Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat haluavat tukea lapsiperhettä aina vain ostamalla vaatteita?
23.09.2023 |
Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin. Isovanhemmat tuovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen vaatteita, jotka ovat liian pieniä, epäkäytännöllisiä ja rikki (kirppikseltä). Lisäksi tämän seurauksena lapsilla on esim. monia kymmeniä erilaisia paitoja, mutta ei yhtään housuja, kun edes vaatteen tyypistä esitettyjä toiveita ei huomioida. Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu.
Kommentit (1577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Tirsk! Lapsikin tietää, että villavaatteita ei pestä pesukoneessa. Miten tämäkin on saatu lahjanantajan syyksi? Miten uusavuttomia ihmisiä voi edes olla?
Kyllä villaohjelmalla pystyy hyvin pesemään. Olen aina pessyt kaikki omat tekeleet.
Miksi miniä ei pessyt vaatteita villapesuohjelmalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Meille tuodaan
- vain silitettäviä vaatteita ja sitten itketään miksi niitä ei käytetä tai miksi niitä ei silitetä joka käyttökertaan
- just jotain ihmeellistä angoraneuletta tms. josta irtoaa hahtuvia kurkkuun ja siksi astmainen lapsi ei voi niitä käyttää
- koristenapillisia joita lapset ei saa itse puettua, sitten räyhätään miten äiti ei edes lastaan pue
- nauhakenkiä, ks yllä
- kirjoneuleita, joita lapsi ei saa puettua, koska sormet tarttuu nurjan puolen lankoihin
Ja kyllä, kyllä epäilen että on ihan tahallista
Nykyisin monet aikuisetkin tarvitsevat tarralenkkareita. Mutta jospa vaikja mummo osaisi opettaa lapsen tekemään solmun ja solmimaan kengännauhat. Kyllä kerhoikäinen jo oppii jos opetetaan.
Ehkä ne "hankalat vaatteet" tulee käytettyä pyhävaatteina jos ruuhkavuosiäiti ehtii viikonloppuna vetäistä pusakan lapsen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Tirsk! Lapsikin tietää, että villavaatteita ei pestä pesukoneessa. Miten tämäkin on saatu lahjanantajan syyksi? Miten uusavuttomia ihmisiä voi edes olla?
Minäkin olen jo lapsena oppinut, ettei villavaatteita voi pestä normaalisti. Mutta n vuosi sitten opin, että nykyään voikin! Materiaalit on kehittyneet.
Tässä tapauksessa oli tosiaan valittu huopuva lanka tarkoituksella. Ajatus, että pikkuvauvan ja taaperon vanhemman pitäisi alkaa kaiken arjen keskellä vielä nyrkkipyykille, koska anoppi ei voinut valita konepesua kestävää lankaa, on tarinan pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Meille tuodaan
- vain silitettäviä vaatteita ja sitten itketään miksi niitä ei käytetä tai miksi niitä ei silitetä joka käyttökertaan
- just jotain ihmeellistä angoraneuletta tms. josta irtoaa hahtuvia kurkkuun ja siksi astmainen lapsi ei voi niitä käyttää
- koristenapillisia joita lapset ei saa itse puettua, sitten räyhätään miten äiti ei edes lastaan pue
- nauhakenkiä, ks yllä
- kirjoneuleita, joita lapsi ei saa puettua, koska sormet tarttuu nurjan puolen lankoihin
Ja kyllä, kyllä epäilen että on ihan tahallista
Nykyisin monet aikuisetkin tarvitsevat tarralenkkareita. Mutta jospa vaikja mummo osaisi opettaa lapsen tekemään solmun ja solmimaan kengännauhat. Kyllä kerhoikäinen jo oppii jos opetetaan.
Ehkä ne "hankalat vaatteet" tulee käytettyä pyhävaatteina jos ruuhkavuosiäiti ehtii viikonloppuna vetäistä pusakan lapsen päälle.
Päiväkodeilla, kerhoilla, iltiksillä on kaikilla ihan selkeät ohjeet lasten vaatetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hirveä shoppailunhimo kaikilla on? Ajassa, jossa kulutusta pitäisi vähentää.
Lapsille hankitaan vain pakollinen ja tarpeeseen. Ei niistä tarvitse tehdä mitään mallinukkeja, joita vanhemmat ja isovanhemmat kilpaa varustelevat. Todellisista tarpeista voi sitten keskustella, jos isovanhempi haluaa osallistua tai hankkia ja silloinkin pohtia voisiko sen löytää käytettynä vai kannattaako hankkia uusi.
