Minkä asian omasta nuoruudestasi mainitsisit, mitä nykyajan "jonnet ei muista"?
Itselläni on:
-jojo
-tuoksukumit
-trollit
-tamagotchi
-kiiltokuvat
Jos jonkun näistä mainitsisin omalle teinilleni, hän olisi varmasti että "häh? Mikä ihme?"🤣
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
5,25" levykkeet (floppy)
Lerppu se on suomeksi!
Uutena vuotena oli kunnon pommeja isoja kiinareita,tykinlaukauksia,yms.
Mun 18 v Jonna hankki itselleen tamagotchin. Ja ei ole mun lapsuuden aikainen kylläkään.
Kauhea jännitys soittaa seurustelukumppanille, kun ei voi tietää kuka sieltä vastaa puhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkasormukset. Kahden aikuisen jonnen äitinä en ole niihin enää törmännyt. Ovat koulunsa käyneet 1990- ja 2000-luvulla. Minun kouluaikoina niillä usein sinetöitiin myös ne seurustelusuhteet. Bänien tultua palautettiin takaisin tai heitettiin ojaan😂.
Joo 😁 Ja ne oli hiton rumia, paksuja ja kömpelöitä. Taisi olla yksi ja sama firma joka niitä vuodesta toiseen myi, ja lähetti aina esitteet kouluihin. Vähän sama kuin Seppälän koulukuvat. Aina sama firma. Olikohan jakanut lahjuksia rehtoreille, kun piti monopoliasemaa vuosikymmenet. Näistä tuli mieleen kansainväliset kirjekaverit, International Pen-Pal, jonka esitteestä koulussa etsittiin kirjekaveri. Mulla oli Susan niminen tyttö New Yorkista 😄
Hyvä kun muistutit. Olen joskus hauskuttanut jälkikasvua noilla kirjekaveri muistoilla, kun tänä päivänä yhteydet hoidetaan videopuheluilla. Kirjekavereita oli Saksasta, Briteistä ja Etelä-Koreasta. Voi sitä jännitystä kun koulun jälkeen kotona odotti pöydällä vastauskirje. Brittitytölle lähetin vielä häälahjankin, koska olimme kirjeenvaihdossa aikuisiälle saakka. Korean poika kirjoitti minun olevan handsome kun valokuvia vaihdomme.
Suuri Suomalainen Kirjakerho
Tammen vastaava
taisi olla muitakin,
niistä sai peruskirjaston, eli tästä jatkoa:
-kirja
-kirjahylly
-lukutuoli ja -valo
Tamahotcheja myydään yhä ja ne on melko suosittuja ulkomailla
Vierailija kirjoitti:
5,25" levykkeet (floppy)
Söpöä, kun edelleen monessa softassa tallennuksen kuvake on 3,5" korpun kuva, vaikka jonnet ei ole sitäkään nähneet. Vähän sama kuin höyryveturi tasoristeyksen liikennemerkissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5,25" levykkeet (floppy)
Lerppu se on suomeksi!
Ja sit tuli korppu...
Ai niin.
Nettiä ei ollut.
Ja sit ku tuli. Netscape Navigator
Tai Altavista
Ajatella. Vanhoissa Maceissa ei ollu edes värinäyttöä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5,25" levykkeet (floppy)
Söpöä, kun edelleen monessa softassa tallennuksen kuvake on 3,5" korpun kuva, vaikka jonnet ei ole sitäkään nähneet. Vähän sama kuin höyryveturi tasoristeyksen liikennemerkissä.
Tai 1 äijä lapion kanssa tietyömaan merkissä, nojailemassa muurahaispesään...
Kohta joku kysyy, mikä on lapio...
Centrum
SYP
Paperinuket
Kaalimaan kakara
YYA -sopimus
Vierailija kirjoitti:
Ruoka lämmitettiin uunissa tai liedellä, kaikessa rauhassa. Kiire ei ollut mihinkään.
Noin tehdään vieläkin.
Tarrakirjat ja tarrojen vaihtokaupat... Erikoisuudet "maksoi" monta tavallista tarraa. Ja huopatarrat oli ne ehdottomasti halutuimmat
Kohta varmaan nuoriso ei ole kuullutkaan, että puhelinta pidettiin ennen korvalla. Yhä useampi pitää sitä suun edessä vaaka-asennossa, mikä on minusta todella typerän näköistä, ihan kuin jotain lautasta pitelisivät suun edessä xD
Vierailija kirjoitti:
- kasettinauhuri ja kasetit, sama VHS-videoiden kohdalla
- vanha lankapuhelin, jossa pyöritettävä numerovalitsin (tästä löytyy ulkomaisia youtube-videoita, joissa nuoriso ei enää tajua, miten lankapuhelinta käytetään)
- "miten ja mistä tietoa etsittiin ennen Internetiä"
- piirtoheitin ja piirtoheitinkalvot
Veljenpojat tunnisti vanhan lankapuhelimen, minulla oli sellainen seinällä ja kyllä ne alle 10vee ipanat tiesi mikä se on ja miten sitä käytetään vaikka ovat kännykkäsukupolvea.
Ekana tulee mieleen lankapuhelin. Jos et ollut kotona, niin kukaan ei saanut sinua kiinni. Tai että sinun oli pakko olla ajallaam sovituissa tapaamisissa, koska ei ollut mahdollisuutta perua niitä.
Toisena tulee mieleen puhelinkioskit. Ja se oli ihmeellinen edistysaskel, kun jossain vaiheessa saattoi tilata itselleen koodin, jolla laskutettiin ilman, että tarvi kolikoita.
Jonnet ovat nykyään 30 vuotiaita. Aloittaja on selkeästi joku keski-ikäinen joka yrittää olla muka nuorekas:D Oot just se jonka lapset häpeää silmänsä päästä kun edes avaat suun.
Joo 😁 Ja ne oli hiton rumia, paksuja ja kömpelöitä. Taisi olla yksi ja sama firma joka niitä vuodesta toiseen myi, ja lähetti aina esitteet kouluihin. Vähän sama kuin Seppälän koulukuvat. Aina sama firma. Olikohan jakanut lahjuksia rehtoreille, kun piti monopoliasemaa vuosikymmenet. Näistä tuli mieleen kansainväliset kirjekaverit, International Pen-Pal, jonka esitteestä koulussa etsittiin kirjekaveri. Mulla oli Susan niminen tyttö New Yorkista 😄