Uutisissa 4 lapsen yh, Hekan asunnossa vuokra 1300€

Työtön lapseton muualta tullut joka asuu maksimihintaisessa asunnossa mahdollisimman lähellä keskustaa on hyvä. 

Sehän sano maksavansa itse vain 300e silti muka tiukkaa. On totuttu et lapsilla useita harrastuksia ja kaikkia turhia menoja. Tuo elää kuin kuningatar kun karsii vaan kaiken turhan jää rahaa vielä säästönkin monta sataa. Yh mammat ei ole se ryhmä kellä tässä on tiukkaa vaan vaan osa työkykyiset/sairaat jotka ei saa tt tukia jne. Tuos sai vielä isot elarit ja lapsilisät jotka vaan nousee ens vuonna. kamala kun vaikea elämä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muuttaa maaseudulle ja ostaa omakotitalo. Asuntolainaa lyhentää jo reippaasti pankkiin 1300 euron summalla. Tämä 1300 € haihtuu nyt vuokrana kuin taivaan tuuliin!

Mitä järkeä perheellisen ihmisen on edes asua vuokra-asunnossa??? Nuorena kannattaa aloittaa APS-säästäminen ja ostaa ASP-lainalla omistusasunto.

Tajuatko että yh ei saa edes luottokorttia? Tunge nuo neuvosi sinne minne aurinko ei paista. Ärsyttää tuollainen kun ei tiedetä mitään ja silti ollaan neuvomassa.

Miksei saisi??

Oma tytär on YH ja kyllä hänellä vaan on luottokortti.

Ja kyllä hån itse asiassa ihan sai asuntolainaakin.

Ei se mikään invalidisoiva vamma se yh:ys ole.

Nyt on pakko kommentoida tätä. Hyvät palstalaiset! Sanalla yksinhuoltaja tarkoitetaan arkikielessä aikuista henkilöä, joka asuu lastensa kanssa niin, että lasten toinen vanhempi asuu muualla tai vanhempaa ei enää ole. Yksinhuoltaja EI OLE sama asia kuin "köyhä" tai "pienituloinen." Yksinhuoltaja voi lähtökohtaisesti olla hyväosaisesta perheestä ja on voinut koko  ikänsä nauttia taloudellisesti turvatusta elämästä. Hyvä elintaso ja vauraus liittyy henkilön lähtökohtiin, omien vanhempien elintasoon ja omaisuuteen, joka on saatu perintönä tai  on onnistuttu hankkimaan itse. Sellaisesta perheestä tulevat yksinhuoltajat viettävät taloudellisessa mielessä helppoa elämää lastensa kanssa. He saavat tarvittaessa asuntolainaa, mutta osalla on varmasti rahat jo olemassa.  - Aivan toisenlaisessa tilanteessa on yksinhuoltaja, jolla ei ole suvulta perittyä varallisuutta. Lapsuudessa saatu henkinen tuki kotona on ehkä ollut olematonta ja vanhemmilla on voinut olla rahahuolia ja sairautta. Täsllaisesta taustasta tuleva yksinhuoltaja tasapainoilee aikuisena koko ajan jyrkänteen reunalla.  Hänellä ei ole ylimääräisiä resursseja, ei ole auttajia, eikä tukijoukkoja taustalla. Selviytyminen on taistelua. Jokainen heikennys elintasoon on murskaava. Mutta Suomen varakkaat poliitikot eivät ymmärrä tätä. He eivät ymmärrä tai he eivät halua ymmärtää.+

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se juuri on erikoista, että työttömien on saatava asua Helsingin keskustassa, kun voisi ihan hyvin asua jossain kauempana. Ei ole työssäkäyvillä varaa maksaa tuollaisia vuokria ja töihin keskustaan tullaan sitten matkojen päästä, että saa omilla tuloillaan maksettua edullisemman vuokransa eikä tarvitse toisten verovaroilla elellä herroiksi.

Eihän tuo nainen asunut lähelläkään keskustaa.

Ei mutta lähellä Meilahden kolmiosairaalaa ja kalliiksi luokitellulla alueella Pikku-Huopalahdessa "meren" äärellä.

Mutta sillehän ei voi mitään, että Heka on heille tuon kodin osoittanut. Hekalla ei voi valita minkä asunnon saa, pitää ottaa se mikä annetaan. 

Näin juuri, ja jos kieltäytyy asunnosta, ei uutta asuntotarjousta tule pitkään aikaan - jos koskaan. Paitsi toki, jos on jokin Hekan mielestä ymmärrettävä syy. Mutta yleensäö ajatus siellä on, että on otettava se, mitä tarjotaan ja oltava siihen tyytyväinen. Minkäänlaista valikointia ei katsota hyvällä, ja esim. saatetaan suhtautua nuivasti, jos on tehnyt aluerajauksia.