Hutiostokset roskiin? Mitä ihmettä? Eihän sellaista tilannetta edes pitäisi syntyä, että jotenkin isoissa määrissä on jotain hutiostoksia.
Kammottavaa todellakin lukea näitä heitä roskiin tai uffelle kehotuksia! Se uffe on myöskin sama kuin roskiin heittäisi. Iso osa niistä vaatteista päätyy kehitysmaihin jätekasoihin lojumaan. Ottakaa selvää.
Ja mikä kamalinta, tämä ei ole vain puhetta täällä, vaan ihan oikeasti ihmiset toimii näin! Täydellisen vastuutonta ja järjenköyhyydestä kertovaa.
Sinä siis olet kaiken säilöäjä? Tuo uff lienee esimerkki, onhan niitä lahjoituspisteitä paljon muitakin. Meilläpäin voi viedä jäteyhtiön kierrätysmyymälään.
Jätetekstiilin keräys onneksi yleistyy, sitähän käytetään sitten uudelleen.
JÄTETEKSTIILI. 😡 Itku pääsee tällaisen välinpitämättömyyden edessä. Tajuatko mitä kaikkea on tapahtunut ennen sitä, ennen kuin se sinun turhaan hankkima vaatteesi muuttuu JÄTETEKSTIILIKSI???? Miten ja missä puuvilla on kasvatettu, kuinka paljon siihen on kulutettu luonnonvaroja? Mistä se järjetön viljelyn tarvitsema määrä vettä ja maa pinta-alaa on pois? Keneltä se maa riistettiin pelloksi? Kuka kärsii puhtaan juomaveden puutteesta? Kuka sen puuvillan on kasvattanut? Minkälaisissa työoloissa, minkälaisilla työehdoilla, minkälaisella palkalla? Missä ja miten se puuvilla on jalostettu langaksi ja lopulta kankaaksi? Kuka ompeli vaatteeksi, missä ja miten? Mitä kaikkia kemikaaleja sekä puuvillan kasvatus että kankaaksi muokkaus on vaatinut? Mites nuo ympäristöasiat meni? Ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus tuli huomioitua? Mistä maailman ääristä se vaste rahdattiin Suomeen, että 🤬 sinä voit hankkia sen JÄTETEKSTIILIKSI tyydyttääksesi shoppailuhimojasi ilman että vaate pahimmassa tapauksessa ikinä päätyi kenenkään käyttöön??!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista ylitulkintaa aina näissä asioissa, että ostamalla vaatteita yritetään kontrolloida tai alistaa tms.
Eiköhän kyse ole vain siitä, että lastenvaatteiden ostaminen on erityisen mukava tapa "osallistua" lapsiperheen elämään. Koska lastenvaatteet ovat söpöjä.
Minulla ei ole lapsia eikä kenelläkään lähisukulaisellakaan ole lapsia, ja olen silti joskus ostanut lastenvaatteita, jotka olivat ihan uskomattoman suloisia. Ilman mitään syytä.
Lastenkirjat on toinen juttu mitä olen ostanut. No, niitä sentään pystyy itsekin katselemaan.
Eli sen lapsiperheen pitää mielestäsi olla jokin ihmeellinen perheen ulkopuolisten tarpeiden tyydyttäjä?
Niinkö minä sanoin? Kuten kerroin, minulla ei ole lapsia, joten en tietenkään neuvo miten ihmisten pitäisi omien lapsiperheidensä kanssa toimia. Enkä osaa myöskään neuvoa mikä on paras tapa kieltäytyä turhista vaatteista.
Kommentoin ainoastaan sitä, ettei siihen lastenvaatteiden ostelemiseen tarvita mitään synkkää narsistista alistamismotiivia. Se on ihan vain kivaa itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Meille tuodaan
- vain silitettäviä vaatteita ja sitten itketään miksi niitä ei käytetä tai miksi niitä ei silitetä joka käyttökertaan
- just jotain ihmeellistä angoraneuletta tms. josta irtoaa hahtuvia kurkkuun ja siksi astmainen lapsi ei voi niitä käyttää
- koristenapillisia joita lapset ei saa itse puettua, sitten räyhätään miten äiti ei edes lastaan pue
- nauhakenkiä, ks yllä
- kirjoneuleita, joita lapsi ei saa puettua, koska sormet tarttuu nurjan puolen lankoihin
Ja kyllä, kyllä epäilen että on ihan tahallista
Nykyisin monet aikuisetkin tarvitsevat tarralenkkareita. Mutta jospa vaikja mummo osaisi opettaa lapsen tekemään solmun ja solmimaan kengännauhat. Kyllä kerhoikäinen jo oppii jos opetetaan.
