Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi isovanhemmat haluavat tukea lapsiperhettä aina vain ostamalla vaatteita?
23.09.2023 |
Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin. Isovanhemmat tuovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen vaatteita, jotka ovat liian pieniä, epäkäytännöllisiä ja rikki (kirppikseltä). Lisäksi tämän seurauksena lapsilla on esim. monia kymmeniä erilaisia paitoja, mutta ei yhtään housuja, kun edes vaatteen tyypistä esitettyjä toiveita ei huomioida. Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu.
Kommentit (1577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli iso riita äitini kanssa siitä krääsävirrasta ja hän sanoi kirjaimellisesti, että hän haluaa tuoda sitä krääsää, jotta lapset kiintyisivät häneen.
Eli onko koko sukupolvi (kun tuntuu olevan yleinen ongelma) jotenkin kiintymyssuhteeltaan häiriintyneitä ja kirjaimellisesti ostavat lastenlasten rakkautta? Eivät osaa osoittaa rakkauttaan muuten kuin tavaralla?
Kauheaa, jos noin on.
Sitäpaitsi luulisi mummoikäisten jo tietävän, että ei lapset siihen kiinny, joka antaa eniten materiaa. Ne kiintyy yleensä eniten siihen, joka kohtelee niitä kuin ihmisiä.
Minä en erityisemmin pidä lapsista, mutta kaikki lapset on minuun aina lääpällään. Syy: kohtelen niitä kuin ihmisiä ja joskus armosta annan niiden tulla mukaani metsäkävelylle ja opetan niille luonnontieteitä. Noin viisivuotiaasta alkaen.
Sitten on mummot käärmeissään kun lapseton täti on enemmän mieleen lapsenlapsille kuin oma mummo!
Kyllä se meilläkin on noin. Lahjoilla, myöhemmin rahalla, on yritetty lahjoa asemaa lasten suosikkimummona. Ihan järkyttävää manipulointia. Ei se krääsä ja raha kuitenkaan houkuta, kun lapsilta ei mitään puutu. Eikä joku 10 € ole niin iso raha, että lapset viitsisivät kuunnella mummon monologia siitä, kuinka pahat vanhemmat heillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Tottakai jokainen varmasti pystyisi viemään ne rytkyt Uffiin. Mutta miksi kenenkään pitäisi siivota toisten jälkiä ja hävittää toisten roskia?
Ei minua ainakaan kiinnosta korjata muiden virheitä.
eri
Niin no. Jos sulle kuitenkin niitä toisten tuomia "roskia" ilmestyy, niin mitäs sitten tekisit? Kun ei kiinnosta niitä pois siivota?
Sittenhän ei auta muu kuin säilyttää ne. Vai onko joku vaihtoehto vielä?On. Minä sanon antajalle: "Voit viedä tämän mennessäsi, emme tarvitse sitä. Jos haluat välttämättä tuoda jotain, ole hyvä ja varmista etukäteen, mitä olisimme vailla."
Ei tarvitse montaa kertaa sanoa.
Välit ei valitettavasti mene tuosta poikki, niin hysteerisesti ne ovat lastenlapsiensa perään.
Meillä tuo oli yksi syy monista. Sillä erotuksella, että mun lasten mummo ei ole lastenlasten, vaan vallan perään.
Ikävä ei ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon lopettanut kaiken ostamisen, kun en mitään mieluisaa ole osannut ostaa. - mummi
Olet varmaan kysynyt mitä tarvitsee, kysynyt koot jne.? Jostain syystä siskoni ja kummit osaavat kysyä sen hetkistä kokoa, mutta anoppi ei tähän kykene. Olen miettinyt kovasti, että mistä tämä arvovaltakysymys?
Mieskään ei osaisi sanoa lapselle sopivaa kokoa kysymättä multa, joten lasta harvoin näkevä anoppikaan ei voi osata.
Mutta kun pitää päsmäröidä ja kuvitella, että kyllä mummo tietää.
Ja miniä on sitten ikävä ihminen, kun mummon ostamat ei kelpaa.Tätä mummin asennetta en voi yksinkertaisesti kestää. Miksi pitää saada ostaa jotain itselle mieleistä? Miksi et halua ostaa, mitä se toinen haluaa? Eikö tuo ole idea lahjan antamisessa?
