan käärön syylini sain ottaa ;(
Mimmuli: Tässä siis tarinani jolla oli meidän kaikkien kannalta ihana loppu. TOdella kauan siinä meni! Mutta se mitä yritän sanoa, on että anna miehen miettiä asiaa ittekseen (meillä se tosin vei todella kauan eli ei ehkä noin kauan kannata oottaa). Älä kiristä, se voi vaan pahentaa ja silloin miehesi voi aatella että hänet ajetaan nurkkaan. Keksi jotain kahden keskistä romattista juttua, ja jos se menee kivasti voithan yrittää illan päätteeksi (ku lapsia kaipaatte siis jos ootte jossain yötä ihan kaksin) vähän ottaa asian puheeksi...Muuta ohjetta en voi antaa...ite oli vähän turhankin kärsivällinen, koville se ottaa minä kyllä tiedän...
Se mitä olen monien kanssa jutellut on se että missä vaiheessa toisen pitää antaa periksi...Eli tarkoitan että jos toinen kovasti kaipaa esim vauvaa niin miksi toisella on oikeus kieltää se...ja taas miksi mun pitäs saada periksi jos toinen ei kerta kaikkiaan enää lapsia halua! siis olen ihmetellyt sitä että kuka sen päättää kumman pitää tässä asiassa joustaa...Tätä mietin silloin todella paljon ja välillä olin hyvin katkera että miks juuri mun tässä(kin) asiassa pitää antaa periksi..?
Nyt meillä on välillä ku mies on väsynyt, niin hän sanoo ettei halua enää lisää lapsia, hän ei jaksa (töissä on ollu tosi raskasta)...se ei auta ollenkaan asiaa ku tää kuopus on ollu tosi huono yönukkuja noitten allergioitten takia ja mies on nyt joutunut ekaa kertaa myös heräilemään öisin ku toinen huutaa ku palosireeni...Mutta toisaalta juuri tää kuopus on se joka on saanut miehestäni sen pehmeämmän puolen esille...eli kait hän kamppailee näiden tuntemuksiensa kanssa...Meillä ei siis ehkäistä eikä keskeytetä...kerran jo siis ollaan oltu raskaana kolmosen jälkeen...eli ite elän siinä tunnossa että mielummin hänkin sen nelosen vielä sois...mutta myönnän että itellänikin samanlaisia aatoksia joskus pahimpina öinä on ollut mutta nyt ku ollaan allergiat saatu rajattua kanaan+munaan+viljoihin+suklaa/kaakao+mansikka...(ainaki) tai paremminki voi sanoa että mitä pikkumies voi syödä niin kyllä on muuten ihanaa...
Mutta siis jaksuja mimmulille! Mulla istunto vanhenee...
nani
Mää en tiedä autoinko asiaa yhtään vai pahensinko oloasi...se ei kyllä ollut tarkoitus, yritin vain kertoa oman pitkän tarinani kautta sen että asialla voi olla hyväkin loppu ja kaikkien, myös aluksi kielteisen kannan ottaneen kannalta! Meillä se kesti hirveen kauan ja toivon että teillä ei noin kauan menis...tai kellään...
Eli Mimmulille ja muillekin asian kanssa kamppaileville hirveesti jaksuja! Se ei todellakaan ole helppoa! Toivon niin kovasti että saatte asian sovittua...tietty niin että mies ymmärtäis kaipuusi :D
nani taas...
Eli kyllähän tuo helpotti kuulla että muidenkin jyrkkä ei on muuttunut matkalla ja enkän myöskään aio kiristää miestäni asialla koska muuten kokisin että olen hänet siihen pakottanut ja en halua vauvan syntyvän sellaiseen tilanteeseen.
Meillä myös minä olen lapset suurimmaksi osaksi hoitanut ja myös siihen kuuluneet yöheräämiset, jotka olivat kauheita kun kuopuksemme syntyi, silloin myös isommat lapsemme heräilivät ja jouduin itse heräämään 7-10 kertaa yössä.
