Lue keskustelun säännöt.
HS: Peruskoulu on rikki
01.10.2023 |
Yksi pointti on, että kodit ovat monella lapsella hajonneet. Vanhemmilla on mt ongelmia, joiden määrä on räjähtänyt ja vanhemmuus on hukassa. Vanhemmat ovat ulkoistaneet kasvatusvastuun koululle, mutta silti suoltavat järjettömiä vaatimuksia muka kuluttajina koululle. Lapset ovat sitten niin rikki, että opiskelu ei enää onnistu lainkaan. Miksi iso osa suomalaiskodeista on rikki? Näkyy myös lastensuojelun puolella.
Kommentit (262)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyky koulussa pärjää lapsi joka on tiedonhaluinen ja vanhemmat myös kiinnostuneet mitä koulussa opetetaan ja lapsi kotona vielä tutkii enemmän aiheesta. Vanhemmat kannustaa, innostaa, motivoi, arvostavat koulua, kehuvat lasta kun on aihetta jopa palkitsevat.
Minun tiedonhaluinen lapseni ei pärjännyt koulussa. Sai kyllä hyvän todistuksen, kauniin rivin kymppejä. Mutta muuten ei pärjännyt meluisassa ja hälyisässä kouluympäristössä. Hänen oli vaikea olla siellä. Hän sai oikein negatiivista palautetta siitä että on liian rauhallinen. "Niin, kyllähän hän tiedollisesti hyvin pärjää, mutta on niin hiljainen, eikä paljon puhu. Pitäisi olla aktiivisempi eikä vain valittaa melusta.."
Siitä pidettiin oikein moniammatisia palavereissa, että miksi lapsi on vääränlainen ja liian hiljainen. Koulussa olivat niin huolestuneita, että tekivät oikein lastensuojeluilmoituksen.
Yläkoulun aikana sai autismi-diagnoosiin sen jälkeen kun vointinsa oli romahtanut. Rauhallisessa perinteisemmässä koulussa hän olisi pärjännyt autismistaan huolimatta.
Tällä hetkellä hän ei tee hyvällä päättötodistuksellaan oikein mitään, sillä koulu aiheutti hänelle niin pahan ptsd:n ettei hän pysty menemään mihinkään kouluun tai pääsykokeeseen. Hyvä että pystyy ulos menemään.
Tiedän ja tunnen useita muitakin samanlaisia tapauksia.
Perinteisessä koulussa nämä lapset pärjäsivät hyvin. Pystyivät jatkamaan opintoja koulun jälkeen ja saivat hyviä työpaikkoja. Heistä tuli niitä työntekijöitä, jotka tekivät innovaatioita, sillä he katsovat maailmaa eri tavalla kuin enemmistö.Nykyään nämä lapset menettävät työkykynsä jo peruskoulussa. Ja päättäjät ihmettelevät että miksi ei tule uusia innovaatioita. Pitäisi keksiä uusi nokia, mutta keksijöitä ei löydy.
Perinteinen koulu, josta puuttuisi wokeismin kaaos, ei poistaisi sitä ongelmaa, että kansakunnalla (ja itse asiassa näyttäisi olevan koko ihmiskunnalla) on kollektiivinen psykiatrinen ongelma. Lähes jokainen (!) ihminen on psyykkisesti "häiriintynyt", tavalla tai toisella. Äidit on outoja, ilkeitä, itsekkäitä, lapsista tulee ongelmaisia - diagnoosilla, tai ilman.
Monille ongelmaiselle wokeismi tarjoaa lohtua. Mutta ei wokeismi pidemmän päälle toimi, koska se tuhoaa hyvää.
Toki wokeismin poistaminen kouluista rauhoittaisi tunnelmaa. Mutta mitä järkeä mennä ryhmään kouluun, jos on sosiaalinen fobia, fobiasta piittaamaton toiminta (esim. kouluun pakottaminen) johtaa lopulta kuvailemaasi kammoon.
Ongelma on siinäkin, että järjestelmä ei hyväksy fobiaa, ennen kuin se merkitsee toimintakyvyttömyyttä. Raakaa peliä.