Voi kysyä, että mitä tarvitaan/halutaan. Jos ei tiedä niin voi vain antaa rahaa. Se varmasti ilahduttaa saajaa.On tavallinen ilmiö, että ihmiset ostavat lahjaksi sellaista, mistä saaja ei pidä. Tätä tehdään myös aikuisille. Sain aikoinaan suuren määrän lahjakirjoja, joista en pitänyt. Kerroin mielipiteeni antajalle parin ensimmäisen kirjan jälkeen ja yritin selittää asiaa nätisti.
Entäs jos sinä aikuisena kiittäisit kauniisti lahjasta ja lopettaisit valittamisen? Ei voi olla noin vaikeaa 🙄
En ole valittanut vaan kerroin saaneeni suuren määrän kirjoja, joista en pitänyt. Kiitin antajaa joka vuosi ja alussa yritin selittää kohteliaaseen sävyyn, että kertomukset olivat melko väkivaltaisia. Työssäkäyvänä ja kiireisenä oli vain vähän aikaa lukemiseen. Kirjojen lahjoittaja jatkoi niiden lähettämistä joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuota hallintaa olen pohtinut itsekin. Sopisi kuvaan. AP
Mä olen 50v velanainen mutta mulla on 2 kummilasta. Ikäni olen ihmetellyt kun lapsille ostetaan liian pieniä vaatteita. Itsekin niitä sain tädeiltä ja mummoilta aikanaan. En tiedä sanoiko äiti asiasta mutta aina tuli liian pientä. Nyt kun ostan lapsille TOUVOTTUJA vaatteita niin kysyn aina koot.
Mikä tosiaan on tää ikiaikainen ongelma että mummot ja tätit roudaa liian pientä vaatetta?
Jos mummi et tiedä kokoa varmasti niin osta se liian iso mieluummin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota hallintaa olen pohtinut itsekin. Sopisi kuvaan. AP
Mä olen 50v velanainen mutta mulla on 2 kummilasta. Ikäni olen ihmetellyt kun lapsille ostetaan liian pieniä vaatteita. Itsekin niitä sain tädeiltä ja mummoilta aikanaan. En tiedä sanoiko äiti asiasta mutta aina tuli liian pientä. Nyt kun ostan lapsille TOUVOTTUJA vaatteita niin kysyn aina koot.
Mikä tosiaan on tää ikiaikainen ongelma että mummot ja tätit roudaa liian pientä vaatetta?
Jos mummi et tiedä kokoa varmasti niin osta se liian iso mieluummin.
Meillä ei yksinkertaisesti haluta äitiä eli minua siihen väliin ja siksi sooloillaan ja kiukutellaan.
Ja omassa lapsuudessa ja nuoruudessa 70-luvulla käytettiin kittanavaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Maaseudulla kai liikutaan omalla autolla. Eikö ole uffin, kontin keräyslaatikoita? Poisheitettävän tekstiilin keräystä?
Kaupungeissa ainakin liki joka kaupan pihassa uffin laatikko? Ja hyväntekeväsyyskirppareita useampia joiden aulaan tms. Voi laatikkoon heittää lahjoitukset.
Miksi kenenkään pitäisi ajella omalla autollaan satoja kilometrejä kuskailemassa vaatteita, joita ei ole alunperinkään halunnut?
Ettekö te sieltä maalta liiku koskaan minnekään? Kirkonkylään koulun tiöaisuuksiin, lähimpään suurempaan taajamaan vaateostoksille , ym erikoistavaraa ostamaan?
Käy kirkossa, marttailloissa, töissä kukaan?Tottakai jokainen varmasti pystyisi viemään ne rytkyt Uffiin. Mutta miksi kenenkään pitäisi siivota toisten jälkiä ja hävittää toisten roskia?
Ei minua ainakaan kiinnosta korjata muiden virheitä.
eri
Niin no. Jos sulle kuitenkin niitä toisten tuomia "roskia" ilmestyy, niin mitäs sitten tekisit? Kun ei kiinnosta niitä pois siivota?
Sittenhän ei auta muu kuin säilyttää ne. Vai onko joku vaihtoehto vielä?