Ja kuten mainitsinkin niin kuopuksemme on ollut kaikin tavoin paljon vaativampi kun vanhemmat lapsemme ja herää edelleen kerran yössä..
Voimia nani myös teille noiden allergioiden ym. kanssa ja kiitos vielä kerran kun jaksoit valaa minuun uskoa.
On mielenkiintoista lukea ajatuksia kuinka miehen pää on saatu kääntymään vauvan hankinnassa. Meillä kun asia on oikeastaan päin vastoin eli mies ylipuhui mut kolmanteen vauvaan ja nyt jatkaa neljännen suhteen... Olen kyllä enemmän kuin onnellinen meidän kolmannesta lapsesta ja siksi olen kallistumassa neljännenkin lapsen yritykseen. Mieheni kertoi jo seurusteluaikoina haluavansa neljä lasta mutta teroittaa kyllä joka lapsen kohdalla että lopullinen päätös on minun, koska meidän perheessä minä hoidan kodin ja lapset suurimmaksi osaksi. Mies kyllä leikkii ja harrastaa lasten kanssa mutta minä pyöritän, organisoin, arjen (vaatehuollon, ruuan, siivouksen, pihan hoidon ym). Eniten mietityttääkin oma jaksaminen neljän pienen lapsen kanssa...
Uskon että tuo välillä asiasta vihjaaminen mutta ei painostaminen on tehokasta. Muhun on ainakin vaikuttanut se, että mieheni on antanut aikaa ja rauhaa ajatella asiaa, mut heti jos hän alkaa liikaa höpöttämään asiasta, mua alkaa ahdistamaan. Toisaalta mä olen ehkä meidän perheessä se, joka miettii asioita järjellä ja mies ajattelee tunteella. Usein roolit on ehkä toisin päin???
No, joo, tänään olin aamulla vahvasti sitä mieltä ettei enää lapsia lisää (en tiedä miksi) ja nyt olen vahvasti eri mieltä (siksi roikun täällä vauvakuume sivulla ja haen tukea)... Mä en kyllä ota itse selvää ajatuksistani ja siksi emmin ja emmin...
Syksyistä viikonloppua toivotellen ja plussatuulia puhallellen, jalkkis
No niin, eilen illalla ja tänä aamuna olo oli vielä surkea kun mies oli vannonut ettei neljättä lasta tehdä.
Vein sitten lapset tarhaan ja miehen töihin ja tulin kotiin viettämään sairaspäivääni. Jossain vaiheessa olokin koheni ja varsinkin nanin kirjoitus sai minutklin uskomaan ettei peliä ole välttämättä vielä menetetty.
Iltapäivällä sitten menin hakemaan mieheni töistä ja autossa ehdotin hänelle että miltäs kuullostaisi jos lykkään vauvahaaveni vuodella eteenpäin, jolloin yksi suurempi laina on maksettu pois?
Mieheni oli hetken hiljaa ja tuumasi että "Ok,miksikäs ei" Oli kyllä lähellä ettei mennyt auto ojaan kun tajusin miehni luvanneen että vuoden päästä kierukka poistetaan ja yritys alkaa =D
Toki vuosi on pitkä aika mutta ilomielin jaksan sen odottaa ja toisaalta silloin vauvakin luulatavasti syntyy syksyllä 2010 jolloin esikoisemme aloittaa koulun joten sitäkin ajatellen ajoitus erittäin hyvä.
Anteeksi että tuli niin paljon omaa napaa, mutta iloni on niin rajaton että johonkin piti purkaa kun sukulaisille emme asiasta aio hiiskua.