Tätä eivät pikkukaupungeissa asuvat tajua, kun niissä voi joskus oikeasti valikoida, vertailla ja esittää toiveita, tyyliin "joku puutalo omalla pihalla olis kiva tällä tai tuolla asuinalueella".

Vierailija kirjoitti:

Asumistuesta koin pienen arg elämyksen jo 2000 luvulla, kun huomasin, että kaikkein halvimmaksi tulee asukkaalle, joka saa asumistukea asunto, joka mahdollisimman uusi eli toisinsanoen hyväkuntoinen, kunhan neliömäärä oli normin sisällä ja neliömäärä olivat ihan kohtuulliset per henkilö eli neljälle hyväksyttiin esim. 90m2. Tuolloin uusien asuntojen vuokrat olivat lähes aina vuokranormien sisällä. Tuolloin myös useimmat vanhan asuntokannan asunnot eivät olleet peruskorjattuja vaan aika rupuisia eli uudet olivat huomattavasti parempia. .

Eli suomeksi sanottuna vuonna 2005, asunto 100m2, 4h+k, vuokra 950€ rak. Vuosi 1980 olisi tullut kalliimmaksi kun asunto 4h+k,90m2, rak. Vuosi 2005 vuokra 950€. Jos esim. asukkaita 4 ja 100€ vähemmön asumistukea isompaan ja vanhempaan kallistui uudemman ja pienemmän puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheen asuntolaina kirjoitti:

Ehkä pankki ei anna lainaa edes kaksioon, koska 4 lasta. Näin äitejä syrjitään lapsiluvun perusteella. Ja täällä rääkii moni miten helppoa on kun saa lapsilisät, jep.

Pitäisikö lainan saamista helpottaa lapsiperheille jotenkin porrastetusti, siten että esim 2500 e tuloilla saa 150 000 lainaa kaksioon jne.?

Menee älyttömän monta vuotta kun tuokaan nainen pystyy saamaan lainaa, käytännössä vasta kun lapset lentää pesästä.

Hänhän käy töissä ja tienaisi omat lainarahansa.Nyt kalliiseen vuokraan pitää nostaa tukia, valitettavasti.

Jos ihmisellä ei riitä rahat omien lapsiensa elättämiseen, niin ei missään nimessä lainaa. Miten ihmeessä siitä selviäisi. Vai voiko senkin sitten maksattaa yhteiskunnalla, kun ei rahat riittäneetkään. Ei yhteiskunnan kuulu tukea kenenkään omaisuuden kartuttamista. Jos et saa lainaa, asut vuokralla. 

Joka kerta, kun yhteiskunta maksaa asumistukea jollekin ihmiselle, yhteiskunta tukee asunnon OMISTAJAN omaisuuden karttumista. Tämä on fakta. Joku omistaa jokaisen asunnon - asunnot eivät ole pilvessä roikkuvia haavekuvia vaan konkreettisia asioita. Siispä yhteiskunta tukee isoja vuokra-asuntoyhtiöitä ja yksityisiä vuokranantajia jne. Miksi, miksi tästä ei puhuta? Miksi tämä unohdetaan sanoa ääneen? Jos asuntoon menee liikaa rahaa jopa asumistuen jälkeen, niin joku saattaa saada asumistuen päälle toimeentulotukea. Myös se raha on joskus tukea asunnon omistajataholle, vaikka se ei suoraan näytä siltä.

Olisi melkein kannattavampaa, että yhteiskunta tulisi asunnon ostamista. Olisi halvempaa maksaa köyhille omistusasunnot, jolloin pitkäaikaiset tuensaajat tarvitsisivat pitkällä aikavälillä vähemmän tukea asumismenoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se juuri on erikoista, että työttömien on saatava asua Helsingin keskustassa, kun voisi ihan hyvin asua jossain kauempana. Ei ole työssäkäyvillä varaa maksaa tuollaisia vuokria ja töihin keskustaan tullaan sitten matkojen päästä, että saa omilla tuloillaan maksettua edullisemman vuokransa eikä tarvitse toisten verovaroilla elellä herroiksi.

Eihän tuo nainen asunut lähelläkään keskustaa.

Ei mutta lähellä Meilahden kolmiosairaalaa ja kalliiksi luokitellulla alueella Pikku-Huopalahdessa "meren" äärellä.