Ehkä ne "hankalat vaatteet" tulee käytettyä pyhävaatteina jos ruuhkavuosiäiti ehtii viikonloppuna vetäistä pusakan lapsen päälle.
Minä ihmeen pyhävaatteina? Ei nykymaailmassa kovin monet perheet mene sunnuntaisin kirkkoon patsastelemaan tai muuten pukeudu hankaliin vaatteisiin minkään "pyhän" takia. Varsinaisia juhlia taas on sen verran harvoin, ettei niitä varten tarvitse olla kymmeniä eri vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista ylitulkintaa aina näissä asioissa, että ostamalla vaatteita yritetään kontrolloida tai alistaa tms.
Eiköhän kyse ole vain siitä, että lastenvaatteiden ostaminen on erityisen mukava tapa "osallistua" lapsiperheen elämään. Koska lastenvaatteet ovat söpöjä.
Minulla ei ole lapsia eikä kenelläkään lähisukulaisellakaan ole lapsia, ja olen silti joskus ostanut lastenvaatteita, jotka olivat ihan uskomattoman suloisia. Ilman mitään syytä.
Lastenkirjat on toinen juttu mitä olen ostanut. No, niitä sentään pystyy itsekin katselemaan.
Eli sen lapsiperheen pitää mielestäsi olla jokin ihmeellinen perheen ulkopuolisten tarpeiden tyydyttäjä?
Niinkö minä sanoin? Kuten kerroin, minulla ei ole lapsia, joten en tietenkään neuvo miten ihmisten pitäisi omien lapsiperheidensä kanssa toimia. Enkä osaa myöskään neuvoa mikä on paras tapa kieltäytyä turhista vaatteista.
Kommentoin ainoastaan sitä, ettei siihen lastenvaatteiden ostelemiseen tarvita mitään synkkää narsistista alistamismotiivia. Se on ihan vain kivaa itsessään.
Niin sinä sanoit.
Että se niiden ostelu on sinun tarpeittesi tyydyttämistä. Ja että se lapsiperhe on sitten väline tarpeesi tyydyttämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Tirsk! Lapsikin tietää, että villavaatteita ei pestä pesukoneessa. Miten tämäkin on saatu lahjanantajan syyksi? Miten uusavuttomia ihmisiä voi edes olla?
Siinä kun imettää vastasyntynyttä ja samalla hoitaa taaperon ruuat ja vaatteet niin onkin todella kiva alkaa pesemään pyykkiä käsin. Muutakaan tekemistä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Meille tuodaan
- vain silitettäviä vaatteita ja sitten itketään miksi niitä ei käytetä tai miksi niitä ei silitetä joka käyttökertaan
- just jotain ihmeellistä angoraneuletta tms. josta irtoaa hahtuvia kurkkuun ja siksi astmainen lapsi ei voi niitä käyttää
- koristenapillisia joita lapset ei saa itse puettua, sitten räyhätään miten äiti ei edes lastaan pue
- nauhakenkiä, ks yllä
- kirjoneuleita, joita lapsi ei saa puettua, koska sormet tarttuu nurjan puolen lankoihin
Ja kyllä, kyllä epäilen että on ihan tahallista
Nykyisin monet aikuisetkin tarvitsevat tarralenkkareita. Mutta jospa vaikja mummo osaisi opettaa lapsen tekemään solmun ja solmimaan kengännauhat. Kyllä kerhoikäinen jo oppii jos opetetaan.
Ehkä ne "hankalat vaatteet" tulee käytettyä pyhävaatteina jos ruuhkavuosiäiti ehtii viikonloppuna vetäistä pusakan lapsen päälle.
Mikä on pyhävaate?
En usko eikä silmä kerro että ruuhkavuosiäidit omassa shoppailuissaan säästäisivät rahassa, luonnonvaroissa, jätteissä.
Siksi paljon on jokaisella vaatetta, kalliita, meikit, hiusten värjäykset.
Mutta kun itsessä ei säästetä, pitäisi lasten vaatteet saada sitten mummoilta tarkkana toivepakettina. Harrastusmaksut ja välineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hirveä shoppailunhimo kaikilla on? Ajassa, jossa kulutusta pitäisi vähentää.