Mutta nyt vaatteiden silitykseen.Mukavaa viikonloppua kaikillen toivoopi mimmuli+muruset
Mimmuli, tässä "mun tarinani" miehen mielen muuttumisesta. Tuo vuoden odotus teillä on kyllä jo hieno kompromissi mieheltäsi, ja eihän sitä tiedä, jos ei tarvikaan odottaa niinkään kauan:) MInä nimittäin olin ihan varma, että mun miehen pää ei käänny; helmikuussa hän oli vielä ihan ehdoton ja suuttui kauheasti, kun aloitin varovaisen kyselyn, mutta näinpä hän muutti mieltään! :)
Tää tarina on kopsattu yahoon keskusteluporukkamme palstalta kolmen viikon takaa:
Oltiin iltasella ennen pimeätä vielä miehen ja kuopuksen kanssa sienimetsässä -löytyi pikkusia ja suloisia
vauvasuppilovahveroita:)- ja päätin siellä vihdoin ottaa miehen kanssa
puheeksi nelosen. Mua jännitti ihan kauheasti! Puhuin ensin suuni
puhtaaksi, ja vasta sitten kuuntelin vastaväitteitä . Kyllähän se taas
ihmetteli, että miksi ihmeessä mä haluan suurperheen, ja että eikö
kolmessa nyt ole tarpeeksi, ja se rahapuoli tietty eniten huoletti, ja
mistä isompi auto ja asunto...No asunto ei ole ongelma, kyllä kuopuksen
huoneeseen mahtuu:)
Selitin taas kerran mun tunnot ja ajatukset asiasta, ja uusiakin
"syitä" olen löytänyt tässä ajan kuluessa. Sanoin myös, että kyllä
muakin suoraan sanoen on välillä v*tuttanut ainainen rahanpuute, mutta
ihan hyvin ollaan silti pärjätty, ja mä ehdin olla töissä AINAKIN
vuoden, ja pari vuotta sinne tänne kukkaron nyörien kiristämistä ei
tunnu enää missään. Kun sitä asuntolainaa on kuitenkin vielä yli 20
vuodeksi.
Sanoin, että luotetaan yhdessä siihen, että kyllä elämä kantaa. Ja
eihän sekään ole itsestään selvää, että meille sitä nelosta enää edes
suotais! Mutta mä haluan, että me annetaan sille mahdollisuus, koska
mun hedelmällinen aika käy vähiin, enkä halua enää 4-kymppisenä
aloittaa alusta.
Kerroin, että mun vauvan kaipuu on niin syvä tila ja tunne, ettei sitä
voi oikein edes vauvakuumeeksi kutsua. Se on vahva tunne siitä, että
tarvitsen vielä yhden pienen ihmeen täydentämään minut naisena ja
äitinä sekä täydentämään meidän perheen. Sydämessäni ja sylissäni on
vielä tilaa.
Vetosin myös siihen, että eihän elämästä ikinä tiedä, jos Marko vaikka
rakastuis vielä johonkin nuoreen naiseen ja jättäis mut, niin sehän
voisi tehdä lapsia vielä vaikka kuinka kauan, mutta mun aika olis
sitten ohi. Ei olisi reilua ei. Ja sanoin myös, että ota se
kohteliaisuutena, kun mä haluan sen kanssa vielä lisää lapsia, kun
rakastan sitä niin paljon! Lopuksi sanoin, että mä en otata kierukkaa
pois, jos hän ei sitä ehdottomasti halua, vaan tätä pitää molempien
haluta. No eipä hän enää käynyt kieltämään!!! Mun ei siis tarvinnut
yhtään vinkua tai kerjätä eikä korottaa ääntä. Keskustelu meni kyllä
nin hienosti, ihan eri tavoin, kun etukäteen pelkäsin eli että mä
lähden itkien ja pettyneenä nukkumaan...
Mä olen niin iloinen! Siis että ihanko totta mä voisin vielä yhden
pienen saada?? Ihan uskomaton tunne. Epäuskoinen ja höntti. Olin
nimittäin jossain vaiheessa niin varma, että mies ei taivu. Kyllä se
on ihana ja YLLÄTTÄVÄ mies!!! Mä lupasin ihan hänen pyytämättään, että
yritän pitää asiasta matalaa profiilia enkä hössötä -joopa-joo, te
tiedätte, miten hyvin se onnistuu. Mä voin täällä sitten kuumeilla
rauhassa;) Ihana tunne,
kun sain selvyyden asiaan, eikä tarvi enää "haahuilla" ja surkutella!