Nuotio ulkona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista ylitulkintaa aina näissä asioissa, että ostamalla vaatteita yritetään kontrolloida tai alistaa tms.
Eiköhän kyse ole vain siitä, että lastenvaatteiden ostaminen on erityisen mukava tapa "osallistua" lapsiperheen elämään. Koska lastenvaatteet ovat söpöjä.
Minulla ei ole lapsia eikä kenelläkään lähisukulaisellakaan ole lapsia, ja olen silti joskus ostanut lastenvaatteita, jotka olivat ihan uskomattoman suloisia. Ilman mitään syytä.
Lastenkirjat on toinen juttu mitä olen ostanut. No, niitä sentään pystyy itsekin katselemaan.
Eli sen lapsiperheen pitää mielestäsi olla jokin ihmeellinen perheen ulkopuolisten tarpeiden tyydyttäjä?
Olipa harvinaisen ilkeästi sanottu. Melkein toivottaisin perheellesi jotain...
Ei vaan selkeä kuvaus sille, mitä tuolla kuvataan. Lapsiperhettä hyväksikäytetään omien tarpeiden tyydyttämiseen.
Ja pätee aivan erinomaisesti myös toisinpäin.
Vanhaa äitiäni käytettiin häikäilemättömästi hyväksi miniänsä taholta. Onneksi jäi exäksi, mutta senkin jälkeen yritti vielä monella tapaa kieroilla lasta pelinappulana käyttäen, kunnes veli pisti asiat järjestykseen. Sitten äidistäni tulikin paska anoppi kun ei vähistä rahoistaan kustantanut ex-miniän kynsihoitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Mä pistän suoraan roskikseen. Mitä noista mitään vaivaa itselleen ottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon lopettanut kaiken ostamisen, kun en mitään mieluisaa ole osannut ostaa. - mummi
Olet varmaan kysynyt mitä tarvitsee, kysynyt koot jne.? Jostain syystä siskoni ja kummit osaavat kysyä sen hetkistä kokoa, mutta anoppi ei tähän kykene. Olen miettinyt kovasti, että mistä tämä arvovaltakysymys?
Mieskään ei osaisi sanoa lapselle sopivaa kokoa kysymättä multa, joten lasta harvoin näkevä anoppikaan ei voi osata.
Mutta kun pitää päsmäröidä ja kuvitella, että kyllä mummo tietää.
Ja miniä on sitten ikävä ihminen, kun mummon ostamat ei kelpaa.Tätä mummin asennetta en voi yksinkertaisesti kestää. Miksi pitää saada ostaa jotain itselle mieleistä? Miksi et halua ostaa, mitä se toinen haluaa? Eikö tuo ole idea lahjan antamisessa?
Voi kysyä, että mitä tarvitaan/halutaan. Jos ei tiedä niin voi vain antaa rahaa. Se varmasti ilahduttaa saajaa.On tavallinen ilmiö, että ihmiset ostavat lahjaksi sellaista, mistä saaja ei pidä. Tätä tehdään myös aikuisille. Sain aikoinaan suuren määrän lahjakirjoja, joista en pitänyt. Kerroin mielipiteeni antajalle parin ensimmäisen kirjan jälkeen ja yritin selittää asiaa nätisti.
Entäs jos sinä aikuisena kiittäisit kauniisti lahjasta ja lopettaisit valittamisen? Ei voi olla noin vaikeaa 🙄
En ole valittanut vaan kerroin saaneeni suuren määrän kirjoja, joista en pitänyt. Kiitin antajaa joka vuosi ja alussa yritin selittää kohteliaaseen sävyyn, että kertomukset olivat melko väkivaltaisia. Työssäkäyvänä ja kiireisenä oli vain vähän aikaa lukemiseen. Kirjojen lahjoittaja jatkoi niiden lähettämistä joka tapauksessa.
Oudon kuuloinen juttu. Ei kai se vaan ollut liittänyt sua johonkin kirjakerhoon? Tai liittynyt itse ja laittanut ne opukset sitten tulemaan sulle?