Jos ihminen totutetaan vahvaan kontrolliin, häntä täytyy kontrolloida myös oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen, ainakin joidenkin vuosien ajan. Muuten hän kokee olevansa hylätty ja eksyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyky koulussa pärjää lapsi joka on tiedonhaluinen ja vanhemmat myös kiinnostuneet mitä koulussa opetetaan ja lapsi kotona vielä tutkii enemmän aiheesta. Vanhemmat kannustaa, innostaa, motivoi, arvostavat koulua, kehuvat lasta kun on aihetta jopa palkitsevat.
Minun tiedonhaluinen lapseni ei pärjännyt koulussa. Sai kyllä hyvän todistuksen, kauniin rivin kymppejä. Mutta muuten ei pärjännyt meluisassa ja hälyisässä kouluympäristössä. Hänen oli vaikea olla siellä. Hän sai oikein negatiivista palautetta siitä että on liian rauhallinen. "Niin, kyllähän hän tiedollisesti hyvin pärjää, mutta on niin hiljainen, eikä paljon puhu. Pitäisi olla aktiivisempi eikä vain valittaa melusta.."
Siitä pidettiin oikein moniammatisia palavereissa, että miksi lapsi on vääränlainen ja liian hiljainen. Koulussa olivat niin huolestuneita, että tekivät oikein lastensuojeluilmoituksen.
Yläkoulun aikana sai autismi-diagnoosiin sen jälkeen kun vointinsa oli romahtanut. Rauhallisessa perinteisemmässä koulussa hän olisi pärjännyt autismistaan huolimatta.
Tällä hetkellä hän ei tee hyvällä päättötodistuksellaan oikein mitään, sillä koulu aiheutti hänelle niin pahan ptsd:n ettei hän pysty menemään mihinkään kouluun tai pääsykokeeseen. Hyvä että pystyy ulos menemään.
Tiedän ja tunnen useita muitakin samanlaisia tapauksia.
Perinteisessä koulussa nämä lapset pärjäsivät hyvin. Pystyivät jatkamaan opintoja koulun jälkeen ja saivat hyviä työpaikkoja. Heistä tuli niitä työntekijöitä, jotka tekivät innovaatioita, sillä he katsovat maailmaa eri tavalla kuin enemmistö.Nykyään nämä lapset menettävät työkykynsä jo peruskoulussa. Ja päättäjät ihmettelevät että miksi ei tule uusia innovaatioita. Pitäisi keksiä uusi nokia, mutta keksijöitä ei löydy.
Joku pärjäsi ja joku ei. Muistan omalta kouluajaltani 80- ja 90 luvuilta mten heikkoa oli vielä kaikenlaisen erilaisuuden ja ongelmien havaitseminen ja niihin reagointi. Todella moni jäi ilman tarvitsemaansa tukea ja apua kun ei tajuttu että lapsi ei ollut vain kuriton, vaikea tai tyhmä vaan että hänellä oli neurologisia ongelmia.
80- ja 90-lukujen ero, tähän päivään verrattuna on se, että tuolloin "kurittomat" lapset heitettiin tarkkailuluokalle, ja jos oli oikeasti pahvi, niin apukouluun. Tämä rauhoitti tilanteen muille lapsille ja luokissa oli rauhallista, ja lapset saivat keskittyä opiskeluun. Sääli toki mahdollisesti fiksuja yksilöitä, joilla oli neurologisia tms. ongelmia ja jotka saivat tarkkailuluokalla olemattomat eväät elämään. Mutta se iso enemmistö sai opiskelurauhan.
Nyt tilanne on toisinpäin, koska inkluusio; kaikenmaailman kilipäät saa ykkösluokasta lähtien juosta ympyrää luokissa, näyttää keskisormea ja haistatella opettajille, ja rauhallisemmat eli ns. "normaalit" oppilaat ovat peruskoulun jälkeen valmiita lataamoon. Mutta inkluusio on hyvä, koska erityistapaukset saavat opiskella muiden kanssa.
Jokainen voi itse tykönänsä päätellä, kumpi tapa on isossa kuvassa parempi...
Digimaailma, tietokoneet ja vanhempien hampaattomuus rajoittaa ruutuaikaa on yksi tekijä. Muistan oppilaan, joka odotti kärsimättömänä tunnin loppumista, että pääsee kotiin pelaamaan. Koko ilta ja varmaan yökin sujui koneen äärellä. Keskittymiskyky kouluelämään nolla.