Lapsille hankitaan vain pakollinen ja tarpeeseen. Ei niistä tarvitse tehdä mitään mallinukkeja, joita vanhemmat ja isovanhemmat kilpaa varustelevat. Todellisista tarpeista voi sitten keskustella, jos isovanhempi haluaa osallistua tai hankkia ja silloinkin pohtia voisiko sen löytää käytettynä vai kannattaako hankkia uusi.
Hutiostokset roskiin? Mitä ihmettä? Eihän sellaista tilannetta edes pitäisi syntyä, että jotenkin isoissa määrissä on jotain hutiostoksia.
Kammottavaa todellakin lukea näitä heitä roskiin tai uffelle kehotuksia! Se uffe on myöskin sama kuin roskiin heittäisi. Iso osa niistä vaatteista päätyy kehitysmaihin jätekasoihin lojumaan. Ottakaa selvää.
Ja mikä kamalinta, tämä ei ole vain puhetta täällä, vaan ihan oikeasti ihmiset toimii näin! Täydellisen vastuutonta ja järjenköyhyydestä kertovaa.
Sinä siis olet kaiken säilöäjä? Tuo uff lienee esimerkki, onhan niitä lahjoituspisteitä paljon muitakin. Meilläpäin voi viedä jäteyhtiön kierrätysmyymälään.
Jätetekstiilin keräys onneksi yleistyy, sitähän käytetään sitten uudelleen.
JÄTETEKSTIILI. 😡 Itku pääsee tällaisen välinpitämättömyyden edessä. Tajuatko mitä kaikkea on tapahtunut ennen sitä, ennen kuin se sinun turhaan hankkima vaatteesi muuttuu JÄTETEKSTIILIKSI???? Miten ja missä puuvilla on kasvatettu, kuinka paljon siihen on kulutettu luonnonvaroja? Mistä se järjetön viljelyn tarvitsema määrä vettä ja maa pinta-alaa on pois? Keneltä se maa riistettiin pelloksi? Kuka kärsii puhtaan juomaveden puutteesta? Kuka sen puuvillan on kasvattanut? Minkälaisissa työoloissa, minkälaisilla työehdoilla, minkälaisella palkalla? Missä ja miten se puuvilla on jalostettu langaksi ja lopulta kankaaksi? Kuka ompeli vaatteeksi, missä ja miten? Mitä kaikkia kemikaaleja sekä puuvillan kasvatus että kankaaksi muokkaus on vaatinut? Mites nuo ympäristöasiat meni? Ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus tuli huomioitua? Mistä maailman ääristä se vaste rahdattiin Suomeen, että 🤬 sinä voit hankkia sen JÄTETEKSTIILIKSI tyydyttääksesi shoppailuhimojasi ilman että vaate pahimmassa tapauksessa ikinä päätyi kenenkään käyttöön??!!
Antaisin tuhat peukkua jos voisin 💔
Aivan käsittämätön on ajatus siitä, että ostetaan, ostetaan, ostetaan ja muusta viis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Tirsk! Lapsikin tietää, että villavaatteita ei pestä pesukoneessa. Miten tämäkin on saatu lahjanantajan syyksi? Miten uusavuttomia ihmisiä voi edes olla?
Minäkin olen jo lapsena oppinut, ettei villavaatteita voi pestä normaalisti. Mutta n vuosi sitten opin, että nykyään voikin! Materiaalit on kehittyneet.
Tässä tapauksessa oli tosiaan valittu huopuva lanka tarkoituksella. Ajatus, että pikkuvauvan ja taaperon vanhemman pitäisi alkaa kaiken arjen keskellä vielä nyrkkipyykille, koska anoppi ei voinut valita konepesua kestävää lankaa, on tarinan pointti.
Huopuvat kangatkin kestävät villapesuohjelmaa. Eikö perheessä tosiaan ole mitään villasukkia ja muita villavaatteita ennestään? Ihan sama juttu niiden kanssa eli tavallinen konepesuohjelma ei käy.
