Selittäkää, miksi lapseni on niin älykäs?
Lapsi on nyt ysillä, keskiarvo koulussa lähes kymppi. On sekä matemaattisesti että kielellisesti lahjakas, opiskelee esim. kolmea kieltä eikä koskaan tarvitse lukea kokeisiin, vaan asiat jää mieleen tunnilla. Lisäksi on liikunnallisesti, musiikillisesti ja kuvallisessa ilmaisussa lahjakas. Harrastuksista ja koulusta tulee stipendejä.
Ei tässä siis mitään, mutta suvussa ei esiinny mitään tällaista. Miehen veljellä on korkeakoulututkinto, mutta muuten ei suvussa kenelläkään. Vieraita kieliä emme puhu ja vanhemmat olemme ns. suorittavassa työssä.
Lasta rakastamme ja hänen kanssaan on vietetty aikaa, mutta esimerkiksi koulutehtävissä oma osaamisemme loppui yläkoulun alkuun.
Lapsi on kyllä omamme, isänsä näköinen jne, mutta aloin tuossa vaan ihmetellä, että mistå nuo geeninsä on perinyt.
Kommentit (99)
Olin juuri tuollainen lapsi ja nuori. Ns. kympin oppilas. Ei tarvinnut lukea kokeisiin. Vanhempani eivät olleet käyneet kouluja. Ehkä minua motivoi vanhemmiltani saama ihailu. Muuten tunsin kodistani ja vanhemmistani häpeää. Myöhemmässä elämässä kävi ilmi, että aivoni ovat rakenteellisesti poikkeavat.
Saipa tähän haukkuvia kommentteja, kuten arvasinkin. Ja palautetta omasta oikeinkirjoituksestani, vaikka en kyllä aloituksessani itseäni hyväksi kirjoittajaksi tai älykkääksi sanonut.
Mutta, kyse ei ole ihmelapsesta enkä sitä väitä, mutta lapsi todellakin on monipuolisesti lahjakas. En viitsinyt kaikkea kirjoittaa, mutta lapsi siis mm. myös säveltää musiikkia ja kilpaurheilee. Voitti myös erään tiedekilpailun, en viitsi sanoa tarkemmin, ettei kukaan tunnista, että äitinsä täällä kirjoittelee. Myöskään autistinen lapsi ei ole, sosiaalinen on ja sosiaalisesti taitava.
Viime aikoina on vain ollut paljon esillä artikkeleita siitä, että lasten (koulu)menestystä selittää eniten sosiaalinen tausta, toiseksi geenit. Meillä ei siis kumpainenkaan tekijä ennustaisi tällaista.
Ja mainittakoon vielä, että lapsella on kavereina korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia, joita tuetaan ja kannustetaan kotona, he matkustelevat ulkomailla, vanhemmat osaavat neuvoa ja keskustella kouluaineiden sisällöstä laajemminkin. Ja silti oma lapseni pärjää koulussa "paremmin".
En halua masentaa, mutta tuo ei ole vielä tae siitä, että lapsi menestyy aikuisessa elämässä. Hienoa kuitenkin, että nyt sujuu. Pahinta mitä voisitte nyt tehdä olisi luoda lapselle liikaa suorituspaineita. Antaa hänen itse valita tiensä. Elämässä tärkeintä on mielestäni olla onnellinen tai tyytyväinen ja jakaa sitä oloa ympärilleen. Ns. menestys on sen sivutuote usein.
Jotkut ominaisuudet voi tulla monen sukupolven takaa. Älä liikaa mieti mikä hänessä on erilaista, vaan yritä olla mahdollisimman normaali. Salaa voi olla ylpeä muttei hehkuttaa.
On myös yksilöllisiä ominaisuuksia, kyky havainnoida tarkasti. Ehkä yhdistellä asioita. Sekä keskittymiskyky, että luettu uppoaa.
Minä olen vanhempiani älykkäämpi. Ja niin on myös minun sisarukset. Minun vanhemmat ovat syntyneet -50 luvulla ja me lapset -80 luvulla. Meillä on ollut paljon ravintorikkaampi ruoka kun vanhemmillamme ja olemme opiskelleet paljon pidemmälle.
Minun lapsista toinen on lahjakas, saa kymppejä kokeista lukematta. Toinen taas on aika haastava tapaus. Vaikka kuinka autetaan ja hän saa tukiopetusta, niin ei vaan opi. Hän taas on hyvin taiteellisesti lahjakas ja sosiaaalisesti taitava.
Vierailija kirjoitti:
Jopa ravinto saattaa sulkea tai avata joitakin geenejä. Asia on fakta.
Vitamiinien ja jonkun proteiinin puute lähinnä, mutta keskimäärin länkkärit on aika hyvin ravittuja.
Autistit yleensä menestyvät opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Olin juuri tuollainen lapsi ja nuori. Ns. kympin oppilas. Ei tarvinnut lukea kokeisiin. Vanhempani eivät olleet käyneet kouluja. Ehkä minua motivoi vanhemmiltani saama ihailu. Muuten tunsin kodistani ja vanhemmistani häpeää. Myöhemmässä elämässä kävi ilmi, että aivoni ovat rakenteellisesti poikkeavat.
Psykopaatin aivot?
Ehkäpä hän on maailman paras ihminen.
