Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat haluavat tukea lapsiperhettä aina vain ostamalla vaatteita?
23.09.2023 |
Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin. Isovanhemmat tuovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen vaatteita, jotka ovat liian pieniä, epäkäytännöllisiä ja rikki (kirppikseltä). Lisäksi tämän seurauksena lapsilla on esim. monia kymmeniä erilaisia paitoja, mutta ei yhtään housuja, kun edes vaatteen tyypistä esitettyjä toiveita ei huomioida. Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu.
Kommentit (1577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Miksi sinä et vie niitä vaatteita suoraan mainitsemiisi paikkoihin? Miksi haluat kiusata lapsiperheen yleensä kiireistä arkea elävää perhettä ylimääräisellä vaivalla?
No nää on niitä ihmisiä, jotka ei osaa tehdä kahta asiaa samalla kertaa.
Saati useampaa.
Kun saa lahjaksi liian pienen vaatteen, se on heti lähdettävä viemään 50 kilometrin päähän kierrätyskeskukseen.
Itse kyllä pystyn omankin tekemäni hutiostoksen pistämään roskiin tai auton peräkonttiin odottamaan eteenpäin viemistä, menee se sitten uffille tai kaverille tai mihin vaan.
Mutta jos ei pysty kävelemään ja jauhamaan purkkaa samanaikaisesti, niin sille hän ei mitään voi.No olisiko tässä asenteessa syy siihen, miksi sitä turhaa, vääränlaista tavaraa ostellaan surutta: "hutiostos roskiin"? Shoppaillaan vaan mitä sattuu, ja sitten heitellään niitä roskiin? Pidetään vielä sitä, että haluaa kierrättää, jotenkin kädettömänä?
Ai että kukaan ihminen - sinä mukaanluettuna - ei olisi koskaan tehnyt hutiostosta?
Keksit nyt tästä vastauksesta oletuksen, että kirjoittaja ostelee vähän väliä summittaisesti mitä vaan ja heittelee noin vain sitten roskiin.
Tämähän oli vastaus ihmiselle, joka valittaa, ettei jaksa lähteä viemään jotain saamaansa tarpeetonta vaatetta sinne kierrätykseen.
Joten mikä sitten avuksi? Eikö silloin voi heittää sitä kampetta roskiin, jos sille ei kerrassaan mitään käyttöä ole eikä jaksa viedä sitä sinne järkevämpään paikkaan, eli kierrätykseen?
Minä olen heittänyt roskiin ostamani alushousut, jotka olivat oikeata kokoa, mutta hankasivat inhottavasti pitsikuvion kohdalta. Olen myös heittänyt roskiin sukat, jotka hiostivat kamalasti. Ja jotain muutakin vastaavaa.
Olen heittänyt roskiin myös pyyhkeet, jotka ei kuivanneet. Jonkun toisen riesaksiko ne olisi pitänyt viedä?
Minä en osta SURUTTA mitä vaan, etkä sinäkään, ja silti olet aivan takuulla joskus huomannut, että ei ollutkaan ihan hyvä ostos.
Juuri heitin bioroskiin purkillisen säilykekurkkuja, jotka maistui hiton pahalle, kukaan perheestä ei syönyt. Ei niitä etukäteen pystynyt maistamaan, luultiin hyviksikin.
Kierrätys nimenomaan on hyvä asia, mutta kun tämä ihminen valitti, ettei jaksa sitä tehdä, niin mihin sitten pitäisi ne paskat ostokset laittaa? Minä ehdotin suoraan, että roskiin.
Ehdota nyt sinä hänelle sitten jotain muuta.Hutiostoksia tulee. Ja sitten ne kierrätetään. Se ei tarkoita, että haluan alkaa kierrättämään myös jonkun muun hutiostoksia.
Et halua niin, mutta jotenkin sun niistäkin on eroon päästävä. Ei ne itsestään ilmaankaan haihdu.
Hei, pakkaa ne laatikkoon ja lähetä takaisin anopille postissa!
Ai niin mutta kun ei jaksa....
Hankalaa on.
Kyllä rikkinäisen ja likaisen ryysyn voi laittaa roskikseen, eikö niin?
Vai onko se jotenkin epäeettistä?
Eikö se ihminen, joka on laittanut kirppikselle myyntiin rikkinäisiä ja likaisia vaatteita, ole kuitenkin se varsinainen toope? Ja joku toinen toope ostaa.
Tähän ei löydy mitään kunnollista ratkaisua, joten levitellään sitten vain käsiä. Tuolla yhdelläkin oli kuulemma joku varasto täynnä mummoilta saatuja lahjoja, jopa arvaamattomia paketteja monien vuosien varrelta.
Voisiko ne mummot pyytää kylään ja näyttää heille se varasto ja kysyä, että olisiko heillä joku vastaus tähän ongelmaan?Meidän krääsämummo voivottelee jatkuvasti, miten valtavasti meidän lapsilla on tavaraa. Tuotuaan samalla oven avauksella taas lisää sitä krääsää ja uusia värityskirjoja edellisten 50:n lisäksi.
Sama. Samaisella mummolla oli myös kiva leikki lapsille kun lapset oli pieniä, kaadetaan lelulaatikko ja levitetään kaikki lelut pitkin taloa. Sitten saikin taas ottaa muille kylän juoruämmille kuvatodisteita mun sotkuisuudesta. Mun sääntö että lelut pysyvät olkkarissa oli kuulemma lasten luovuutta rajoittava. Sekin oli väärin, kun kaaoksen taltuttamiseksi lapset saivat kerätä (mun avustuksella) lelut takaisin nukkumaan laatikoihinsa, kuulemma siivoaminen kuuluu vain minulle. Ei ne lapsetkaan tykänneet kun joka askeleella oli jotain jalan alla. Ihan mielellään osallistuivat puuhasteluun kotona.