Kuitenkin perusteltua asua lähellä työpaikkaa, ja ei Pikku-Huopalahti Helsingissä mitään kallista hienostoaluetta ole todellakaan. Munkkiniemi olisi tai Töölö. Mutta Pikku-Huopalahti ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se juuri on erikoista, että työttömien on saatava asua Helsingin keskustassa, kun voisi ihan hyvin asua jossain kauempana. Ei ole työssäkäyvillä varaa maksaa tuollaisia vuokria ja töihin keskustaan tullaan sitten matkojen päästä, että saa omilla tuloillaan maksettua edullisemman vuokransa eikä tarvitse toisten verovaroilla elellä herroiksi.

Eihän tuo nainen asunut lähelläkään keskustaa.

Ei mutta lähellä Meilahden kolmiosairaalaa ja kalliiksi luokitellulla alueella Pikku-Huopalahdessa "meren" äärellä.

Tuo alue tai "meri" ei kuitenkaan asunnon hinnassa näy, niin mitä väliä? Jos Hekalla siellä on asuntoja ja Hekan asuntoa hakee, niin miksi sitä tarjottua kämppää ei saisi ottaa vastaan? Jos Hekan hakemukseen laittaa aluetoiveita ja rajaa "liian hienot" alueet pois, tulkitaan se siellä helposti nirsoudeksi, eikä asuntoa välttämättä tarjota ollenkaan. Hekalta hakiessa on viisainta hakea asuntoa koko Helsingistä. Silloin voi saada yhtä hyvin asuntotarjouksen Kontulasta tai vaikka tuolta Pikku-Huopalahdesta.

Vierailija kirjoitti:

Jenkkien malli.

Köyhät pois kaupungeista haja-asutusalueille.

Siivoojat jne. matkustavat muualta viikoksi töihin kaupunkeihin, ja asuvat sen ajan soluissa. Sitten kotiin muualle.

Miksi tuon poimit? Eikö mieluummin se jenkkien mallia, että suomi ottaa johtavan aseman maailmankaupassa?

Vierailija kirjoitti:

Kolme muuta lasta selkeästi vanhempia. Oliko lapsilla eri isät? Kai isä, tai isätkin osallistuvat elatukseen? Saattoi isä myös asua samassa huushollissa, mutta epävirallisesti...sehän on kannattavampaa niin tukien kannalta. Herätti kyllä ihmetystä tuo kuvio. Lisää lapsia vaan ahtaisiin oloihin, kyllä valtio huolehtii....

Niin ainakin isomman asunnon hakemisen kriteeri on perheenlisäys ja lisätilan tarve, olkoon se sitten adoptiolla lisääntynyt, uusperheellä tai perinteisellä tavalla. Ihan ymmärrettävä hakukriteeri vai pitäisikö etusijalla esim. 4h+k asuntoihin olla kahden hengen talous, joka suunnittelee perheenlisäystä, mutta toteuttaa vasta kun se 4h+k on alla? Pikku dilemma, kun käsitykseni mukaan asuntoja ei jaettu niin, että huone luku ylitti henkilömäärän. Ei tietenkään niitä riitä kaikille, joten ei voi olettaa mitään ja onneksi muitakin vaihtoehtoja kuten esim. asoja on, jos ei omaa voi ostaa, mutta luonnollista on laittaa hakemus isompaan silloin kun tilanne vaatii.

Asuntojen jako kriteereitä voi ihan kuka vaan kritisoida, eikä se tarkoita että "voi kun mun olisi pitänyt saada asunto byää", mutta voi tietenkin kysellä, onko niissä mitään jörkeviä sääntöjä, kuten samassa tilanteessa olevista olisi joko jono, jonka mukaan asunnot jaettaisiin, eikä niin että joku samassa tilanteessa oleva odottaa vuoden ja joku 10 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Nauratti makeasti kun tuttavaperheen lapset joutuivat vanhempien eron jälkeen lopettamaan kalliit harrastukset. Eikä ole enää merkkivaatteita ja lapsilla yhteinen huone. Lastenkin asema laski huomattavasti ympäristön silmissä. 

Vähän ohis mut meidän lapset lopetti harrastukset kun halusivat lopettaa. Ei peace of cake maksut, mutta olisi jotenkin järjestyneet.

Huoneen joutuivat jakamaan, vaikka tulotaso ja asunto isompi, koska liikaa väneä. Merkkivaatteita ihan samalla tavalla kun ennen. Lähinnä ennen enemmän jotain laadukkaita merkki ulkoiluvaatteita päiväkoti-iköiselle, jotka jääneet pois. Sitten yli 10-vuotiaana merkit alkavat kiinnostaa taas.