Minä tykkäisin, jos saisin lahjaksi kirjoja, mutta en todellakaan mitä tahansa kirjoja. Tavalliset rakkausromaanit veisin antikvaariin tai yhteen kirjakahvilaan. En tarvitsisi niistä rahaakaan, kunhan vaan pääsisin eroon.
Lahjakortti kirjakauppaan olisi mulle se kaikkein osuvin lahja.
Mutta joo, nyt mennään turhan kauas jo varsinaisesta aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Mä pistän suoraan roskikseen. Mitä noista mitään vaivaa itselleen ottamaan.
Hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka käskevät myydä kirppiksellä jne niitä turhia ei kyllä ymmärrä lapsiperheen arjesta yhtään mitään.
Ei siihen enää tarvita ylimääräistä hommaa kun ei edellistäkään tahdo selvitä.
Jaa, minusta just lapsiperheelliset harrastaa noita. Kirpparit on väärällään lastenvaatteita ja netissä jatkuvasti myyvät tai etsivät vaatteita. Plus elävät muutenkin kiireistä ja kaoottista elämää. Itse en tuohon rumbaan lähtisi, kamalaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota hallintaa olen pohtinut itsekin. Sopisi kuvaan. AP
Mä olen 50v velanainen mutta mulla on 2 kummilasta. Ikäni olen ihmetellyt kun lapsille ostetaan liian pieniä vaatteita. Itsekin niitä sain tädeiltä ja mummoilta aikanaan. En tiedä sanoiko äiti asiasta mutta aina tuli liian pientä. Nyt kun ostan lapsille TOUVOTTUJA vaatteita niin kysyn aina koot.
Mikä tosiaan on tää ikiaikainen ongelma että mummot ja tätit roudaa liian pientä vaatetta?
Jos mummi et tiedä kokoa varmasti niin osta se liian iso mieluummin.
Mutta kun se pieni vaate on söpömpi. Näin mua lapsen mummo sivisti, kun sanoin ettei koko 68 mene miltei metrisen lapsen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota hallintaa olen pohtinut itsekin. Sopisi kuvaan. AP
Mä olen 50v velanainen mutta mulla on 2 kummilasta. Ikäni olen ihmetellyt kun lapsille ostetaan liian pieniä vaatteita. Itsekin niitä sain tädeiltä ja mummoilta aikanaan. En tiedä sanoiko äiti asiasta mutta aina tuli liian pientä. Nyt kun ostan lapsille TOUVOTTUJA vaatteita niin kysyn aina koot.
Mikä tosiaan on tää ikiaikainen ongelma että mummot ja tätit roudaa liian pientä vaatetta?
Jos mummi et tiedä kokoa varmasti niin osta se liian iso mieluummin.
Mun anoppi välillä innostui ostamaan kasvunvaraa muutamia vuosia. Ihan hyvin voi laittaa villatakin tai housut kokoa 110 muutaman kuukauden ikäisen päälle, kunhan vähän käärii hihoja ja lahkeita? Pääsääntöisesti toi kuitenkin liian pientä vaatetta.
Ei, mulla ei ole tilaa säilöä muutaman vuoden päästä käyttöön tulevia vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka käskevät myydä kirppiksellä jne niitä turhia ei kyllä ymmärrä lapsiperheen arjesta yhtään mitään.
Ei siihen enää tarvita ylimääräistä hommaa kun ei edellistäkään tahdo selvitä.
Jaa, minusta just lapsiperheelliset harrastaa noita. Kirpparit on väärällään lastenvaatteita ja netissä jatkuvasti myyvät tai etsivät vaatteita. Plus elävät muutenkin kiireistä ja kaoottista elämää. Itse en tuohon rumbaan lähtisi, kamalaa elämää.
Niin. Se on eri asia kuin niiden täysin ylimääräisten roinien kaupittelu.
Totta kai lasten kasvaessa myy pieneksi jääneitä omia lastenvaatteita ja ostaa isompi.
Ei siihen enää tarvitse niitä turhia ulkopuolisten roudaamia lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota hallintaa olen pohtinut itsekin. Sopisi kuvaan. AP
Mä olen 50v velanainen mutta mulla on 2 kummilasta. Ikäni olen ihmetellyt kun lapsille ostetaan liian pieniä vaatteita. Itsekin niitä sain tädeiltä ja mummoilta aikanaan. En tiedä sanoiko äiti asiasta mutta aina tuli liian pientä. Nyt kun ostan lapsille TOUVOTTUJA vaatteita niin kysyn aina koot.