Meillä ihan sama.
Lelut levitetään joka puolelle.
Ja kun olohuone halutaan potää leluttomana ja siistinä, se myllätään ja sotketaan ylösalaisin.
Koti on lapsenkin koti. Jopa miehenkin koti.
Joku asuu tilavasti, on varaa ja tilaa pitää se yksi huone tilana jossa perheen äiti käy istumassa valkoisella sohvalla.Kuitenkin perheasunnot rivitaloissa ja kerrostaloissa ovat pienehköjä ja minun mielestäni lapset saa olla samassa tilassa vanhempiensa kanssa eikä siellä omassa huoneessaan mistä tullaan vaan komentamaan hampaan pesulle ja nukkumaan.
Niin. Sinä ja sinun mielestäsi ja sinä. Se toisen koti vaan ei ole sinun kotisi ollenkaan, eikä sinulle kuulu pätkääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On varmaan parempi, etteivät tue ollenkaan kun se on noin vaikeaa.
Pääsee kumpikin osapuoli helpommalla.
Niin mutta kun sekään ei käy, kun sitä krääsää ja paskaa on vimma kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Mikä on aika kauan? 70- luvulla joulukortti riitti, joku kummi laittoi lapselle oman.
Me perheelliset lapset veimme jouluna äidillemme kahvipaketin, suklaata, joku sen vaaleanpunaisen kerraston, joulukukkia ei viety pieneen yksiöön, äiti saattoi itse ostaa joulutähden.
Mutta ei meille lukuisilla lapsilleen ja meidän lapsillemme kuin sen joulukortin jonka siihen kirjoitti hänen puolestaan yhden lapsenlapsen silloinen tyttöystävä, muutamana vuotena.Ja ailti isovanhempina kannatte ryönää koko ajan? Miksi?
En uskalla ajatella miniöitten/ tytärten raivoa jos mummot muistaisivat jouluna vaan joulukortilla ja vielä synttärinäkin.
Nuorilla tämä lahja/tavarakulttuuri on hyvän elintason aikana kehittynyt. Aina pitää olla lahja, tuominen, kallis ja laadukas. Ei mikään
" marketin kimppu. "
Tuossa yhdessä keskustelussa äiti luetteli mitä vähintään pitää tuoda vauvaa katsoessa.
Mulle sopii pelkkä kortti! Mulle kelpaa ne markettikukatkin, ostan niitä itsekin itselleni.
Tietysti sitä kaikenlaisia prinsessoja on, mutta ikinä en ole saanut vaatimuslistaa tavaroista, joita pitäisi viedä vauvaa katsomaan mennessä.
Kun sukulaislapsille ostan lahjoja pyydän aina toiveita ja pyrin näitä toteuttamaan. Haluan ilahduttaa lahjan saajaa. Ikinä ei ole esitetty mahdottomuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Milloin aikoinaan? Kyllähän aika kauan on ollut tapana, että lähisukulaiset muistavat lapsia esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivisin. Ihan omasta halusta vielä.
Historian tuntemus. Miten kuvittelet suurten ikäluokkien vanhempien muistaneen lastenlapsiaan synttäri- ja joululahjoin, kun lastenlapsia saattoi olla kymmeniä. Suurten ikäluokkien perheissä kun oli 6-10 lasta ja jos heillä oli 2-3 lasta, niin lastenlapsia 20-30 lasta.
Ei silloin ollut mitään mahdollisuutta muistaa kaikkia lahjoilla, yhdessä olo riitti tai antaa rahallista apua.
Vanhempani kuuluvat suuriin ikäluokkaan ja äitini perheessä oli 7 lasta ja isäni perheessä 6 ja meitä serkkuja on 29.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Miksi sinä et vie niitä vaatteita suoraan mainitsemiisi paikkoihin? Miksi haluat kiusata lapsiperheen yleensä kiireistä arkea elävää perhettä ylimääräisellä vaivalla?
No nää on niitä ihmisiä, jotka ei osaa tehdä kahta asiaa samalla kertaa.
Saati useampaa.
Kun saa lahjaksi liian pienen vaatteen, se on heti lähdettävä viemään 50 kilometrin päähän kierrätyskeskukseen.
Itse kyllä pystyn omankin tekemäni hutiostoksen pistämään roskiin tai auton peräkonttiin odottamaan eteenpäin viemistä, menee se sitten uffille tai kaverille tai mihin vaan.
Mutta jos ei pysty kävelemään ja jauhamaan purkkaa samanaikaisesti, niin sille hän ei mitään voi.No olisiko tässä asenteessa syy siihen, miksi sitä turhaa, vääränlaista tavaraa ostellaan surutta: "hutiostos roskiin"? Shoppaillaan vaan mitä sattuu, ja sitten heitellään niitä roskiin? Pidetään vielä sitä, että haluaa kierrättää, jotenkin kädettömänä?
Ai että kukaan ihminen - sinä mukaanluettuna - ei olisi koskaan tehnyt hutiostosta?
Keksit nyt tästä vastauksesta oletuksen, että kirjoittaja ostelee vähän väliä summittaisesti mitä vaan ja heittelee noin vain sitten roskiin.
Tämähän oli vastaus ihmiselle, joka valittaa, ettei jaksa lähteä viemään jotain saamaansa tarpeetonta vaatetta sinne kierrätykseen.
Joten mikä sitten avuksi? Eikö silloin voi heittää sitä kampetta roskiin, jos sille ei kerrassaan mitään käyttöä ole eikä jaksa viedä sitä sinne järkevämpään paikkaan, eli kierrätykseen?
