2v ikäero sisarusten välillä ei ole hyvä, silti suurin osa haluaa sen?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mistään uraputkesta tipahda, vaikka lasten kanssa on kotona pitkään. Olin yhteensä n. seitsemän vuotta kotona kolmen lapsen kanssa, en putkeen vaan kolmessa erässä. Kyllä olen ehtinyt töitä ja uraa tehdä, olen yli 50v. Ketään ei viety päiväkotiin siihen aikaan, jos vanhempi oli kotona.
Oli kyllä hyvät ja tärkeät vuodet, lapset sai kasvaa kotona rauhassa, oli kiireetöntä ja rentoa. Nuo vuodet on pieni hetki tässä elämässä ja työurassa, joka jatkuu vielä vuosia. Jos eläke on muutaman euron pienempi, sillä ei ole merkitystä, tärkeämpää oli antaa lapsille aikaa ja elää heidän kanssaan tärkeät vuodet.
En vaan tule koskaan ymmärtämään miksei se isäkin voi ottaa osaa ajasta. Miksi aina vain äiti? Eikö isälle olekaan tärkeää elää lasten kanssa tärkeät vuodet ja antaa heille aikaa vai onko heille sittenkin se ura ja eläke lapsia tärkeämpi?
Olen huomannut että 5v ikäero on oikein passeli. Vanhempi lapsi ei enää ole mustasukkainen pienempää kiusaava, vaan jo ymmärtää että tämä on vielä pieni.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että 5v ikäero on oikein passeli. Vanhempi lapsi ei enää ole mustasukkainen pienempää kiusaava, vaan jo ymmärtää että tämä on vielä pieni.
Mun 5 vuotta vanhempi sisko on edelleen minulle törkeä ja sairaan mustasukkainen. Ikää 62 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan juuri 2v on paras ikäero. Kitinävaippavaihe on lyhin. Sen jälkeen ikäero on niin pieni, että yhteiset leikit onnistuu. Mutta 3v ja enemmän niinyhteisiä leikkejä ei löydy.
Meillä esikoinen ja keskimmäinen reilu 3v ikäerolla, keskimmäinen ja kuopus 2v.
Jaa. Mun lapsilla on tuo 3 vuotta ikäeroa ja leikkivät kyllä paljon yhdessä.
Sama. Ja 6 vuoden ikäerollakin leikkivät.
No sitten on kyllä todella lapsellinen vanhin lapsi, jos on vaikka 12 vuotias ja leikkii 6 vuotiaan pikkusisaruksen kanssa paljon.
Minulla ja siskollani on kuuden vuoden ikäero ja olen lapsena leikkinyt ihan omien kavereiden kanssa isosiskon ollessa omissa jutuissaan. Kun olin teini, niin jutut alkoivat hieman sopimaan, mutta siskostani tuli tärkeä minulle oikeastaan vasta aikuisena.
Lapsilla ikäeroa 1v1kk, toimi mainiosti. Menivät päiväkotiin 3,5& 2,5 v. Olivat varhaislapsuudessa toistensa parhaat ystävät, niin hyvässä kuin pahassa. Kouluiässä omat kaverit tulivat tärkeämmäksi. Sisarussuhde vahvistui pitkillä mökkireissuilla kesäisin. Nyt ovat 17 ja 18v nuoria. Edelleen jakavat asioitaan ja tietävät toistensa asiat paremmin kuin vanhemmat.
Ekat vuodet oli hulinaa, se on myönnettävä. Kuitenkin edelleen koen, että pieni ikäero se paras mahdollinen vaihtoehto - oli meidän perheelle passeli.
Vierailija kirjoitti:
WHO suosittelee raskauksien väliin ihan äidin ja lapsen terveyden vuoksi vähintään kahta vuotta. Tämän suosituksen mukaan terveyden kannalta hyvä ikäero on siis vajaa kolme vuotta.
Tämä. Sanoisin että ihan minimi tuo vajaa 3v ja maksimi sitten oikeastaan ihan mikä vaan, mutta ehkä 3-4v kaikin puolin paras. Meidän lapsilla vähemmän, eivätkä silti ole leikkineet juurikaan yhdessä paitsi ihan pieninä. Ovat täysin erilaisia persoonia ja on erilaiset kiinnostuksen kohteet. Meillä parhaiten tulee toimeen esikoinen ja kuopus, joilla ikäeroa 8 vuotta. Ovat sitten taas samankaltaisia luonteeltaan.
Tekosyy. Ja voihan siitä hoidosta maksaa vaikka lapsi ei kävisi siellä ja saa pitää paikan. Sama maksu menee joka tapauksessa. Ei pitäisi joutua vararikkoon.