P. S jos vahingoniloa merkkilaukun ostamatta jättämisestä syntyy, niin sekin turhaa. Ei se ennenkään ostanut mitään 400€ laukkuja, kalliimmat siinä 150€ ja kerran vuodessa tai parissa vuodessa kallis laukku, muut halpiksia. Nyt jo kyllästynyt tuohon yhteen semikalliiseen merkkiin,(voisi ostaa kyllä kerran vuodessa, mut ei enää sytytä), joten merkittömätkin käy.

Sairaanhoitajat ei saa koskaan niin isoa palkkaa tai asumustukia mikä heille riittäisi!

Joka vuosi samat asiat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se juuri on erikoista, että työttömien on saatava asua Helsingin keskustassa, kun voisi ihan hyvin asua jossain kauempana. Ei ole työssäkäyvillä varaa maksaa tuollaisia vuokria ja töihin keskustaan tullaan sitten matkojen päästä, että saa omilla tuloillaan maksettua edullisemman vuokransa eikä tarvitse toisten verovaroilla elellä herroiksi.

Eihän tuo nainen asunut lähelläkään keskustaa.

Ei mutta lähellä Meilahden kolmiosairaalaa ja kalliiksi luokitellulla alueella Pikku-Huopalahdessa "meren" äärellä.

Kuitenkin perusteltua asua lähellä työpaikkaa, ja ei Pikku-Huopalahti Helsingissä mitään kallista hienostoaluetta ole todellakaan. Munkkiniemi olisi tai Töölö. Mutta Pikku-Huopalahti ei.

Millä tavalla perusteltua jos ei käy töissä? Toisaalta jos on aie mennä Meilahteen töihin niin sitten. Mutta sitten saa palkkaakin ja pitäisi pärjätä? Ei hoitajilla nyt niin huonot palkat ole. Väliajalla pitää kituuttaa ja sopeuttaa menoja, jos meinaa kotona olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se juuri on erikoista, että työttömien on saatava asua Helsingin keskustassa, kun voisi ihan hyvin asua jossain kauempana. Ei ole työssäkäyvillä varaa maksaa tuollaisia vuokria ja töihin keskustaan tullaan sitten matkojen päästä, että saa omilla tuloillaan maksettua edullisemman vuokransa eikä tarvitse toisten verovaroilla elellä herroiksi.

Eihän tuo nainen asunut lähelläkään keskustaa.

Ei mutta lähellä Meilahden kolmiosairaalaa ja kalliiksi luokitellulla alueella Pikku-Huopalahdessa "meren" äärellä.

Kuitenkin perusteltua asua lähellä työpaikkaa, ja ei Pikku-Huopalahti Helsingissä mitään kallista hienostoaluetta ole todellakaan. Munkkiniemi olisi tai Töölö. Mutta Pikku-Huopalahti ei.

Millä tavalla perusteltua jos ei käy töissä? Toisaalta jos on aie mennä Meilahteen töihin niin sitten. Mutta sitten saa palkkaakin ja pitäisi pärjätä? Ei hoitajilla nyt niin huonot palkat ole. Väliajalla pitää kituuttaa ja sopeuttaa menoja, jos meinaa kotona olla.

Koska kyseessä oli hoitovapaa, on oletettavaa, että on ollut ennen sitäkin töissä siellä Meilahdessa. Hekaltahan ei voi valikoida asuntoja aina haluamansa mukaan, kun elämäntilanteet vaihtuvat. Eli hoitovapaalle jäädessä ei noin vain muuteta Kontulaan, ja sitten taas töihin palatessa takaisin Meilahteen. Eikä siinä mitään järkeä olisikaan. Pikku-Huopalahti ei ole mitään erityisen kallista aluetta, etenkään jos asuu Hekalla, eli eipä sitä halvempaakaan asuntoa olisi välttämättä tuon kokoiselle perheelle löytänyt. Hekalla on hakijoita kymmeniä tuhansia, ja asukasvalinnassa priorisoidaan ne, joilla on asunnottomuusuhka tai jokin uutta asuntoa vaativa elämäntilanteen muutos. Pelkkä halu vaihtaa vähän halvempaan ei riitä kiilaamaan hakemusta jonon kärkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se juuri on erikoista, että työttömien on saatava asua Helsingin keskustassa, kun voisi ihan hyvin asua jossain kauempana. Ei ole työssäkäyvillä varaa maksaa tuollaisia vuokria ja töihin keskustaan tullaan sitten matkojen päästä, että saa omilla tuloillaan maksettua edullisemman vuokransa eikä tarvitse toisten verovaroilla elellä herroiksi.