Minä olen heittänyt roskiin ostamani alushousut, jotka olivat oikeata kokoa, mutta hankasivat inhottavasti pitsikuvion kohdalta. Olen myös heittänyt roskiin sukat, jotka hiostivat kamalasti. Ja jotain muutakin vastaavaa.
Olen heittänyt roskiin myös pyyhkeet, jotka ei kuivanneet. Jonkun toisen riesaksiko ne olisi pitänyt viedä?
Minä en osta SURUTTA mitä vaan, etkä sinäkään, ja silti olet aivan takuulla joskus huomannut, että ei ollutkaan ihan hyvä ostos.
Juuri heitin bioroskiin purkillisen säilykekurkkuja, jotka maistui hiton pahalle, kukaan perheestä ei syönyt. Ei niitä etukäteen pystynyt maistamaan, luultiin hyviksikin.
Kierrätys nimenomaan on hyvä asia, mutta kun tämä ihminen valitti, ettei jaksa sitä tehdä, niin mihin sitten pitäisi ne paskat ostokset laittaa? Minä ehdotin suoraan, että roskiin.
Ehdota nyt sinä hänelle sitten jotain muuta.Hutiostoksia tulee. Ja sitten ne kierrätetään. Se ei tarkoita, että haluan alkaa kierrättämään myös jonkun muun hutiostoksia.
Et halua niin, mutta jotenkin sun niistäkin on eroon päästävä. Ei ne itsestään ilmaankaan haihdu.
Hei, pakkaa ne laatikkoon ja lähetä takaisin anopille postissa!
Ai niin mutta kun ei jaksa....
Hankalaa on.
Kyllä rikkinäisen ja likaisen ryysyn voi laittaa roskikseen, eikö niin?
Vai onko se jotenkin epäeettistä?
Eikö se ihminen, joka on laittanut kirppikselle myyntiin rikkinäisiä ja likaisia vaatteita, ole kuitenkin se varsinainen toope? Ja joku toinen toope ostaa.
Tähän ei löydy mitään kunnollista ratkaisua, joten levitellään sitten vain käsiä. Tuolla yhdelläkin oli kuulemma joku varasto täynnä mummoilta saatuja lahjoja, jopa arvaamattomia paketteja monien vuosien varrelta.
Voisiko ne mummot pyytää kylään ja näyttää heille se varasto ja kysyä, että olisiko heillä joku vastaus tähän ongelmaan?Meidän krääsämummo voivottelee jatkuvasti, miten valtavasti meidän lapsilla on tavaraa. Tuotuaan samalla oven avauksella taas lisää sitä krääsää ja uusia värityskirjoja edellisten 50:n lisäksi.
Sama. Samaisella mummolla oli myös kiva leikki lapsille kun lapset oli pieniä, kaadetaan lelulaatikko ja levitetään kaikki lelut pitkin taloa. Sitten saikin taas ottaa muille kylän juoruämmille kuvatodisteita mun sotkuisuudesta. Mun sääntö että lelut pysyvät olkkarissa oli kuulemma lasten luovuutta rajoittava. Sekin oli väärin, kun kaaoksen taltuttamiseksi lapset saivat kerätä (mun avustuksella) lelut takaisin nukkumaan laatikoihinsa, kuulemma siivoaminen kuuluu vain minulle. Ei ne lapsetkaan tykänneet kun joka askeleella oli jotain jalan alla. Ihan mielellään osallistuivat puuhasteluun kotona.
Meillä ihan sama.
Lelut levitetään joka puolelle.
Ja kun olohuone halutaan potää leluttomana ja siistinä, se myllätään ja sotketaan ylösalaisin.
Koti on lapsenkin koti. Jopa miehenkin koti.
Joku asuu tilavasti, on varaa ja tilaa pitää se yksi huone tilana jossa perheen äiti käy istumassa valkoisella sohvalla.Kuitenkin perheasunnot rivitaloissa ja kerrostaloissa ovat pienehköjä ja minun mielestäni lapset saa olla samassa tilassa vanhempiensa kanssa eikä siellä omassa huoneessaan mistä tullaan vaan komentamaan hampaan pesulle ja nukkumaan.
On se perheen koti. Miksi se perheen ulkopuolinen mummo sitten ottaa asiakseen levittää lelut ihan joka paikkaan ja vielä haukkua päälle sotkusta sekä tavasta kerätä sotku pois? Eikö mies ja lapset nauti puhtaasta kodista jossa on tavarat paikallaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi omituista, että jollain on otsaa määrätä anoppinsa rahankäyttöä. On otsaa vaatia, että mihin asioihin anoppi rahaa käyttää.
Julkeaa tehdä noin. Lahjan antaminen on vapaaehtoista. Ei tullut mieleenkään vaatia lasteni isovanhemmilta jotain lahjarahaa eikä mitään muutakaan.
Ei sellaista ole kukaan täällä kirjoittanut. Sen sijaan kyllä siitä, miten ne isovanhemmat pyrkii määräilemään lastensa perheiden asioita.
Jo aloituksessa suitsitaan isovanhempien rahankäyttöä.
"Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin."
"Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu."
Tuossahan aloittaja pyrkii määräilemään isovanhempia.
Ei pyri vaan sitä ryönää mitä nämä kantavat hänen kotiinsa.
Lahjan antaja määrää ihan itse sen, minkä lahjan hän haluaa antaa.
Lahjaa ei ole pakko vastaanottaa.
Kukaan ei voi määrätä toista ihmistä antamaan rahalahjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmaan parempi, etteivät tue ollenkaan kun se on noin vaikeaa.