Villavaatteita harvoin muutenkaan pestään vaan tuulettaminen yleensä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta aikuisen ihmisen pitää osata ajatella millaista apua toiselle antaa. Se on epäsuoraa määräilyä, jos ostaa väkisin tavaroita, joita toinen ei halua ja alkaa vielä kiukutella, jos ei kelpaa. Jokaisella on oikeus päättää mitä hänen taloonsa kannetaan ja myös siitä saa päättää miten toivoo tulla autetuksi. Kohtelias ja järkevä ihminen voi kysyä, että kuinka voisi auttaa, mitä voisi ostaa ym... Ei ole nykypäivää ottaa ohjia omiin käsiinsä ja tehdä mitä lystää, jos sattuu vain olemaan isovanhempi. Mitä nämä isovanhemmat sanoisi, jos heille alkaisi kantaa väärää kokoa olevia vaatteita, jotka ei ole mieleisiä tai auttelisi heidän kodissaan omalla tyylillään. Riita siitä tulisi.
Kontrollinhalua se on. Pyysin miestä viemään anopille nettikirpparilta ostetun syöttötuolin, kun oli puhunut että sellane pitäs hankkia.
Ja koska anopilla ei ole autoa, miehen se olisi silti pitänyt hommata.
Hirveä valitus oli ollu kun hälle raahataan tavaraa kysymättä että tavarajuna kulkee vaan yhteen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista ylitulkintaa aina näissä asioissa, että ostamalla vaatteita yritetään kontrolloida tai alistaa tms.
Eiköhän kyse ole vain siitä, että lastenvaatteiden ostaminen on erityisen mukava tapa "osallistua" lapsiperheen elämään. Koska lastenvaatteet ovat söpöjä.
Minulla ei ole lapsia eikä kenelläkään lähisukulaisellakaan ole lapsia, ja olen silti joskus ostanut lastenvaatteita, jotka olivat ihan uskomattoman suloisia. Ilman mitään syytä.
Lastenkirjat on toinen juttu mitä olen ostanut. No, niitä sentään pystyy itsekin katselemaan.
Eli sen lapsiperheen pitää mielestäsi olla jokin ihmeellinen perheen ulkopuolisten tarpeiden tyydyttäjä?
Niinkö minä sanoin? Kuten kerroin, minulla ei ole lapsia, joten en tietenkään neuvo miten ihmisten pitäisi omien lapsiperheidensä kanssa toimia. Enkä osaa myöskään neuvoa mikä on paras tapa kieltäytyä turhista vaatteista.
Kommentoin ainoastaan sitä, ettei siihen lastenvaatteiden ostelemiseen tarvita mitään synkkää narsistista alistamismotiivia. Se on ihan vain kivaa itsessään.
Niin sinä sanoit.
Että se niiden ostelu on sinun tarpeittesi tyydyttämistä. Ja että se lapsiperhe on sitten väline tarpeesi tyydyttämiseen.
Osaatko lukea? Minähän kerroin, ettei lähisukulaisillani ole pieniä lapsia. Itse olen 40 v., en kenenkään anoppi, en kenenkään mummo, en edes kenenkään äiti. Sisaren lapset ovat jo teinejä.
Joskus olen ostanut itselleni lastenvaatteita ihan puhtaasti siksi, että ne olivat niin suloisia etten voinut niitä ohittaakaan. En tiedä mitä kuvittelin niillä tekeväni. Kaapin pohjalla on edelleen pari, muut myin kirppiksellä. Siksi voin ymmärtää, miksi joku haluaa niitä ostaa. Onko se järkevää? Ei ollenkaan. Mutta ei se minusta myöskään ole mitään sadismia tai kontrollointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Tirsk! Lapsikin tietää, että villavaatteita ei pestä pesukoneessa. Miten tämäkin on saatu lahjanantajan syyksi? Miten uusavuttomia ihmisiä voi edes olla?
Kyllä villaohjelmalla pystyy hyvin pesemään. Olen aina pessyt kaikki omat tekeleet.
Miksi miniä ei pessyt vaatteita villapesuohjelmalla?
Hahtuvalankaa ei voi pestä edes villaohjelmalla. Se huopuu heti, kun se on vähän tarkoitettukin huopumaan. Lähes mikä tahansa muu villalanka olisi todennäköisesti kestänyt pesun, mutta jostain syystä oli valittu se, jota ei voi pestä kuin käsin kylmällä vedellä hyvin varovasti. Tosi omituista, yleensähän tuollaisesta langasta neulotaan vain silloin kun on tarkoituskin huovuttaa se vaate.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Tirsk! Lapsikin tietää, että villavaatteita ei pestä pesukoneessa. Miten tämäkin on saatu lahjanantajan syyksi? Miten uusavuttomia ihmisiä voi edes olla?