Koulussa sa huonoa opetusta 30 vuotta sitten. Eikä mikään ole muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyky koulussa pärjää lapsi joka on tiedonhaluinen ja vanhemmat myös kiinnostuneet mitä koulussa opetetaan ja lapsi kotona vielä tutkii enemmän aiheesta. Vanhemmat kannustaa, innostaa, motivoi, arvostavat koulua, kehuvat lasta kun on aihetta jopa palkitsevat.
Minun tiedonhaluinen lapseni ei pärjännyt koulussa. Sai kyllä hyvän todistuksen, kauniin rivin kymppejä. Mutta muuten ei pärjännyt meluisassa ja hälyisässä kouluympäristössä. Hänen oli vaikea olla siellä. Hän sai oikein negatiivista palautetta siitä että on liian rauhallinen. "Niin, kyllähän hän tiedollisesti hyvin pärjää, mutta on niin hiljainen, eikä paljon puhu. Pitäisi olla aktiivisempi eikä vain valittaa melusta.."
Siitä pidettiin oikein moniammatisia palavereissa, että miksi lapsi on vääränlainen ja liian hiljainen. Koulussa olivat niin huolestuneita, että tekivät oikein lastensuojeluilmoituksen.
Yläkoulun aikana sai autismi-diagnoosiin sen jälkeen kun vointinsa oli romahtanut. Rauhallisessa perinteisemmässä koulussa hän olisi pärjännyt autismistaan huolimatta.
Tällä hetkellä hän ei tee hyvällä päättötodistuksellaan oikein mitään, sillä koulu aiheutti hänelle niin pahan ptsd:n ettei hän pysty menemään mihinkään kouluun tai pääsykokeeseen. Hyvä että pystyy ulos menemään.
Tiedän ja tunnen useita muitakin samanlaisia tapauksia.
Perinteisessä koulussa nämä lapset pärjäsivät hyvin. Pystyivät jatkamaan opintoja koulun jälkeen ja saivat hyviä työpaikkoja. Heistä tuli niitä työntekijöitä, jotka tekivät innovaatioita, sillä he katsovat maailmaa eri tavalla kuin enemmistö.Nykyään nämä lapset menettävät työkykynsä jo peruskoulussa. Ja päättäjät ihmettelevät että miksi ei tule uusia innovaatioita. Pitäisi keksiä uusi nokia, mutta keksijöitä ei löydy.
Perinteinen koulu, josta puuttuisi wokeismin kaaos, ei poistaisi sitä ongelmaa, että kansakunnalla (ja itse asiassa näyttäisi olevan koko ihmiskunnalla) on kollektiivinen psykiatrinen ongelma. Lähes jokainen (!) ihminen on psyykkisesti "häiriintynyt", tavalla tai toisella. Äidit on outoja, ilkeitä, itsekkäitä, lapsista tulee ongelmaisia - diagnoosilla, tai ilman.
Monille ongelmaiselle wokeismi tarjoaa lohtua. Mutta ei wokeismi pidemmän päälle toimi, koska se tuhoaa hyvää.
Toki wokeismin poistaminen kouluista rauhoittaisi tunnelmaa. Mutta mitä järkeä mennä ryhmään kouluun, jos on sosiaalinen fobia, fobiasta piittaamaton toiminta (esim. kouluun pakottaminen) johtaa lopulta kuvailemaasi kammoon.
Ongelma on siinäkin, että järjestelmä ei hyväksy fobiaa, ennen kuin se merkitsee toimintakyvyttömyyttä. Raakaa peliä.
Jos ihminen totutetaan vahvaan kontrolliin, häntä täytyy kontrolloida myös oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen, ainakin joidenkin vuosien ajan. Muuten hän kokee olevansa hylätty ja eksyksissä.
Tämä on niin totta. Stalin jo lausui aikanaan että "Luottamus hyvä mutta kontrolli paras". Mikä toimii Venäjällä voisi toimia myös Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyky koulussa pärjää lapsi joka on tiedonhaluinen ja vanhemmat myös kiinnostuneet mitä koulussa opetetaan ja lapsi kotona vielä tutkii enemmän aiheesta. Vanhemmat kannustaa, innostaa, motivoi, arvostavat koulua, kehuvat lasta kun on aihetta jopa palkitsevat.