Pääsee kumpikin osapuoli helpommalla.Niin mutta kun sekään ei käy, kun sitä krääsää ja paskaa on vimma kantaa.
Voi kuule, oot ite niin ällö ja paska, että ei sulle kukaan viitsi tuoda mitään 🤮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiljan oli keskustelu missä tyttäret vihasivat suuriin ikäluokkiin kuuluvia vanhempiaan.
Kuka mistäkin syystä, jollain ongelmakoti, jollain liika hieno koti jossa lapset olivat vain näyttelykappaleita, pianoa ja balettia, äidillä turkki ja korut, tyttäret hiljaa ja näkymättömiä piti olla. Siivoaminen ja siisteys rassasi lapsena useampaakin.
Joku muisteli isovanhempiaan, oli ne sentään mukavampia kuin vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi omituista, että jollain on otsaa määrätä anoppinsa rahankäyttöä. On otsaa vaatia, että mihin asioihin anoppi rahaa käyttää.
Julkeaa tehdä noin. Lahjan antaminen on vapaaehtoista. Ei tullut mieleenkään vaatia lasteni isovanhemmilta jotain lahjarahaa eikä mitään muutakaan.
Ei sellaista ole kukaan täällä kirjoittanut. Sen sijaan kyllä siitä, miten ne isovanhemmat pyrkii määräilemään lastensa perheiden asioita.
Jo aloituksessa suitsitaan isovanhempien rahankäyttöä.
"Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin."
"Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu."
Tuossahan aloittaja pyrkii määräilemään isovanhempia.
Ei pyri vaan sitä ryönää mitä nämä kantavat hänen kotiinsa.
Lahjan antaja määrää ihan itse sen, minkä lahjan hän haluaa antaa.
Lahjaa ei ole pakko vastaanottaa.
Kukaan ei voi määrätä toista ihmistä antamaan rahalahjaa.
- Kuten täällä on kerrottu, se ei kaikuu kuuroille korville, ryönä tungetaan väkisin
- Sitä ryönän elämää myös seurataan ja valvotaan ja huushollia pengotaan, jotta nähdään arvostetaanko ryönää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjan saaminen, sen laatu ja määrä tuntuu olevan tulenarka aihe nykyäideille. Vedetään herneet nenään, jos ei saa anopilta just sitä lahjaa, minkä lapsen äiti tahtoo.
Hyvä tietää, että meno on mennyt tällaiseksi. Taidanpa jättää tulevaisuudessa lahjat antamatta.
Kaikki on siten tyytyväisiä.
Niin. Katsos kun ne nykyihmiset olemme sillä tavalla hassuja, että välitämme tulevista sukupolvista. Tiedostamme, että maailma hukkuu turhaan tavaraan. Sitä on kaikkien kaapit pullollaan.
Lisäksi tiedostamme, että ihmiset ovat ihan tutkitusti onnellisimpia kodissa, missä tavaran määrä on jonkinlaisessa hallinnassa.
Tämän takia emme ole iloisia, jos joku tahtoo sabotoida perheemme hyvinvointia tuomalla tarpeetonta ja epämieluisaa.
Nykyajan ongelma ei oikeasti ole juuri kenelläkään tarve ja niukkuus, vaan ihan päinvastainen.
Paras lahja melkein jokaiselle olisi se, että lähimmäinen tarjoutuu hävittämään puolet tavaroistasi.
Mun mielestä olisi huippukivaa, jos lasten vanhemmat lopettais kokonaan sen lahjojen pitämistä itsestäänselvyytenä. Isovanhemmat ei anna lahjoja, ja lapsiperheet eivät ole siitä sitten naama norsunv. #ur@lla.
Täällä on jankutettu koko ketjun ajan että olisi parempi ettei tuo mitään.
No onhan tuo aloittaja rahaa ja lahjakortteja vailla. Se on tuomista, vaikka tuo lahjakortin tai rahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi omituista, että jollain on otsaa määrätä anoppinsa rahankäyttöä. On otsaa vaatia, että mihin asioihin anoppi rahaa käyttää.
Julkeaa tehdä noin. Lahjan antaminen on vapaaehtoista. Ei tullut mieleenkään vaatia lasteni isovanhemmilta jotain lahjarahaa eikä mitään muutakaan.
Ei sellaista ole kukaan täällä kirjoittanut. Sen sijaan kyllä siitä, miten ne isovanhemmat pyrkii määräilemään lastensa perheiden asioita.
Jo aloituksessa suitsitaan isovanhempien rahankäyttöä.
"Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin."
"Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu."
Tuossahan aloittaja pyrkii määräilemään isovanhempia.
Ei pyri vaan sitä ryönää mitä nämä kantavat hänen kotiinsa.
Lahjan antaja määrää ihan itse sen, minkä lahjan hän haluaa antaa.
Lahjaa ei ole pakko vastaanottaa.
Kukaan ei voi määrätä toista ihmistä antamaan rahalahjaa.
Miksi joku päättää antaa lahjaksi esim liian pieniä vaatteita? Kun näin käy toistuvasti, kyseessä ei ole yksittäinen hutiostos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjan saaminen, sen laatu ja määrä tuntuu olevan tulenarka aihe nykyäideille. Vedetään herneet nenään, jos ei saa anopilta just sitä lahjaa, minkä lapsen äiti tahtoo.
Hyvä tietää, että meno on mennyt tällaiseksi. Taidanpa jättää tulevaisuudessa lahjat antamatta.
Kaikki on siten tyytyväisiä.
Niin. Katsos kun ne nykyihmiset olemme sillä tavalla hassuja, että välitämme tulevista sukupolvista. Tiedostamme, että maailma hukkuu turhaan tavaraan. Sitä on kaikkien kaapit pullollaan.