Olen pessyt aina villavaatteet pyykkikoneessa, katsos, kun nykykoneissa on ohjelma villan pesuun. Joku seiskaveikka kestää myös ihan tavallisen pesuohjelman.
Jos ei itse harrasta neulomista, niin mistä ihmeestä tietää jonkun erikoislangan käyttäytymisen pesussa, jos lahjan antaja ei edes vaivaudu kertomaan, että tämä ei sitten kestä edes villaohjelmaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Meille tuodaan
- vain silitettäviä vaatteita ja sitten itketään miksi niitä ei käytetä tai miksi niitä ei silitetä joka käyttökertaan
- just jotain ihmeellistä angoraneuletta tms. josta irtoaa hahtuvia kurkkuun ja siksi astmainen lapsi ei voi niitä käyttää
- koristenapillisia joita lapset ei saa itse puettua, sitten räyhätään miten äiti ei edes lastaan pue
- nauhakenkiä, ks yllä
- kirjoneuleita, joita lapsi ei saa puettua, koska sormet tarttuu nurjan puolen lankoihin
Ja kyllä, kyllä epäilen että on ihan tahallista
Nykyisin monet aikuisetkin tarvitsevat tarralenkkareita. Mutta jospa vaikja mummo osaisi opettaa lapsen tekemään solmun ja solmimaan kengännauhat. Kyllä kerhoikäinen jo oppii jos opetetaan.
Ehkä ne "hankalat vaatteet" tulee käytettyä pyhävaatteina jos ruuhkavuosiäiti ehtii viikonloppuna vetäistä pusakan lapsen päälle.
Mikä on pyhävaate?
Jaa a. Suomen kieli nuoremmilla köyhtyy koko ajan. Mietis, se mikä pistetään päälle kun mennään kahdeksi tunniksi mummolaan, lasten teatteriin tai musatapahtumaan.
Tai kotona ihan vaan kun vaikka syödään äidin syntymäpäivänä perheen kanssa kakkua, jokainen vähän siistimpänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni perhe sai toisen lapsensa ja heillä anoppi eli tätini innostui neulomaan villa-hahtuvalangasta sukkia, pipoja, villatakkeja jne. Tiedättekö sen villalangan, joka huopuu kuumassa vedessä? Perheen äiti ja isä olivat tiukillä sekä ajallisesti että rahallisesti tuolloin niinkuin vähän kaikki nuoret perheet ovat.
Miniä-parka sitten erehtyi pesemään nämä vaatekappaleet pesukoneessa ja nehän kutistuivat ja menivät ihan käyttökelvottomiksi. Voi mikä poru siitä nousi kun tätini sisaruksineen, äitini mukaanlukien, arvostelivat miniän taloustaitoja. Ennen sitä jouduttiin avannolla pesemään ja nykyään ei edes sukkia saada pestyä jne. Kukaan kyseisistä mammoista ei ole avantoon käsiänsä kastellut vaan ihan pesukoneessa ovat pyykkinsä pyörittäneet.
Tuli ajatus, että ihan kuin tarkoituksella oli valittu lapsiperheeseen mahdollisimman hankala materaali, ja sitten jänskätty mitehän miniä tämän klaaraa. Olsi ollut edes seiskaveikkaa ne tekeleet.
Tirsk! Lapsikin tietää, että villavaatteita ei pestä pesukoneessa. Miten tämäkin on saatu lahjanantajan syyksi? Miten uusavuttomia ihmisiä voi edes olla?
Minäkin olen jo lapsena oppinut, ettei villavaatteita voi pestä normaalisti. Mutta n vuosi sitten opin, että nykyään voikin! Materiaalit on kehittyneet.
Etkö alapeukuttaja tiennyt tätä? Ei esim. Seitsemän veljestä -langasta (varmaan se ylrisin sukkalanka) neulotut sukat kutistu pesukoneessa. Ihan voi heittää muun pyykinpesu sekaan pyörimään.
Mummojen tai vaarien paikka ei ole kertoa pienille lapsille "totuuksia" heidän vanhemmistaan. Äidit ja isät ovat pienille lapsille tärkeimpiä ihmisiä ihan jo evoluutiobiologian näkökulmastakin ja sitä turvaa ei tule kenenkään ulkopuolelta horjuttaa, vaikka olisi kuinka eri mieltä vanhempien linjoista. Pahimmillaan se voi johtaa lapsen kiintymyssuhteiden vaikeisiin vaurioihin. Mutta hei, onhan se tärkeintä kertoa että mummo hankkii hienomman vaatteen kuin äiti.