***Ja kierukka lähti siis kaksi päivää tuon keskustelun jälkeen;) Ja nyt mä olen ihan pöhkö, mutta tilasin ovis-ja r-testejäkin kaappiin odottamaan, vaikka kuinka päätin, että en ala liikaa hösätä... ;D
Menkat on siis edelleen kateissa, mutta tiedän/uskon kierron olevan vaan sekaisin taas vaihteeks...vai olisko mun rinnat hieman kasvaneet ja on paletanutkin kovasti viime päivät? No mutta olenhan mä ollut raskaana jo viidesti, joten kyllä luulisin tietäväni olisinko raskaana vai en, ja tosiaan se olis TODELLA epätodennäköistä, kun vain kerran ollaan harrasteltu kierukan poiston (10.9) jälkeen. JA ovis on tapahtunut tosi myöhään tai ei ollenkaan. Ei ole Vitamore Totalkaan auttanut ainakaan vielä. Mutta odotellaan!
Viikonloppua kaikille! :)
Eltemia kp40/30-?
Mammariinille ja Miksuliinulle paljon jaksamista! Ja paljon parempaa onnea teille jatkossa!
Mimmulille onnea vauvaneuvotteluihin. Meilläkin mies oli pitkään sitä mieltä että kolme lasta riittää meille kiitos. Viime vuodenvaihteessa hän sitten itse otti puheeksi että tänä vuonna voitais yrittää, että jos meille vielä neljäs suotaisiin! Aikalailla olin puulla päähän lyöty ja onneni kukkuloilla! Minä olin jo lopettanut toistaiseksi puhumisen neljännestä, koska se tuntui aivan turhalta vaivannäöltä... Näinkin siis voi käydä!
Taitaa meille tulla täti kylään ensi viikolla... =-( Hirveitä sarvia ympäri naamaa kasvanut! On nimittäin aika teini olo tämän naaman kanssa! ;) Eipä ole aikoihin tämmöstä ollu. Jää nähtäväksi miten käy. Saattaa kierto pidentyäkin tuon kierukanpoiston jälkeen. Ennen kierukkaa kierto oli 28 päivää.
terveisin Karamelli kp 19/24-25
Erityis tervehdys Elternialle! Ja tervetuloa tänne kuumeilemaan nelosesta. :) Mä ite oon kyllä pinoutunut tänne erittäin laiskasti.. :/ Onko mahollista, että salamatkustaja olis jo kyydissä? ;) bd
Muille selvennykses, että ollaan Elternian kanssa molemmat vanhoja ex-haahuja..
Myös muille uusille, joita en ole tervetulleeks toivottanut, niin kovasti tervetuloa neliapiloihin! Kiva, että tulee uusia. Tuntuis, että tämäkin pino on tullut aktiivisemmaksi, kun porukkaa on tullut enemmän. Vaikka ite oon ollut niin passiivinen.. Sori!
anttusanttu: elä vielä heitä kirvettä kehään.. Vielähän se ovis voi tulla hyvinkin. Mun käsittääkseni ovistestiinkin voi yhtäkkiä pamahtaa plussa ilman ennakkovaroituksia.. bd
Miksuliinille vielä kovasti pahoitteluja! :(
Nani: mikä sulla on tilanne?
On: tänään soitin perjantaina otettua hcg tulosta ja edelleen oli 96 (tai jotain sellaista).. Kaavinta oli 2.8. että hitaasti laskee!! Oviskipuja on viime viikolla ollut, mutta ei kai ovista voi tapahtua, kun on vielä raskaushormoonia veressä..??
Terveiset kaikille! Ja tsemppiä kuumeiluun.
sani