Lisäksi tiedostamme, että ihmiset ovat ihan tutkitusti onnellisimpia kodissa, missä tavaran määrä on jonkinlaisessa hallinnassa.
Tämän takia emme ole iloisia, jos joku tahtoo sabotoida perheemme hyvinvointia tuomalla tarpeetonta ja epämieluisaa.
Nykyajan ongelma ei oikeasti ole juuri kenelläkään tarve ja niukkuus, vaan ihan päinvastainen.
Paras lahja melkein jokaiselle olisi se, että lähimmäinen tarjoutuu hävittämään puolet tavaroistasi.
Mun mielestä olisi huippukivaa, jos lasten vanhemmat lopettais kokonaan sen lahjojen pitämistä itsestäänselvyytenä. Isovanhemmat ei anna lahjoja, ja lapsiperheet eivät ole siitä sitten naama norsunv. #ur@lla.
Täällä on jankutettu koko ketjun ajan että olisi parempi ettei tuo mitään.
Älä valehtele! Koko ketju on täynnä ohjeita MITÄ SAA TUODA. Yleensä mikä yhdelle sopii, ei mitenkään kelpaa toiselle. Eli raivomammat tekee listan, josta kaikkien pitää hänen kontrollin mukaan valita lahja.
Yleensä lahjan antaja päättää mitä tuo, mutta täällä hemmotellut nykyäidit määräilee kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Miksi sinä et vie niitä vaatteita suoraan mainitsemiisi paikkoihin? Miksi haluat kiusata lapsiperheen yleensä kiireistä arkea elävää perhettä ylimääräisellä vaivalla?
No nää on niitä ihmisiä, jotka ei osaa tehdä kahta asiaa samalla kertaa.
Saati useampaa.
Kun saa lahjaksi liian pienen vaatteen, se on heti lähdettävä viemään 50 kilometrin päähän kierrätyskeskukseen.
Itse kyllä pystyn omankin tekemäni hutiostoksen pistämään roskiin tai auton peräkonttiin odottamaan eteenpäin viemistä, menee se sitten uffille tai kaverille tai mihin vaan.
Mutta jos ei pysty kävelemään ja jauhamaan purkkaa samanaikaisesti, niin sille hän ei mitään voi.No olisiko tässä asenteessa syy siihen, miksi sitä turhaa, vääränlaista tavaraa ostellaan surutta: "hutiostos roskiin"? Shoppaillaan vaan mitä sattuu, ja sitten heitellään niitä roskiin? Pidetään vielä sitä, että haluaa kierrättää, jotenkin kädettömänä?
Ai että kukaan ihminen - sinä mukaanluettuna - ei olisi koskaan tehnyt hutiostosta?
Keksit nyt tästä vastauksesta oletuksen, että kirjoittaja ostelee vähän väliä summittaisesti mitä vaan ja heittelee noin vain sitten roskiin.
Tämähän oli vastaus ihmiselle, joka valittaa, ettei jaksa lähteä viemään jotain saamaansa tarpeetonta vaatetta sinne kierrätykseen.
Joten mikä sitten avuksi? Eikö silloin voi heittää sitä kampetta roskiin, jos sille ei kerrassaan mitään käyttöä ole eikä jaksa viedä sitä sinne järkevämpään paikkaan, eli kierrätykseen?
Minä olen heittänyt roskiin ostamani alushousut, jotka olivat oikeata kokoa, mutta hankasivat inhottavasti pitsikuvion kohdalta. Olen myös heittänyt roskiin sukat, jotka hiostivat kamalasti. Ja jotain muutakin vastaavaa.
Olen heittänyt roskiin myös pyyhkeet, jotka ei kuivanneet. Jonkun toisen riesaksiko ne olisi pitänyt viedä?
Minä en osta SURUTTA mitä vaan, etkä sinäkään, ja silti olet aivan takuulla joskus huomannut, että ei ollutkaan ihan hyvä ostos.
Juuri heitin bioroskiin purkillisen säilykekurkkuja, jotka maistui hiton pahalle, kukaan perheestä ei syönyt. Ei niitä etukäteen pystynyt maistamaan, luultiin hyviksikin.
Kierrätys nimenomaan on hyvä asia, mutta kun tämä ihminen valitti, ettei jaksa sitä tehdä, niin mihin sitten pitäisi ne paskat ostokset laittaa? Minä ehdotin suoraan, että roskiin.
Ehdota nyt sinä hänelle sitten jotain muuta.Hutiostoksia tulee. Ja sitten ne kierrätetään. Se ei tarkoita, että haluan alkaa kierrättämään myös jonkun muun hutiostoksia.
Et halua niin, mutta jotenkin sun niistäkin on eroon päästävä. Ei ne itsestään ilmaankaan haihdu.
Hei, pakkaa ne laatikkoon ja lähetä takaisin anopille postissa!
Ai niin mutta kun ei jaksa....
Hankalaa on.
Kyllä rikkinäisen ja likaisen ryysyn voi laittaa roskikseen, eikö niin?
Vai onko se jotenkin epäeettistä?
Eikö se ihminen, joka on laittanut kirppikselle myyntiin rikkinäisiä ja likaisia vaatteita, ole kuitenkin se varsinainen toope? Ja joku toinen toope ostaa.
Tähän ei löydy mitään kunnollista ratkaisua, joten levitellään sitten vain käsiä. Tuolla yhdelläkin oli kuulemma joku varasto täynnä mummoilta saatuja lahjoja, jopa arvaamattomia paketteja monien vuosien varrelta.