Eihän tuo nainen asunut lähelläkään keskustaa.

Ei mutta lähellä Meilahden kolmiosairaalaa ja kalliiksi luokitellulla alueella Pikku-Huopalahdessa "meren" äärellä.

Tuo alue tai "meri" ei kuitenkaan asunnon hinnassa näy, niin mitä väliä? Jos Hekalla siellä on asuntoja ja Hekan asuntoa hakee, niin miksi sitä tarjottua kämppää ei saisi ottaa vastaan? Jos Hekan hakemukseen laittaa aluetoiveita ja rajaa "liian hienot" alueet pois, tulkitaan se siellä helposti nirsoudeksi, eikä asuntoa välttämättä tarjota ollenkaan. Hekalta hakiessa on viisainta hakea asuntoa koko Helsingistä. Silloin voi saada yhtä hyvin asuntotarjouksen Kontulasta tai vaikka tuolta Pikku-Huopalahdesta.

Hekalle voi laittaa aluetoivomukset selkeästi.

Tuttu Hekalla asuva 2 aikuista ja 6 lasta, kotona 80 neliön kolmio. Hakeneet kauan isompaa. Vastaus "kyllä tuo riittää". 🙁 Erikoista.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu Hekalla asuva 2 aikuista ja 6 lasta, kotona 80 neliön kolmio. Hakeneet kauan isompaa. Vastaus "kyllä tuo riittää". 🙁 Erikoista.

Jos yhteiskunta maksaa vuokran, silloin neliöt riittää. Ei ole mikään kansalaisoikeus, että kaikilla pitää olla oma huone.

Jos sitten maksaa itse koko vuokran, saahan sitä hakea vaikka kuinka isoa asuntoa, vaikka vapailta markkinoilta

Monet ovat tottuneet näihin tukiin jo lapsuudesta lähtien. Ei ymmärretä, että pitäisi itse maksaa omia kulujaan. Sitten itketään kun valtio ei pysty enää elättämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu Hekalla asuva 2 aikuista ja 6 lasta, kotona 80 neliön kolmio. Hakeneet kauan isompaa. Vastaus "kyllä tuo riittää". 🙁 Erikoista.

Jos yhteiskunta maksaa vuokran, silloin neliöt riittää. Ei ole mikään kansalaisoikeus, että kaikilla pitää olla oma huone.

Jos sitten maksaa itse koko vuokran, saahan sitä hakea vaikka kuinka isoa asuntoa, vaikka vapailta markkinoilta

Tottakai yhteiskunta maksaa sen minkä maksaa eri muodoissa, mm. vanhempien koulutuksen ja lapsilisät äitiyspäivärahan jne, sen takia asuvatkin Hekan talossa vuokralla. Mutta isomman tarvitsisivat noin suuren lapsilauman kanssa. Hekan periaate on asunnontarve ja varallisuus ja tulot ja tämä perustuu lakiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka suuri se asunto onjos vuokra on 1300€? Onko kaikilla pienillä lapsilla oltava oma huone.

Mun mielestä Ben Zyzkovicilla oli hyvä pointti. Kertoi miten lapsuudessaan asuivat yksiössä, neljä lasta. 50- luvulla..

Ai hyvä pointti. No aika moni muukin asia oli eri tavalla silloin 50-luvulla. Ei esim ollut päivähoito-oikeutta kuin köyhillä. Jos edes mies oli keskituloinen niin oikeutta päivähoitoon ei enää ollut, sellaiset perheet hoiti lapsensa kotona, päivähoitoa ei ollut, kaupungeissa oli paljon kotirouvia. Tämä on kuultuna ihan aidoilta 50-luvun kotirouvilta (joihin olen tutustunut elämänsä ehtoopuolella, vanhustyössä). 

Heitä telkkari pois, kuuntele vain radiota yhdeltä kanavalta, niin pääset 50-luvun tunnelmaan. 

Muistatko Tiina-kirjoja! :D Siinä koko nelihenkinen perhe nukkui yhdessä makkarissa. Ja äiti oli kotiäiti. 

Ja äitiysloma oli jotain pari kuukautta. 

Juu muistan Tiina- kirjat, kai luinkin suurimman osan. Nelihenkinen perhe, kuten meillä, ja nukuin isän ja äidin kanssa samassa makkarissa kun isoveli tarvitsi oman huoneen. Siis tämä omasta elämästäni. Ja ihan täyspäisiä meistä tuli. Ahkeria kansalaisia.