Mikä tosiaan on tää ikiaikainen ongelma että mummot ja tätit roudaa liian pientä vaatetta?
Jos mummi et tiedä kokoa varmasti niin osta se liian iso mieluummin.
Mutta kun se pieni vaate on söpömpi. Näin mua lapsen mummo sivisti, kun sanoin ettei koko 68 mene miltei metrisen lapsen päälle.
Söpömpi on kivampi, tosi on. Eläköön mummo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Mä pistän suoraan roskikseen. Mitä noista mitään vaivaa itselleen ottamaan.
Siitäkin saa haukut, jos "hyvää tavaraa" heittää pois. Mun anopin mielestä lahja on edelleen antajan omaisuutta, ja on joskus tullut hakemaan meiltä jotain lahjusta, kun hänen tuttavansa jälkeläinen tarvitsi sen. Ihan pokkana marssi meille sisälle ja meni kaivamaan kaappia sanomatta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai se miniä itse päättää mitä vaatteita lapset käyttävät, kun ne kerran huoltaa ja peseekin?
Tämän se ongelma on. Jos miniä hoitaa lasten vaatetuksen, vaatehuollon ja säilytystilat, häntä turha/epäkäytännöllinen silloin eniten rasittaa. Miniä ei kuitenkaan saisi tästä sanoa.
Ratkaisu on siis, että mies vastaa osaltaan oman sukunsa lahjuksista. Jos anoppi kyselee, miksei sitä ja tätä ole päällä, voi sanoa että mies valitsi vaatteet. Jos hän haluaa miellyttää vanhempiaan, pukee sitten lahjustamineet, mutta myös huoltaa ne jälkeenpäin ja vastaa säilytyksestä. NÄIN miniän ei tarvitsekaan ottaa kantaa asiaan. Ja mies jos ilmaisee epäkäytännöllisyydestä, ei kyseessä ainakaan ole miniän kontrolliyritys. Saa ottaa käyttöön.
Kaikki puhetta ymmärtämättömät ihmiset ärsyttää. Kun annetaan joululahjaksi koriste-esineitä tms vaikka en vietä joulua enkä harrasta koriste-esineitä. Itsehän en osta mitään kenellekään jollei osaa sanoa mitä haluaa ja silloinkin mieluummin annan lahjakortin jos tiedän että on tarvetta. Hyvätuloisille en anna edes niitä enkä toivo niitä itsekään niinkauan kun kohtuullinen tulotaso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vaan on tapana hamstrata kaikkea kirpputorilta kun halvalla saa. Pistäisin itse vaa johonkin kierrätykseen suoraan. Tuo ei ole mitenkään haitallista lasta kohtaan ja en lähtisi välejä sukulaisiin sen takia pilaamaan.
Ei kaikilla ole aikaa kuskailla ylimääräisi vaatteita jatkuvasti kierrätykseen. Varsinkin maaseudulla sinne lähimpään kierrätyspaikkaan voi olla kymmeniä kilometrejä matkaa.
Mä pistän suoraan roskikseen. Mitä noista mitään vaivaa itselleen ottamaan.
Siitäkin saa haukut, jos "hyvää tavaraa" heittää pois. Mun anopin mielestä lahja on edelleen antajan omaisuutta, ja on joskus tullut hakemaan meiltä jotain lahjusta, kun hänen tuttavansa jälkeläinen tarvitsi sen. Ihan pokkana marssi meille sisälle ja meni kaivamaan kaappia sanomatta mitään.
En ole niin hölmö että kerron anopille että roskiin vein, niin ei tuu haukkuja. Jos kysyy, niin en tiedä, missä nyt on, ehkä jäi kaverille tms.
Alue: Aihe vapaa
Se on heistä mukavan tuntuista. Ei niin taida tulla edes miettineeksi muuta. Mutta hehän siinä ostelevat ihanuuksia heidän omalle lapsenlapselle, nauttivat t7nteesta, se on se millä on merkitystä. Luulen.