Voisiko ne mummot pyytää kylään ja näyttää heille se varasto ja kysyä, että olisiko heillä joku vastaus tähän ongelmaan?Meidän krääsämummo voivottelee jatkuvasti, miten valtavasti meidän lapsilla on tavaraa. Tuotuaan samalla oven avauksella taas lisää sitä krääsää ja uusia värityskirjoja edellisten 50:n lisäksi.
Sama. Samaisella mummolla oli myös kiva leikki lapsille kun lapset oli pieniä, kaadetaan lelulaatikko ja levitetään kaikki lelut pitkin taloa. Sitten saikin taas ottaa muille kylän juoruämmille kuvatodisteita mun sotkuisuudesta. Mun sääntö että lelut pysyvät olkkarissa oli kuulemma lasten luovuutta rajoittava. Sekin oli väärin, kun kaaoksen taltuttamiseksi lapset saivat kerätä (mun avustuksella) lelut takaisin nukkumaan laatikoihinsa, kuulemma siivoaminen kuuluu vain minulle. Ei ne lapsetkaan tykänneet kun joka askeleella oli jotain jalan alla. Ihan mielellään osallistuivat puuhasteluun kotona.
Meillä ihan sama.
Lelut levitetään joka puolelle.
Ja kun olohuone halutaan potää leluttomana ja siistinä, se myllätään ja sotketaan ylösalaisin.
Koti on lapsenkin koti. Jopa miehenkin koti.
Joku asuu tilavasti, on varaa ja tilaa pitää se yksi huone tilana jossa perheen äiti käy istumassa valkoisella sohvalla.Kuitenkin perheasunnot rivitaloissa ja kerrostaloissa ovat pienehköjä ja minun mielestäni lapset saa olla samassa tilassa vanhempiensa kanssa eikä siellä omassa huoneessaan mistä tullaan vaan komentamaan hampaan pesulle ja nukkumaan.
KOSKAAN se ei ole perheen ulkopuolisen asia päättää, että tämäjatämä on liian vähän täälläjatäällä, sotkenpa nyt tämänjatämän tilan, kun minun mielestäni juuri tämänjatämän tilan kuuluu olla sotkuinen, koska minä.
Meillä mummo kiskoi jopa petivaatteet sängyistä - ilmeisesti mui makkari on sui makkari - ja riipi lattialle uuden sohvankin palasiksi, kun hänen piti just olkkariin rakentaa lapsille se maja.
Vaikka meillä on valtava leikkihuone, jossa on kaikki tarveaineetkin majaan valmiina, siinä arkiolohuoneen vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hiljan oli keskustelu missä tyttäret vihasivat suuriin ikäluokkiin kuuluvia vanhempiaan.
Kuka mistäkin syystä, jollain ongelmakoti, jollain liika hieno koti jossa lapset olivat vain näyttelykappaleita, pianoa ja balettia, äidillä turkki ja korut, tyttäret hiljaa ja näkymättömiä piti olla. Siivoaminen ja siisteys rassasi lapsena useampaakin.Joku muisteli isovanhempiaan, oli ne sentään mukavampia kuin vanhemmat.
Kyllä munkin lapset kertovat lähtevänsä mummolaan, kun väärällä hetkellä muistutan huoneen siivouksesta tai pyydän viemään roskat ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi omituista, että jollain on otsaa määrätä anoppinsa rahankäyttöä. On otsaa vaatia, että mihin asioihin anoppi rahaa käyttää.
Julkeaa tehdä noin. Lahjan antaminen on vapaaehtoista. Ei tullut mieleenkään vaatia lasteni isovanhemmilta jotain lahjarahaa eikä mitään muutakaan.
Ei sellaista ole kukaan täällä kirjoittanut. Sen sijaan kyllä siitä, miten ne isovanhemmat pyrkii määräilemään lastensa perheiden asioita.
Jo aloituksessa suitsitaan isovanhempien rahankäyttöä.
"Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin."
"Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu."
Tuossahan aloittaja pyrkii määräilemään isovanhempia.
Ei pyri vaan sitä ryönää mitä nämä kantavat hänen kotiinsa.
Lahjan antaja määrää ihan itse sen, minkä lahjan hän haluaa antaa.
Lahjaa ei ole pakko vastaanottaa.
Kukaan ei voi määrätä toista ihmistä antamaan rahalahjaa.- Kuten täällä on kerrottu, se ei kaikuu kuuroille korville, ryönä tungetaan väkisin
- Sitä ryönän elämää myös seurataan ja valvotaan ja huushollia pengotaan, jotta nähdään arvostetaanko ryönää
Ei sitä lahjaa ole pakko ottaa vastaan. En ihan usko, jos sanot mummolle, että tätä lahjaa en ota, niin mummo sen väkisin sun huusholliin aseella uhaten tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjan saaminen, sen laatu ja määrä tuntuu olevan tulenarka aihe nykyäideille. Vedetään herneet nenään, jos ei saa anopilta just sitä lahjaa, minkä lapsen äiti tahtoo.
Hyvä tietää, että meno on mennyt tällaiseksi. Taidanpa jättää tulevaisuudessa lahjat antamatta.
Kaikki on siten tyytyväisiä.
Niin. Katsos kun ne nykyihmiset olemme sillä tavalla hassuja, että välitämme tulevista sukupolvista. Tiedostamme, että maailma hukkuu turhaan tavaraan. Sitä on kaikkien kaapit pullollaan.
Lisäksi tiedostamme, että ihmiset ovat ihan tutkitusti onnellisimpia kodissa, missä tavaran määrä on jonkinlaisessa hallinnassa.
Tämän takia emme ole iloisia, jos joku tahtoo sabotoida perheemme hyvinvointia tuomalla tarpeetonta ja epämieluisaa.