Minun tiedonhaluinen lapseni ei pärjännyt koulussa. Sai kyllä hyvän todistuksen, kauniin rivin kymppejä. Mutta muuten ei pärjännyt meluisassa ja hälyisässä kouluympäristössä. Hänen oli vaikea olla siellä. Hän sai oikein negatiivista palautetta siitä että on liian rauhallinen. "Niin, kyllähän hän tiedollisesti hyvin pärjää, mutta on niin hiljainen, eikä paljon puhu. Pitäisi olla aktiivisempi eikä vain valittaa melusta.."
Siitä pidettiin oikein moniammatisia palavereissa, että miksi lapsi on vääränlainen ja liian hiljainen. Koulussa olivat niin huolestuneita, että tekivät oikein lastensuojeluilmoituksen.
Yläkoulun aikana sai autismi-diagnoosiin sen jälkeen kun vointinsa oli romahtanut. Rauhallisessa perinteisemmässä koulussa hän olisi pärjännyt autismistaan huolimatta.
Tällä hetkellä hän ei tee hyvällä päättötodistuksellaan oikein mitään, sillä koulu aiheutti hänelle niin pahan ptsd:n ettei hän pysty menemään mihinkään kouluun tai pääsykokeeseen. Hyvä että pystyy ulos menemään.
Tiedän ja tunnen useita muitakin samanlaisia tapauksia.
Perinteisessä koulussa nämä lapset pärjäsivät hyvin. Pystyivät jatkamaan opintoja koulun jälkeen ja saivat hyviä työpaikkoja. Heistä tuli niitä työntekijöitä, jotka tekivät innovaatioita, sillä he katsovat maailmaa eri tavalla kuin enemmistö.Nykyään nämä lapset menettävät työkykynsä jo peruskoulussa. Ja päättäjät ihmettelevät että miksi ei tule uusia innovaatioita. Pitäisi keksiä uusi nokia, mutta keksijöitä ei löydy.
Joku pärjäsi ja joku ei. Muistan omalta kouluajaltani 80- ja 90 luvuilta mten heikkoa oli vielä kaikenlaisen erilaisuuden ja ongelmien havaitseminen ja niihin reagointi. Todella moni jäi ilman tarvitsemaansa tukea ja apua kun ei tajuttu että lapsi ei ollut vain kuriton, vaikea tai tyhmä vaan että hänellä oli neurologisia ongelmia.
80- ja 90-lukujen ero, tähän päivään verrattuna on se, että tuolloin "kurittomat" lapset heitettiin tarkkailuluokalle, ja jos oli oikeasti pahvi, niin apukouluun. Tämä rauhoitti tilanteen muille lapsille ja luokissa oli rauhallista, ja lapset saivat keskittyä opiskeluun. Sääli toki mahdollisesti fiksuja yksilöitä, joilla oli neurologisia tms. ongelmia ja jotka saivat tarkkailuluokalla olemattomat eväät elämään. Mutta se iso enemmistö sai opiskelurauhan.
Nyt tilanne on toisinpäin, koska inkluusio; kaikenmaailman kilipäät saa ykkösluokasta lähtien juosta ympyrää luokissa, näyttää keskisormea ja haistatella opettajille, ja rauhallisemmat eli ns. "normaalit" oppilaat ovat peruskoulun jälkeen valmiita lataamoon. Mutta inkluusio on hyvä, koska erityistapaukset saavat opiskella muiden kanssa.
Jokainen voi itse tykönänsä päätellä, kumpi tapa on isossa kuvassa parempi...
Komppaan täysillä.
Vierailija kirjoitti:
Digimaailma, tietokoneet ja vanhempien hampaattomuus rajoittaa ruutuaikaa on yksi tekijä. Muistan oppilaan, joka odotti kärsimättömänä tunnin loppumista, että pääsee kotiin pelaamaan. Koko ilta ja varmaan yökin sujui koneen äärellä. Keskittymiskyky kouluelämään nolla.