Vierailija kirjoitti:
En halua masentaa, mutta tuo ei ole vielä tae siitä, että lapsi menestyy aikuisessa elämässä. Hienoa kuitenkin, että nyt sujuu. Pahinta mitä voisitte nyt tehdä olisi luoda lapselle liikaa suorituspaineita. Antaa hänen itse valita tiensä. Elämässä tärkeintä on mielestäni olla onnellinen tai tyytyväinen ja jakaa sitä oloa ympärilleen. Ns. menestys on sen sivutuote usein.
Tulihan se esiin kolostaan,se kateellinen yh mami . 🤗
Hyvän kierre ja motivaatio jatkoon.
Usko osaamisesta ja taidoista voimistuu kun saa jatkuvasti hyvää palautetta osaamisesta.
Tämän kun saisi kaikille oppilaille. Tarvitaan ensiksi usko itseensä ja usko älykkyyteen.
Jokaisen pitää uskoa siihen, muuten ei tule mitään. Suomessa on vähän sellainen latistava meno, että ei saa olla älykäs ja uskoa siihen. Koetaan uhkana jos joku sanoo ääneen olevansa älykäs.
Totuus on että jokaisen pitää uskoa olevansa älykäs, koska muuten ei ole mitään järkeä edes yrittää mitään.
Olisi tyhmää antautua ja olla sitä mieltä kuin muut, että et ole niin älykäs kuin me muut.
Heidät pitää hakata ja nujertaa mieluummin kuin luovuttaa elontiellä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vanhempiani älykkäämpi. Ja niin on myös minun sisarukset. Minun vanhemmat ovat syntyneet -50 luvulla ja me lapset -80 luvulla. Meillä on ollut paljon ravintorikkaampi ruoka kun vanhemmillamme ja olemme opiskelleet paljon pidemmälle.
Minun lapsista toinen on lahjakas, saa kymppejä kokeista lukematta. Toinen taas on aika haastava tapaus. Vaikka kuinka autetaan ja hän saa tukiopetusta, niin ei vaan opi. Hän taas on hyvin taiteellisesti lahjakas ja sosiaaalisesti taitava.
Aikakausi vaikuttaa virikkeisiin. Ennen oli esim nuoria jotka ei lukeneet yhtään mitään. Netin myötä kaikki lukee jotain. Ihmiset on keskimäärin enemmän selvillä maailman menosta.
Ruoasta on eri havainto. Lapsuudessa 70-80 luvulla syötiin juureksia omasta pellosta, marjoja pakastimesta koko talven. Liikuttiin luonnossa, tehtiin pihatöitä. Tähän aikaan vuodesta nostettiin perunat. Metsästettiin ja kalastettiin. Ruoissa ei ollut lisäaineita, käveltiin tai pyöräiltiin koulumatkat.
Ei ollut ylipainoisia.
Tsernobylin, onnettomuus 1986, laskeuma on saattanut vaikuttaa luonnonantimiin, mutta sitä aiemmin ruoka oli puhdasta.
Nykyään friteerataan, hyötyliikuntaa on vähemmän, elintavat on muuttuneet.
Genetiikka on mielenkiintoista. Sisarukset voi jossain asioissa olla aivan erilaisia. Joskus ominaisuudet voi hypätä sukupolvien yli. Myös äidin raskausaika on voinut vaikuttaa kehitykseen, esim onko ollut jotain poikkeavaa stressiä.
Sillä on hyvät kytkennät aivoissa ja ilmeisesti ei tuhlaa potentiaaliaan liimanhaisteluun yms.
Ap jatkaa. Olemme tottuneet lapseemme, emmekä todellakaan nosta häntä jalustalle. Toki olemme ylpeitä, mutta emme mielestämme vaadi mitään erityistä. Ja harvinaisen hyvin myös tiedän, että elämä voi muuttua hetkessä, suvussa on ollut vakavaa sairautta.
Fakta kuitenkin on, että lapsemme on lahjakas ja älykäs ja molempia huomattavasti enemmän kuin vanhemmat tai muut sukulaiset.
Koulumenestystä, tai hirveästi mitään muutakaan ihmiselämän seikkaa, ei voida täysin ennustaa geenien tai sosiaalisen aseman pohjalta. Yleensäkin tällaisissa sosiaalitieteellisissä kysymyksissä korrelaatiot eivät ole hirveän vahvoja, vaikka ne olisivatkin tilastollisesti merkittäviä.
Joku tilastomielisempi henkilö voisikin ehkä sanoa, ettei lapsesi tapauksessa ole mitään selitettävää. Esimerkiksi loton voittaminen on poikkeuksellista, mutta ei ole syytä ajatella, että useimpien lottovoittajien menestykseen on mitään kausaalista syytä. Jos ihmiset rustaavat satunnaisia lukuja paperilapuille, niin joskus osa niistä sattuu vastaamaan niitä numeroita, mitä arpomakone suoltaa. Mikäli jaettujen lottopalkintojen määrä jotakuinkin vastaa laskettua tilastollista oletusarvoa (mikä varmaankin pitää paikkansa, sillä muuten arvontojen järjestäjät voisivat helposti ajautua konkurssiin), niin ei ole syytä etsiä mitään selityksiä sille, miten palkintojen saajat päätyvät oikeat rivit veikkaamaan.
Mulla alkoi soida päässä Dumarin Hän on täällä tänään.
Ja siis mielikuva ylpeästä äidistä laulamassa ihmelapselle tätä kun lapsi saapuu kotiin hymypatsas ja kympin todistus käsissä.
Tsemppiä koko poppoolle, ap!
Varmaankin nepsy. Ongelmat tulee siin sosiaalisella puolel sitte, mut koulu sujuu. Aivot niin ihmeelliset