Nykyajan ongelma ei oikeasti ole juuri kenelläkään tarve ja niukkuus, vaan ihan päinvastainen.
Paras lahja melkein jokaiselle olisi se, että lähimmäinen tarjoutuu hävittämään puolet tavaroistasi.
Mun mielestä olisi huippukivaa, jos lasten vanhemmat lopettais kokonaan sen lahjojen pitämistä itsestäänselvyytenä. Isovanhemmat ei anna lahjoja, ja lapsiperheet eivät ole siitä sitten naama norsunv. #ur@lla.
Täällä on jankutettu koko ketjun ajan että olisi parempi ettei tuo mitään.
Älä valehtele! Koko ketju on täynnä ohjeita MITÄ SAA TUODA. Yleensä mikä yhdelle sopii, ei mitenkään kelpaa toiselle. Eli raivomammat tekee listan, josta kaikkien pitää hänen kontrollin mukaan valita lahja.
Yleensä lahjan antaja päättää mitä tuo, mutta täällä hemmotellut nykyäidit määräilee kaikesta.
Ja kymmeniä kertoja toive, että annettaisiin tekemistä tai että ei tuotaisi mitään ja kertomuksia siitä, miten niitä lahjoja on väkisin jätetty nurkkiin, kun on kieltäydytty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö pian takaisin siihen tapaan, joka oli kauan sitten. Aikoinaan isovanhemmilta ei edes odotettu lahjoja syntymäpäivinä ja jouluisin.
Nykyään oletetaan, että isovanhempien pitää olla lahja-automaatteja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Aikoinaan lapsenlapset kyläili mummoloissa, ja se oli sitä välittämistä, läsnäoloa. Se oli riittävää lapsille.
Nykyisin isovanhempien pitää ansaita hyväksyntä lahjakortein ja rahalahjoin. Muuten on ihan kamalia.
Jos yhdessäolo ei riitä isovanhemmuuteen, niin pitäkää tunkkinne.
Jos vaihtoehdot ovat jatkuva virta pskaa ja roskaa tai ei mitään, niin valitsen ei mitään.
Luulen, että kukaan ei tuo sulle jatkuvasti paskaa tai roskaa, mutta täällä pitää päästä liioittelemaan ja uhriutumaan. Oikeasti olet vain niin vaikea ihminen, ettei kukaan käy teillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Miksi sinä et vie niitä vaatteita suoraan mainitsemiisi paikkoihin? Miksi haluat kiusata lapsiperheen yleensä kiireistä arkea elävää perhettä ylimääräisellä vaivalla?
No nää on niitä ihmisiä, jotka ei osaa tehdä kahta asiaa samalla kertaa.
Saati useampaa.
Kun saa lahjaksi liian pienen vaatteen, se on heti lähdettävä viemään 50 kilometrin päähän kierrätyskeskukseen.
Itse kyllä pystyn omankin tekemäni hutiostoksen pistämään roskiin tai auton peräkonttiin odottamaan eteenpäin viemistä, menee se sitten uffille tai kaverille tai mihin vaan.
Mutta jos ei pysty kävelemään ja jauhamaan purkkaa samanaikaisesti, niin sille hän ei mitään voi.No olisiko tässä asenteessa syy siihen, miksi sitä turhaa, vääränlaista tavaraa ostellaan surutta: "hutiostos roskiin"? Shoppaillaan vaan mitä sattuu, ja sitten heitellään niitä roskiin? Pidetään vielä sitä, että haluaa kierrättää, jotenkin kädettömänä?
Ai että kukaan ihminen - sinä mukaanluettuna - ei olisi koskaan tehnyt hutiostosta?
Keksit nyt tästä vastauksesta oletuksen, että kirjoittaja ostelee vähän väliä summittaisesti mitä vaan ja heittelee noin vain sitten roskiin.
Tämähän oli vastaus ihmiselle, joka valittaa, ettei jaksa lähteä viemään jotain saamaansa tarpeetonta vaatetta sinne kierrätykseen.
Joten mikä sitten avuksi? Eikö silloin voi heittää sitä kampetta roskiin, jos sille ei kerrassaan mitään käyttöä ole eikä jaksa viedä sitä sinne järkevämpään paikkaan, eli kierrätykseen?
Minä olen heittänyt roskiin ostamani alushousut, jotka olivat oikeata kokoa, mutta hankasivat inhottavasti pitsikuvion kohdalta. Olen myös heittänyt roskiin sukat, jotka hiostivat kamalasti. Ja jotain muutakin vastaavaa.
Olen heittänyt roskiin myös pyyhkeet, jotka ei kuivanneet. Jonkun toisen riesaksiko ne olisi pitänyt viedä?
Minä en osta SURUTTA mitä vaan, etkä sinäkään, ja silti olet aivan takuulla joskus huomannut, että ei ollutkaan ihan hyvä ostos.
Juuri heitin bioroskiin purkillisen säilykekurkkuja, jotka maistui hiton pahalle, kukaan perheestä ei syönyt. Ei niitä etukäteen pystynyt maistamaan, luultiin hyviksikin.
Kierrätys nimenomaan on hyvä asia, mutta kun tämä ihminen valitti, ettei jaksa sitä tehdä, niin mihin sitten pitäisi ne paskat ostokset laittaa? Minä ehdotin suoraan, että roskiin.
Ehdota nyt sinä hänelle sitten jotain muuta.Hutiostoksia tulee. Ja sitten ne kierrätetään. Se ei tarkoita, että haluan alkaa kierrättämään myös jonkun muun hutiostoksia.
Et halua niin, mutta jotenkin sun niistäkin on eroon päästävä. Ei ne itsestään ilmaankaan haihdu.