Varmasti yksi syistä. Mutta ei silti selitä sitä, miksi vähän ruutuaikaa käyttävät lapset ovat myös koulunkäynnistä uupuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80- ja 90-lukujen ero, tähän päivään verrattuna on se, että tuolloin "kurittomat" lapset heitettiin tarkkailuluokalle, ja jos oli oikeasti pahvi, niin apukouluun. Tämä rauhoitti tilanteen muille lapsille ja luokissa oli rauhallista, ja lapset saivat keskittyä opiskeluun. Sääli toki mahdollisesti fiksuja yksilöitä, joilla oli neurologisia tms. ongelmia ja jotka saivat tarkkailuluokalla olemattomat eväät elämään. Mutta se iso enemmistö sai opiskelurauhan.
..
mihin perustat sen, että tarkkailuluokalta sai olemattomat eväät elämään? Mun elämän ja tulevaisuuden tarkkis pelasti.
Vierailija kirjoitti:
Unohdat, että woke-ideologia (materialismi jne.) on pesiytynyt perusopetukseen (tarha-lukio) ja vähän muuallekin. No, itse asiassa, kaikkialle. Siitä se pahaolo syntyy.
Nojaa, peruskoulun opena sanoisin, että suurempi syy on somessa ja digimaailmassa, joka vaikuttaa nuorten aivotoimintaa heikentävästi ja antaa nuorille sairaalloisia malleja. Ei woket kehota laittamaan kidutusvideoita nettiin, kyllä se on ihan TikTokista ja muista nuorten suosimista alustoista kotoisin.
Woke-ideat on siellä opetussuunnitelmissa, mutta ei niitä pilkulleen ole ennenkään toteutettu. :) Ja suuri osa oppilaista ei edes kannata niitä woke-arvoja, vaikka luullaan, että kaikki nuoret niin tekee. Eivät tee. Eivät vain uskalla enää avata suutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80- ja 90-lukujen ero, tähän päivään verrattuna on se, että tuolloin "kurittomat" lapset heitettiin tarkkailuluokalle, ja jos oli oikeasti pahvi, niin apukouluun. Tämä rauhoitti tilanteen muille lapsille ja luokissa oli rauhallista, ja lapset saivat keskittyä opiskeluun. Sääli toki mahdollisesti fiksuja yksilöitä, joilla oli neurologisia tms. ongelmia ja jotka saivat tarkkailuluokalla olemattomat eväät elämään. Mutta se iso enemmistö sai opiskelurauhan.
..
mihin perustat sen, että tarkkailuluokalta sai olemattomat eväät elämään? Mun elämän ja tulevaisuuden tarkkis pelasti.
Omaan, suppeaan, otoskokoon; ne, joita minä muistan oman kouluaikani tarkkikselta, ne on niitä joista puolet on jo kuollut viinaan/huumeisiin ja toinen puolikas on työttömänä / pätkätöissä ja äänestää persuja leijonakoru kaulassa. Mutta otoskoko on niin pieni, etten väitä näin olevan 100% tapauksista - ilahduttavaa kuulla, että tarkkiksesta oli sinulle apua.
MItä p..skaa se woke on, onko se sitä, kun mus____:ta on muuttunut rusk___eaksi???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
90-luvun laman lapset tulivat vanhemmiksi. Siinä yksi syy rikkinäisiin perheisiin.
Miksi tuo olisi syy rikkinäisiin perheisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyky koulussa pärjää lapsi joka on tiedonhaluinen ja vanhemmat myös kiinnostuneet mitä koulussa opetetaan ja lapsi kotona vielä tutkii enemmän aiheesta. Vanhemmat kannustaa, innostaa, motivoi, arvostavat koulua, kehuvat lasta kun on aihetta jopa palkitsevat.
Minun tiedonhaluinen lapseni ei pärjännyt koulussa. Sai kyllä hyvän todistuksen, kauniin rivin kymppejä. Mutta muuten ei pärjännyt meluisassa ja hälyisässä kouluympäristössä. Hänen oli vaikea olla siellä. Hän sai oikein negatiivista palautetta siitä että on liian rauhallinen. "Niin, kyllähän hän tiedollisesti hyvin pärjää, mutta on niin hiljainen, eikä paljon puhu. Pitäisi olla aktiivisempi eikä vain valittaa melusta.."
Siitä pidettiin oikein moniammatisia palavereissa, että miksi lapsi on vääränlainen ja liian hiljainen. Koulussa olivat niin huolestuneita, että tekivät oikein lastensuojeluilmoituksen.
Yläkoulun aikana sai autismi-diagnoosiin sen jälkeen kun vointinsa oli romahtanut. Rauhallisessa perinteisemmässä koulussa hän olisi pärjännyt autismistaan huolimatta.
Tällä hetkellä hän ei tee hyvällä päättötodistuksellaan oikein mitään, sillä koulu aiheutti hänelle niin pahan ptsd:n ettei hän pysty menemään mihinkään kouluun tai pääsykokeeseen. Hyvä että pystyy ulos menemään.
Tiedän ja tunnen useita muitakin samanlaisia tapauksia.
Perinteisessä koulussa nämä lapset pärjäsivät hyvin. Pystyivät jatkamaan opintoja koulun jälkeen ja saivat hyviä työpaikkoja. Heistä tuli niitä työntekijöitä, jotka tekivät innovaatioita, sillä he katsovat maailmaa eri tavalla kuin enemmistö.Nykyään nämä lapset menettävät työkykynsä jo peruskoulussa. Ja päättäjät ihmettelevät että miksi ei tule uusia innovaatioita. Pitäisi keksiä uusi nokia, mutta keksijöitä ei löydy.
Joku pärjäsi ja joku ei. Muistan omalta kouluajaltani 80- ja 90 luvuilta mten heikkoa oli vielä kaikenlaisen erilaisuuden ja ongelmien havaitseminen ja niihin reagointi. Todella moni jäi ilman tarvitsemaansa tukea ja apua kun ei tajuttu että lapsi ei ollut vain kuriton, vaikea tai tyhmä vaan että hänellä oli neurologisia ongelmia.
80- ja 90-lukujen ero, tähän päivään verrattuna on se, että tuolloin "kurittomat" lapset heitettiin tarkkailuluokalle, ja jos oli oikeasti pahvi, niin apukouluun. Tämä rauhoitti tilanteen muille lapsille ja luokissa oli rauhallista, ja lapset saivat keskittyä opiskeluun. Sääli toki mahdollisesti fiksuja yksilöitä, joilla oli neurologisia tms. ongelmia ja jotka saivat tarkkailuluokalla olemattomat eväät elämään. Mutta se iso enemmistö sai opiskelurauhan.
Jos ongelmana olisi vain erottelun puute, se olisi marginaalinen ongelma: "keskittymishäiriöisten" vaikeus toimia ryhmässä. Miksi järjestelmän pitäisi toimia juuri heidän ehdoillaan?
Aloittajahan esittää (hyvin raflaavasti), että ongelma on "rikkinäisten" nuorten kansalaisten runsaus, syyksi hän esittää, että heidän vanhempansa monesti ovat psyykkisesti häiriintyneitä, henkisesti sivistymättömiä, vastuuttomia, ja vaativia.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tilanne on toisinpäin, koska inkluusio; kaikenmaailman kilipäät saa ykkösluokasta lähtien juosta ympyrää luokissa, näyttää keskisormea ja haistatella opettajille, ja rauhallisemmat eli ns. "normaalit" oppilaat ovat peruskoulun jälkeen valmiita lataamoon. Mutta inkluusio on hyvä, koska erityistapaukset saavat opiskella muiden kanssa.
Jokainen voi itse tykönänsä päätellä, kumpi tapa on isossa kuvassa parempi...
Olisiko parempi nähdä ihmisten kirjo, "apinasta alieniin", nuoresta pitäen? He kuitenkin joutuvat toistensa kanssa aikuisena tekemisiin; tietävät sitten ainakin jo valmiiksi, mitä välttää?
Vastustan todin tukioppilas-aatetta sekä koululummeja. Vastustan ehdottoman pakollisia istumapaikkoja luokissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MItä p..skaa se woke on, onko se sitä, kun mus____:ta on muuttunut rusk___eaksi???