Hei, pakkaa ne laatikkoon ja lähetä takaisin anopille postissa!
Ai niin mutta kun ei jaksa....
Hankalaa on.
Kyllä rikkinäisen ja likaisen ryysyn voi laittaa roskikseen, eikö niin?
Vai onko se jotenkin epäeettistä?
Eikö se ihminen, joka on laittanut kirppikselle myyntiin rikkinäisiä ja likaisia vaatteita, ole kuitenkin se varsinainen toope? Ja joku toinen toope ostaa.
Tähän ei löydy mitään kunnollista ratkaisua, joten levitellään sitten vain käsiä. Tuolla yhdelläkin oli kuulemma joku varasto täynnä mummoilta saatuja lahjoja, jopa arvaamattomia paketteja monien vuosien varrelta.
Voisiko ne mummot pyytää kylään ja näyttää heille se varasto ja kysyä, että olisiko heillä joku vastaus tähän ongelmaan?Meidän krääsämummo voivottelee jatkuvasti, miten valtavasti meidän lapsilla on tavaraa. Tuotuaan samalla oven avauksella taas lisää sitä krääsää ja uusia värityskirjoja edellisten 50:n lisäksi.
Sama. Samaisella mummolla oli myös kiva leikki lapsille kun lapset oli pieniä, kaadetaan lelulaatikko ja levitetään kaikki lelut pitkin taloa. Sitten saikin taas ottaa muille kylän juoruämmille kuvatodisteita mun sotkuisuudesta. Mun sääntö että lelut pysyvät olkkarissa oli kuulemma lasten luovuutta rajoittava. Sekin oli väärin, kun kaaoksen taltuttamiseksi lapset saivat kerätä (mun avustuksella) lelut takaisin nukkumaan laatikoihinsa, kuulemma siivoaminen kuuluu vain minulle. Ei ne lapsetkaan tykänneet kun joka askeleella oli jotain jalan alla. Ihan mielellään osallistuivat puuhasteluun kotona.
Meillä ihan sama.
Lelut levitetään joka puolelle.
Ja kun olohuone halutaan potää leluttomana ja siistinä, se myllätään ja sotketaan ylösalaisin.
Koti on lapsenkin koti. Jopa miehenkin koti.
Joku asuu tilavasti, on varaa ja tilaa pitää se yksi huone tilana jossa perheen äiti käy istumassa valkoisella sohvalla.Kuitenkin perheasunnot rivitaloissa ja kerrostaloissa ovat pienehköjä ja minun mielestäni lapset saa olla samassa tilassa vanhempiensa kanssa eikä siellä omassa huoneessaan mistä tullaan vaan komentamaan hampaan pesulle ja nukkumaan.
KOSKAAN se ei ole perheen ulkopuolisen asia päättää, että tämäjatämä on liian vähän täälläjatäällä, sotkenpa nyt tämänjatämän tilan, kun minun mielestäni juuri tämänjatämän tilan kuuluu olla sotkuinen, koska minä.
Meillä mummo kiskoi jopa petivaatteet sängyistä - ilmeisesti mui makkari on sui makkari - ja riipi lattialle uuden sohvankin palasiksi, kun hänen piti just olkkariin rakentaa lapsille se maja.
Vaikka meillä on valtava leikkihuone, jossa on kaikki tarveaineetkin majaan valmiina, siinä arkiolohuoneen vieressä.
Just joo, keksi lisää satuja. Luuletko oikeasti, että kukaan uskoo noita taruja? Paitsi tietenkin muut raivomammat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi omituista, että jollain on otsaa määrätä anoppinsa rahankäyttöä. On otsaa vaatia, että mihin asioihin anoppi rahaa käyttää.
Julkeaa tehdä noin. Lahjan antaminen on vapaaehtoista. Ei tullut mieleenkään vaatia lasteni isovanhemmilta jotain lahjarahaa eikä mitään muutakaan.
Ei sellaista ole kukaan täällä kirjoittanut. Sen sijaan kyllä siitä, miten ne isovanhemmat pyrkii määräilemään lastensa perheiden asioita.
Jo aloituksessa suitsitaan isovanhempien rahankäyttöä.
"Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin."
"Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu."
Tuossahan aloittaja pyrkii määräilemään isovanhempia.
Ei pyri vaan sitä ryönää mitä nämä kantavat hänen kotiinsa.
Lahjan antaja määrää ihan itse sen, minkä lahjan hän haluaa antaa.
Lahjaa ei ole pakko vastaanottaa.
Kukaan ei voi määrätä toista ihmistä antamaan rahalahjaa.- Kuten täällä on kerrottu, se ei kaikuu kuuroille korville, ryönä tungetaan väkisin
- Sitä ryönän elämää myös seurataan ja valvotaan ja huushollia pengotaan, jotta nähdään arvostetaanko ryönää
Ei sitä lahjaa ole pakko ottaa vastaan. En ihan usko, jos sanot mummolle, että tätä lahjaa en ota, niin mummo sen väkisin sun huusholliin aseella uhaten tuo.
Hän saa itkupotkuraivarin, uhriutuu kun mikään ei kelpaa, piilottaa sen lapsen kaappiin tai se löytyn portin kahvasta. Jos laitan viestiä, että hei, meidän mökin terassille on ilmesrtynyt kaksi jätesäkillistä meille kuluumatonta tavaraa, milloin haet pois, ei ole hakijaa näkynyt.
Usko huviksesi.
Kieltäytyä on yritetty satoja kertoja, mutta aina vaan meidän odotetaan ylläpitävän ryönämuseota.
On varmaan parempi, etteivät tue ollenkaan kun se on noin vaikeaa.
Pääsee kumpikin osapuoli helpommalla.