En tiedä mistä puhut, mutta ruskeasta puheen ollen:
"EU:ssa ja Suomessa ei ole meneillään vihersiirtymä, vaan massiivinen ruskea siirtymä, jossa suuntaudutaan vihreästä taloudesta poispäin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten vaan oppilasmateriaali on erilaista. Suomalaista kulttuuria ja tapoja ei tunneta eikä arvosteta. Edes kieltä ei osata.
Ei pidä paikkaansa. Älä tee tästä persupolitiikkaa, koska olet väärässä.
Kyllä suurin osa oireilevista lapsista ja nuorista on ihan valkonaamaisia kantasuomalaisia. Tämän allekirjoittavat kaikki, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Minä myös.
En sano että olet väärässä, mutta yksi häirikkö voi pilata monta elämää. Sen "valkonaaman" oireilu voi johtua (myös) savunaamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun laman lapset tulivat vanhemmiksi. Siinä yksi syy rikkinäisiin perheisiin.
Miksi tuo olisi syy rikkinäisiin perheisiin.
Arvelen hänen viittaavaan siihen suurpetokseen, jolla moni suomalainen menetti omaisuutensa. Syntyi lama. Se koetteli monia perheitä psyykkisesti. Ja nyt maksetaan "korkoja", kun näiden petettyjen perheiden nuorimmat ovat itse vanhemman roolissa.
No One Can Rule the World | Victor Davis Hanson
https://youtu.No One Can Rule the World | Victor Davis Hansonbe/eLRWsoaZV4k?si=PSsYdAmc-dMjW8sK
No one can rule a class?
Vierailija kirjoitti:
No One Can Rule the World | Victor Davis Hanson
https://youtu.No One Can Rule the World | Victor Davis Hansonbe/eLRWsoaZV4k?si=PSsYdAmc-dMjW8sK
No one can rule a class?
Vierailija kirjoitti:
Jos ongelmana olisi vain erottelun puute, se olisi marginaalinen ongelma: "keskittymishäiriöisten" vaikeus toimia ryhmässä. Miksi järjestelmän pitäisi toimia juuri heidän ehdoillaan?
Korostin tekstistäsi sanan "vain", sillä missään ei ole väitetty että tämä olisi yksitahoinen ongelma. Mutta väitän omasta puolestani yhä, että yksi osa ongelmaa on tuo erottelun puute. Mitä tulee "keskittymishäiriöisten" vaikeuteen toimia ryhmässä - tämäkin on ihan ikioma tulkintasi, ei ryhmässä toimiminen ole useimmille ongelma, mutta se on ongelma, jos jotkut ryhmäläisistä aiheuttavat kohtuutonta ja epäluonnollista älämölöä ja häiriötä.
Olisiko parempi nähdä ihmisten kirjo, "apinasta alieniin", nuoresta pitäen? He kuitenkin joutuvat toistensa kanssa aikuisena tekemisiin; tietävät sitten ainakin jo valmiiksi, mitä välttää?
Työelämässä tuollaiset häirikkötapaukset heitetään firmoista pihalle, kouluissa sitä katsotaan läpi sormien ja ns. normaalit lapset joutuvat istumaan luokissa kuulosuojaimet päässä (ihan oikeasti!), miksi näin? Työpaikoilla myös tiimityöskentelyyn kykenemättömät löytävät itsensä seuraavien YT-neuvotteluiden potkulistalta, mutta kouluissa nämä "apinat/alienit" saavat rellestää, eikä ns. normaaleilla ole mitään oikeuksia, miksi näin?
Oppiminen on lapselle on raskasta työtä, eikä sitä helpota se, että soppaan ympätään ylimääräisiä ärsykkeitä ja rauhattomuutta. Ei se ole mikään ihme, jos lapset tarvitsevat nuppitohtoria peruskoulusta päästessään, jos 9 vuotta on mennyt epämääräisessä möykässä ja tilassa, jossa ei voi keskittyä yhtään - aikuisilla sentään on työterveyslääkärit, joiden kautta voi koettaa olosuhteita parantaa, mutta opettajan-reppanoille ei ole annettu yhtään työkalua.
Ongelma on siinäkin, että järjestelmä ei hyväksy fobiaa, ennen kuin se merkitsee toimintakyvyttömyyttä. Raakaa peliä.